Helle hiipuu juhannuksena

Julkaistu

Juhannuksen säähän mahtuu sekä hellettä että sateita. Matalapaineen alue tuo Suomeen ukkoskuuroja ja kuumin ilma väistyy vähitellen itään, ja kesäkuun viimeisellä viikolla on paikoin jopa koleaa.

Juhannusaattona ukkoskuuroalue liikkuu maan yli itään.

Juhannusaattona maan etelä- ja keskiosassa on vielä etenkin idässä monin paikoin hellettä ja lämpötila kohoaa kaakossa jopa 28 asteen vaiheille. Matalapaine kuitenkin lähestyy jo lännestä ja kylmään rintamaan liittyvä kuurosadealue ukkosineen kulkee maan yli itään. Lapissa sadealue on yhtenäisempi ja sää on enimmäkseen pilvinen, mutta siitä huolimatta lämpötila voi nousta päivällä maakunnan eteläosassa 20, Pohjois-Lapissa 10…14 asteeseen.

Lue lisää → ”Helle hiipuu juhannuksena”

Missä salamoi eniten – jopa yli 64 kertaa Suomea enemmän?

Julkaistu

Viime kesän vuosilomallani matkasin Pohjois-Italian suuntaan haaveenani päästä valokuvaamaan näyttäviä ukonilmoja. Innostuin myrskybongauksesta jo nuorempana, ja nykyään matkoillani kulkee aina mukana useampikin kamera dokumentointia varten. Uusimmassa Youtube-sarjassamme, Markuksen matkassatutustutaan alueisiin, missä voimakkaat ukonilmat ovat yleisiä. Maapallolta löytyy alue, jossa salamoi jopa yli 64 kertaa enemmän kuin keskimäärin Suomessa – mikä selittää näin suuren eron?

Pohjoisilla leveysasteilla salamoi kesäaikana, tropiikissa ympäri vuoden

Keskileveysasteilla ja Suomessa salamointi keskittyy selvästi kesäkauteen. Ukonilmat liittyvät yleensä rintamien ylityksiin tai lämpimiin ja kosteisiin kesäpäiviin. Kesäauringon lämmittämä manner laukaisee nousevia ilmavirtauksia, jotka suotuisissa olosuhteissa muodostavat ukkospilviä. Keskileveysasteilla voimakkaimmat ukonilmat syntyvät yleensä ilmamassojen rajavyöhykkeille, missä rintamat tehostavat nousuliikkeitä ja muodostavat laaja-alaisia, monisoluisia ukkospilviä. Suurimmat salamointimäärät havaitaan mesoskaalan konvektiivisissa systeemeissä, joista Suomessa on saatu esimakua mm. Kiira- ja Sylvi-rajuilmojen yhteydessä. Myös paikallisemmat supersolu-ukkoset aiheuttavat runsasta salamointia ja sen ohella suuria rakeita ja tornadojakin.

Tropiikissa puolestaan salamointi jakautuu useammalle kuukaudelle, miltei ympäri vuoden. Usein on muutaman kuukauden mittainen kuiva kausi, jonka aikana salamointi vähenee, mutta kiihtyy sadekauden alkaessa ja jatkuu pitkään. Tropiikissa salamoi tyypillisesti eniten iltapäiväkuurojen yhteydessä, ja täälläkin enemmän mantereen kuin meren yllä. Myös trooppiset myrskyt voivat laukaista laaja-alaisempaa salamointia. Tropiikin suuret salamointimäärät perustuvat siis ennen kaikkea siihen, että salamointikausi kestää korkeampia leveysasteita pidempään. Lämpöenergiaa ja kosteutta on saatavilla ympäri vuoden, joten ukkospäiviäkin kertyy enemmän.

Ukkosmyräkkä Garda-järven ympäristössä elokuussa 2018. / Kuva: Markus Mäntykannas

Euroopan tilastoja johtaa Pohjois-Italia – jää kuitenkin kauas eräästä maasta Lue lisää → ”Missä salamoi eniten – jopa yli 64 kertaa Suomea enemmän?”

Aktiivisin ukkoskausi on alkanut

Julkaistu

Suomessa ukkostaa eniten heinäkuussa: juhannuksesta elokuun alkuun on yleensä aktiivisin ukkoskausi sisämaassa, rannikoilla ja merialueilla ukkoset ajoittuvat enemmänkin elokuuhun. Tilastojen valossa viime vuosikymmenien aikana eniten on ukkostanut Länsi-Suomessa Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle yltävällä vyöhykkeellä. Voimakkaimmat ukonilmat ovat osuneet iltapäiviin ja alkuiltaan.

Salamointia ilmassa. Kuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula, kesäkuu 2018.

Merialueilla ukkoset ovat harvinaisia alkukesästä

Kuuropilvet syntyvät auringon lämmittämän mantereen yllä, joten erityisesti alkukesällä kuuropilviä muodostuu herkemmin maa-alueiden yläpuolella, sillä suuret vesistöt ja merialueet ovat vielä varsin kylmiä, eikä niiden yllä pääse muodostumaan kuuropilvelle välttämättömiä nousevia ilmavirtauksia. Kuuropilvet saattavat kuitenkin ilmavirtausten mukana ajautua mantereelta vesistöjen ylle, mutta meriveden lämpötilan ollessa mannerta matalampi, menettää kuuropilvi nopeasti energiansa ja heikkenee. Tämän vuoksi esimerkiksi Helsingissä ukkospäiviä on huomattavasti vähemmän kuin sisämaan puolella pohjoisempana.

Sitä vastoin rintamasysteemeihin liittyvät laaja-alaiset ja nopeasti liikkuvat monisoluiset kuuropilvet eivät välitä alustasta piirun vertaakaan, ja liikkuvat kylmän merenkin yli heikentymättä. Näin kävi esimerkiksi viime kesänä Kiira-myräkän yhteydessä.

Tyypillisiä ukkostilanteita Suomessa

  • Kylmä rintama: kylmän rintaman ylitys laukaisee ilmakehässä nousevia ilmavirtauksia, jotka ruokkivat ukkospilvien syntymistä laajoilla alueilla. Jos etupuolella on helteistä ja kosteaa ilmaa, voi rintaman kohdalle muodostua voimakkaita ja laaja-alaisia ukkoskuuroja.
  • Yksittäinen kuuropilvi: näihin liittyvä salamointi on usein paikallista ja nopeasti ohimenevää. Kuuron elinikä on korkeintaan muutamia tunteja. Yksittäisiä kuuropilviä syntyy, kun lämpötila laskee korkeuden mukana tarpeeksi, jolloin ilmakehä on epävakainen. Näin käy yleensä kesäpäivänä mantereen yllä.
  • Lämmin meri, kylmä ilma: loppukesällä ja alkusyksystä lämpimien vesistöjen yllä voi syntyä ukkoskuuroja, sillä pinnassa on huomattavasti lämpimämpää kuin ylempänä ilmakehässä. Ukkosia syntyy erityisesti nk. ”kylmien pisaroiden” eli matalapaineen solan yhteydessä, jolloin lämpötilaero maanpinnan ja ylemmän ilmakehän välillä on hyvin suuri ja tilanne on suotuisa ukkoskehitykselle.
  • Matalapaineen sola: ylemmän ilmakehän virtauskentän muutokset ja ylhäällä ilmakehässä oleva matalapaine voivat laukaista voimakkaitakin ukkoskuuroja varsinkin jos tuulen suunta eri ilmakerroksissa vaihtelee voimakkaasti. Tällöin on voimakas tuuliväänne, joka on suotuisa pitkäkestoisille ukonilmoille, jopa supersoluille.

Näin lasket salaman etäisyyden

Äänen nopeus on 330 m/s eli vain murto-osa valonnopeudesta. Ääni kulkee siis kilometrin kolmessa sekunnissa. Salaman välähdyksestä ukkosen jyrinään kuuluva aika jaetaan kolmella ja täten saadaan selvitettyä salamaniskun etäisyys kuulijasta. Pisimmillään ukkosen jyrähdyksen kantama on n. 20 km, tämän jälkeen ääniaallot alkavat jo taipua voimakkaasti, eikä jyrinää enää välttämättä kuulu.

Videolla meteorologimme Anna Latvala piirtää ukkospilven kehityksen.

Vaarallisen voimakkaita ukkosia lauantaina etelään

Julkaistu

Kesä on edennyt jo pitkälle ja vasta näin elokuun puolella olemme ensi kertaa kokemassa tilanteen, kun erittäin ukkosherkkää ja lämmintä ilmamassaa on nousemassa Baltian suunnalta maan etelä- ja keskiosaan. Aikaisemmin tänä kesänä vastaavat lämpöisenkosteat pulssit ovat jääneet Suomen rajojen etelä- ja kaakkoispuolelle, ja lauantainkin tilanteeseen on liittynyt runsaasti epävarmuustekijöitä.

Edellytyksiä vuoden 2010 kaltaisille rajuilmoille

Lämpimin ja kostein ilmamassa on levittäytymässä maan eteläosaan lauantai-iltapäivän ja -illan aikana. Viron puolella mitataan todennäköisesti jopa yli 30 asteen lukemia, mutta helteisin ilma levittäytyy Suomen puolelle vasta illalla, jolloin auringon teho ei enää riitä nostamaan lämpötiloja niin korkealle. Joka tapauksessa tämän kesän lämpöennätystä, 27.6 astetta, saatetaan lauantaina kolkutella etelässä. Vaikka lauantai ei maksimilämpötilojen puolesta ole mitenkään erityinen, kiinnittyy huomio ilmamassan kosteuteen ja ilmakehän virtausdynamiikkaan, joiden lauantainen kombinaatio mahdollistaa Baltian pohjoisosassa ja Etelä-Suomessa järjestäytyneiden ja laaja-alaisten ukkospilvimuodostelmien syntymisen. Lauantaissa on potentiaalia uudelle Asta- tai Sylvi-tyyppiselle rajuilmalle ja todennäköisesti kyseessä on kirkkaasti tämän kesän aktiivisin ukkospäivä, joka tosin tulee mahdollisesti rajoittumaan melko pienelle alueelle maan eteläosaan.

Lauantain synoptinen tilanne on erittäin otollinen voimakkaiden ukkosten syntymiselle Baltiassa ja eteläisessä Suomessa. Kaakosta virtaava erittäin lämmin ja kostea ilma ja lännestä lähestyvä säärintama luovat otolliset olosuhteet konvektiolle. Etelän puoleisen voimakkaan suihkuvirtauksen ja nk. paksun kerroksen voimakas tuuliväänne antavat edellytykset järjestäytyneille ukkoskuurosoluille, nk. MCS (mesoscale convective system) Kuva: MTV Uutiset

Lauantain tilanne tarkemmin

Kosteaa ja lämmintä ilmaa virtaa lauantaiyöstä lähtien maan etelä- ja keskiosaan idässä olevan korkeapaineen länsipuolitse. Iltapäivän aikana matalapaineen sola kurottaa lännestä ja sen etupuolelle alkaa syntyä yksittäisiä sade- ja ukkoskuuroja iltapäivän aikana maan länsi- ja lounaisosaan. Jos sään yleiskuva on kuitenkin pilvinen, rajoittaa tämä jonkin verran kuurottaisten sateiden syntyä. Lauantain ilmamassa antaisi eteläisessä Suomessa keskikesällä aurinkoisessa säässä edellytykset yli 30 asteen lukemille, mutta näin elokuun puolella auringon säteilyteho on jo pienempi ja toisaalta erittäin lämpimiin ja kosteisiin ilmavirtauksiin liittyy tähän aikaan vuodesta myös runsaampaa pilvisyyttä näin korkeilla leveysasteilla. Todennäköisesti helleraja ylitetään useillakin paikkakunnilla, päivän ylimmät lukemat kohonnevat n. 27 asteeseen.

Illan aikana matalapaineen solaan liittyvä kylmä rintama lähestyy lounaasta ja samalla eteläisen Suomen ylle levittäytyy yhä lämpimämpää ja kosteampaa ilmamassaa Baltiasta. Ilmakehässä nk. paksun kerroksen tuuliväänteet ovat melko voimakkaita, samoin myös alailmakehän suihkuvirtaus – tämä kombo yhdistettynä kosteaan ja lämpimään ilmamassaan tulee mahdollisesti synnyttämään järjestäytyneitä, laaja-alaisiakin ukkoskuurosoluja illan aikana. Potentiaalia on vuoden 2010 kaltaisille Sylvi- ja Asta-rajuilmoille. Erityisesti etelärannikon tuntumassa sademäärät voivat nousta lauantai-illan ja sunnuntaiyön aikana hyvin korkeiksi (yli 50 mm) ja mikäli järjestäytyneitä ukkokuurossoluja pääsee syntymään, voivat tuulenpuuskat yltyä myrskylukemiin ja aiheuttaa tuulivahinkoja. Haittaa aiheuttaa mahdollisesti myös intensiivinen salamointi, ja iltapäivän kuuroissa myös rakeet ovat mahdollisia sisämaan puolella.

Vielä näin perjantainkin puolella ennusteeseen liittyy epävarmuustekijöitä: mihin mahdolliset ukkoskuurot syntyvät ja rajoittaako lauantain runsas pilvisyys voimakkaampien ukkosten syntymistä. Joka tapauksessa rajuilmaan kannattaa lauantain aikana varautua – kaikki ainekset ovat kasassa. Seuraa tilannetta lauantaina Forecan sade- ja ukkostutkasta!

Lauantaissa on potentiaalia kesän rajuimmaksi ukkospäiväksi. Kuva: MTV Uutiset

Jättikokoinen ukkosmyräkkä riehui Suomen eteläpuolella

Julkaistu

Tiistain ja keskiviikon aikana erittäin lämpimän ja kostean ilmamassan pulssi suuntautui Välimereltä kohti Venäjän luoteisosaa. Lämpötilat kohosivat lämpimän sektorin alueella Etelä- ja Itä-Euroopassa laajalti 30 ja 40 asteen välille. Lämpimän ja kylmän ilmamassan rajamaille syntyi keskiviikkoyön aikana laaja-alaisia ukkoskuuroja, jotka keskiviikon aikana muodostivat massiivisen mesoskaalan konvektiivisen ukkospilvijärjestelmän Baltian itäosassa ja Venäjän länsipuoliskolla. Laajimmillaan MCS:n (mesoscale convective system) halkaisija oli jopa 500 kilometrin luokkaa, kun esimerkiksi Suomessa kesäiset ukkoskuurot ovat tänä vuonna olleet halkaisijaltaan enintään joitain kymmeniä kilometrejä.

Mesoskaalan konvektiivinen ukkospilvijärjestelmä syntyi kylmän rintaman alueelle ke 2.8.2017. Sen etelä- ja itäpuolella oli erittäin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa. Tämä satelliittikuva on iltapäivältä 2.8.2017.

Viimeksi yhtä laaja-alainen ukkospilvijärjestelmä havaittiin Euroopassa muutama vuosi sitten Saksan ja Puolan yllä, jolloin esiintyi jopa 10-senttisiä rakeita. Eilisen aikana vaaraa aiheuttavien tekijöiden kombo oli kasassa Baltian ukkosmyräkän kohdalla: voimakas virtauskenttä, tuuliväänne, erittäin kostea ja helteinen ilmamassa antoivat edellytykset jopa hirmumyrskyn voimalla puhaltaville syöksyvirtauksille, suurille sadekertymille ja intensiiviselle salamoinnille.

Ukkoskuurojen yhteydessä havaittiin eilen Keski- ja Itä-Euroopassa monin paikoin voimakkaita tuulen puuskia. Baltian mesoskaalan konvektiiviseen systeemiin liittyneet voimakkaimmat puuskat jäivät todennäköisesti havaintoverkoston ulkopuolelle, mutta systeemin voimakkuudesta päätelleen rajuimmat ukkospuuskat ovat voineet olla 30-35 m/s.

Vastaavanlaiset massiiviset ukkoskuurojärjestelmät ovat Suomessa harvinaisia. Mieleen tulee kuitenkin vuosi 2010, jolloin mm. 29.-30.7. ennätyshelteet päättäneessä Asta-myräkässä on ollut samanlaisia elementtejä. 8.8.2010 maan eteläosaan Baltiasta iskenyt Sylvi-rajuilma on ollut rakenteeltaan myös vastaavanlainen, jolloin voimakkaimmat ukkospuuskat olivat peräti 35 m/s.

Laaja-alaisten mesoskaalan konvektiivisten ukkoskuurojen esiintyminen ei tänä kesänä ole ollut Suomessa mahdollista viileän säätyypin johdosta. Yleensä Suomessa tavattavat mesoskaalan mittakaavan ukkosmyräkät syntyvät meillä kosteiden ja lämpimien kaakon puoleisten ilmavirtausten yhteydessä, ja tällöinkin monen muun elementin on oltava mukana kombossa, kuten esimerkiksi voimakkaan tuuliväänteen, joka pitää systeemin elossa ja laaja-alaisena.

Lähiaikoinakin kosteat ja helteiset pulssit näyttävät suuntaavan Välimereltä kohti Venäjää, joten Keski- ja Itä-Euroopassa voimakkaat ukkoset voivat elokuun aikana jatkua. Suomessa puhutaan enemmänkin yksittäisistä sade- ja ukkoskuuroista lähiaikoina, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, että elokuusta on tulossa tämän kesän vilkkain ukkoskuukausi. Se tosin ei tänä vuonna paljoa vaadi.

Eiliseen rajuilmaan liittyi paikoin suuria sadekertymiä Venäjän länsiosassa.

Helle ja jytinä saapuvat

Julkaistu

Juhannussääennusteisiin liittyi paljon epävarmuustekijöitä tänä vuonna. Päänvaivaa ovat aiheuttaneet sadealueiden reitit ja lämpötilaennusteet. Erityisesti etelän suunnalta nousevat matalapaineet ja sadealueet vaativat joskus tarkentamista useaan otteeseen. Stabiilissa suursäätilassa säätä voidaan huoletta ennustaa yli viikonkin päähän, mutta nopeasti vaihtelevassa säätilassa ennustaminen aiheuttaa harmaita hiuksia jo muutamankin päivän päähän. Ensi viikolla suursäätilan vakiintuessa ennustaminen tulee olemaan helpompaa.

Juhannuspäivänä ainesta voimakkaille ukkosille

Juhannusyön kokkoja voidaan tänä vuonna polttaa pääosin poutasäässä, osin selkeässäkin. Lauantaina meille alkaa kuitenkin virrata etelän kantilta hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa; vastaavat lämpötila-kosteus -yhdistelmät ovat tyypillisempiä vasta heinä-elokuun vaihteelle. Lämpimän kielekkeen pohjoisreunassa kulkee juhannuspäivänä lauantaina sadealue maan keskivaiheilla. Sadealueen etelä- ja pohjoispuolelle tulee kehittymään päivän aikana sade- ja ukkoskuuroja, joissa on potentiaalia vaaratekijöillekin.

Runsaimmin yksittäisiä kuurosoluja syntyy entisen Oulun läänin alueelle, mutta myös paikoin maan länsiosaan. Etelä- ja Keski-Suomeen yltää huomenna Baltiasta kostean ja lämpimän ilman kieleke, samalla myös nk. paksun kerroksen tuuliväänne kasvaa merkittäviin lukemiin eli tuulen suunnan ja nopeuden vaihtelut ovat merkittäviä eri ilmakerroksissa. Ukkoskuurojen syntymistä saattaa kuitenkin rajoittaa runsas pilvisyys, mutta siellä missä aurinko ehtii paistaa ja lämmittää, voivat kuurot äityä paikallisesti  voimakkaiksi. Ukkoskuuroihin liittyvät syöksyvirtaukset ovat lauantaina enimmillään 20-30 m/s ja voimakkaimpiin soluihin liittyy myös rakeita, ehkä suurehkojakin. Yksittäisten trombien mahdollisuuttakaan ei täysin voi sulkea pois, vaikka tilanteeseen vielä liittyykin epävarmuuksia. Aamun ja aamupäivän aikana lisääntyvä pilvisyys voi jarruttaa kuuropilvikehitystä.

Juhannuspäivänä maan etelä- ja keskiosaan työntyy erittäin lämmintä ilmamassaa – todennäköisesti lämpötila kohoaa ylimmillään aurinkoisessa säässä 27-28 asteeseen, ja 20 asteen lukemia riittää aina Etelä-Lapin korkeudelle saakka.

Helle- ja ukkoshuippu sunnuntaina?

Tuoreimpien mallien mukaan kaikista lämpimin ilmamassa työntyy kapealle alueelle eteläiseen Suomeen sunnuntain aikana. Paikoin juhannuksen jälkeinen yö voi olla nk. trooppinen yö eli lämpötila ei jollain mittausasemalla laske alle 20 asteeseen.

Sunnuntai on viikonlopun päivistä aurinkoisin ja poutaisin. Tällöin lämpötila kohonnee ylimmillään eteläisen Suomen sisäosassa yli 30 asteeseen. Lämpötilagradientti on kuitenkin suuri: pohjoisimmassa Lapissa jäätäneen alimmillaan vain 10 asteeseen.

Sunnuntaina Suomen eteläpuolella muhii annos kosteaa ilmaa, joka saattaa illaksi nousta maan etelä- ja länsiosaan. Illan ja maanantaiyön mittaan lännestä saapuva kylmä rintama antaa lisäpotkua ukkoskehitykselle, joten sunnuntai-illasta maanantaiaamuun on olemassa ainekset laajamittaisemmalle salamoinnille, mikäli kostea kieleke raivaa tiensä Suomenlahden yli. Viron puolella ukkoskehitys tulee todennäköisesti alkamaan jo iltapäivän puolella ja paikoin Lounais-Suomessakin yksittäiset kuurosolut ovat mahdollisia. Laaja-alaisempi, ehkä jopa nk. mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä, saattaa syntyä Baltian puolelle illaksi ja levitä eteläiseen Suomeen myöhään sunnuntai-iltana tai maanantaiyönä. Tällöin sademäärät voivat kasvaa suuriksi ja salamointi olla intensiivistä. Tilanteeseen liittyy vielä epävarmuuksia, sillä osa malleista jättää ukkosherkimmän alueen Baltian puolelle, ja kuurojen nouseminen päiväsaikaan Suomenlahden yli on yleensä vaivalloista.

Kuva: Lämmintä ja kosteaa ilmamassaa nousee Suomeen juhannusviikonlopun aikana etelästä. / kuva MTV Uutiset
Kuva: Lämmintä ja kosteaa ilmamassaa nousee Suomeen juhannusviikonlopun aikana etelästä. / kuva MTV Uutiset

Alkuviikoksi viileämpää

Helteisin ilmamassa väistynee alkuviikoksi Suomen itäpuolelle. Maanantaina runsaat sateet ukkosineen ovat mahdollisia suuressa osassa maata, mutta konvektiivisten vaaratekijöiden riski pienenee tässä vaiheessa jo olennaisesti. Myöhemmin ensi viikolla Suomi näyttäisi kuuluvan lounaisvirtausten piiriin, joten tiedossa on lämpötiloiltaan tyypillistä ja vaihtelevaa keskikesän säätä.

Turvallista ja rauhallista juhannusta itse kullekin – säästä huolimatta!