Jättikokoinen ukkosmyräkkä riehui Suomen eteläpuolella

Tiistain ja keskiviikon aikana erittäin lämpimän ja kostean ilmamassan pulssi suuntautui Välimereltä kohti Venäjän luoteisosaa. Lämpötilat kohosivat lämpimän sektorin alueella Etelä- ja Itä-Euroopassa laajalti 30 ja 40 asteen välille. Lämpimän ja kylmän ilmamassan rajamaille syntyi keskiviikkoyön aikana laaja-alaisia ukkoskuuroja, jotka keskiviikon aikana muodostivat massiivisen mesoskaalan konvektiivisen ukkospilvijärjestelmän Baltian itäosassa ja Venäjän länsipuoliskolla. Laajimmillaan MCS:n (mesoscale convective system) halkaisija oli jopa 500 kilometrin luokkaa, kun esimerkiksi Suomessa kesäiset ukkoskuurot ovat tänä vuonna olleet halkaisijaltaan enintään joitain kymmeniä kilometrejä.

Mesoskaalan konvektiivinen ukkospilvijärjestelmä syntyi kylmän rintaman alueelle ke 2.8.2017. Sen etelä- ja itäpuolella oli erittäin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa. Tämä satelliittikuva on iltapäivältä 2.8.2017.

Viimeksi yhtä laaja-alainen ukkospilvijärjestelmä havaittiin Euroopassa muutama vuosi sitten Saksan ja Puolan yllä, jolloin esiintyi jopa 10-senttisiä rakeita. Eilisen aikana vaaraa aiheuttavien tekijöiden kombo oli kasassa Baltian ukkosmyräkän kohdalla: voimakas virtauskenttä, tuuliväänne, erittäin kostea ja helteinen ilmamassa antoivat edellytykset jopa hirmumyrskyn voimalla puhaltaville syöksyvirtauksille, suurille sadekertymille ja intensiiviselle salamoinnille.

Ukkoskuurojen yhteydessä havaittiin eilen Keski- ja Itä-Euroopassa monin paikoin voimakkaita tuulen puuskia. Baltian mesoskaalan konvektiiviseen systeemiin liittyneet voimakkaimmat puuskat jäivät todennäköisesti havaintoverkoston ulkopuolelle, mutta systeemin voimakkuudesta päätelleen rajuimmat ukkospuuskat ovat voineet olla 30-35 m/s.

Vastaavanlaiset massiiviset ukkoskuurojärjestelmät ovat Suomessa harvinaisia. Mieleen tulee kuitenkin vuosi 2010, jolloin mm. 29.-30.7. ennätyshelteet päättäneessä Asta-myräkässä on ollut samanlaisia elementtejä. 8.8.2010 maan eteläosaan Baltiasta iskenyt Sylvi-rajuilma on ollut rakenteeltaan myös vastaavanlainen, jolloin voimakkaimmat ukkospuuskat olivat peräti 35 m/s.

Laaja-alaisten mesoskaalan konvektiivisten ukkoskuurojen esiintyminen ei tänä kesänä ole ollut Suomessa mahdollista viileän säätyypin johdosta. Yleensä Suomessa tavattavat mesoskaalan mittakaavan ukkosmyräkät syntyvät meillä kosteiden ja lämpimien kaakon puoleisten ilmavirtausten yhteydessä, ja tällöinkin monen muun elementin on oltava mukana kombossa, kuten esimerkiksi voimakkaan tuuliväänteen, joka pitää systeemin elossa ja laaja-alaisena.

Lähiaikoinakin kosteat ja helteiset pulssit näyttävät suuntaavan Välimereltä kohti Venäjää, joten Keski- ja Itä-Euroopassa voimakkaat ukkoset voivat elokuun aikana jatkua. Suomessa puhutaan enemmänkin yksittäisistä sade- ja ukkoskuuroista lähiaikoina, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, että elokuusta on tulossa tämän kesän vilkkain ukkoskuukausi. Se tosin ei tänä vuonna paljoa vaadi.

Eiliseen rajuilmaan liittyi paikoin suuria sadekertymiä Venäjän länsiosassa.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Kesä, Rajut sääilmiöt. Tagit: , , , . Pysyvä linkki.

11 vastausta kirjoitukseen

  1. Bosse sanoo:

    Tällä säätyyppimenolla tulee erinomainen sienisato Keski-Suomeen. Nyt jo on rusaasti syötävää metsissä vaikka on ollut kylmä kesä. Vaikuttaa siltä, että perinteisesti syksyllä ilmaantuvia sieniä pukkaa jo kovasti. Pari kolme viimeistä sienikautta ovat menneet helteiden ja kuivuuden takia aivan mönkään. Ihmettelinkin jo kovasti ennen tätä kesää, että mikä kumma Jyväskylän sudulla estää sadealueiden tulon?

    Jos viikonlopun sademäärät pitävät paikkansa, niin ensi viikon alussa on jo kolmannen kerra lähdettävä isojen korien kanssa metsään keräämään toistaiseksi ilmaista ruokaa. Tosin suuret aukkohakkuut ovat muuttaneet suuret määrät metsiä sienettömiksi, heinäisiksi ja kuoppaisiksi ja vaikeakulkuisiksi raiskoiksi, joissa ei varmaankaan sieniä ja marjoja kasva kymmeniin vuosiin jos koskaan.

    • Jukka sanoo:

      Pariin-kolmeen vuoteen ei ole kyllä helteitä näkynyt! :D

      • Säänoviisi sanoo:

        Olihan niitä elokuussa 2015 suurimmassa osassa maata ja kesällä 2014 varsinkin heinäkuu-elokuu välillä oikeastaan koko maassa, kun tuona kesänä sivuttiin 1970-luvulta peräisin olevaa helleputken kestoennätystä.

  2. Juukke sanoo:

    Kaikella kunnioituksella kommenttisi, mutta mitkä ihmeen hellekesät? Suomessa, siis etelä-Suomessa on ollut viimeksi hellejakso vuonna 2014 heinä-elokuun vaihteessa. Kuivia

    • Bosse sanoo:

      Keski-Suomessa lähellä Keuruuta keskimääräiset heinäkuun havaintoni päivittäin kirjatusta muistiinpanoista:

      Heinäkuu 2014 / hellepäiviä 20 k.a. 27,9 C / koko kuukausi k.a. 25,3 C / yksi ripsu ukonilman yhteydessä+yksi pilvisen päivän ripsu.

      Heinäkuu 2015 / hellepäiviä 3 k.a. 27,0 C / koko kuukausi k.a. 18,2 C / 3 päivänä pieniä saderipsuja

      Heinäkuu 2016 / hellepäiviä 10 k.a. 25,7 C / koko kuukausi k.a. 21,4 C / 4 päivänä pieniä ripsuja

      Lämpötilat merkattu tilastoon päivän kuumimpana hetkenä. Sademäärät puuttuvat, mutta puhutaan ripsujen kohdilla 1-5 mm/ vrk.

      • Sami sanoo:

        Tosiasia on se että Jyväskylän lentoaseman mittauspisteellä saattaa käydä niin että kolmen peräkkäisen kesän vähähelteisin jakso 1961-vuodesta alkaen tulee olemaan 2015-2017.

        Todellakaan helteillä ei ole juhlittu Jyväskylässä 2015, 2016 ja 2017, sateen osalta kesä 2015 oli täysin keskiarvossa, 2016 satoi noin 20% keskimääräistä enemmän ja tänä kesänä toistaiseksi satanut noin 20% keskimääräistä vähemmän mutta ennusteiden mukaan tämäkin tasoittunee lähipäivinä.

        • Jani sanoo:

          Sami mikäs se olikaan 2001-2003 hellepäivät siellä jyväskylässä ja mikä siellä on keskiarvo.

          Ensi vuonna veikkaan että koleat kesäkuut ei ota loppuakseen kuumaa heinä ja elokuussa.

  3. Suski sanoo:

    Kyllä tuolla ulkona hyvin tarkenee, vaikkei hellettä olekaan ollut. Näin ainakin Espoossa.

    Sateet ovat edesauttaneet sitä, että luonto on pysynyt vehreänä ja kauniina koko kesän. Usein tähän aikaan vuodesta nurmikot ovat jo olleet kellertävän kulottuneita, ja osa puista ruskeana. Ainakin luonto kiittää, kun välillä satelee kunnolla. En tiedä pohjavesitilannetta, mutta toivottavasti tämä kesä paikkaa myös sitä.

    Ukkoset olisivat hienoja, mutta tänä kesänä en ole nähnyt kuin yhden salaman. Onhan tätä elokuuta kuitenkin vielä jäljellä.

    • Säänoviisi sanoo:

      Kunnon ukkosia voi olla vielä syyskuussakin.

    • Jani sanoo:

      Toivottavasti sanonta itku pitkästä ilosta pitäisi kutinsa tässäkin. Ensi kesä saisi olla yhtä kuuma kuin 2014 mutta vielä kuivempi

  4. Saturnalia sanoo:

    Helsingissä alkoi kesä. Jälleen juuri täsmälleen koulujen alkamisaikaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *