Pilvistä

Julkaistu

Taivaan pilvet ovat joskus yhdenkin päivän mittaan sangen monimuotoisia. Niitä ei kannata pitää vain pilvinä: erilaiset pilvet puhuvat ihan omaa kieltään. Ne osaavat usein kertoa myös tulevasta säästä, kunhan niiden kieltä opettelee.

Pilviä luokitellaan nykyisin mm. niiden esiintymiskorkeuden perusteella: on ala-, keski- ja yläpilviä. Pilvilajeja ja niiden alalajeja on pilvin pimein. Tieteen tapa on ollut luokitella. On mitä bongata.

Pilviluokituksen isä on englantilainen farmakologi, apteekkari ja harrastajameteorologi Luke Howard (1772-1864), ”pilvien kummisetä”. Hänen 1803 julkaistu teoksensa oli ”Essay on the Modifications of Clouds”.

Aikalainen, itse Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832), innostui Howardin työstä niin, että Howardin essee alkaa Goethen pilvirunoudella. Esimerkkinä ”Cumulus”-runo:

Und wenn darauf zu höh´rer Atmosphäre
Der tüchtige Gehalt berufen wäre,
Steht Wolke hoch, zum herrlichsten geballt,
Verkündet, festgebildet, Machtgewalt,
Und was Ihr fürchtet und auch wohl erlebt,
Wie´s oben drohet, so es unten bebt.

60-vuotiaan Goethen kerrotaan sanoneen, että jos hän kerran vielä voisi olla nuori, hän tietäisi, mitä tekisi:”Ich würfe mich ganz auf die Meteorologie, da wäre noch etwas zu erreichen!”

Vuonna 1825 Goethe kirjoitti vielä tekstin ”Versuch einer Witterungslehre”, missä hän sukeltaa laajemmin meteorologiaan.

Lähde:
Sommerhalder, Mark: ”Pulsschlag der Erde!”, Die Meteorologie in Goethes Naturwissenschaft und Dichtung. Zürcher germanistische Studien. Verlag Peter Land. Bern 1993. ISBN: 3-906752-16-X

Ja toki Wikipedia.

Tässä vielä linkit näihin herkkuihin sekä yksi valikoitu pilvikuvastolinkki oppaaksi pilvien näytelmästä nauttimiseen.

Howard: Essay on the Modifications of Clouds: http://books.google.fi/books?id=toU-AAAAYAAJ&printsec=frontcover&dq=howard+modification+of+clouds&source=bl&ots=uThzzUtzs9&sig=7G7tQNDpIM11EM0qXLzKRW05KR8&hl=fi&ei=49eSTai1B9HIswb126HQBg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=4&ved=0CDYQ6AEwAw#v=onepage&q&f=false

J.W. Goethe: Versuch einer Witterungslehre: http://books.google.fi/books?id=wrvCK2AOyf8C&pg=PA247&lpg=PA247&dq=goethe+versuch+einer+witterungslehre&source=bl&ots=QqH0s47Q19&sig=LeMVCTJPZdPJj576UBj56eScQiU&hl=fi&ei=wLaSTayPCtCKswappojQBg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=7&ved=0CEgQ6AEwBg#v=onepage&q=goethe%20versuch%20einer%20witterungslehre&f=false

Ja edellisen alku ehkä helpompilukuisena: http://www.gah.vs.bw.schule.de/leb1800/witterng.htm

Yksi Internetin pilvikuvastoista on  täällä: http://www.wolkenatlas.de/

 

 

Tornado San Franciscon lentoasemalla

Julkaistu

Odottelimme kollegan kanssa lentoa takaisin kotiin San Franciscon lentoasemalla.  Odotushallissa törmäsimme mielenkiintoiseen tornadosimulaattoriin. San Francison alueella ei yleensä muodostu tornadoita, joten tämä saattoi olla alueen ainoa.

Katso video tornadosta lentoasemalla: SFO tornado

Lisätietoja tornadoista (kotoisammin trombeista):

http://fi.wikipedia.org/wiki/Trombi_(py%C3%B6rremyrsky)

 

 

Hidastaako runsasluminen talvi kevään tuloa?

Julkaistu

Kulunut talvi on ollut Helsingissä ennätyksellisen luminen. Lumipeite on ollut noin puolisen metriä keskimääräistä paksumpi. Ja on edelleen! Tavallisesti lumipeite sulaa etelärannikolta maalis-huhtikuun taitteessa. Mutta tänään kinos Kaisaniemessä on 44 cm korkea, ja Helsinki-Vantaalla lunta on jopa 73 cm. Kauanko kestää että lumi sulaa?

Viime talvi on hyvä vertailukohta, sillä sekin oli runsasluminen ja vielä edes jotenkuten muistissa. Vuosi sitten tähän aikaan Helsinki-Vantaalla oli lunta kymmenisen senttiä vähemmän kuin nyt. Lumen sulaminen alkoi näihin aikoihin ja huhtikuun puoliväliin mennessä maa oli sula.

Viime vuonna lumien reipas sulaminen alkoi heti kun vuorokauden keskilämpötila nousi plussan puolelle. Siis heti kun yöt lämpenivät. Tämänhetkisen sääennusteen mukaan niin on käymässä ensi viikolla. Se tietää lumelle lähtöä. Voiko yli puolimetrinen hanki sulaa kahdessa viikossa?

Lähde: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot
Kuva: http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/products/snow-depth-observation-graphs/plot.php?station=301&lang=fi

Aurinkoinen ikkunalauta muuttui yrttitarhaksi

Julkaistu

Valoisaa aikaa on jo niin paljon että taitaa olla hyvä aika perustaa yrttiviljelmä.

 

Minä koitan kasvattaa persiljaa, ruohosipulia, tilliä, ja korianteria. Otin oppia Suuresta yrttien kasvatusoppaasta. Sieltä löytyy hyviä vinkkejä ja kasvatus- ja hoito-ohjeita tutuimmille yrteille. Laitoin siemenet itämään kirsikkatomaattirasioihin kodin valoisimmalle ikkunalle. Tästä se alkaa!

Mitä yrttejä sinä kasvatat?

kuva: http://urbangardencasual.com/wp-content/uploads/herb-pot.jpg

Merkkipäivä

Julkaistu

Vielä ehtii toivottaa hyvää maailman ilmatieteen päivää!

WMO eli Maailman ilmatieteellinen järjestö on julistanut tämän vuoden teemaksi ”Climate for you”. Teemaa varten räätälöidyssä esitteessä tunnelmoidaan ihmisen ja luonnon harmoniaa kauniilla luontoaiheisilla värikuvilla – perimmäisenä ajatuksena on tietenkin korostaa sitä tosiseikkaa, että ilmasto vaikuttaa meihin kaikkiin ja että käynnissä oleva ilmastonmuutos tulee vaatimaan sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin.

Voittekin jo merkitä kalentereihinne toisen ilmatieteellisen merkkipäivän: vuosittain 5. helmikuuta juhlitaan säämiesten, eli nykyään tietysti säähenkilöiden päivää (National Weatherperson’s Day). Aamukahvit sänkyyn tarjoillaan silloin kaikille sään ennustamisen ja havaitsemisen parissa työskenteleville sankareille.

Onnittelukorttitulvaa odotellessa.

Tähtitieteellinen kevät

Julkaistu

Tänään on kevätpäiväntasaus! Yö ja päivä ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.

Mitä kevätpäiväntasauksen aikaan tapahtuu?

Maapallo kiertää aurinkoa ja maa pyörii myös itsensä ympäri. Maapallon pyörimisakseli on 23.5 astetta kallellaan aurinkoa kiertävään rataan nähden. Kallistuskulman ansiosta meillä on neljä vuodenaikaa. Kesällä pohjoinen pallonpuolisko on kallistunut aurinkoon päin, talvella poispäin auringosta. Tänään aurinko on meiltä -eli maasta- päin katsottuna päiväntasaajan tasossa. Aurinko paistaa tasaisesti kaikkialle. Päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä koko maapallolla.

Huomisesta alkaen aurinko on päiväntasaajan pohjoispuolella ja päivä yötä pidempi. Tähtitieteellisesti, nyt on kevät!

 

lähde: Olli Manner ja Veikko Mäkelä. Tähtitaivas paljain silmin. 2007. Ursa.
kuva: http://www.universetoday.com/wp-content/uploads/2009/03/seasons.jpg