Alle kolme viikkoa aattoon – valkea vai musta joulu?

Julkaistu

Takana on jopa ennätyksellisen vähäluminen marraskuu, ja joulukuun alkupuoliskonkin lumitilanne jää normaalia huonommaksi. Monelle meistä joulu on rauhoittumisen aikaa ja lumi tärkeä elementti joulun tunnelmaa. Tätä kirjoittaessani jouluun on tasan kolme viikkoa eli aivan liian pitkä aika yksityiskohtaisille ennusteille, mutta pystyykö lähiviikkojen suursäätilan perusteella arvioimaan jo joulun lumitilannetta? Myös tilastot auttavat tarkastelussa.

Katso ja kuuntele videolta tarkemmin lähiviikkojen sääennuste.

Lapissa takuuvarma valkea joulu, Turussa pienin todennäköisyys

Kun tutkitaan viimeisintä ilmastovertailujaksoa vuosien 1981-2010 osalta, voidaan todeta, että joulu on takuuvarmasti valkea suuressa osassa Lappia, Kainuuta ja monin paikoin myös Pohjois-Karjalassa. Valkean joulun todennäköisyys korreloi voimakkaasti rannikon läheisyyden kanssa: mitä lähempänä sulaa merta ollaan, sitä suurempi todennäköisyys mustalle joululle. Mantereen puoleisista kaupungeista Turussa on huonoin todennäköisyys valkealle joululle: siellä joka toinen joulu on musta. Helsingissä, Porissa ja Vaasassa yli puolet jouluista on valkeita, Jyväskylässä ja Oulussa suurin osa.

Valkean joulun todennäköisyys tilastoissa.

Pakkaset saapuvat pohjoiseen, etelä kahden vaiheilla Lue lisää → ”Alle kolme viikkoa aattoon – valkea vai musta joulu?”

Missä on takuuvarmasti valkea joulu?

Julkaistu

 

Forecalla seurataan tiiviisti lähestyvän joulun sää- ja lumitilannetta. Tuoreimpien sääennusteiden mukaan suuressa osassa maata valkea joulu on mahdollinen, mutta mitä kertovat tilastot valkeista jouluista?

Takuuvarma valkea joulu Itä- ja Pohjois-Suomessa

Tilastotietojen valossa joulunaika on takuuvarmasti valkea laajalti maan pohjoisosassa, Kainuussa ja Koillismaalla. Mitä etelämmäs ja lähemmäs rannikkoja mennään, sitä suurempi on mustan joulun todennäköisyys.

Meren läheisyys korreloi voimakkaasti valkean joulun todennäköisyyden kanssa: eron voi huomata jopa Lapissa, jossa voisi kuvitella jokaisen joulun olevan valkea. Jo Perämeren rannikolla on harvakseltaan ollut mustia jouluja ja mitä etelämmäs rannikkoaluetta mennään, sitä enemmän mustia jouluja on esiintynyt. Suurin osa Suomen merialueista on vielä joulun aikoihin sulana ja pohjoisella Itämerellä pintaveden lämpötila on noin viisi astetta. Meren lauhduttava vaikutus tuntuu erityisesti Ahvenanmaalla, lounaissaaristossa ja -rannikolla, missä 2000-luvun jouluista vain alle puolet on ollut valkeita.

Valkean joulun todennäköisyys tarkastelukaudella v. 1981-2010.

Mustat joulut yleistyvät

Ilmastonmuutos tuntuu ja näkyy jo Suomen talvissa. Lumikausi on lyhentynyt ja erityisesti pysyvän lumipeitteen saapuminen on viivästynyt 2000-luvulla maan eteläosassa usein tammikuun puolelle. Pohjoisessa ilmastonmuutos ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole uhkaamassa valkeita jouluja, mutta maan etelä- ja keskiosassa mustien joulujen määrä lisääntyy. Erityisesti etelä- ja lounaisrannikolla valkeiden joulujen todennäköisyys pienenee kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvien vesisateiden ja lämpimämmän Itämeren vuoksi.

2000-luvulla Lapin sisämaassa kaikki joulut ovat olleet valkeita, mutta Oulussa on koettu yksi musta joulu. Jyväskylässä mustia jouluja on ollut muutama kappale ja Helsingissä liki puolet jouluista on ollut lumettomia. Hangossa meren vaikutus on tuntunut eniten, sillä mustia jouluja on ollut valkeita enemmän.

Mustat joulut 2000-luvulla (lähde: Ilmatieteen laitos)

Suuressa osassa maata tänä vuonna valkea joulu

Tällä hetkellä maa on musta lähinnä paikoin etelä- ja lounaisrannikolla, suuressa osassa maata on lumipeite. Maan eteläosaan ei ole tiedossa suurempia sadekertymiä ennen joulua, lähinnä pohjoisen yli kulkee runsaampia lumisateita alkuviikolla, joiden jälkeen Suomeen virtaa lännestä erittäin leutoa ilmaa. Jo tiistaina lämpötila kohoaa etelä- ja länsirannikolla suojan puolelle ja keskiviikkona lämpöasteita on lähes koko maassa. Näiden päivien aikana lumipeite saattaa osittain sulaa pois etelä-, lounais- ja länsirannikolta, mutta sisämaasta lumi ei ehdi sulaa. Juuri ennen joulua maa saattaa siis olla mustana esimerkiksi Helsingissä, Hankoniemellä ja paikoin lounaisrannikollakin.

Joulun ennustetta päivitetty 17.12.2017:

Juuri ennen joulua sää näyttäisi kylmenevän pohjoisesta alkaen ja ainakin muutaman päivän ajan koko maassa on pakkasta. Säämallit ovat muuttaneet kantaansa jouluaaton ja -päivien ennusteesta leudompaan suuntaan. Tiedossa on mahdollisesti useampikin sadealue lauhassa länsivirtauksessa. Ennuste on tällä hetkellä vielä epävarma, joten tarkennamme tilannetta ensi viikon kuluessa.

Tämän hetkisen ennusteen valossa suuressa osassa maata on edelleen mahdollisuus valkeaan jouluun, lähinnä etelä- ja lounaisrannikon kohtalo on vielä avoin.

 

Tiivis polaaripyörre pitää talven loitolla

Julkaistu

Vesisade on ropissut ikkunan räystäspeltejä vastaan pääkaupunkiseudulla taukoamatta jo lähes kahden vuorokauden ajan, eikä talvesta ole tietoakaan. Mutta Suomi on pitkä maa, kontrasti etelän ja pohjoisen välillä on suuri: samaan aikaan kun Stadi ja etelärannikko kastuivat vesisateessa, mitattiin Lapissa kuluneen talvikauden kovimmat pakkaslukemat. Pakkanen kiristyi Sallan Naruskassa eilen 31,1 asteeseen.

Lämpimiä terveisiä Azoreilta sunnuntaiksi

Perjantain sateiden ja harmauden jälkeen lauantai näyttäytyy huomattavasti kirkkaampana päivänä maan etelä- ja länsiosassa, aurinkoakin nähdään. Sunnuntaiyönä lämpimälle ilmavirtaukselle avautuu pitkä, suora väylä aina Azoreilta saakka ja sieltä meille virtaakin vuodenaikaan nähden erittäin lämmintä ilmamassaa. Kaikista lämpimin ilma jää hieman Suomen eteläpuolelle, mutta siitä huolimatta eteläisen Suomen kohdalla ilmamassa täyttää nk. ”helleilmamassan” kriteerit eli keskikesällä vastaavassa tilanteessa aurinkoisessa säässä mitattaisiin todennäköisesti hellelukemia.

Etelässä ja lounaassa lämpötila voi kohota sunnuntaina poikkeuksellisen, ehkä jopa ennätyksellisen korkeisiin lukemiin. Pari viikkoa sitten itsenäisyyspäivänä mitattu uusi joulukuun lämpöennätys, 11,1 astetta, voi jälleen olla uhattuna. Korkeimmillaan lämpötila kohonnee lounaisrannikolla hieman yli 10 ja Ahvenanmaalla n. 11 asteeseen. Vielä maanantainakin lämpötilat huitelevat etelässä lähellä 10 astetta. Viikonvaihteen ”lämpöaalto” sulattaa lumia tehokkaasti erityisesti maan keskivaiheilta.

Kuva 1: Vuodenaikaan nähden hyvin lämmin ilmamassa leviää Etelä- ja Keski-Suomeen sunnuntaiyönä.
Kuva 1: Vuodenaikaan nähden hyvin lämmin ilmamassa leviää Etelä- ja Keski-Suomeen sunnuntaiyönä.

Musta joulu Etelä- ja Keski-Suomeen

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lämpötila pysyy nollan yläpuolella maan etelä- ja keskiosassa jouluun saakka. Pohjoisessa pakkanen kiristyy alkuviikolla ehkä yli 20 asteeseen, kun sää selkenee.

Useakin sadealue liikkuu maan etelä- ja keskiosan yli kohti itää alkuviikolla ja todennäköisesti joulun aikoihinkin, ja sateiden olomuoto taitaa Jyväskylän eteläpuolella olla silkkaa vettä. Tämän hetkisen ennusteen mukaan musta joulu on tulossa valtaosaan maan etelä- ja keskiosaa. Jos jokin yksittäinen matalapaine eksyy hieman eteläisemmälle reitille alkuviikon jälkeen, voisi lunta sataa eteläänkin, mutta tämä skenaario näyttää epätodennäköiseltä.

Kuva 2: Perjantaisten ennusteiden perusteella näyttää siltä, että mustan joulun raja kulkee kuta kuinkin maan keskivaiheilla. Pohjoisimmillaan lumet saattavat sulaa pois Pohjois-Karjala - Oulu -linjalta ennen joulua.
Kuva 2: Perjantaisten ennusteiden perusteella näyttää siltä, että mustan joulun raja kulkee kuta kuinkin maan keskivaiheilla.

Tiivis polaaripyörre pitää arktisen ilman sisällään

Napa-alueen ympärille muodostuu talvisin ylätroposfääriin ja stratosfääriin polaaripyörre, jonka sisäpuolella on arktisen kylmää ilmaa. Polaaripyörre syntyy, kun napa-alue kylmenee voimakkaan säteilyjäähtymisen seurauksena. Tällä hetkellä polaaripyörre on hyvin tiivis, mikä tarkoittaa leveysasteillamme yleensä voimakkaita länsivirtauksia ja vilkasta matalapainetoimintaa. Mitä tiiviimpi polaaripyörre, sitä suurempi lämpötilaero pohjois-etelä -suunnassa ja sitä voimakkaampi länsivirtaus. Polaaripyörteen heiketessä ilmakehän virtauskenttään syntyy aaltomaisuutta, mikä yleensä johtaa länsivirtausten heikkenemiseen, matalapainetoiminnan hiipumiseen ja kylmien korkeapaineiden syntymiseen. Viimeksi polaaripyörre heikkeni ja lopulta hajosi talvella 2009-2010 aiheuttaen Euroopan hyiset olosuhteet. Polaaripyörteen heiketessä voi syntyä hyvin pitkäkestoisia ja paikallaanpysyviä säähäiriöitä (matala- ja korkeapaineita), kun taas tiiviin polaaripyörteen vaiheessa matalapaineet dominoivat ja liikkuvat nopeasti voimakkaan länsivirtauksen mukana. Keväisin, kun aurinko taas lämmittää napa-alueitakin, pohjois-eteläsuuntaiset lämpötilaerot pienenevät ja polaaripyörre katoaa viimeistään kesäksi.

Polaaripyörre näyttäisi pysyvän tiiviinä koko loppuvuoden, eikä suursäätilassa näy muutoksen tuulia. Länsivoittoiset, lauhat ja kosteat ilmavirtaukset voivat jatkua vuodenvaihteen yli, eikä näin ollen termisestä talvesta ole eteläisessä Suomessa tietoakaan. Talven ja pysyvän lumipeitteen saapumista hidastaa erityisesti rannikkoalueilla myös tavanomaista lämpimämpi Itämeri. Paikoin etelärannikolla ei vieläkään ole satanut virallista ensilunta.

Tämänhetkinen voimakas El Nino -ilmiö saattaa omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että polaaripyörre pysyy tiukasti kasassa ja lähellä napa-aluetta Kanadan pohjoisosassa, jolloin tavanomaista lämpimämmän ja kosteamman talvisään vaikutus yltää pitkälle pohjoiseen. Euroopan osalta El Ninon vaikutusta ilmakehän laajamittaisiin virtauskuvioihin ei kovin hyvin tunneta.

Kuva 3: NOAA:n ennuste geopotentiaalijakaumasta (10 hPa) joulukuun loppupuolelle. Tiivis polaaripyörre näyttäisi pitävän pintansa stratosfäärissä, jolloin länsivirtaukset ja matalapainetoiminta pysyy vilkkaana. /kuva: NOAA
Kuva 3: NOAA:n ennuste geopotentiaalijakaumasta (10 hPa) joulukuun loppupuolelle. Tiivis polaaripyörre näyttäisi pitävän pintansa stratosfäärissä, jolloin länsivirtaukset ja matalapainetoiminta pysyvät vilkkaina. /kuva: NOAA

 

Foreca Twitterissä: @forecasuomi
Markus Twitterissä: @markusmanty

Valkeaa unelmaa

Julkaistu

Joulusäädebatti käy kiivaana tällä viikolla, kun valkean joulun kohtaloa arvuutellaan. Pisimmillään numeeriset mallit yltävät sääennusteissaan jo joulupyhien yli, mutta on syytä muistaa, että Suomen vaihtelevassa ilmastossa ja tämänhetkisessä säätyypissä yksityiskohtaisten ennusteiden tekeminen yli viiden vuorokauden päähän alkaa olla melkoista hakuammuntaa.

Joulukuun alku oli hyvin sateinen ja lauha

Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa joulukuun ensimmäisenä 10 vuorokautena sadetta on kertynyt suurimpaan osaan maata tavanomaista enemmän, maan etelä- ja keskiosassa sademäärät ovat olleet joillain mittausasemilla jopa poikkeuksellisen tai ennätyksellisen suuria. Joulukuun alku on ollut myös harvinaisen leuto Etelä- ja Keski-Suomessa, yleisesti poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan on ollut n. 5-6 astetta, pohjoisempana 3-5 astetta. Lauhaa säätä on ruokkinut vilkas matalapainetoiminta ja Atlantin myrskyradalle kuuluminen. Lisäksi Suomea ympäröivät merialueet ovat reilusti tavanomaista lämpimämpiä, ja ainakin alkavasta jäätalvesta on odotettavissa hyvin leuto. Näin lämmin meri voi viivästyttää talven tulemista rannikkoalueilla tai vaihtoehtoisesti kylmänpurkaustilanteissa tuoda suuriakin lumikertymiä.

Lunta ja kylmenevää

Tulevan viikonlopun aikana Suomeen on valumassa kylmempää, polaarista ilmamassaa. Läntisten matalapaineiden vyöry taukoaa ja jatkossa meille on saapumassa arvaamattomampia, piskuisia matalapaineita luoteen puolelta. Talvisin tarpeeksi kylmässä ilmamassassa nämä säämalleissa viattomilta näyttävät matalapaineet saattavat sulien merialueiden yllä voimistua ja räjähtää ”arktisiksi pommeiksi” eli kokoluokaltaan pieniksi, mutta verrattain voimakkaiksi matalapaineiksi, jotka voivat tuoda mantereenkin puolelle erittäin suuria lumikertymiä. Ehkä tällaisesta ei nyt ole pelkoa, mutta ensi viikon alkupuolella luoteesta Perämeren yli kohti kaakkoa suuntautuva kylmä perusvirtaus näyttäisi synnyttävän useankin pienen matalapaineen Perämeren kosteuden ja lämmön seurauksena. Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja itäiseen Suomeen voi pyryttää enemmänkin lunta ja mikäli muualla maassa jotain sataa, tulee sekin lumena alas. Ensi viikolla pakkanen näyttäisi pohjoisessa kiristyvän kuluneen talvikauden kovimpiin lukemiin, mahdollisesti yli 30 asteeseen saakka.

Entä joulu?

Tämän jälkeen malleissa alkaa olla hajontaa ja ennustaminen muuttuu hankalaksi. Näyttäisi kuitenkin, ettei ennen joulua ole tulossa pitkäkestoista korkeapainetta, vaan kuulumme yhä liikkuvien matalapaineiden reitille. Ennusteissa on viitteitä siitä, että matalapaineiden reitti saattaa painua hieman eteläisemmäksi, jolloin sää kylmenisi. Toisaalta vastaavia viitteitä kylmenemisestä on ollut ennusteissa jo pidemmän aikaa ja sen takia suhtaudun pitkäkestoiseen kylmenemiseen varauksella – tauko lauhoista matalapaineista saattaa jäädä tilapäiseksi. Joka tapauksessa toivoa valkoisesta joulusta on yhä maan etelä- ja keskiosassa, kaikki on kiinni ajoituksesta. Vuosi sitten näihin aikoihin näytti siltä, ettei valkeasta joulusta ole toivoakaan etelässä, mutta lumi satoi kuin satoikin maahan juuri ennen joulua. Pohjoisemmas valkean joulun voi tänä vuonna melkein jo luvata.

Kuva 1: Valkean joulun todennäköisyys Suomessa
Kuva 1: Valkean joulun todennäköisyys Suomessa

Tilastoja: joulun ajan lumipeite vähenemään päin

Keskimäärin sisämaassa suurin osa jouluista on valkeita: takuuvarmasti joulu on valkea aivan itärajalla ja pohjoisessa Meri-Lappia lukuun ottamatta, kun taas lounaissaaristossa vain joka toinen joulu on valkea. Pienehkön otannan perusteella 2000-luvulla valkean jouluaaton todennäköisyys on kuitenkin jonkin verran pienentynyt maan etelä- ja keskiosassa, pohjoisempana sen sijaan pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan jouluaaton keskimääräinen lumipeitteen määrä näyttäisi laskeneen tuntuvasti osassa maan etelä- ja keskiosaa.

Kuva 2: Keskimääräinen lumensyvyys jouluaattona v. 1959-1977, 1978-1996 ja 1997-2014 Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä.
Kuva 2: Keskimääräinen lumen syvyys jouluaattona v. 1959-1977, 1978-1996 ja 1997-2014 Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä (Turun lumensyvyyshavainnot on v. 2005 alkaen tehty Artukaisissa, ennen tätä Lentoasemalla).

Esimerkkeinä tässä on Helsingin (Kaisaniemi), Turun (Lentoasema + Artukainen), Jyväskylän (Lentoasema) ja Rovaniemen (Lentoasema) jouluaattolumitilastoja vuodesta 1959 lähtien. Tilastot on pilkottu kahteen 18 vuoden (1959-1977, 1978-1996) ja yhteen 17 vuoden (1997-2014) mittaiseen jaksoon. Helsingissä jouluaaton keskimääräinen lumipeitteen määrä on alentunut tasaiseen tahtiin kyseisen ajanjakson aikana, kun taas Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä lumisimmat jouluaatot ovat olleet ajanjaksolla 1978-1996, mutta 2000-luvulle tultaessa jouluaattojen keskimääräinen lumen syvyys on alentunut kaikissa esimerkkikaupungeissa. Helsingissä ja Turussa lumettomia jouluaattoja on 2000-luvulla ollut kuusi, Jyväskylässä kolme (aikasemmin vain v. 1972) kappaletta. Rovaniemellä kaikkien aikojen vähälumisin jouluaatto koettiin v. 2006, jolloin lumen syvyys oli vain 5 cm.

Kyseisen kaavion trendi näyttäisi nykykäsityksen mukaan jatkuvan tulevaisuudessakin: maan etelä- ja keskiosassa joulunajan lumipeite vähennee ja lumettomien joulujen todennäköisyys kasvaa, kun taas pohjoisempana muutos on pienempi. Osassa Lappia lumipeitteen määrä saattaa jopa kasvaa, mikäli talviajan sateet lisääntyvät keskilämpötilan noustessa.

Oletko sinä huomannut muutoksia joulun ajan lumipeitteessä?

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

Markus Twitterissä: @markusmanty

tilastot: Ilmatieteen laitos

Valkeaa ja lauhtuvaa joulua!

Julkaistu

Joulu on tänä vuonna valkea koko maassa, monin paikoin jopa harvinaisen valkea. Nimittäin etelässä lunta on paikoin jo lähes puoli metriä, kun jouluna sitä on keskimäärin esimerkiksi etelä- ja länsirannikolla vain kymmenisen senttiä. Harvinaista on myös se, että jo kuun alussa oli mahdollista ennustaa, ja ennustinkin koko maahan valkeaa joulua.

Tänä jouluna valoa on enemmän koko maan kattavan lumipeitteen vuoksi. Kuva: Aleksi Jokela

Tyypillisesti sää on niin vaihtelevaa meillä että usein on hyvin hankala ennustaa edes muutaman päivän päähän. Nyt kuitenkin suursäätila on ollut helpommin ennustettavissa: Venäjän puolella on ollut pitkään pysyvä laaja ja vahva korkeapaine, joka on pitänyt lännestä lauhaa ja kosteaa ilmaa tuovat matalapaineet loitolla ja meille on päässyt virtaamaan usean viikon ajan kylmää ilmaa Siperiasta.

Tuo Venäjän korkeapaine on kuitenkin hellittämässä otettaan Suomesta juuri jouluksi, sillä ilmavirtaukset kääntyvät puhaltamaan lounaan suunnalta ja sää lauhtuu lähes kertaheitolla ja paljon – rannikoilla jopa plusasteille asti, vaikka vielä aatonaattona hytistään etelässäkin paikoin jopa 25 asteen pakkasissa.

Tarkkoja lämpötilaennusteita on vaikea tehdä usean päivän päähän vaikka säätyyppi olisikin tiedossa, sillä etenkin talvella lämpötila on herkkä pilvisyyden muutoksille. Selkeällä säällä lämpötilat voivat olla helposti 15 astetta kylmempiä, kuin pilvisellä säällä.

Aatonaatto taitaa kuitenkin olla monin paikoin tämän viikon kylmin päivä, ennen kuin tuo lauhtuminen aattoa kohti alkaa lännestä. Vielä aattoaamuna pakkasta on kuitenkin monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -10…-20 astetta, länsirannikkoa lukuun ottamatta. Päivän aikana sää lauhtuu kuitenkin nopeasti niin, että illalla pakkasta on enää lännen muutamasta asteesta  idän noin -10 asteeseen. Lapissa pakkasta on vielä koko aaton ajan pääosin -10…-20 astetta ja aatto on koko maassa poutainen.

Joulukuusi jouluaattona. Kuva: Aleksi Jokela

Joulupäivänä sää lauhtuu Lapissakin ja jatkuu myös muualla maassa niin että koko maan etelä- ja keskiosassa on enää pikkupakkasta, rannikoilla lämpötilat voivat jo nollan vaiheilla. Joulupäivän aikana varsinkin maan keski- ja pohjoisosan yli voi kulkea jo joitain lumisateita. Maan pohjoisosassa pakkasta on -10 asteen molemmin puolin.

Tapaninpäiväksi Suomeen saapuu näillä näkymin matalapaine ja tuo lähes koko maahan laajoja sateita viimeistään illaksi ja tuuli voimistuu. Mitään viime Tapaninpäivän kaltaista myrskyä ei kuitenkaan näillä näkymin ole onneksi saapumassa, mutta kovaa tuulta voi olla ja etelässä sekä lännessä sade voi tulla räntänä. Lämpötilat ovat samoissa lukemissa kuin joulupäivänäkin lukuun ottamatta Lappia jossa sää kylmennee jälleen -10…-20 asteen välille.

Eli lauhtumista ja säätyypin muutos jouluksi luvassa, siitä eteenpäin voikin olla talvella jo ihan eri suunta – nimittäin lauhempi. Joka tapauksessa valkoinen joulu on koko maahan tulossa. Näin ei aivan joka joulu läheskään ole, nimittäin esimerkiksi etelä- ja länsirannikolla pysyvä lumipeite saadaan keskimäärin vasta vuoden vaihteessa ja vain noin 2/3 jouluista on valkeita, tulevaisuudessa todennäköisesti vielä harvempi. Viime jouluna maa oli lumeton laajalti etelässä ja lännessä. Nautitaan siis jouluna lumesta ja sen tuomasta valosta ja ilosta, sillä se ei ole itsestään selvyys!