Osa Suomesta on nyt erittäin altis myrskytuhoille – haavoittuvaisuuden taustalla tämä tekijä

Julkaistu
Uusi myräkkä lähestyy Suomea. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki Uunisaari

Kuluneen talven lukuisat myrskyt ovat ravistelleet Suomea ja katkoneet sähköjä kymmeniltä tuhansilta kotitalouksilta. Perjantain ja lauantain myräkässä tuulituhoja voi jälleen syntyä. Yleensä tähän aikaan vuodesta maa on paksuhkon routakerroksen peitossa, mikä suojelee myrskytuhoilta – tänä talvena tärkeä routakerros puuttuu osasta maata tyystin.

Routakerros suojelee tuulituhoilta – rannikoilta se puuttuu nyt tyystin

Lue lisää → ”Osa Suomesta on nyt erittäin altis myrskytuhoille – haavoittuvaisuuden taustalla tämä tekijä”

Viikonvaihteen myrsky toi etelään paikoin kuukauden sateet

Julkaistu

Suomeen sunnuntaina 16. helmikuuta saapunut myrsky toi maa-alueillekin voimakkaita tuulia, runsaita sateita sekä hyvin lauhaa ilmaa.

Tuuli

Tuuli voimistui läntisillä meriasemilla paikoin myrskylukemiin. Voimakkain keskituuli, eli tuulen kymmenen minuutin keskiarvo, oli 24,1 m/s Raahen Nahkiaisen mittausasemalla. Samalla asemalla mitattiin myös kovin puuska, 30,0 m/s.

Voimakas etelälounainen tuuli myös nosti meriveden korkeuden Perämeren rannikolla yli 1,2 metriä, Oulussa hetkellisesti jopa 1,5 metriä tavanomaista korkeammalle.

Sateinen ajokeli sunnuntaina Järvenpäässä. Kuva: Traffic Management Finland

Sade

Myrsky toi mukanaan runsaita sateita ja joet tulvivat paikoin etelässä ja lännessä, etenkin Lounais-Suomessa. Etelässä satoi monin paikoin yli 30-40 mm vettä, pääkaupunkiseudulla paikallisesti jopa yli 40 mm. Etelä-Suomessa sataa helmikuussa keskimäärin 40-50 mm, joten sunnuntaina ja maanantaina tuli 20 tunnin aikana paikoin noin kuukauden sademäärä kerralla!

Lapissa sade tuli enimmäkseen lumena ja Kittilän Pokassa lumipeitteen paksuus nousi kello 8 maanantaiaamuna 123 senttimetriin. Lapissa on jo monin paikoin yli metrin lumensyvyyksiä, yleisimmin Keski-Lapissa, ja lumisade jatkui vielä aamun aikana.

Lämpötila

Sää lauhtui sunnuntai-iltana nopeasti. Illan ja yön aikana lämpötila kävi maan etelä- ja länsiosassa laajalti yli +5 asteessa, Porissa ja Kokemäellä jopa +8,3 asteessa. Korkein mitattu lämpötila oli Märketissä, +9,0 astetta. Helmikuun puolivälissä vuorokauden tavanomainen ylin lämpötila on lounaassa 0…-4 astetta.

Lauha sää ulottui myös pohjoiseen, Oulussa mitattiin +5,4 astetta ja Kittilässä asti oli hieman suojaa.

Tammikuu: Laajalti ennätyslauhaa – talvi ei vieläkään tullut eteläisimpään Suomeen

Julkaistu

Mennyt tammikuu oli ennätyslauha maan etelä- ja keskiosassa. Korkeimmillaan lämpötilat kävivät yli +9 asteessa. Kuukausi oli myös tuulinen. Lapissa lunta oli paikoin yli metrin verran, etelässä ja lännessä maa oli suuren osan kuukaudesta vihreänä. Terminen talvi ei vieläkään alkanut osassa maata.

Maa oli tammikuussa suuren osan aikaa lumeton osassa etelää ja länttä. Ajoittain lumi kävi maassa. Kuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula 26.1.2020
Lue lisää → ”Tammikuu: Laajalti ennätyslauhaa – talvi ei vieläkään tullut eteläisimpään Suomeen”

Sateita ja myrskytuulia

Julkaistu
Maanantaina tuuli voimistuu ja matalapaineen reitti kulkee Suomen yli.

Vuotta 2018 on jäljellä enää vajaa viikko ja sää vaihtelee sinä aikana kireistä pakkasista sateisiin ja jopa myrskytuuliin.

Lue lisää → ”Sateita ja myrskytuulia”

Joulukuu on vuoden myrskyisin kuukausi

Julkaistu

Joulukuussa elämme vuoden myrskyisintä aikaa. Napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot ovat suuria, ja lämpimän Atlantin yllä tuppaa muodostumaan voimakkaita matalapaineita. Vaikka Suomi tunnetaankin matalapaineiden ”hautauspaikkana”, yltää meillekin keskimäärin 3,7 myrskyä joulukuussa. Myrskyksi lasketaan tilanne, jolloin tuulen 10 minuutin keskiarvo on yli 21 m/s.

Eniten myrskyää marras-tammikuussa

Atlantin myrskyrata on aktiivisimmillaan marras-tammikuussa, jolloin myrskypäiviä on Suomessa keskimäärin 3-4 kuukaudessa. Normaalitilanteessa myrskyt saapuvat meille länsivirtausten mukana ja heikkenevät viimeistään Suomen yllä siirtyessään lämpimältä merialueelta kylmän mantereen ylle. Tarpeeksi suurissa lämpötilaeroissa myrskyt voivat kuitenkin uudelleen voimistua Suomen yllä.

Tilastot kertovat, että myrskypiikki koetaan joulukuussa, jolloin Suomessa myrskyää keskimäärin 3,7 päivänä. Seuraavaksi myrskyisin kuukausi on marraskuu. Vastaavasti vähiten myrskyää kesäkuukausina, jolloin eri leveysasteiden väliset lämpötilaerot pohjoisella pallonpuoliskolla tasoittuvat.

Myrskyjen keskimääräinen lukumäärä Suomessa kuukausittain. Lähde: Ilmatieteen laitos

Seuraa tuuliennusteita Forecan veneilysäästä!

Forecan sivuilta löytyvän veneilysääosion myötä tuuliennusteita voi kätevästi seurata myös mobiiliversiona. Veneilysään alta löytyy niin tuuliennusteita kuin -havaintojakin, näiden lisäksi myös aallonkorkeusennuste. Tuuliennusteiden tulkitsemisen helpottamiseksi kartta-animaatiosta löytyvät riskirajat kovalle tuulelle (yli 14 m/s) ja myrskytuulelle (yli 21 m/s).

Lauantain aikana kovaa tuulta voi puuskissa esiintyä laajalti Suomenlahdella ja paikoin etelärannikollakin.

Miksi maalla ei esiinny myrskyä?

Julkaistu

Syksy hiipii ja syysmyrskyt alkavat hiljalleen yleistyä. Mediassa kuulee monesti puhuttavan voimakkaan myrskyn olevan tulossa – monesti se jää myös tulematta, ainakin niin luullaan. Olen usein kuullut ihmisten kummastelevan mihin myrskytuulet oikein jäivät, kun omalla paikkakunnalla ei tuulta ole ollut juuri nimeksikään.

Kysymykseen on usein helppo ja yksinkertainen vastaus – merelle. Sisämaassa ei nimittäin esiinny (ainakaan tähän mennessä), niin kovia tuulia, että tuulta voisi nimittää myrskyksi. Tähän vaadittaisiin 10 minuutin keskituuli, joka yltää 20,8 m/s, joka on myrskyn raja. Näin kovia tuulen keskinopeuksia esiintyy ainoastaan merellä ja tuntureilla, jossa tuulta hidastavia esteitä ei ole. Tuulennopeus hidastuu merkittävästi maa-alueilla ja kovimmat tuulet osuvatkin yleensä rannikoille. Toisaalta näiden maalla olevien esteiden (maanpinnan muodot, kasvillisuus, rakennukset) vuoksi tuuleen syntyy turbulenttista pyörteilyä, joiden vuoksi tuulenpuuskat ovat taas kovempia kuin esimerkiksi merellä samalla keskituulella. Juuri nämä kovat lyhytkestoiset puuskat ovat niitä, jotka maalla aiheuttavat yleensä vahinkoa. Talvella tuuli hidastuu hieman vähemmän maa-alueilla kun puissa ei ole enää lehtiä, toisaalta myös tuhoja esiintyy vähemmän, etenkin jos maa on roudassa.

myrsky
Tapaninpäivän myrskyn tuhoja Kokemäellä 26.12.2011. Kovimmat puuskat Satakunnassa ylsivät 35 m/s.

Puuskien voimakkuuden arvioimiseen on olemassa hyvin yksinkertainen kaava. Kovin maalla esiintyvä puuska = tuulen keskinopeus x 1,8. Aavalla merellä kovimmat puuskat saadaan kaavalla: tuulen keskinopeus x 1,2.

Eli vaikka maalla keskituulennopeus ei yltäisi kuin 15 m/s, voi maalla esiintyä kovempia tuulia (27 m/s) kuin merellä, jossa keskituulennopeus on vaikkapa 21 m/s ja puuskat n. 25 m/s. Maalla siis esiintyy myrskypuuskia, mutta tätä ei voi kutsua myrskyksi tai myrskytuuleksi.

Kovimmat Suomessa maa-alueilla mitatut keskituulennopeudet tuntureita lukuun ottamatta lähentelevät 20 m/s. Tällöin puuskat voivat siis yltää jo yli 35 m/s. Näin kovat puuskat voivat kaataa jo laajoja metsäalueita, kuten Tapaninpäivän myrskyssä vuonna 2011.

Ei kuitenkaan ole lainkaan mahdotonta, että maalla esiintyisi virallisesti myrsky-luokkaan yltäviä keskituulia, on lähinnä vain ajan kysymys koska näin tulee käymään.

Kuva: Aleksi Jokela