Miksi maalla ei esiinny myrskyä?

Syksy hiipii ja syysmyrskyt alkavat hiljalleen yleistyä. Mediassa kuulee monesti puhuttavan voimakkaan myrskyn olevan tulossa – monesti se jää myös tulematta, ainakin niin luullaan. Olen usein kuullut ihmisten kummastelevan mihin myrskytuulet oikein jäivät, kun omalla paikkakunnalla ei tuulta ole ollut juuri nimeksikään.

Kysymykseen on usein helppo ja yksinkertainen vastaus – merelle. Sisämaassa ei nimittäin esiinny (ainakaan tähän mennessä), niin kovia tuulia, että tuulta voisi nimittää myrskyksi. Tähän vaadittaisiin 10 minuutin keskituuli, joka yltää 20,8 m/s, joka on myrskyn raja. Näin kovia tuulen keskinopeuksia esiintyy ainoastaan merellä ja tuntureilla, jossa tuulta hidastavia esteitä ei ole. Tuulennopeus hidastuu merkittävästi maa-alueilla ja kovimmat tuulet osuvatkin yleensä rannikoille. Toisaalta näiden maalla olevien esteiden (maanpinnan muodot, kasvillisuus, rakennukset) vuoksi tuuleen syntyy turbulenttista pyörteilyä, joiden vuoksi tuulenpuuskat ovat taas kovempia kuin esimerkiksi merellä samalla keskituulella. Juuri nämä kovat lyhytkestoiset puuskat ovat niitä, jotka maalla aiheuttavat yleensä vahinkoa. Talvella tuuli hidastuu hieman vähemmän maa-alueilla kun puissa ei ole enää lehtiä, toisaalta myös tuhoja esiintyy vähemmän, etenkin jos maa on roudassa.

myrsky

Tapaninpäivän myrskyn tuhoja Kokemäellä 26.12.2011. Kovimmat puuskat Satakunnassa ylsivät 35 m/s.

Puuskien voimakkuuden arvioimiseen on olemassa hyvin yksinkertainen kaava. Kovin maalla esiintyvä puuska = tuulen keskinopeus x 1,8. Aavalla merellä kovimmat puuskat saadaan kaavalla: tuulen keskinopeus x 1,2.

Eli vaikka maalla keskituulennopeus ei yltäisi kuin 15 m/s, voi maalla esiintyä kovempia tuulia (27 m/s) kuin merellä, jossa keskituulennopeus on vaikkapa 21 m/s ja puuskat n. 25 m/s. Maalla siis esiintyy myrskypuuskia, mutta tätä ei voi kutsua myrskyksi tai myrskytuuleksi.

Kovimmat Suomessa maa-alueilla mitatut keskituulennopeudet tuntureita lukuun ottamatta lähentelevät 20 m/s. Tällöin puuskat voivat siis yltää jo yli 35 m/s. Näin kovat puuskat voivat kaataa jo laajoja metsäalueita, kuten Tapaninpäivän myrskyssä vuonna 2011.

Ei kuitenkaan ole lainkaan mahdotonta, että maalla esiintyisi virallisesti myrsky-luokkaan yltäviä keskituulia, on lähinnä vain ajan kysymys koska näin tulee käymään.

Kuva: Aleksi Jokela

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä, Vuodenajat. Tagit: , , , , , , . Pysyvä linkki.

7 vastausta kirjoitukseen

  1. Matti Mäensyrjä sanoo:

    Mahtaako tulla vuoden 1890 kaltaista hirmumyrskyä uudestaan ?

  2. Ari sanoo:

    Itse asiassa Lapissa kyllä esiintyy myrskyjä muuallakin kuin tuntureilla. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1048142392 todetaan, että Utsjoen Kevon havaintoasemalla mitattiin 10 minuutin keskituuleksi 18.3.2003 23 m/s ja 13.3.1997 26 m/s. Kevohan on varsin alavalla paikalla.

    Itse olen tallentanut tietokoneelleni Ilmatieteen laitoksen sivulta tuulikäyrän Kilpisjärven kyläkeskuksen mittausasemalta 8.3.2014, jolloin keskituuli nousi arvoon 29 m/s. Samaan aikaan Saanan huipulla keskituuli oli peräti 39 m/s eli hirmumyrskyä, josta jotkut luulevat, että sitä ei esiinny Suomessa. Tuokaan ei ole Suomen ennätys, sillä Ilmatieteenlaitoksen ilmastopalvelusta sain tiedon, että ennätys on Saanalla 18.12.2008 mitattu 44 m/s, suurimman puuskanopeuden ollessa peräti 53 m/s.

    • Jokke sanoo:

      Merellä olevissa saarissa, jotka ovat maata, on mitattu joka vuosi myrsky. Jopa Malminkartanon täyttömäellä mittasimme 10 minuutin keskiarvoja silloin Tapanin päivänä ja Janikan aikaan myrskyiksi. Pohjanmaan peltoaukeilla samaten. Lapissa paljakalla, ei siis tuntureilla, on usein myrskyä. Jos järvenselkä päättyy peltoaukeaan ja tuulen suunta on sopiva, ylittyy myrskyn kriteerit toisinaan.

      Täsmentäisin väittämäänne, samoin kuin kaikkia ilmastotilastoväittämiä tulisi täsmentää, että VIRALLISILLA MITTAUSASEMILLA ei ole esiintynyt… Koski se sitten tuulennopeuksia, lämpötilaennätyksiä jne. Surkuhupaisin lienee juuri Suomen kylmyysennätys. Sallan Naruskan mittausasemahan ei tiettyyn aikaan mitannut virallisia lämpötiloja, joten Kittilän Pokka sai kylmimmän paikan tittelin. Vaikka vanhalla mittausasemalla Naruskassa oli kylmempää. Ja kymmenissä notkoissa, joissa mittaria ei ollut, vielä kylmempää.

      • Aleksi Jokela sanoo:

        Oikeaoppisesti asennetun tuulimittarin tulee sijaita noin 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, eikä mittarin läheisyydesä saa olla esteitä jotka ylittävät mittarin sijaintikorkeuden. Oliko tämä huomioitu mittauksessanne?

        Täsmennän hieman tekstiä, itselle kun on itsestään selviä tietyt asiat :)

        Toki joissain paikoissa on voinut esiintyä suurempiakin arvoja kuin virallisilla mittausasemilla. Mittarin sijaintipaikka tulee kuitenkin edustaa hyvin ympäröivää aluetta ja se pitää asentaa tiettyjen sääntöjen mukaan jotta havainnot olisivat vertailukelpoisia. Esimerkiksi mittarin sijoittaminen notkelmamaan ei olisi järkevää koska se ei edusta alueen yleista profiilia.

        • Jokke sanoo:

          Joo. Esimerkiksi sademääriä mitatessa hyväksytään ennätykseksi yksittäiseen pisteen mittariin rojahtanut määrä, kuten Espoon vuorokausiennätys, jonka mittaripaikka ei ole sen yleistävämpi seudun suhteen kuin moni muukaan kohta Espoossa. Kuitenkin sademäärä voi vaihdella paljonkin muutaman kilometrin välein. Läntisellä uudellamaalla esimerkiksi jo Testbediä seuraamalla näkee matti meikäläinenkin vuoden maksimisadepäivinä miten sadepilvirimpsujen kulku vaihtelee suuresti ja suurin mm-määrä ei mitenkään voi tilastollisessa valossa osua viralliseen mittariin. Ja jos alueen keskiarvoista ennätystä haetaan. Niin sitten sattumalla on vielä suurempi sija. -Kun kylmyysennätys mitattiin Pokassa, olimme Inarinjärven jäällä, jossa oli laajalla alueella kylmempää. Tarkoitushakuisesti testaamassa arktisen vaeltamisen varusteita.

  3. Pekka sanoo:

    Aleksi!
    Miksi poistat kaikki kommenttini!
    Pelkäätkö totuutta?
    t. Pekka

    • Aleksi Jokela sanoo:

      Anteeksi, mutta mitkä kommentit? Et ole edes kirjoittanut tähän mitään kommenttia.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.