Suomi on jakautunut kahtia

Suomi on tällä hetkellä jakaantunut kahtia. (Tarkennuksena – puhe ei ole politiikasta tai yhteiskuntatieteistä, vaan turvallisesti säästä).

Kylmä rintama kulkee Suomen yli, juuri nyt se ulottuu suurinpiirtein Pohjois-Pohjanmaalta Koillismaalle. Lämpötilakartalla tämä nimenomainen rintama on näyttävä, sillä lämpötila laskee varsin lyhyellä matkalla. Tässä kuvassa tämän iltapäivän tilanne:

Lämpötilat iltapäivällä 24.5.2016 (Kuva: Foreca)

Lämpötilat iltapäivällä 24.5.2016 (Kuva: Foreca)

Varsinainen rintamalinja kulkee Pohjois-Pohjanmaalta koilliseen, eteläisemmän länsirannikon viivahäkkyrä johtuu meren puolella sijaitsevista asemista, joiden sisämaisia viileämmät lukemat sekoittavat viivoja piirtävän tietokoneen.

Mutta, kun kuvaa katsoo lähemmin, löytyy sisämaastakin kiinnostavia yksityiskohtia: esimerkiksi lämpötilaero Pudasjärven ja Ranuan välillä on huimat 7,3 Celsiusastetta, vaikka välimatkaero on vain n. 70 km!

Lämpötilaerot lisäävät myös meteorologin töihin vaikeusastetta. Kirjoitamme moniin paikkoihin sääennustetekstejä, jotka eivät saa olla tiettyä merkkimäärää pidempiä, mutta joihin on sisällytettävä koko maan ennuste. Tällaisessa tilanteessa vakiintuneet ilmaisutavat toimivat huonosti. Esimerkiksi ”lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa 19…25, pohjoisessa 8…13 astetta”: ööö, entä tuo väli 13…19 astetta? Tila ei riitä kertomaan, että tuo vaihtelu tapahtuu rintamalinjalla. Toinen vaihtoehto: ”lämpötila vaihtelee maan etelä- ja keskiosan jopa hellelukemien ja Lapin paikoin alle 10 asteen välillä”. Aika suurelle osalle suomalaisista jää mysteeriksi, mikä se oman sijainnin lämpötilalukema on…

Jos teillä on tarjolla nasevia, mutta hyvin lyhyitä tapoja summata koko maan lämpötilat paria lyhyehköä lausetta käyttäen, niitä otetaan kiitollisena vastaan!

Pilvet ja sateet iltapäivällä 24.5.2016 (Kuva: Foreca)

Pilvet ja sateet iltapäivällä 24.5.2016 (Kuva: Foreca)

Suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa sää on tänään aurinkoinen, alueella näkyvät tutkakaiut johtuvat sateiden sijaan liikkeellä olevista ötököistä ja linnuista. Varsinaiset rintamasateet näkyvät Pohjois-Pohjanmaalla ja Koillismaalla.

Lähipäivinä rintama hivuttautuu hitaasti kohti etelää, helleraja saattaa hyvinkin rikkoutua vielä huomenna ainakin maan kaakkoisosassa. Vastapainoksi rintamalinjan eteläpuolella, etenkin maan lounaisosan sisämaassa, on huomenna odotettavissa iltapäivällä sadekuuroja, todennäköisesti myös ukkosia. Salamakuvaajat, kamerat mukaan ja tien päälle!

Kuva: Brian A / Flickr

Kuva: Brian A / Flickr

Kategoria: Huomioita säästä | 1 kommentti

Coriolisvoima ja kuumailmapalloileva hamsteri

”Vessanpöntön vesi kiertää eteläisellä pallonpuoliskolla coriolisvoiman takia eri suuntaan kuin pohjoisella” – tuttu urbaanilegenda. Onko legendassa perää, vai onko uskomus väärä?

Olettamuksen pohjana on, että coriolisvoima kääntää pyörimisliikkeen eteläisellä pallonpuoliskolla erisuuntaiseksi kuin pohjoisella. Hurrikaanit (ja eri alueilla esiintyvät vastineensa) ja matalapaineen keskukset käyttäytyvätkin juuri kuvatun mukaisesti, ne pyörivät eri suuntaan pohjoisella kun eteläisellä pallonpuoliskolla.

Mikä tuo mystinen coriolisvoima on? Itse muistan kuulleeni sanan koulussa, mutta opettajat selittivät sanan sisällön vähän niin ja näin (tai, kröhöm, en itse kuunnellut tarpeeksi tarkkaavaisesti). Vasta yliopistoaikoina asia oli pakko ajatella kaavojen avustamana läpi.

_____________________________________________

Siis, tässä yksi tapa käsittää asia:

Kuvitellaan kuumailmapallo, joka on juuri noussut maapallolta ylös tuosta eteläisen Suomen kohdalta. Ihan viihteen vuoksi lisätään mukaan annos fiktiota: kuumailmapalloa kuljettaa tässä selostuksessa matkustushaluinen hamsteri.

Tässä kuvitteellisessa tilanteessa on täysin tyyntä, joten hamsteripallo killuu siististi suurinpiirtein lähtöpaikkansa yläpuolella. Maapallo pyörii, mutta kuumailmapallo  kulkee vielä toistaiseksi maanpinnan kanssa samaa tahtia.

(Ennen hamsterin matkan seuraavia vaiheita kertaus pallogeometriasta: pallo on paksuimmillaan päiväntasaajan kohdalla. Päiväntasaaja on siis pisin kaikista leveyspiireistä. Kun siirrytään päiväntasaajalta kohti napoja, kukin seuraava leveyspiiri on aina edellistä lyhyempi, eli matka maapallon ympäri leveyspiiriä pitkin on sitä lyhyempi, mitä lähempänä napaa ollaan. Päiväntasaajalla olevan pisteen on viiletettävä paljon huimempi matka maapallon akselin ympäri vuorokauden aikana kuin navan lähellä olevan pisteen, eli sen liikenopeus on paljon suurempi.)

Palatkaamme palloilevaan hamsteriin. Hamsteri haluaa vaihtelua elämäänsä, joten se päättää lähteä kuumailmapallollaan kohti pohjoista. Hamsteri ei katso alaspäin, vaan jatkaa tiukasti kohti pohjoista ajatellen pääsevänsä Pohjois-Lappiin. Hamsteri ei ole kuitenkaan säätänyt maapallon kiertosuunnan suuntaista nopeuttaan. Maapallon pinta tarvitsee täällä vähemmän nopeutta päästäkseen pallon ympäri vuorokaudessa, siksi hamsterin aiemmin sopiva leveyspiirin suuntainen nopeus on nyt ylimitoitettu ja maan pinta jää hamsterista jälkeen. Hamsteri päätyy vahingossa Pohjois-Lapin sijasta Murmanskiin. Kartalta katsottuna hamsterin reitti kääntyy oikealle sen sijaan, että se kulkisi suoraan pohjoiseen.

Jos hamsteri olisi alunperin lähtenyt etelään päin korjaamatta pyörimissuunnan suuntaista nopeuttaan, olisi käynyt päinvastoin: sen leveyspiirin suuntainen nopeus ei olisi riittänyt, vaan maapallo olisi ehtinyt karata alta pois. Hamsteri olisi kääntynyt jälleen omaan kulkusuuntaansa nähden oikealle, jonnekin Puolan tietämille.

Samassa matkailuhenkisten eläinten rinnakkaistodellisuudessa uusseelantilainen kuumailmapalloileva kiivi (lintu, ei hedelmä) päätyisi kohti napaa palloillessaan maapallon pinnasta edelle eli itään päin, päiväntasaajaa kohti palloillessaan se jäisi maapallon pinnasta jälkeen eli sen reitti kääntyisi länteen päin. Se kääntyisi omaan kulkusuuntaansa nähden vasemmalle, päinvastaiseen suuntaan kuin pohjoisella pallonpuoliskolla.

_____________________________________________

Coriolisvoima ei siis ole todellinen voima, vaan pohjoista tai etelää kohti tapahtuvassa liikkeessä kulkija jää maapallosta joko jälkeen tai ajautuu sen edelle. Maapallolla emme itse rekisteröi pyörimisliikettä maapallon akselin ympäri (koska kuljemme samaa vauhtia itse mukana), vaan meille näyttää siltä, kuin jokin näkymätön voima työntäisi pohjoiseen tai etelään liikkuvia kappaleita. Coriolisvoima vaikuttaa sekä merissä että ilmakehässä tapahtuvaan pohjois-eteläsuuntaiseen liikkeeseen.

Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen: pyöriikö vessanpöntön vesi eteläisellä pallonpuoliskolla coriolisvoiman takia eri suuntaan kuin pohjoisella?

Vastaus on ei. Coriolisvoiman vaikutus alkaa näkyä selvästi vasta pitkillä matkoilla. Vessanpöntön tapauksessa veden liikkeen pohjois-eteläsuuntaiseen osuuteen kohdistuu minimaalinen coriolisvoiman hippunen, mutta se on häviävän pieni pöntössä vaikuttaviin muihin voimiin verrattuna. Veden kiertymissuunta on kiinni putkien rakenteista, ei coriolisvoimasta.

Mukavaa viikonloppua!

Kuva: Alan Eng / Flickr

Kuva: Alan Eng / Flickr

 

Kategoria: Huomioita säästä | 8 kommenttia

Ei savua ilman tulta

Toukokuun alkupuolen korkeapaine toi meille lämpimän ja kuivan sään. Samalla kevään jäljiltä kostea maasto kuivui nopeasti ja ensimmäisiä metsäpaloja havaittiin ympäri maata. 

 

Viime torstaina savusi Lopen Luutasuolla (Kuva K. Roine)

Metsäpalovaroitusten antaminen on Suomessa viranomaistoimintaa. Varoitusten pohjana on metsäpaloindeksi, jolla arvioidaan metsämaaston pintakerroksen syttymisherkkyyttä. Maaston kuivuuteen vaikuttaa lämpötila, kosteus, tuuli, auringonsäteily ja sade. Näistä parametreista voidaan laskea metsänpohjan karikkeen kosteus 6 cm paksuudelta, josta metsäpaloindeksi määräytyy. Kun tietty indeksin raja-arvo ylitetään, annetaan metsäpalovaroitus. Keväällä annetaan myös ruohikkopalovaroituksia, joka perustuu 3 cm paksuun pintakerrokseen.

Metsäpalovaroituksia annetaan yleisimmin loppukeväästä ja alkukesästä. Tällöin sademäärät jäävät keskimäärin vähäisiksi ja aurinkoiset päivät kuivattavat maastoa tehokkaasti. Toisaalta lämpiminä lomakuukausina heinä-elokuussa runsastuvat sateet pienentävät metsäpaloriskiä. Tilastollisesti metsäpalovaroituksia annetaan touko-kesäkuussa maan lounaisosaan jopa 11-15 päivänä kuukaudesta, heinä-elokuussa 6-10 päivänä kuukaudessa.

Metsäpaloja on usein hankala havaita maasta käsin, ne kun voivat syttyä lähes asumattomien korpien keskelle, joita Etelä-Suomestakin löytyy laajoja alueita. Tehokas keino metsäpalojen havainnointiin on valvontalennot, niitä lennetään alueilla missä metsäpalovaara on kohonnut. Lentokoneesta savupatsas näkyy kymmenien kilometrien päästä.
Metsäpalot voivat syttyä salamaniskusta, mutta valitettavan usein huolimattomasta avotulen käsittelystä. Varovaisuutta luonnossa siis jo näin toukokuussa, vaikka viime viikonlopun sateet hieman maastoa kastelivatkin.

Kategoria: Huomioita säästä | Tagit: , | 1 kommentti

Ensi viikon sateet ja paisteet

Uusi viikko alkaa pian!

Eilen ja tänään säärintama on tuonut Suomeen varsin runsaitakin sateita, tätä kirjoittaessani Turussa on satanut vuorokauden sisällä peräti 24.1 mm, Suomen oloissa kelpo annos. Samaan aikaan idässä on ollut aurinkoista, yli 20 asteen lämpötiloista nautitaan juuri nyt mm. Mikkelin ja Kuopion seudulla.

Entä ensi viikko?

Sadealueet kuivuvat vähitellen, mutta lähipäivinä ei suinkaan kannata unohtaa sateenvarjoa täysin; pilvisyys on koko maassa vaihtelevaa ja sadekuuroja on odotettavissa siellä täällä. Sateet ovat kuitenkin varsin paikallisia, joten aurinkoa, ainakin poutaa, on luvassa enemmän kuin sateita. Lämpötiloissa ei tapahdu suuria muutoksia, lähinnä tämän hetken viileimmät alueet saavat lisää lämpöä.

Tässä ennuste vielä kuvina:

Maanantai ja tiistai (Kuva: Foreca)

Maanantai ja tiistai (Kuva: Foreca)

Keskiviikosta perjantaihin (kuva: Foreca)

Keskiviikosta perjantaihin (kuva: Foreca)

Hyvää sunnuntaita ja alkavaa viikkoa!

Kategoria: Huomioita säästä | Kommentoi

Tiesitkö tämän hattarapilvistä?

Lämmintä säätä on riittänyt viime päivinä! Tätä kirjoittaessani kylmä rintama on liikkeessä Suomen yli etelään, sen mukana lämpimimmät ilmat korvautuvat viileämmillä.

Kylmän rintaman ”tuolla puolen” lisääntyy myös iltapäivän kumpupilvisyys. Nuo aamupäivällä ilmaantuvat ja illalla katoavat valkoiset hattarapilvet ovat kaikille tuttuja, mutta minkälaisista asioista niiden olemassaolo kertoo?

Kumpupilvet eli cumulus-pilvet saavat alkunsa, kun aurinko lämmittää maata. Kun maanpinta lämpenee, myös sen lähellä oleva ilma lämpiää ja alkaa nousta ympäristöään kevyempänä ylöspäin.

Aurinko lämmittää maata ja syntyy nouseva ilmavirtaus (Kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

Aurinko lämmittää maata ja syntyy nouseva ilmavirtaus (Kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

Nouseva ilma sisältää myös kosteutta näkymättömän vesihöyryn muodossa. Viileä ilma pystyy pitämään mukanaan vesihöyryä vähemmän kuin lämmin, joten mikäli kosteutta on riittävästi, jossakin nousun vaiheessa syntyy tilanne, jossa noustessaan viilentynyt ilma ei enää kykene sisältämään näkymättömässä muodossa kaikkea siinä olevaa vesihöyryä. On saavutettu nostotiivistyskorkeus eli LCL-taso. Tuon tason yläpuolella ylimääräinen vesihöyry tiivistyy pienenpieniksi pilvipisaroiksi, eli alkaa syntyä pilvi.

Nostotiivistyskorkeuden yläpuolella vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi. (Kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

Nostotiivistyskorkeuden yläpuolella vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi. (Kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

LCL-taso näkyy pilvien muodostuttua maastakin katsottuna selvästi, kaikki kumpupilvet ovat pohjastaan litteitä ja alkavat samalta korkeudelta. Lentokoneen ikkunasta tuo taso näkyy erityisen hienosti.

Se, minkäkokoiseksi pilvet muodostuvat, riippuu sekä ilman lämpötilan laskunopeudesta ylöspäin mentäessä että saatavilla olevan kosteuden määrästä. Mikäli kosteutta riittää ja lämpötilaolosuhteet ovat sopivat, kumpupilvet voivat kasvaa sataviksi, jopa ukkostaviksi. Kesäiltapäiviltä tutut yllättävät sadekuurot ovatkin aina saaneet alkunsa leppoisista hattarapilvistä, jotka ovat sitten saaneet riittävästi syödäkseen päivän aikana.

Lähipäivinä on odotettavissa monin paikoin sekä kumpupilviä että kuuroja, näiden tietojen avulla voit kehua kavereillesi tietäväsi, missä kohdissa sijaitsee nousevia ilmavirtauksia!

14028555989_4ee1050170_z

Kuva: Mrs. Gemstone / Flickr

Kategoria: Huomioita säästä | 3 kommenttia

Suomen mantereen eteläisimmässä pisteessä

Hangosta sanotaan, että se on Suomen kauneimpia kesäkaupunkeja. Enkä yhtään ihmettele, sillä tarjoaahan Hankoniemen alue yli 30 kilometriä hiekkarantoja, Suomen eteläisimmän merenrantamiljöön ja vapaan pääsyn ainutlaatuiseen saaristoon. Viikonlopun kesäisen sään innoittamana päätin testata, miltä toukokuinen Hanko tuntuu ja teinkin seikkailun Manner-Suomen eteläisimpään pisteeseen.

Suomen mantereen eteläisimmässä pisteessä

Hankoniemi työntyy 25 kilometriä mantereelta avomerelle päin, ja ilmastollisesti alue onkin yksi Suomen merellisimpiä. Itämeren vaikutus näkyy ja tuntuu lämpötiloissa, ja vuodenaikojen väliset lämpötilaerot ovatkin huomattavasti sisämaata pienemmät. Tähän aikaan vuodesta Suomen eteläisin kolkka voi useampana päivänä olla Suomen viilein. Vastaavasti syys- ja talvipuolella verrattain lämmin ja sulana pysyvä ympäröivä merialue pitää talven ja lumipeitteen pitkään poissa.

Viikonloppuna Hankoniemi toimi ikään kuin vuodenaikojen jakajana. Tieltä 51 Tielle 25 käännyttäessä kohti lounasta alkoi tapahtua: kun vielä Karjaan kohdalla lämpömittari näyttää 20 astetta, on se Hankoniemen tyviosaan mennessä tipahtanut jo kolmella asteella. Matkan jatkuessa Tietä 25 myötäillen kohti lounasta lämpötila pysyy melko vakiona, mutta Hangossa tipahtaa jo 15 asteeseen. Tulliniemessä auton lämpömittari näyttää enää 12 astetta ja tämän etelämmäs ei enää kulkupelillä ole menemistä. Takki päälle ja 3,5 kilometriä kävelyä maantieteellisesti Suomen mantereen eteläisimpään pisteeseen. Sisämaan kesä vaihtui hetkessä vilpoisaan kevätsäähän.

Alkuillasta merituuli alkaa jo heiketä ja ilma tuntuu lämpenevän kävelemisen aikana. Välillä ympäröivältä merialueelta kantautuu vielä kylmiä pulsseja, onhan meriveden pintalämpötila Hangon ympäristössä vasta 7-8 -asteista. Kallioista Tulliniemeä pitkin vaeltaessa tulee kuitenkin lämmin ja Manner-Suomen eteläisimpään pisteeseen saavuttaessa tuulikin on jo tyyntynyt. Istahdan jääkauden muovaamalle silokalliolle nauttimaan auringonlaskusta ja hiljaisuudesta.

Koordinaatit 59°48.6′N, 022°54.8′E saavutettu – mission accomplished! ;)

Suomen mantereen eteläisimmässä pisteessä. /kuva: Markus M.

Suomen mantereen eteläisimmässä pisteessä. /kuva: Markus M.

Kategoria: Huomioita säästä, Kesä | Tagit: , , | 13 kommenttia

Kurkistus kulissien taakse

Toukokuuhun on päästy, kesä lähestyy! ”Puoli kuuta peipposesta”-lorun mukaan kesä on jo täällä, muutama tervapääsky on kuulemma jo näkynyt taivaalla (hyväksyttäköön tervapääsky ”pääskysestä ei päivääkään”-kohdan kuittaajaksi siitä huolimatta, että nimestään huolimatta se ei ole virallisesti pääsky).

Tämä teksti alkoi hieman harhaanjohtavasti, sillä tänään aiheena ei ole kesäsää, vaan: minkälaisia asioita meteorologi oikein tutkii tutustuessaan lähipäivien säätilanteeseen?

 

Kukin meteorologeista muodostaa vähitellen oman listansa suosikkikartoista, joita seuraa eri tilanteissa, joten yleispätevää vastausta kysymykseen ei ole. Silti, joitakin useimmille meistä yhteisiä tapoja löytyy.

Töihin tullessaan, etenkin jos edellisestä vuorosta on jo aikaa, meteorologi haluaa tietää, mitä tapahtuu suursäätilanteessa. Suomen säätä ennustettaessa hyödyllinen alue on suurinpiirtein Euroopan laajuinen.

Pinnassa mm. pinnanmuodot, vesistöt jne. sekoittavat usein suursäätilan lähes tunnistamattomaksi, sen takia tarkastelu kannattaa aloittaa ylhäältä. Siksi minä (kuten tietääkseni suurin osa Forecan meteorologeista) avaan ensimmäisenä ennustemallikartan, jolla näkyvät ennustetut sateet, lämpötila 500 hPa -painepinnalla ja samaisen painepinnan korkeus maasta. Käytännässä kartalta näkyvät siis esim. suuret ilmamassa-alueet. Kuvaesimerkki selventää:

Sade, 500 hPa -painepinnan lämpötila ja geopotentiaali

Sade, 500 hPa -painepinnan lämpötila ja geopotentiaali ECMWF-ennustemallissa

Aluksi kuva näyttää olevan täynnä epämääräisiä viivoja, mutta yksityiskohtiakin on erotettavissa. Karttapohjana on Euroopan kartta, vasemmalla alhaalla näkyvät Espanjan rajat, keskellä ylhäällä Suomi. Värikkäät viivat kertovat ilmamassan lämpötilan.

Tässä kuvassa (joka siis on huomisen eli 4.5.2016 iltapäivän ennustekartta) on nähtävissä, että yläilmakehän laajat matalapaineen alueet ( = epävakaista säätä) sijaitsevat Fennoskandian ja Brittein saarten itäpuolella sekä kaakkoisen Euroopan alueella, korkeapaineet ( = vakaampi säätilanne) puolestaan Puola-Suomi-suunnalla sekä Espanjan paikkeilla. Lämpötilat noudattelevat löyhästi samaa rakennetta, korkeapaineen alueilla on ympäristöään hieman lämpimämpää, matalapaineen alueilla viileämpää.

 

Edellisen kuvan antamasta informaatiosta syntyisi tekstiä vaikka kuinka paljon, mutta viisi tuntia blogitekstin lukemista ei taida houkuttaa ketään, joten siirrytään seuraavaan karttaan. Sillä näkyy ennustettu 700 hPa -painepinnan (n. 3 km korkeudella) suhteellinen kosteus, ilmanpaine merenpinnan tasolla ja lämpötila 850 hPa -painepinnalla (reilun kilometrin korkeudella).

700 hPa -painepinnan kosteus, sade ja 850 hPa -painepinnan korkeus

700 hPa -painepinnan kosteus, sade ja 850 hPa -painepinnan korkeus

Tämä kartta vie jo edellistä yksityiskohtaisempaan informaatioon (ja siksi usein sekavampaan kuvaan). Karttapohja on sama kuin äsken, maat sijaitsevat samoissa paikoissa. Mustat viivat näyttävät matala- ja korkeapaineet, vihreä väri kertoo, että n. 3 km korkeudella on kosteaa (todennäköisesti pilviä, ehkä myös sateita) ja keltainen, että samalla korkeudella on kuivaa (mahdollisesti pilvetöntä). Punaisen, oranssin ja sinisen sävyt kertovat ilman lämpötilan reilun kilometrin korkeudella.

Esimerkkikuvasta, joka on ennuste samalle ajankohdalle kuin edellinenkin, nähdään, että laajat korkeapaineet sijaitsevat Atlantilla Espanjan länsipuolella, Venäjällä ja sen ”etäispesäkkeenä” myös Suomen tienoilla. Tiukempia matalapaineita ja niihin liittyviä pilvisyys- ja sadealueita näkyy lähinnä Atlantilla ja Kaakkois-Euroopassa, edellisen kuvan ”ylämatalien” alueella.

Yleisesti tämän kartan lämpötiloista näkee paljon asioita: esimerkiksi muutaman pakkasasteen lämpötila sadealueen yhteydessä kertoo sateen tulevan suurella todennäköisyydellä lumena, kesäisenä auringonpaistepäivänä puolestaan +10 asteen lämpötila tällä kartalla kertoo siitä, että hellelämpötila on hyvinkin mahdollinen maanpinnalla.

 

Kun nämä kartat on käyty läpi ajatuksella useamman päivän ajalta, siirtytään suuremman tarkkuuden karttoihin, mm. pilvisyys-, sade- ja lämpötilakarttoihin sekä erilaisiin eksoottisempiin mm. ukkosen todennäköisyyttä ja jäätävän sateen mahdollisuutta ennustaviin karttoihin. Nämä kaikki kartat, kuin myös satoja muita karttoja, on saatavilla useammalta eri sääennustemallilta. Mikään malleista ei ikinä ole täysin oikeassa ja eri malleilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, joten mahdollisimman monen tutkiminen kannattaa.

Oma tietokoneruutuni näyttää juuri tällä hetkellä tältä (ilman mustia reunuksia ohjelma ei suostunut näyttämään koko kuvaa):

Työpöytä (Kuva: Foreca)

Työpöytä (Kuva: Foreca)

Näiden jälkeen meteorologin huomio kiinnittyy tämän hetken säähän, läpi kahlataan tutkakuvat, havainnot ja luotauspallojen lähettämä data.

Kun kaikki tämä tieto on käyty läpi ja jollakin tapaa omaksuttu, alkaa sääennusteiden laatiminen eli tehdään ne tuotteet, jotka näkyvät ja kuuluvat säätietojen käyttäjille, esimerkiksi nettisivuja tutkiville, radion sääennusteita kuunteleville ja sanomalehtien ennusteita lukeville ihmisille.

Seuraavan viikon sääennusteet näyttävät korkeapaineen takia varsin miellyttäviltä, viettäkäähän mukavaa viikkoa aurinkoisessa säässä!

 

 

Kategoria: Huomioita säästä | 5 kommenttia

Korkeapaine saattaa pyöräyttää kesäisen sään Suomeen ensi viikolla

Kevät on kulunut kuin siivillä. Työväen ja ylioppilaiden juhla, vappu, kruunaa kevään ja aloittaa uuden aikakauden. Olemme enää reilun puolentoista kuukauden päässä kesäpäivänseisauksesta – ajasta, jolloin aurinko lankeaa korkeimmillaan pohjoiselle pallonpuoliskolle. Toukokuu on luonnossa suurta muutosten aikaa, kun talven näännyttämä kasvillisuus herää henkiin silmissä. Suuria muutoksia on odotettavissa jo ensi viikolla.

Suomi on kuulunut huhtikuun viimeisinä päivinä kahden ilmamassan väliselle rajavyöhykkeelle, johon muotoutuikin nk. stationäärinen rintama. Ne voivat kasvaa pituudeltaan jopa useiden tuhansien kilometrien mittaisiksi ja usein ovatkin nimensä mukaisesti hidasliikkeisiä tai jopa paikallaanpysyviä eli stationäärisiä. Osittain tämän rintamatyypin johdosta osassa eteläistä Suomea, itäisellä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, onkin viimeisen viikon aikana satanut enemmän kuin koko huhtikuussa keskimäärin. Samaan aikaan itäisessä Suomessa on hätyytelty jo useaan otteeseen 20 asteen rajaa, ja Rovaniemellä mitattiin Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapin kaikkien aikojen huhtikuun toisiksi korkein lukema, 19.5 astetta.

Kesäinen korkeapaine Eurooppaan?

Suursäätilan muutos saattaa tuoda Suomeen ensi viikolla esimakua kesästä. Malleissa on tällä hetkellä viitteitä siitä, että Suomen itäpuolella oleva korkeapaineen keskus heikkenee, mutta antaa samalla ”siemenen” maamme eteläpuolelle muotoutuvalle uudelle korkeapaineelle ensi viikon alkupuolella. Eurooppalainen malli synnyttää korkeapaineen jo viikon puoliväliin mennessä, yhdysvaltalaisessa mallissa se näkyy selvemmin viikon loppupuolella. Mallit näyttäisivät kuitenkin olevan yksimielisiä korkeapaineen sijainnista.

Suomen eteläpuolelle syntyvä korkeapaine saattaa ensi viikolla pyöräyttää maahamme kesäistä ilmamassaa asteittain. Mitä pidemmälle kohti loppuviikkoa mennään, sitä lämpimämmäksi säätila näyttäisi kehittyvän. Heikkotuulisessa ja aurinkoisessa säässä lämpötila voi alkuviikon jälkeen kohota päivittäin jossain päin maan etelä- ja keskiosaa 20 asteen tuntumaan, loppuviikolla tätäkin korkeammalle. Kaiketi lämpötilaerot tasoittuvat ja palaavat ”ruotuun”, eli pohjoinen ja itä viilenevät, mutta etelä ja länsi lämpenevät.

Huomauttaisin kuitenkin, että lämpenemisestä ja mahdollisesta kesäisestä säästä huolimatta kesää ei vielä tässä vaiheessa kannata julistaa alkavaksi. Ensi viikolla elämme vasta toukokuun alkua, ja termisen kesän alkaminen vaatii verrattain pitkän ajanjakson, jonka aikana vuorokauden keskilämpötilan tulisi keskimäärin pysytellä 10 asteen yläpuolella. Kylmät ilmamassat väijyvät vielä tähän aikaan vuodesta Suomea, ja lupaavasti alkanut lämmin jakso voi hetkessä vaihtua täysin päinvastaiseksi. Eletään siis päivä tai korkeintaan viikko kerrallaan Suomen säästä puhuttaessa.

Toukokuun alussa korkeapaine saattaa parkkeerata Suomen eteläpuolelle ja tuoda meille maistiaisen kesäisestä säästä. / kuva: MTV Uutiset

Toukokuun alussa korkeapaine saattaa parkkeerata Suomen eteläpuolelle ja tuoda meille maistiaisen kesäisestä säästä. Tässä eurooppalaisen säämallin näkemys Euroopan suursäätilasta ensi viikon puolivälissä / kuva: MTV Uutiset

 

Kategoria: Kesä, Vuodenajat | 5 kommenttia

Wappusääennuste

Vappu lähestyy! Tampereen teekkarit lähestyivät meitä hyvän Wappusään anomuksella, itse anomuksen voi lukea tästä:

Kuva: Foreca / Tampereen teekkarit

Kuva: Foreca / Tampereen teekkarit

Seuraavassa heille kirjoitettu vastaus, joka sisältää sääennusteen vapuksi koko maahan. (Pahoittelut oudoista pisteistä kappaleiden välissä, ne olivat ainoa äkkiseltään keksimäni tapa saada sivu näyttämään kappalevälit)

 

Arvoisa Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan Teekkarisektori,

Kiitän teitä hyvän Wappusään anomuksestanne ja onnittelen teitä mitä kunnioittavimmin 50-vuotisjuhlavuotenne johdosta.

.
Toivon, että ette katso pahalla sitä, että ulotan Wappusäätiedotuksen koskemaan myös muun Suomen Wapunviettäjiä; näin nekin Tampereen Teekkarit, jotka joutuvat viettämään Wappua ei-Tamperelaisissa olosuhteissa muualla Suomessa, tulevat huomioitua.

.
Pohdimme tämän Wapun säätä pitkään ja hartaasti ja päädyimme seuraavanlaiseen tulokseen:

.

Lauantai

.
Lauantai on se päivä, jolloin harmaasta arjesta siirrytään Wapun juhlallisuuksiin. Halusimme sään nostavan Wapunvieton ympäristöstään esiin; siksi maan etelä- ja länsiosassa, myös Tampereella, päivä alkaa osin pilvisenä, muutama sadekuurokin on odotettavissa. Illansuussa, juuri lakkien asettamisen aikoihin, sadekuurot haihtuvat, pilviverho alkaa väistyä ja aurinko alkaa valaista juhlatunnelman nostoon virittäytynyttä Wappukansaa.

.
Idässä ja pohjoisessa päätimme antaa auringon paistaa jo aamusta alkaen. Tämä suotakoon lohtuna sen johdosta, että he joutuvat viettämään Wappua kauempana Tampereen Teekkariväestä.

.
Lauantain iltapäivälämpötilat päätimme asettaa seuraavanlaisiksi:
Lämpötila pysyttelee Pohjois-Lappia lukuunottamatta raikkaassa ja haalariystävällisessä 10-13 Celsiusasteen lämpötilassa. Näin liikkuminen juhlapaikasta toiseen ei aiheuta turhaa ahdistusta kuumuuden takia.

 

Wappuyö

.
Wappuyönä juhlakansa on aktiivisimmillaan ja hyvä sää on viihtyvyyden kannalta ensisijaisen tärkeä. Siksi jätimme koko maan sääkartoilta pois kaikki sateet ja annamme nurmikoille ja kaduille lepäilemään ja tunnelmasta nauttimaan asettuneille Wapunviettäjille mahdollisuuden katsella kaunista tähtitaivasta. Lapin seudulla ohut yläpilvikerros estää pahimmat pakkaset, etelämpänä sää on mahdollisia rannikon sumupilviä lukuunottamatta pilvetön.

.
Wappuyön lämpötilat pysyttelevät juhlakansan tapaan positiivisina, +1…+5 asteen paikkeilla.

.

Sunnuntai

.

Sunnuntaiaamun sääksi valitsimme koko maahan juhlavan auringonpaisteen. Aamun Wappupiknik-lämpötilat pysyvät yksinumeroisissa lukemissa, jotta ruoat ja juomat pysyvät tuoreina ja herkullisina.

.

Iltapäivällä idässä ja pohjoisessa selkeä sää jatkuu, mutta etelässä ja lännessä, myös Tampereella, taivaalle kehittyy muutama kumpupilvi Wappukansan mahdollisesti valonarkojen silmien suojaksi ja karanneista Wappupalloista otettujen kuvien taustamateriaaliksi. Kumpupilvillä on joskus tapana innostua liiaksi ja päästää iltapäivällä jokunen sadekuuro, tämä mahdollisuus on myös tulevana Wapunpäivänä. Tarkkoja sadekuurojen paikkoja on mahdoton ennustaa, siksi otamme kastuneille lohduksi vastaan valokuvia ”Sadekuuron kastelema Wapunviettäjä” -teemalla Forecan Instagram- ja Twitter-sivuilla. Instagramissa hashtagit #forecaweather ja #Wappukuuro2016 , Twitterissä @forecasuomi ja #Wappukuuro2016 auttavat löytämään kohtalotovereita.

.

Wapunpäivän iltapäivälämpötilojen suhteen päätimme, että 10-14 astetta on aktiiviselle vapunvietolle paras ratkaisu.  Pohjois-Lapissa lämpötila jää hieman alemmaksi.

.

Tuuli pysyy koko Wapun ajan heikkona, jotta serpentiinin puhallus onnistuisi mahdollisimman sulavasti ja juhlavasti.

 

Toivomme, että koette tämän vuoden Wappusään itsellenne sopivana arvokkaan juhlan kruunaajana. Olemme kiitollisia kutsusta viettämään Wappua kanssanne, mutta ennen vastausta pyydämme tarkennuksen Wappusääanomuksen seuraavan lauseen sisältöön: ”Jos saavutte paikalle ja sää on hyvä, tarjoamme edustajallenne yhden (1) pullollisen kuohuviiniä.”
.

Kysymyksemme kuuluu: mitä meteorologillemme tapahtuu, jos sää on huono?

 

Mitä kunnioittavimmin,
Forecan vuorossa oleva Säämestari,
FM, MuM, FSM Joanna Rinne

Kuva: Pasi Pitkänen / Flickr

Kuva: Pasi Pitkänen / Flickr

 

Kategoria: Huomioita säästä | 6 kommenttia

Lunta, rakeita, salamoita, sadetta ja aurinkoa

Tänään aloittaessani töissä iltavuoron Suomen sadetutkakuva näytti kärpässieneltä. Kuva oli kauttaaltaan pikkuisten pilkkujen peittämä, kukin pilkku vastasi yksittäistä sadekuuroa. Kuuroja oli kerääntynyt isommiksi ryppäiksi pääkaupunkiseudun ympäristöön, salamanpaikannin oli havainnut pilvissä peräti kaksi salamaa.

Salamahavaintoja kuurojen yhteydessä 23.4.16 klo 14:05 (Kuva: Foreca)

Salamahavaintoja kuurojen yhteydessä 23.4.16 klo 14:05 (Kuva: Foreca)

Meteorologin palvelevaan puhelimeen soittaneen asiakkaan mukaan samalla, kun salamat oli havaittu maassa, kuurojen sateet tulivat lumena. Samaa kertoivat muut olomuotohavainnot ja sosiaaliseen mediaan pian ilmaantuneet valokuvat: kuuroissa tuli sekä vettä, räntää, lunta että rakeita.

Lumisateen yhteydessä ei Suomessa usein salamoi, kuinka näin pääsi käymään?

Salamat vaativat syntyäkseen Cumulonimbus-pilven eli korkean kuuropilven. Cumulonimbuksen malliesimerkki on näyttävän korkea valkoinen torni, jonka huipulla lepää komea alasin. Cumulonimbus piilottaa sisään voimakkaat nousevan ja laskevan ilmavirtauksen. Viime päivinä sää on ollut epävakainen ja suosinut kuuropilvien syntymistä, kauniita alasimia on näkynyt omasta koti-ikkunastanikin useita kappaleita.

Cumulonimbus-kuuropilvi (Kuva: Bernard Dupont / Flickr)

Cumulonimbus-kuuropilvi (Kuva: Bernard Dupont / Flickr)

Jotta Cumulonimbus-pilviä voisi syntyä, tarvitaan kolme asiaa: riittävästi kosteutta, epävakaa ilmamassa (epävakaudesta kirjoitin viime viikolla, tekstin voi käydä kertaamassa täältä) sekä jokin asia, joka ”työntää” ilman nousuliikkeeseen. Viimeksimainittu voi olla esimerkiksi auringonpaisteen lämmityksen aiheuttama noste, vuorenrinne, jota pitkin ilma lähtee nousuun tai ilmamassojen välisen rajapinnan eli säärintaman sisäinen noste.

Salama puolestaan vaatii syntyäkseen riittävän suuret jännite-erot pilven ylä- ja alaosan sekä pilven ja maan välillä. Pilven sisäisten jääkiteiden ja vesipisaroiden törmäillessä toisiinsa syntyy pilven alaosaan negatiivinen ja yläosaan positiivinen varaus. Negatiivisen pilven alaosan houkuttamana pilven alapuolelle maahan syntyy positiivinen varaus.

Ukkospilven varaukset (kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

 

Tämän päivän säätilassa kosteutta ja epävakautta oli riittävästi ja aamupäivän auringonpaiste tönäisi nousuliikkeet vauhtiin. Ilma on vielä varsin viileätä, koko maassa päivälämpötilat ovat pysytelleet yksinumeroisissa lukemissa; vastaavassa säätilanteessa lämpimämmällä ilmalla ukkosia olisi kehittynyt varmasti enemmän. Rakeita ja lumihiutaleita ukkospilvessä on aina (ukkospilvestä suurin osa on keskikesälläkin pakkasen puolella!), mutta useimmiten ne ehtivät sulaa ennen maahan osumistaan. Tänään viileä ilma aiheutti sen, että aikaa sulamiseen ei ollut riittävästi, ja me saimme nähdä, ainakin tutkakuvassa, harvinaisehkon lumisateisen ukkoskuuron.

Huomenna on vielä jonkinlainen mahdollisuus vastaavien kuurojen kehittymiseen, ukkosen mahdollisuus on suurin maan lounaisosassa. Hyvää viikonlopun viettoa kaikille!

Kuva: Mike Lewinski / Flickr

Kuva: Mike Lewinski / Flickr

 

Kategoria: Huomioita säästä | 3 kommenttia