Havainnoista ennusteeksi

Taas tuttu palaute: ennuste on mennyt pieleen ja asiakas ehdottaa, että jos asentaisimme sääaseman juuri hänen kotikaupunkiinsa, niin ennusteet varmasti paranisivat. Ajatus ehdotuksen taustalla on varsin looginen, syötetään ennustemalliin enemmän ja tarkempia havaintoja, jolloin ennustekin varmasti paranee.

 

Omalla säähavaintoasemalla parempia ennusteita? (Kuva H. Dahlström, Flickr)

Mistä ennustemalliin syötettävä havaintoaineisto tarkkaan ottaen koostuu? Aikaisemmin säätä havainnoitiin lähinnä maan pinnalta havaintoasemilla sekä tekemällä radioluotauksia, siis lähettämällä vetypallon varassa ilmakehään luotaimia, jotka mittaavat mm. ilmakehän lämpötilan ja kosteuden pystyjakauman. Nämä perinteiset havaintomenetelmät ovat edelleen käytössä, mutta nykyään 95 % ennustemalliin syötetyistä havainnoista on peräisin sääsatelliiteista. Jokaista ennustemalliajoa varten tarvitaan kymmeniä miljoonia havaintoja, tällaisen tietomassan kerääminen ei onnistu enää perinteisin menetelmin.

Lue lisää

Kategoria: Huomioita säästä | Tagit: , , , | Kommentoi

Poikkeuksellisen lämmin ilmamassa lähestyy Suomea

Marraskuu on startannut leudoissa merkeissä. Sunnuntain auringonpaiste ja 10 asteen lämpötila tuntuivat enemmänkin keskieurooppalaiselta marraskuulta. Alkavalla viikolla Suomeen on saapumassa harvinaisen lämmintä ilmamassaa – samainen ilmamassa nosti lämpötilan Balkanin niemimaalla viikonloppuna 32 asteeseen (Albania). Puolassa mitattiin viikonloppuna kaikkien aikojen uusi marraskuun lämpöennätys, kun lämpötila kohosi 24,6 asteeseen (*).

Marraskuun lämpimiä sävyjä Vaasassa. Kuva: Matti Hietala

Mikä ihmeen ilmamassa?

Meteorologiassa ilmamassalla tarkoitetaan n. 1,5 kilometrin korkeudella olevan ilman ominaisuuksia, mm. sen lämpötilaa. Normaalitilanteessa ilma kylmenee ylöspäin mentäessä, jolloin maanpinnan lämpötila on ilmamassan lämpötilaa korkeampi, mutta aina näin ei ole. Erityisesti talvisin ”ilmamassan” lämpötila voi olla selvästi maanpinnan lukemia korkeampi, jolloin puhutaan inversiosta eli lämpötilan käänteisestä kerrostuneisuudesta. Ilmamassan ominaisuudet ovat tärkeitä meteorologeille esimerkiksi rintama-analyysin tekemisessä ja pintalämpötilojen ennustamisessa.

Lue lisää

Kategoria: Elämä ja sää, Vuodenajat | Tagit: | 22 kommenttia

Lokakuussa rikottiin lämpöennätys

Marraskuun alkaessa on aika luoda lyhyt katsaus menneen kuukauden säähän. Lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista lämpimämpi, kuukauden keskilämpötila oli noin asteen verran tavanomaista korkeampi. Maan pohjoisosassa keskilämpötila oli tavanomaisissa lukemissa, Lapissa oli paikoin jopa normaalia kylmempää.

Näin kesäiseltä näytti vielä 16.10. Keski-Suomessa. Kuva Maarit Siitonen

Lokakuun lämpimin jakso osui kuukauden puoliväliin. Tuolloin Itä-Euroopassa ollut laaja korkeapaine työntyi myös meille ja toi mukanaan lämmintä ilmamassaa. Lokakuun 14. päivä lämpötila kohosi Kruunupyyssä 20,9 asteeseen, kyseessä oli kaikkien aikojen korkein lokakuussa mitattu lämpötila. Poikkeuksellista oli myös ennätyksen ajankohta, yleensä syyspuolen lämpötilaennätyksiä rikotaan kuukauden alkupäivinä sään viilentyessä talvea kohti mentäessä.

Lue lisää

Kategoria: Huomioita säästä, lämpöennätys, Vuodenajat | Tagit: , , , , , , , , | 6 kommenttia

Pitkä lämmin jakso alkaa

Viikonlopun aikana hetken mutusteltiin jo talvista säätä ja etelässä hytistiin kylmässä viimassa. Keskisessä Suomessa maisema muuttui astetta talvisemmaksi lumisateiden myötä, ja lunta mitattiin enimmillään yli 15 senttimetriä. Alkavalla viikolla talvinen vaihe väistyy ja leudot syyssäät tekevät paluun.

Jyväskylään satanut ensilumi saa pian kyytiä. Kuva: Maarit Siitonen

Jopa 20 astetta lämpimämpää

Kun kurkotetaan ylöspäin ilmakehässä 1,5 kilometrin korkeudelle ja tarkastellaan nk. ilmamassan lämpötilaa, on meille tulossa muutamassa päivässä radikaali muutos. Viikonvaihteessa nk. ilmamassan lämpötila on Suomen yllä ollut -10 astetta, kun jo keskiviikon aikana meidät ylittää +10 asteen kieleke. Näin lämmin ilmamassa riittäisi aurinkoisessa kesäsäässä nostattamaan lämpötilat hellelukemille. Keskisessä Euroopassa ensi viikosta onkin tulossa hyvin lämmin: Saksan ja Puolan suunnalla mitataan yleisesti 20 asteen lämpötiloja.

Lue lisää

Kategoria: Huomioita säästä | 22 kommenttia

Onko Suomi maailman harmain maa?

Syksyisen harmaa Espoon Keilaranta. (Kuva: Foreca)

”Suomi on varmasti maailman harmain maa!”

En yhtään epäile, etteikö tämä lausahdus murahda taas lukuisten suomalaisten suusta, kun pitkän ja kuuman kesän jälkeen hämärä, sateet ja pilvisyys ovat alkaneet taas lisääntyä. Päivä lyhenee etelässä 40-45 minuutin viikkotahtia ja Lapissa peräti tunnilla, joten muutokset voivat tuntua aika rajuilta. Meille Pohjoismaissa eläville on jopa surkuhupaisaa puhua siitä harmaudesta, jonka jokainen syksy tuo meille tullessaan, emmekä voi muuta kuin ottaa sen nöyränä vastaan aina uudestaan ja uudestaan.

Saimmekin hiljattain mielenkiintoisen haasteen asiakkaaltamme (Hartwall) ja päädyimme tarkastelemaan harmautta meteorologian näkökulmasta. Onko tosiaan niin, että Suomi saattaisi olla maailman harmain maa?

Suomessa harmaudesta keskustellaan läpi syksyn ja alkutalven – erityisesti siihen aikaan syksystä, kun siirrytään talviaikaan. Tällöin valoisasta ajasta nipistetään kokonainen tunti iltapäivästä, mikä saa harmaan ajanjakson tuntumaan entistäkin harmaammalta. Kaiken lisäksi me suomalaiset vielä pukeudummekin keskimäärin “harmaasti”, ja olemme useissa kaupungeissa suosineet harmaata arkkitehtuuria.

Lähestymistapa tutkia Suomea maailman harmaimpana maana tuntui sen verran hauskalta ja kiehtovalta idealta, että päätimme tarttua haasteeseen ja tarkastella asiaa säätilastojen valossa.

Lue lisää

Kategoria: Elämä ja sää, Sää ja liukkaus, Vuodenajat | Tagit: , , | 29 kommenttia

Tunnetko nämä pilvet?

Tässä blogitekstissä katsellaan taivaalle!

Meille meteorologeille kerrotaan opintojen aikana erilaisista pilvityypeistä  ja niiden ominaisuuksista paljon. Opintoihin kuului kurssi, jolla kahlattiin erilaiset pilvityypit läpi kuvaesimerkkien kera, ja lopputentissä pistettiin nenän eteen kuvia, joissa näkyvät pilvet tentin suorittajien tuli tunnistaa.

Eri korkeuksilla näkyvien pilvien erotteleminen toisistaan pilviä katsellessa tulee meteorologiaa opiskeille jo aikalailla selkärangasta. Siksi välillä ei-meteorologiystävien havainnot ja kokemukset pilvistä palauttavat maan pinnalle – harvalle on itsestäänselvää se, sijaitseeko taivaalla näkyvä harmahtava matto alle kilometrin korkeudessa vai pitääkö kulkea ylöspäin useita kilometrejä, ennen kuin ollaan pilvien kanssa samalla korkeudella.

Tässä kohdassa minun on myönnettävä, että en itsekään osaisi enää antaa oikeita latinankielisiä kuvaussanoja kaikille näkemilleni pilville. Töissä riittää omassa tapauksessani se, että tunnistan parin kilometrin tarkkuudella, millä korkeudella pilvi sijaitsee ja tiedostan suurinpiirtein, mikä pilven syntymekanismi on ja mitä pilven olemassaolo kertoo ilmakehän ominaisuuksista sen kellumiskorkeudella. Pilvien tunnistamistentti kaikkine nimeämisineen voisi mennä penkin alle.

Stratocumulus castellanus opacus, altocumulus stratiformis, altostratus translucidus (kuva: Bernhard Mühr / wolkenatlas.de)

Tietenkään nämä tiedot eivät ole oikeasti tarpeellisia ja pakollisia kuin meteorologeille ja lentäjille, mutta pilvien katselu muuttuu vielä kiinnostavammaksi, kun niistä saa silmänilon lisäksi myös tietoa!

Lue lisää

Kategoria: Huomioita säästä | 10 kommenttia