Hurrikaani Eurooppaan?

Kuva: Issac Tree on Car 1 / flickr.

Ei sitä ikinä tiedä, jos vaikka tällainen uhkaa…  Kuva: Issac Tree on Car 1 / flickr.

Toisinaan suursäätilaa tulee katsoneeksi tavallista tarkemmin. Tähän voi olla erilaisia syitä. Tänään eräs italialainen sääsivusto esitti ihan pokkana karttapohjaisen kuvan, missä nyt Bermudan tienoilla olevaa hurrikaani Gonzaloa kuljetettiin ennustettua reittiä Englannin yli keskiviikoksi keskelle Italiaa – siis hurrikaanina ihan kansainvälisen hurrikaania merkitsevän sääkarttasymbolin kanssa. Lisäksi teksti oli, että tuo hurrikaani saapuu Italiaan. Tosin ennen sitä Italian ja Espanjan väliin vahvistuu laaja korkeapaine, jonka reunalla etenkin Etelä-Espanjaan virtaa hyvin lämmintä ilmaa. Mutta johan nyt hurrikaanista pitää päästä varoittamaan. No, tuosta julkaisusta ei sen enempää, mutta ennakoituja sääkatastrofijuttuja ei siis tehdä ainoastaan Suomessa iltapäivälehtien lööpeissä.

Gonzalo on toki olemassa, ja sen energiaa on mahdollisesti tulossa lauhkean vyöhykkeen matalapaineena, joksi se tietysti muuttuu. Tällainen ei liene mitenkään tavatonta, ja tällä kertaa ECMWF-ilmakehämalli kuljettaa tuota ilmakehän ilmapyörrettä aika systemaattisesti. Maanantain-tiistain kuluessa se vaikuttaa Brittein saarilla. Sen jälkeiseen aikaan en ihan vielä ilmakehämallissa uskoisi, sillä ainakin jonkinlainen osa tuosta matalapaineenalueesta olisi irtoamassa kohti Pohjois-Eurooppaa – meitä. Kohti Italiaa lähtevä osa syvenisi uudelleen.

Tänne tuleva osa törmää Pohjois-Venäjällä alkuviikolla vahvistuvaan kylmään korkeapaineeseen, ja torstain maissa lännestä leviääkin Suomeen jopa lumisade, sade kuitenkin, ja ilmeisesti etelänpuoleinen tuuli voimistuu selvästi. Niin, hyppäsinpä tässä minäkin lähipäivien yli ensi viikkoon, jonka ennusteet ilmakehän rakenteesta ehtivät vielä muuttua. Ja voisi tässä vielä senkin sanoa, että ensi viikonlopun kuluessa Suomessa voisi vaikuttaa voimakas matalapaine syysmyrskyineen. Myrskyt merellä yleistyvät tähän aikaan vuodesta myös tilastoissa.

Ennen kuin Pohjois-Venäjän kylmä korkeapaine näyttää täälläkin kyntensä, liikkuu Suomen eteläpuolitse sunnuntain-maanantain kuluessa itään tarkkaan ottaen parikin matalapainetta. Sunnuntaina kunnon vesisateet leviävät lounaasta myös itään ja maan keskivaiheille, missä sataa myös räntää ja lunta. Maanantain matalapaine on vähäisempi ja kulkee hieman etelämpää, varmimmin satanee vettä lounaassa. Alkuviikko on yhtä kylmenemistä, tiistaina itäviima on lämpimään syksyyn tottuneille jo hyytävä. Jos haluaa pyydystää lomalentoäkkilähtöjä ja himoaa hellettä, kannattaa mennä Etelä-Espanjaan. Muut voivat jännittää, mitä Gonzalo tekee.

Foreca on myös naamakirjassa (facebook) ja twiittaa!

 

Seuraa hurrikaaneja: http://www.nhc.noaa.gov/  , klikkaa hurrikaania!

Lähempänä Eurooppaa muista Forecan uutuussivu: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/pres_rain   Siellä se Gonzalon jäännekin jo näkyy maanantain kartoissa.

Virallisen säävaroitustilanteen kehittyminen saattaa antaa hyviä vinkkejä: http://www.meteoalarm.eu/su_FI/0/0/EU-Europe.html

LISÄYS: Jännitys tiivistyy: http://www.telegraph.co.uk/topics/weather/11167250/Britain-on-alert-for-flooding-and-high-winds-from-Hurricane-Gonzalo.html

 

Kuvan linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Hurricane_Isaac_%282012%29#mediaviewer/File:Issac_Tree_on_Car_1.jpg

 

 

Kategoria: Huomioita säästä | 1 kommentti

Lähin suurtulva nyt Genovassa?

Kuva on Genovasta mutta vuoden 2010 lokakuun tulvan tekosista. Kuva: Alessio Sbarbaro / Googlen tarkennetttu kuvahaku.

Kuva on Genovasta mutta vuoden 2010 lokakuun tulvan tekosista. Kuva: Alessio Sbarbaro / Googlen tarkennetttu kuvahaku.

Suomiko säämaa? Loppuvuoden sään jo tultua julistetuksi paitsi lauhaksi, myös synkäksi – sellaistahan se syksy joillekuille on, toiset taas vääntelehtivät toisina aikoina – siinä ei kai sitten muuta kertomista enää olekaan. Mihinkäkö viittaan? Unohda.

Ulkomailla sitä sentään tapahtuu: ovella on parikin paikallista sääkatastrofia. Ja kuinkas muuten, asialla ovat trooppiset hirmumyrskyt. Japani on saamassa viikon sisällä jo toisen taifuuninsa Vongfongin, mutta nyt myös Intian itärannikolle on rantautumassa Bengalinlahdelta sykloni Hudhud. Mikä lie luonnon tarkoitus, ehkä nämä paikat tarvitsevat tuuletusta ja tulvapesua. Ihan omalla ilmastovyöhykkeellään kumoikin on. Siitä voisi sitten tilastoväki kiistellä, onko trooppinen hirmumyrsky ilmiönä harvinainen vai ei. Taitaa riippua tilastoista, mutta nykyisin on tapana saada näyttämään kaikki siltä, että kaiken takana on ilmastonmuutos. Ennen se oli nainen.

Genovassa tulvii tänään ”vedenpaisumusmaisten sateiden” jäljiltä. Sääasemalla Genova/Sestri kerrotaan tulleen vuorokauden aikana vettä 165 litraa neliömetrille, eivätkä sateet ymmärtääkseni rajoittuneet yhteen vuorokauteen. Ylempänä vuoristossa arvioidaan sataneen kaikkiaan jopa 600 litraa. Jokia pitkin se vesi tietysti rannikkokaupunkiin tulee, ellei sitten meri tulvi. Näillä siis mennään osassa Liguriaa, Pohjois-Italiassa.

Näitä juttuja löytäisi lisää, jos vain etsisi. Tässä kerrotut ovat osastoa ”käden käänteessä” tai ”KVG”. Kas, nyt alkoi pilvipeite rakoilla. Viimeistään siihen karisi tämän syyspäivän synkkyys. Jatkossa on kylmempää: ensi viikon loppupuolella näistä päivälämpötilaoista on viitisen astetta pois, ja puhun nyt eteläisestä Suomesta. Lapissa kylmeneminen voi olla selvempää. Sateet jäävät tässä kylmenemisessä vähäisiksi, joten ainakaan yleisellä tasolla lumipeite ei kasvane. Toisaalta, ainahan voi kaikenlaista pienempää ryppyä säähän tulla.

Tässä syksyn ajassa kannattaa jo vähän varoa keliä, vaikkei varoituksia ja muita tuutin täydeltä tulisikaan. Vara on viisautta, puhumattakaan  oikeista tilannenopeuksista ja turvallisuusväleistä edellä ajavaan. Ja jos tulee liukasta, eivät siltä jalankulkijatkaan välty. Kannattaa luottaa omiin silmiinsä, ja tässä on hyvä ottaa avuksi myös kättä pidempää. Ainakin liikenneviraston kelikamerat voivat antaa paljon tietoa tien päältä. Kameroiden toimiessa nettikäyttäjälle asti niistä näkee usein ainakin lumitilanteen sekä sen, onko tienpinta vaikka märkä. Lumitilannetta on hyvä seurata vaikka Forecan nettisivujen kautta.

Niin, kohti kylmempiä aikoja kuljemme ensi viikolla, mutta ensi viikonvaihteen ennustekartatpa kertovat selvästi päinvastaisesta kehityksestä lännestä alkaen. Mutta nyt menen kaksinkertaisesti kipeän jalkani kanssa vähän ulkoilemaan. Enkä synkistele.

 

Trooppiset hirmumyrskyt:  http://tropic.ssec.wisc.edu/#

Genovan tilanne:  http://www.corriere.it/cronache/14_ottobre_11/genova-un-altra-notte-paura-nuovi-temporali-allagano-citta-2c0b5b22-5105-11e4-8503-0b64997709c2.shtml

Genovan säätilanteen selitys:  http://www.corriere.it/scienze/14_ottobre_11/piogge-violente-caldo-mare-ecco-perche-piove-dodici-ore-f45a6b52-5125-11e4-8503-0b64997709c2.shtml

LISÄYS 1-2:

1. Squall-line:  http://www.meteoweb.eu/2014/10/maltempo-pericolosa-squall-line-temporalesca-in-toscana-nubifragi-grandinate-live/334856/

2. Genovan kaupunginjohtajan mukaan voimassa ei ollut varoituksia: http://www.meteoweb.eu/2014/10/alluvione-a-genova-il-sindaco-nessuno-ci-aveva-avvertito-sui-possibili-rischi/334021/

Corriere della Sera:  http://www.corriere.it/  (oma uutissitaattini ei ole näistä)

Liikenneviraston ajokeli:  http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/index.html?x=2829572.101390335&y=9447015.668455496&z=6&view=drivingConditionView&l1=true&l2=false&l3=false&l4=false

 

Kuvan linkki:  http://it.wikipedia.org/wiki/Alluvione_di_Genova_del_4_ottobre_2010#mediaviewer/File:Alluvione_sestri_ponente_ottobre_2010_-_05.jpg

 

 

 

 

Kategoria: Huomioita säästä | Kommentoi

Tuulia ja hiustenkuivaajia

Mistral, nimi tuulen mukaan vai tuulen nimi runoilijan mukaan? Ranskalainen runoilija Frédéric Mistral (1830-1914) , Paul Saïn (1853-1908)

Edellisessä blogipostauksessani kirjoitin myrskyjen nimistä. Viime viikolla amerikkalainen sääpalveluyritys The Weather Channel julkaisi epävirallisen nimilistan tulevan talven myrskyille Yhdysvalloissa. Virallisia talvimyrskynimilistoja valtiollinen USA:n sääpalvelu ei vielä tee. Weather Channelin listalle on päässyt myös suomalainen nimi, Kari. Kari-nimi juontaa juurensa kreikankielistä nimestä Makarios, joka tarkoittaa onnelllista tai siunattua. Sitä ei ole kerrottu, miten Kari on päässyt jenkkisääfirman talvimyrskylistalle.

Olen joka tapauksessa viime aikoina tutkiskellut erilaisten tuuli-ilmiöiden nimeämistä. Pimenevät illat vievät meidät usein kirjallisuuden tai elokuvien pariin. Niissä kuvataan eksoottisen kuuloisia tuulia, jotka yleensä tekevät ihmiset hulluiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä Mistral-tuuli Ranskan Provencessa tai Sirocco Pohjois-Afrikassa.

Mistralista sanotaan, että se tekee ihmiset ärtyisiksi ja ahdistuneiksi. Kova ja kuiva tuuli puhaltaa pohjoisesta tai luoteesta pitkin Rhônen laaksoa Välimerelle asti. Yleisimmin tuuli puhaltaa keväisin ja syksyisin. Mistral-tuulen takia Provence on muuta Ranskaa aurinkoisempi.

Nimensä Mistral-tuuli on saanut provencelaisesta kielestä tai murteesta (Occitanin kielestä) mistrau, jota tarkoittaa suomeksi suunnilleen mestarillinen. Provencesta oli myös kotoisin runoilija Frédéric Mistral (18301914), joka sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon 1904. Onko tuulen nimi tullut runoilijasta vai ottiko runoilija tuulen nimen? Vai onko kaikki vain sattumaa?

Elokuvan Sirocco juliste vuodelta 1951, lähde: www.imdb.com

Elokuvan Sirocco juliste vuodelta 1951, lähde: www.imdb.com

Entäpä Sirocco? Monet ovat varmaan katsoneet tai lukeneet seikkailutarinoita Pohjois-Afrikasta, jossa kuiva ja kuuma tuuli nostaa hiekkamyrskyjä, ja kamelikaravaanit eksyvät. Sirocco-tuulen voimakkuus saattaa olla hurrikaanien luokkaa.

Sirocco-nimen (italiaksi scirocco) saattaa tulla arabialaisesta sanasta sharqi, itäinen tuuli. Sirocco tuulee yleensä keväisin ja syksyisin, jolloin kuuma tuuli nostaa kuivaa aavikkoilmaan Saharasta Pohjois-Afrikan ja Välimeren ylle. Pöly ja kuumuus aiheuttavat usein terveydellisiä ongelmia. Myös rakennukset ja elektroniset laitteet saattavat kärsiä tuulesta.

Sirocco-tuuli vaikuttaa hiukan eri tavoin eri paikoissa. Tuulen nimityskin vaihtelee. Afrikan mantereen puolella tuuli tuo kuivaa ja pölyistä ilmamassaa, jopa hiekkamyrskyjä. Välimerellä tuuli kerää kosteutta ja tuo eteläiseen Eurooppaan hiekan ja pölyn lisäksi runsaita sateita.

Ainakin yksi elokuva on nimetty Sirocco-tuulen mukaan. Vuonna 1951 valmistuneen film noirin pääosassa näyttelee iki-ihana Humbrey Bogart.

 Meille suomalaisille tutumpi on ehkä Föhn-ilmiö. Föhn on lämmin ja kuiva tuuli, joka syntyy kostean ilmavirtauksen ylitettyä vuoriston ja menetettyä kosteutensa. Föhn on hyvin yleinen Alppien pohjoispuolella. Suomessa Föhn on talven ja etenkin kevään sääilmiö, jossa lämmin ja kuiva tuuli puhaltaa Norjan vuoriston yli. Föhn-tuuli saattaa lämmittää ilmaa etenkin läntisessä Suomessa.

Eteeni ei ole osunut elokuvaa tai romaania, jossa Föhn-tuulella olisi ollut suuri vaikutus tarinaan tai ihmisiin, mutta hiustenlaittoon Föhn-tuulella on välillistä vaikutusta. AEG-yhtiö keksi hiustenkuivaajan vuonna 1900. Vuonna 1908 yhtiö rekisteröi tavaramerkin n juuri tämän Föhn-ilmiön mukaan. Lämmin tuuli molemmissa. Vuonna 1941 AEG rekisteröi vielä sanan Foen. Tästä tavaramerkistä on useissa kielissä syntynyt kädessä pidettävän hiustenkuivaajan yleisnimi, Suomessa fööni.

Lisää maailman tuulia ja muita lähteitä:

http://www.weatheronline.co.uk/reports/wind/The-Sirocco.htm

http://ggweather.com/winds.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/F%C3%B6hntuuli

 http://www.aeg-ie.com/download/web_aeg_history_e.pdf

Kategoria: Huomioita säästä, Kulttuuria, Yleistä säästä | Tagit: , , , , , | 4 kommenttia

Nauti pitkästä syksystä

Syksystä voi nauttia myös ihan tyylikkäästi. Näinkin voi syksyisen huviretken tehdä. Kuva: zottelpueppi / fotocommunity /googlen tarkennettu kuvahaku.

Syksystä voi nauttia myös ihan tyylikkäästi. Näinkin voi syksyisen huviretken tehdä. Kuva: zottelpueppi / fotocommunity /googlen tarkennettu kuvahaku.

Saa nähdä, miten paljon saamme tämänkertaisesta korkeapaineestamme myös kuivaa ja aurinkoista säätä. Tänään siitä nauttivat itäiset maakunnat ja lounaisin rannikko saaristoineen. Vaikka parhaiten tuossa korkeapaineessa olemmekin vasta sunnuntaista tiistaihin. Pilveä, myös sumua, voi silti olla, mutta josko sentään sateista pääsisimme. Tänään on sadetutkan mukaan sateisinta suunnilleen Itä-Uudellamaalla, mutta hyvinpä ropisevat sadepisarat ikkunaan myös Helsingissä. Ennen kuin alkoi sataa, maisemasta kilpailivat sumu ja jo värittyneet lehtipuut. Sumu oli ottavinaan ylivallan, mutta vähäinenkin valo sai syksyn värit eloon.

Jos lähipäivinä on tarvetta vaikka sukuloida tai jos haluaa muuten vain vaihtaa vapaapäivän maisemaa, voi hyötyä suuresti satelliittikuvista. Aurinkoinen sää voi nimittäin oleilla aika lähelläkin, kunhan sitä vain etsii oikeasta suunnasta. Äkkiäkös matka jollain menopelillä taittuu, ja vielä kaukana edessä ovat liukkaat kelit. Vasta keskiviikon-torstain maissa ilma Suomessa on – aiempaa epävakaisemman sään ryydittämänä – edes vähän kylmempää, ja sitäkin vain tilapäisesti. Tuskin edes mainitsisin tässä vaiheessa rännän tai lumen mahdollisuudesta muualla kuin Pohjois-Suomen itäosassa, mutta jos jotain tuolle ajankohdalle suunnittelee, kannattaa edes pieni kasvava mahdollisuus jollain tavalla jo pistää korvan taakse. Ei kuitenkaan ole enää kesä.

Ihan ulkoilukelpoista sää siis lähipäivinä on, joten raitista ilmaa on tarjolla niillekin, jotka eivät halua ihan hikeen asti rehkiä. Syksy tuoksuu ulkona, ei sisällä. Pieni pukeutumisongelma voi seurata aamujen ja iltapäivien lämpötilaeroista. Suomi ja jopa melko lähiympäristö on pullollaan myös syysnähtävää, ei se kaikki kesään jää. Oma aktiivisuus ja jopa hullu luovuus siinä varmasti palkitaan. Retkenkin voi tehdä vaikka tylsimpään mieleen juolahtavaan paikkaan, ja huomata sen jälkeen, ettei se nyt ihan niin tylsä ollutkaan, ainakaan syysväreissä ja hyvässä seurassa.

 

Kuvan linkki: http://www.fotocommunity.de/pc/pc/display/28986153

 

Kategoria: Huomioita säästä | 5 kommenttia

Millainen ruska etelään tänä vuonna?

Näinä päivinä ruska pääsee vauhtiin täällä etelässäkin. Muualla maassa ainakin koivut ovat METInfo Fenologia -palvelun mukaan jo keltaisia. Yöpakkaset yleistyvät, mikä saa puut korjaamaan klorofyllin eli lehtivihreän parempaan talteen. Jäljelle jäävät lehden muut väriaineet: antosyaani, ksantofylli ja karotiini, joita me puolestamme ihastelemme syksyn kauniina väreinä. Viime syksynä ruska oli etelässäkin poikkeuksellisen hieno, mikä johtui säätyypistä, jossa päivät olivat melko lämpimiä ja öisin oli vähän pakkasta.

IMG_9709

Ruskaa Vantaalla 1.10.2014

Ilmeisesti myös lämmin kesä edesauttaa komean ruskan muodostumista. Tänä vuonna ei etelään kuitenkaan ole Metlan mukaan odotettavissa yhtä hehkuvia värejä, sillä etenkin koivuja vaivaavat sienitaudit.

IMG_9718

Punaista väriä, antosyaania, muodostuu lehtiin vasta syksyllä. Sen arvellaan parantavan pakkasenkestävyyttä.

IMG_9729

Viime vuonna takapihan haavikko oli kirkkaankeltainen, mutta tänä vuonna sienitaudit riivaavat lehtiä.

IMG_9731

Kaikki puut eivät muodosta ruskaa. Esimerkiksi leppä kykenee sitomaan typpeä suoraan ilmasta juurinystyröidensä avulla, joten sen ei tarvitse korjata typpipitoista lehtivihreää talteen.

IMG_9725

Ksantofylli ja karotiini synnyttävät oranssit ja keltaiset sävyt.

IMG_9723

Ensi kesänä meidänkin pihaan istutetaan vaahtera, jotta päästään haravoimaan tätä kauneutta.

Twitter: @liisarintaniemi

Kategoria: Huomioita säästä | 1 kommentti

Varo kauheaa syksyä

Syksy voi olla vaarallista aikaa, joten luonnonvoimien edessä kannattaa käpertyä vaikka komeroon. Kuva: Hans / pixabay.

Syksy voi olla vaarallista aikaa, joten luonnonvoimien edessä kannattaa käpertyä vaikka komeroon tai vällyjen alle lämpimään. Kuva: Hans / pixabay.

Tämä Sään takaa -blogi se aina haastaa selvittämään, josko ilmassa olisi jotain uutta, tärkeää tai muuten tässä sanomisen arvoista. Vähitellen yleistyvät myrskytuulet ovat minun maailmankuvassani tuikitavallista syksyä. Viime yöhön, joka oli voimakkaan etelätuulinen jopa myrskyisine puuskineen, varmaan sopi sanonta: oli synkkä ja syksyinen yö. Vaikka synkkä tuo yö oli vain, jos otti massiivisen säävaroituskoneiston todesta ja meni kellariin odottamaan ”poikkeuksellisen” sääilmiön ohilentoa. No, ehkä myrskypuuskissa on oma taikansa.

Mutta tuo loistava ”oli synkkä ja syksyinen yö” pani hakemaan lähdettään. Mistä se on peräisin, mistä korvaan kolahtanut? Sanat soljuvat kuin ”oli juhla ja juhannusilta”. Kaunista. Ja selvisi, että asialla on ollut ainakin suomentaja Kersti Juvan kynä vuonna 1978. Alkuteos on Uncle Abner, Master of Mysteries.

Alkuperäinen kirjailija on länsivirginialainen Melville Davisson Post (1869-1930), jonka käsialaa ovat peräti 22 tarinaa, joissa Uncle Abner, oikeudenmukaisuutta annosteleva takametsien mies (tämä piti minun kääntää), esiintyy henkilöhahmona. Näistä tarinoista tietää Wikipedia, että ne ovat ”the finest mysteries ever written”. Huomaan Yleisradion julkaisseen tämän tarinan myös kuunnelmana. Alan ajatella, että tässäpä on oiva syysiltojen ilo. Jännäri, satiiri ja jopa murheellinen komedia, tarinasta sanotaan. Luomisvoimansa menettänyt kirjailija ja syrjäinen englantilainen linna. Voittaa kliseisen säästä puhumisen ja varsinkin viranomaisvaroitukset. Ihan eri genre. Onneksi ulottuvillani on kirjasto ja netti.

Vai uskallatko sittenkin kohdata syksyn silmästä silmään ja voittaa sen kuin arkkienkeli Mikael lohikäärmeen? Kuva:

Vai uskallatko sittenkin kohdata syksyn silmästä silmään ja voittaa sen kuin arkkienkeli Mikael lohikäärmeen? Syksyhän suorastaan haastaa selättämään itsensä. Kuva: Hochgeladen von Eugene a / Wikimedia Commons.

Mutta vielä syksyyn, sen sisimpään ytimeen. Mikkelinpäivä lähestyy. Etenkin se alkuperäinen, joka näkyy vielä almanakassa arkkienkeli Mikaelin nimipäivänä ja on aina 29.9., kun taas nykyinen almanakan mikkelinpäivä on vasta seuraavana viikonloppuna, eikä ennen kolmipäiväisestä sato- ja laidunkauden päätepisteen juhlasta ja palvelijoiden vuosipäivästä, jota seurasi vapaaviikko, ole paljoa jäljellä.

Päivän siirto seuraavaan viikonloppuun ajoittuu Ruotsissa vuoteen 1772. Mainiossa kirjassaan Vuotuinen ajantieto Kustaa Vilkuna höystää tekstiään osuvilla sananparsilla ”mikkelistä ämmät pirttiin, nauriit kuoppaan” ja ”mikkelistä akat tupaan, perunat kellariin”. Naisten oli aika siirtyä tupatöihin. Vilkuna kertoo päivän olleen myös tavallinen köyhemmän kansan hääpäivä.

Säätä tietysti myös ennustettiin: ”Mitä ilma mikkelinä, sitä sitten köyriin”, joskus myös pyhiinmiehiin. ”Kun mikkelille lehti lähtee, niin Jyrkille (23.4.) kesä tulee” (Itä-Suomi). Vilkuna muotoilee, että mitä aikaisemmin ja reippaammin lehti putoaa, sitä varhemmin jäät murtuvat ja kesä tulee. Onneksi jotain löytyy myös tähän syksyyn: ”Kesää mikkeliin, syystä jouluun”. Ainakin yksi lööppi jo julisti ”syksyn lämmön jatkuvan jouluun”.

 

Melville Davisson Post  http://en.wikipedia.org/wiki/Melville_Davisson_Post#Uncle_Abner

Uncle Abner, Master of Mysteries  http://gutenberg.net.au/ebooks02/0200911.txt

Mikkelinpäivä  http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelinp%C3%A4iv%C3%A4

 

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/fi/kuu-moonlight-kalpea-y%C3%B6-pimeys-8189/

Kuvan linkki: http://de.wikipedia.org/wiki/Un%C3%BCberwindlich_starker_Held,_Sankt_Michael#mediaviewer/File:Titelbild_Engel,_D%C3%A4monen_und_phantastische_Wesen.jpg

 

 

Kategoria: Elämä ja sää, Huomioita säästä, Kulttuuria, Rajut sääilmiöt, Sää ja luonto, Vuodenajat | 5 kommenttia

Syksy saapui rytinällä – ensilumi Itä- ja Pohjois-Suomeen!

Heräsin hetki sitten päiväuniltani sateen ropinaan. Ääni tuntui jo vieraalta – niin kauan meitä oltiinkin hemmoteltu lempeällä korkeapainesäällä. Kesä lienee kuitenkin nyt sinetöity, ja onkin aika toivottaa uusi vuodenaika tervetulleeksi. Ja millä rytinällä se saapuikin!

Maanantain aikana lämpötila on suorastaan romahtanut useilla paikkakunnilla. Sunnuntaina vuorokauden ylimmät lukemat olivat esimerkiksi Turussa lähes +19 ja Tampereellakin +17 astetta, mutta parhaillaan lämpötila on ko. paikkakunnilla vain +6,3 ja +4,8 astetta. Voimakas sadealue on huuhtomassa kesää mennessään ja sen jälkipuolella koillisesta virtaa hyistä ilmaa.

Bongasin Liikenneviraston kelikamerakuvista sunnuntaiaamuna ensimmäiset lumiset maisemat. Lunta ja räntää satoi tiettävästi ainakin Länsi- ja Pohjois-Lapissa, mutta ensilumen määritelmä ei täyttynyt. Ensilumeksi voidaan Ilmatieteen laitoksen mukaan rekisteröidä aamulla kesäaikana klo 9 (talviaikana klo 8) mitattu, vähintään yhden senttimetrin paksuinen lumikerros. Täten jos vaikka paikkakunnalla X sataisi tänään illalla 10 cm lunta, mutta se sulaisi yön aikana, ei ensilumimääritelmä päde.

Luminen maisema 21.9. Muonion Äkäsjärvellä. (Kuva: Liikennevirasto)

Luminen maisema 21.9. Muonion Äkäsjärvellä. (Kuva: Liikennevirasto)

Maanantaina saderintaman pohjoisreunaan on jo ehtinyt virrata sen verran kylmää ilmaa, että osa sateista on mm. Pohjois-Karjalassa muuttunut rännäksi. Liikenneviraston sivulta löytyi todistekuvaa maanantai-iltapäivältä Lieksan lähettyviltä, Hatunkylästä.

Räntäsadetta 22.9. iltapäivällä Pohjois-Karjalan Hatunkylässä

Räntäsadetta 22.9. iltapäivällä Pohjois-Karjalan Hatunkylässä (kuva: Liikennevirasto)

Maanantai-illan aikana saderintama liikkuu hitaasti kohti itää ja yhä kylmempää ja kuivempaa ilmaa virtaa sen pohjoispuolitse kohti etelää. Sadealueen pohjoisosassa sateen olomuoto muuttuu Pohjois-Karjalasta alkaen kiinteämmäksi. Jo maanantai-iltana joukossa on varmasti lisää räntää, mutta tiistaiyön aikana sateet muuttunevat yhä lumisempaan suuntaan, kun alailmakehään saapuu koillisesta kuivempaa ja kylmempää ilmaa. Eiliset mallit eivät vielä ennakoineet kovinkaan suuria lumikertymiä itäiseen Suomeen – kyse oli enemmänkin räntäsateen mahdollisuudesta.

Osa uusimmista malleista saa itäisen Suomen tilanteen näyttämään varsin keljulta tiistaiaamun kannalta: lunta voi kertyä pahimmillaan kymmenisen senttiä, ja autoilijoista vain murto-osalla lienee vielä talvirenkaat allansa. Räntäsateen mahdollisuus on kasvanut myös lännempänä ja etelämpänä: jotain lumensekaista voi tulla alas tiistaiyönä ja -aamuna myös mm. Jyväskylässä, Lahdessa ja jopa Hämeenlinnassa saakka.

Tiistaipäivänä sadealue näyttäisi kiepsauttavan itsensä kohti Kainuuta saapuen illalla myös itäiseen Lappiin. Ikävimmillään koko tiistain ajan se voi antaa itäiseen Suomeen keljua räntäsadetta kovan pohjoisviiman kera.

Ensilumimääritelmä on tiistaiaamuna toteutunut osassa itäistä Suomea: aamuyhdeksältä lunta on ollut maassa mm. Joensuussa, Leivonmäellä, Lieksassa ja Ilomantsissa, missä aamun lumensyvyys oli suurin, kokonaiset 7 cm. Lumikertymien ennustamisesta tekee haastavan se, että lumi on satamassa vielä lämpimän maakerroksen päälle ja onkin vaikea arvioida, kuinka paljon se ehtii sulattaa päällensä kertyvää lunta. Jos vastaava ensilumitilanne tapahtuisi vasta myöhemmällä syksyllä, jäisi maahan todennäköisesti enemmän lunta.

Joka tapauksessa ensilumi on satamassa nyt osaan maata harvinaisen aikaisin. Pohjoisessa Suomessa se sataa tyypillisesti vasta lokakuun alkupuolella, mutta maan keskivaiheilla vasta lokakuun viimeisillä viikoilla. Itäisen Suomen ensilumi on näin ollen saapunut kuukauden etuajassa. Eteläisessä Suomessa nyt maahan jäävä lumi olisi jo ennätyksellisen varhaista, sillä aikaisimmillaan näin on tapahtunut 29.9.1928.

Viikon puolivälin jälkeen sää on kuitenkin lämpenemessä sen verran, ettei lumipeite ole jäämässä pysyväksi. Loppuviikolla etelässä mitataan jälleen 15 asteen lukemia, idässä ja pohjoisessakin lämpenee sen verran, ettei hiihtoladuille ole vielä menemistä. Sen jälkeen syksy näyttäisi etenevän tavanomaista lämpimimmissä merkeissä.

Onkohan itäiseen Suomeen tiedossa tällaisia maisemia ensi yönä? (kuva: Markus Mäntykannas)

Maan pohjoisosassa lumi- ja räntäsade voivat vaikeuttaa keskiviikkona (kuva: Markus Mäntykannas)

Twitter: @markusmanty

Kategoria: Elämä ja sää, Huomioita säästä, Sää ja luonto, Vuodenajat | 7 kommenttia

Pakkanen vyöryy etelään asti. Lunta!

Hyötyliikuntaa tai ainakin -ulkoilua ja syksyisiä metsäkokemuksia on tarjolla. Puolukkasato kypsyy kunnolla vasta marjojen palelluttua pakkasessa. Kuva: MarreKrisu/pixabay.

Hyötyliikuntaa tai ainakin -ulkoilua ja syksyisiä metsäkokemuksia on tarjolla. Puolukkasato kypsyy kunnolla vasta marjojen palelluttua pakkasessa. Kuva: MarreKrisu/pixabay.

Täällä vuodenaikojen maassa ainakin iltapäivälehtien tarjoama säämaailma on mullistunut äärilaidasta toiseen – kerralla. Helteen paikan on vienyt lumi. Ensilumi. Kesän koipussiin panon viimeinen niitti. Superlunta ei vielä ole silmiini osunut. Kun lööppi julistaa, että lunta sataa ”täällä”, niin sen voi äkkiä ajatella tarkoittavan, että todellakin juuri ”täällä” eikä ainoastaan lehden sivuilla erikseen ilmoitettavissa paikoissa. Pohjois-Lappi riittää tähän oikein hyvin. Mutta ehkä tällainen vähän ronskimpi tiedotusote on tarpeen, jotta jokainen ymmärtää lämpimien säiden olevan ohi. Kyllä talven tulo on huomioitava asia monella tavalla. Hyvä ajokelikään ei ole enää itsestään selvää. Nyt sitä säätä vasta kannattaa seurata. Vaikka helle voi tappaa, talvi ja liukkaus sitäkin varmemmin.

Vielä tämä lauantai ja huominen sunnuntai ovat suunnilleen totuttua, tosin sunnuntaina suuri osa Lappia on jo kylmän kourissa. Sateet yleistyvät vähitellen. Maanantaiaamuna Lapissa on pakkasta, paikoin yli 5 astetta. Maanantaina iltapäivällä Suomenlahden rannikolla ja Lappeenrannassa on vielä viitisentoista lämpöastetta, muuten on jo selvästi aiempaa kylmempää. Forecan ennusteista näkee, kuinka kylmää. Myös sateita tulee sään kylmetessä, maanantaina ne alkavat painottua enää etelään ja itään. Sateiden olomuotoon on jo otettava varauksia muuallakin kuin Lapissa. Näin ainakin tiistaiaamua kohti myös idässä.

Kylmintä on tiistaina ja keskiviikkona, jolloin yö- ja aamupakkasta on käytännössä koko maassa, etelässäkin on etenkin keskiviikkoaamuna jopa useita pakkasasteita. Tähän ei luonto voi olla reagoimatta, joten vielä se ruska puista ja puskista pusertuu. Niin ikään puolukoiden ja karpaloiden ystäville sään kylmeneminen on hyvä uutinen.

Syksyyn voi mahtua vielä monenlaista säätä, mutta yksi muutos menee vain yhteen suuntaan: auringonvalo vähenee ja samalla sen lämmitys. Ilmamassat itsessään voivat olla vielä hyvinkin lämpimiä, mutta ilmakehän rakenteen kannalta samanlainen säätila, joka kesällä tuottaa lämmintä auringonpaistetta, alkaakin vähitellen suosia hälvenemättömiä sumupilviä ja vaikka tihkusateita. Mutta nyt on vasta syyskuu, ja kuten yleistä tietoa on, vielä lokakuussa voi olla parhaimmillaan kuulaan kauniita syyspäiviä, aika lämpimiäkin. Mutta öitä ja aamuja ei tietenkään enää mikään lämmitä.

 

Puolukan ravintoarvot: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=440

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/fi/puolukka-%C3%A4mp%C3%A4ri-noukkuri-poimuri-317074/

 

Kategoria: Huomioita säästä | 7 kommenttia

Kuukaudet väreinä

Jos kuukausilla olisi omat värinä, olisiko toukokuu keltainen, kuten Aikakoneen biisissä, vai kenties vaaleanvihreä? Synesteetikon olisi helppo vastata tähän, sillä synesteetikko näkee vaikkapa viikonpäivät eri väreinä.

Pohdiskelimme taannoin työkaverini Liisa Rintaniemen kanssa tuota keltaista toukokuuta, tai lähinnä sitä, onko se keltainen vai jonkin muun värinen. Samalla rupesin miettimään millaisia voisivat olla muiden kuukausien värit. Värit alkoivat muodostumaan päässäni kuukauden tyypillisen sään tai lämpötilan, toisaalta luonnossa kyseisenä kuuna esiintyvien värien tai tunnelman kautta.

Joidenkin kuukausien väri muodostui päässäni helposti, mutta osaa piti hetken miettiä. Tässä oman mieleni tuotos eri kuukausista väreinä ja pohdinnat värin ja kuukauden yhteydestä:

 

Oma näkemykseni kuukausista eri väreinä.

Oma näkemykseni kuukausista eri väreinä.

Tammikuu - sininen

Tammikuu on pimeä ja kylmä kuukausi.

Helmikuu – vaaleansininen

Helmikuu on kylmä kuukausi, mutta alkaa olla valoisampaa ja aurinkoisempaa, lunta maassa ja taivas vaaleansininen.

Maaliskuu – turkoosi

Maaliskuussa lumi alkaa sulaa ja lämpötila kohota, sen vuoksi sinisessä hieman lämpimämpää sävyä mukana.

Huhtikuu – keltainen

Lumi alkaa olla monin paikoin sulanut ja kellertävä nurmikko paljastuu, sää on kuivaa ja usein aurinkoista.

Toukokuu – vaaleanvihreä

Kasvukausi alkaa ja luonto alkaa vehreytymään.

Kesäkuu – vihreä

Puiden lehdet ja muu kasvillisuus muuttuvat kypsän vihreäksi , kesäkuussa usein vielä viileää.

Heinäkuu – oranssi

Kesän lämpimin kuukausi, loma, ilo ja valo.

Elokuu – tummanvihreä

Luonto alkaa valmistautumaan syksyn tuloon, illat pimenevät ja viilenevät.

Syyskuu  – ruoste

Ruska alkaa tehdä tuloaan, mutta vielä on melko lämpimiä päiviä, vuoden värikkäin aika.

Lokakuu  – ruskeanharmaa

Lokakuussa lehdet putoavat maahan ruskeina ja vehreys katoaa hiljalleen, pakkasyöt lisääntyvät.

Marraskuu – musta

Vuoden synkin kuukausi. Lunta ei vielä välttämättä ole maassa, ei lehtiä puissa ja usein pilvistä sekä vähän auringonvaloa.

Joulukuu – vaaleanharmaa tai valkoinen

Joulukuussa ei ole vielä kovin kylmä, mutta lunta alkaa olla jo maassa.

 

Minkä värisinä sinä näet eri kuukaudet? Olisi mielenkiintoista kuulla synesteetikon näkemät värit!

Kuva: Aleksi Jokela

Kategoria: Sää ja luonto, Vuodenajat | Tagit: , , , | 4 kommenttia

Höyryä syksyyn!

Tämän nyt syyskokemuksen voi suunnitella itselleen ensi kaudeksi. Hyvä sää vaikuttaa hyvään tuuleen. Kuva: Matkaseurani.

Tämän nyt syyskokemuksen voi suunnitella itselleen ensi kaudeksi. Hyvä sää vaikuttaa hyvään tuuleen. Kuva: Matkaseurani.

Lounaishämäläinen auringon kyllästämä syyskuun päivä. Yö vielä edessä. Vähän maisema on jo kesästä karissut. On lämmintä. Mutta valo, jossa kaikki kylpee, ei ole enää kesänväristä. Iltapäivän taivaankaari sai alleen jonkun harvan,  olevinaan kumpupilven, oikeasti melkein taivaanvärisen tahran. Yhden hetken sellainen minua varjosti. Vihreä mattatummuu ja vähitellen varisee. On yhä keltaisempaa. Lehti lehdeltä.  Viljavan seudun pellot ovat pidemmällä. Sänkipellot ovat omalla tavallaan keltaisia, muuttumassa ties miksi väriksi ilman väriä. Yhtäkkinen jo kynnetty maa on kiiltävässä mustuudessaan silti vastakohta. Ruma ei ole sekään, mutta muistuttaa kierrosta elämässä. Verkkokalvolle tarttuu myös kellanruskeaa kauraa. Kohta näissäkin maiseman kohdissa on sänki, jos kaikki menee oikein. Ja sitten ehkä musta kynnös. Mutta nyt on juuri tämä aika. Toki kesän väriä osaa vielä ilmestyä: auringonkukkia. Kokonaisina peltoina.

Ja miten minä tähän liityn? Kokijana ja näkijänä. Lämpimät aurinkoiset päivät panevat keksimään, miten ne parhaiten käyttää. Tuskin sään armoilla, mutta sen vaikutuksessa ovat kaikki ulkoilman puuhat. Ei Suomessa tapahdu vain kesällä. Olin valinnut täksi viikonlopuksi jotain uutta ja vastapainoa sisällä istumiselle. Samalla kulttuuruhistoriallisen kurkistuksen kokemalla aitoa menneisyyttä itse.

Junan ääntä, liikkumista eri suuntiin ja virkistystä. Kuva: ks. edellinen.

Junan ääntä, liikkumista eri suuntiin ja virkistystä. Kuva: ks. edellinen.

Kapearaiteinen! Jokioisten museorautatien syysajot jatkuvat illalla pimeäntuloon asti, jolloin toivon näkeväni paitsi ilotulituksen, myös revontulia selkeänä yönä. Valosaastetta täytyy olla Minkiöllä murto-osa Helsingin taivaan yömössöstä. Höyryveturi ikään kuin savuttaa, mutta se savu haihtuu pois, ja sen tuoksu kuuluu tähän junatunnelmaan. Tällainen matkailu käy kulttuurisen ulottuvuuden lisäksi kaikille aisteille. Jätin kertomatta, miltä maisema tuoksui suunnilleen siinä, missä oli jo kynnetty maa mustaksi. Joku vieressäni oli juuri ehtinyt sanoa jotain karjakon ammatista, ikään kuin siitä jotain tietäisi. Sai ansionsa mukaan, syysluonto tuli ikkunattomasta ikkunasta sisään ja kosti. Sopivista näkökulmista ja tuulenkin suunnasta riippuen maisema sai veturista paksun sumunnäköisen peitteen, näkymä oli ihan omansa.

Tätä lämmintä syksyä kannattaa, kuulkaa, hyödyntää. On se muutakin kuin korkeapainetta.

 

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jokioisten_Museorautatie

www.jokioistenmuseorautatie.fi/

www.youtube.com/watch?v=JgysOwXBG64

 

 

Kategoria: Huomioita säästä, Kulttuuria, Sää ja luonto, Vuodenajat | 1 kommentti