Lämpötilajojoilua joulukuun alun kunniaksi

Joulukuun ensimmäinen viikonloppu on alkamaisillaan!

Itse viikonlopun sää on pakkasvoittoinen. Katsotaanpa ensin symbolikarttoja:

Sääennuste viikonlopuksi (Kuva: Foreca)

Sääennuste viikonlopuksi (Kuva: Foreca)

Kuten näkyy, talviselta näyttää (ainakin Ahvenanmaata lukuunottamatta)! Huomenna koko maahan virtaa pohjoisesta kylmää, kuivaa ilmaa. Sen seurauksena saamme nauttia lähes koko maassa auringonpaisteesta, sivutuotteena lämpötila pysyy visusti ja reippaasti pakkasen puolella. Erityisesti lauantain ja sunnuntain välinen yö tulee olemaan kylmä. Lämmintä päälle!

Sunnuntaina Suomea kohti alkaa hiipiä lännestä pilvisyys- ja sadealue. Se ehtii ensiksi Lappiin, mikä näkyy myös symbolikartalla: iltapäivällä lunta sataa pohjoisessa jo monin paikoin. Etelässä on vielä poutaista, monin paikoin aurinkoista ja pakkasta monin paikoin yli 10 astetta.

Seuraavan illan ja yön aikana sadealue ehtii lopulta myös maan etelä- ja keskiosaan, samalla yltyy lounaanpuoleinen tuuli. Voimakkaimmillaan tuuli on sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Suomenlahdella, jossa todennäköisesti esiintyy ainakin myrskypuuskia, jos ei hetkellisesti jopa myrskyisiä keskituulilukemia! Tänä vuonna myrskyjä on esiintynyt Suomessa keskimääräistä vähemmän, joten katsotaan, saisimmeko tästä myräkästä tasausta kohti keskiarvoa.

Tuuliennuste sunnuntain ja maanantain väliseksi yöksi (Kuva: Foreca)

Puuskaennuste sunnuntain ja maanantain väliseksi yöksi (Kuva: Foreca)

Tämä myräkkä tuo mukanaan myös lauhempaa ilmaa. Etelässä sunnuntain ja maanantain sateista osa tuleekin vetenä (joulukuun vaakavesisade – ihanaa!). Otetaanpa esiin maanantain ja tiistain symbolikartta:

Sääennuste alkuviikoksi (kuva: Foreca)

Sääennuste alkuviikoksi (kuva: Foreca)

Oulun leveysasteiden tienoilla kulkee maanantaina varsin tiukka lämpötilaraja – pohjoisempana on melko pilvistä, mutta lämpötilat selvästi pakkasella, etelämpänä aurinkoista, mutta lauhaa.

Seuraavan yön aikana tuo tiukka lämpötilaraja hivuttautuu etelään, tiistaita eli itsenäisyyspäivää vietetään tämän hetken tiedon mukaan koko maassa raikkaassa ja varsin aurinkoisessa talvisäässä!

___________

Vielä vähän tuotesijoittelua:

Joulukuun kunniaksi julkistimme sääjoululaulujoulukalenterimme ensimmäisen luukun. Mukana on joulun lämpötila-arvauskilpailu, jossa voi voittaa 169€ arvoisen sääaseman!

Jos kiinnostaa osallistua kilpailuun, kannattaa klikata tätä linkkiä.

Vielä pikaisesti napattu kuvanäyte joulukalenterista (pahoittelut kaikille, joiden päässä on lumihiutale)!

Forecan joulukalenterin ensimmäinen luukku (Kuva: Foreca)

Forecan joulukalenterin ensimmäinen luukku (Kuva: Foreca)

Kategoria: Huomioita säästä | 5 kommenttia

Talven paluu!

Viime yö oli kylmä koko maassa, Helsingin ja Espoon tuntumassakin oli n. 9 astetta pakkasta tänään lähtiessäni töihin.

Juuri nyt Suomea on ylittämässä lumisadealue, jonka jäljessä meille puhaltaa lauhempaa ilmaa. Parhaillaan itäisessä Suomessa on pakkasta lähes 20ºC, kun taas länsirannikolla lämpötila on peräti +4ºC! Myös sateista osa muuttuu vähitellen vedeksi.

Lauha jakso on (minun mielestäni onneksi) lyhytikäinen, sen jälkeen meille alkaa virrata taas talvisempaa ilmaa. Videolla tulevien päivien sääennuste näyttää tältä:

 

Tämänhetkisen sadealueen jälkeen viikonloppuun mennessä ei ole tiedossa enää suuria sateita, mutta vähäisiä lumisateita tulee ajoittain etenkin pohjoisessa. Lämpötilat laskevat pakkasen puolelle koko maassa.

Talvisen sään paluu näkyy selvästi myös kuukausiennusteissamme. Tänään julkaistu uusi ennuste ulottuu joulun yli, voit käydä lukemassa sen täältä! Esimakuna kuvakaappaus:

Kuukausiennusteen ensimmäinen viikko: keskimääräistä kylmempää koko Euroopassa! (Kuva: Foreca)

Kuukausiennusteen ensimmäinen viikko: keskimääräistä kylmempää koko Euroopassa! (Kuva: Foreca)

 

Asiasta kukkaruukkuun, en malta olla mainostamatta, että kävimme kollegojen kanssa kuvaamassa omaksi iloksemme, toivottavasti myös muiden iloksi, sarjan joululauluja! Jos siis kiinnostaa nähdä Poudan Pekan, Mette Mannosen ja muiden meteorologiemme edesottamuksia videolla, kannattaa katsoa tämä traileri ja sen jälkeen käydä tykkäämässä Facebook-sivustamme, Twitter-tilistämme ja/tai Instagram-tilistämme.

Some-kanavillamme luvassa joulukalenterin laulujen julkistuksen yhteydessä arvontoja!

Kategoria: Huomioita säästä | 4 kommenttia

Lunta ja myrskytuulia tulossa! Entä ensi viikko?

Täällä maan eteläosassa lauhaa säätä on riittänyt viime päivinä, eipä maan pohjoisosassakaan yksittäisiä pisteitä lukuunottamatta ole paukkupakkasia katseltu! Nyt tilanne muuttuu, luvassa on (pientä notkahdusta lukuunottamatta) talvisempi vaihe.

 

Viikonloppuna Suomen ylle jaa pyörimään sadealue. Sateet alkavat illalla tänään eli perjantaina, pe-la yön aikana ne liikkuvat Suomen yli itään. Sade alkaa koko maassa lumena, mutta maan etelä- ja länsiosassa sateet muuttuvat ensin märäksi lumeksi, sitten vedeksi.

Sateet perjantain ja lauantain välisenä yönä. Lumisade muuttuu etelässä ja lännessä vesisateeksi. (Kuva: Foreca)

Sateet perjantain ja lauantain välisenä yönä. Lumisade muuttuu etelässä ja lännessä vesisateeksi. (Kuva: Foreca)

 

Tuuli on reipasta koko viikonlopun, mutta sunnuntaina se kääntyy pohjoisen puolelle ja yltyy Pohjanlahdella myrskyksi asti. Voimakkain tuuli on odotettavissa sunnuntaina iltapäivästä ja alkuillasta.

Tuuliennuste sunnuntai-iltapäivälle (Kuva: Foreca)

Tuuliennuste sunnuntai-iltapäivälle (Kuva: Foreca)

Maanantaina kuiva pohjoistuuli pyyhkii pilvet pois, odotettavissa on poutainen ja monin paikoin aurinkoinen pakkaspäivä!

Sääennuste ensi maanantaille (Kuva: Foreca)

Sääennuste ensi maanantaille (Kuva: Foreca)

 

Ensi viikolla tiistain – keskiviikon tienoilla ylitsemme pyyhkäisee lämmin jakso, mutta kuten Helsingin ja Rovaniemen parviennusteista näkee, notkahdus jää ennusteista valtaosan mielestä väliaikaiseksi ja ainakin lämpötilat pysyttelevät joulukuun alussa talvisina.

15 vuorokauden ennuste Helsinkiin (Kuva: Foreca)

15 vuorokauden ennuste Helsinkiin (Kuva: Foreca)

15 vuorokauden ennuste Rovaniemelle (kuva: Foreca)

15 vuorokauden ennuste Rovaniemelle (kuva: Foreca)

 

Itse pidän talvisesta säästä enemmän kuin vaakavesisateesta, eli pidän peukkuja tämän ennusteen toteutumisen puolesta. Olisiko talvinen tilanne sinulle mieluinen?

 

Kategoria: Huomioita säästä | 11 kommenttia

Näin ennustetaan sateen olomuoto

 

Sateen olomuodon ennustaminen aiheuttaa välillä meille meteorologeille harmaita hiuksia. Yleisesti ottaen nyrkkisääntönä pidetään sitä, että plussakelillä sade tulee vetenä ja pakkassäällä lumena, mutta aivan näin yksiselitteistä tämä harvoin on. Sateen olomuotoon nimittäin vaikuttavat ilman lämpötilan lisäksi erityisesti kastepistelämpötila ja ylempien ilmakerrosten lämpötila.

Kastepistelämpötila vaikuttaa sateen olomuotoon eniten

Kastepistelämpötila on se lämpötila, missä ilman näkymätön vesihöyry alkaa tiivistyä esimerkiksi kasteeksi tai kuuraksi maanpinnalla ja ilmassa sumuksi tai pilveksi. Jos ilman lämpötila ja sen kastepistelämpötila saavuttavat saman arvon, on ilman suhteellinen kosteus 100 % eli siihen ei mahdu yhtään enempää vesihöyryä. Talviaikana meteorologit käyttävätkin kastepistelämpötilaa apuna sateen olomuotoa ennustaessa. Mikäli kastepiste on nollan alapuolella, on sade hyvin todennäköisesti lunta ja mikäli se on yli +1 °C, sataa melko varmasti vettä. 0…+1 C välille sijoittuvat arvot ovatkin haasteellisia – tällöin sateen olomuoto voi olla mitä tahansa, useimmiten kuitenkin räntää. Sateen olomuotoon vaikuttaa myös ylempien ilmakerrosten lämpötila. Yleisesti ottaen tiedetään, että mikäli ilman lämpötila on 1,5 kilometrin korkeudella (850 hPa painepinta) alle -4 °C, tulee sade maahan asti lumena. Toisaalta ennusteessa voidaan tarkastella myös vajaan kilometrin korkeutta (925 hPa painepinta): mikäli tällä korkeudella on vielä pakkasta, ei lumisade ehdi sulaa vedeksi maahan sataessaan.

Jäätävän sateen ennustaminen haastavinta

Haastavinta on ennustaa jäätävän sateen ja erityisesti jäätävän tihkusateen saapumista. Jäätävä sade vaatii syntyäkseen lämpötilaoloiltaan erilaisia ilmakerroksia ja vähintään yhden kerroksen, missä lämpötila käväisee nollan yläpuolella. Pilvestä pudotessaan sade on yleensä lunta, mutta alempana sijaitseva lämpimämpi ilmakerros voi sulattaa lumen vedeksi. Jos puolestaan lämpimän ilman alapuolella on pakkaskerros, jossa pisaran lämpötila laskee nollan alapuolelle, syntyy alijäähtynyttä vettä eli jäätävää sadetta. Pinnoille pudotessaan tämä alijäähtynyt vesi jäätyy kiinni nopeasti ja aiheuttaa erityisesti tieliikenteelle haasteita. Jäätävä tihkusade on harvinaisempi ilmiö, mutta sitä voi esiintyä vielä jopa 10-15 asteen pakkasella sumupilvien yhteydessä. Tällöin sateen syntymekanismi poikkeaa olennaisesti muista sateen olomuodoista, sillä sumupilvi ei sisällä lainkaan lumijyväsiä vaan jäätävä tihkusade syntyy suoraan pilvipisaroista.

Tehtävä: Päättele alla olevan kastepistelämpötilaennusteen perusteella mahdollisen sateen olomuoto seuraavissa kaupungeissa: Turku, Jyväskylä, Oulu. Mikä on lopputulemasi?

Kuvassa näkyvät mm. ilmanpaineen samanarvonkäyrät ja ennustetut kastepistelämpötilat. Osaisitko tämän perusteella päätellä, missä olomuodossa mahdollinen sade tulee alas a) Turussa b) Jyväskylässä c) Oulussa ?

Kuvassa näkyvät mm. ilmanpaineen samanarvonkäyrät ja ennustetut kastepistelämpötilat. Osaisitko tämän perusteella päätellä, missä olomuodossa mahdollinen sade tulee alas a) Turussa b) Jyväskylässä c) Oulussa ?

Ps. Forecan nettisivuilta voit kätevästi seurata sateen olomuotoa – klikkaa itsesi tänne!

Kategoria: Elämä ja sää, Sää ja luonto, Talvi, Yleistä säästä | 7 kommenttia

Atlantin lämpö saapuu Suomeen, miten käy lumelle?

Ehdin jo tottua aikaiseen talveen ja valoisaan marraskuuhun, mutta viikon päästä siitä taitaa eteläisessä Suomessa olla enää vain muisto jäljellä. Pohjois-Euroopan päällä majaillut kylmä ilmamassa on väistymässä viikonvaihteessa Atlantin matalapaineiden tieltä ja säätyyppi on Suomessa muuttumassa vuodenaikaan nähden tyypillisemmäksi – harmaaksi, tuuliseksi ja verrattain lauhaksi.

Viikonloppu vielä talvinen

Tuleva viikonloppu on vielä talvinen ja pakkasen puolella pääasiassa pysytään lounaisrannikkoa lukuun ottamatta. Lauantaiyöstä on tulossa erittäin kylmä: etelässä saakka voidaan mitata alle -15 asteen lukemia, pohjoisessa luulisi -20 asteen alittuvan useallakin mittauspisteella. Valokuvauksen ja kauniiden talvimaisemien ystävien kannattaa harkita varhain lauantaiaamusta hakeutumista sulien vesistöjen lähettyville: näkymä voi olla henkeäsalpaavan upea, sillä nk. merisavu -ilmiö pääsee todennäköisesti syntymään suuren lämpötilaeron seurauksena. Auringon noustessa voi yrittää bongailla myös haloilmiöitä!

eiranranta

Merisavua Helsingin edustalla tammikuussa 2016. Kuva: Markus Mäntykannas

Viikonlopun ajan Pohjois- ja Itä-Eurooppa kuuluvat vielä kylmän polaarisen ilmamassan piiriin.

Viikonlopun ajan Pohjois- ja Itä-Eurooppa kuuluvat vielä kylmän polaarisen ilmamassan piiriin.

Lauhtuminen alkaa viikonvaihteessa

Tuulet alkavat vähitellen alkuviikolla kääntyä lounaan puolelle. Ensin lauhtuu pohjoinen ja länsi, vähitellen myös muu Suomi. Voimakas lauhtuminen tietää alkuviikoksi myös voimistuvaa tuulta ja sadealueita. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että sisämaan puolella erityisesti maan keskivaiheilla koetaan lauhtumisen yhteydessä lumipyry tiistain-keskiviikon tienoilla, rannikkoalueilla sateet tulevat pääosin vetenä tuulen kääntyessä puhaltamaan mereltä.

Uudet mallit eivät ennakoi lauhtumista aivan yhtä voimakkaana kuin edelliset, ja saattaakin olla niin, että ainakin maan itä- ja pohjoisosassa talvinen sää jatkuu ensi viikollakin, vaikka pakkanen kyllä heikkenee. Lämpöasteet ja vesisateet koskevat enemmänkin aivan eteläisintä ja läntisintä Suomea.

Miten käy lumipeitteelle?

Pääkaupunkiseutu ja maan itäosa ovat tällä hetkellä Suomen lumisinta seutua, lumensyvyys on ollut aamun havainnoissa paikoin yli 20 cm. Etelän ja idän lumipyryistä huolimatta vielä löytyy yksi paikkakunta, Pori, jossa ensilumi ei ole satanut maahan.

Lumipeite alkaa viimeistään keskiviikkona huveta vauhdilla maan etelä- ja länsiosassa. Mitä lähempänä rannikkoja ollaan, sitä voimakkaampana meren lämmittävä vaikutus tuntuu ja sitä nopeammin lumi on sulamassa pois. Todennäköisesti jo viikon päästä esim. pääkaupunkiseutu ja osa Etelä- ja Länsi-Suomesta ovat jälleen lumettomia. Sen sijaan näyttäisi siltä, että laajoilla alueilla maan keski- ja pohjoisosassa lumipeite pääsee ensi viikon aikana vahvistumaan. Kaikki riippuu matalapaineiden lopullisesta reitistä, joten tarkempia ennusteita on syytä seurata lähempänä.

Lämpimämpi ilmamassa kurottautuu kohti Suomea alkuviikolla. Länsi-Eurooppa lämpenee tuntuvasti.

Lämpimämpi ilmamassa kurottautuu kohti Suomea alkuviikolla. Länsi-Eurooppa lämpenee tuntuvasti.

 

 

Kategoria: Elämä ja sää, Sää ja luonto, Talvi, Vuodenajat | Tagit: , , | 4 kommenttia

Pietarin lumitykki on auki – mistä johtuvat rannikon sakeat lumisateet?

 

Alkutalvi, kylmä ilmamassa, lämmin meri ja tuulensuuntana itä. Tässä vaiheessa meteorologin hälytyskellot alkavat soida ja mielenkiinto kohdistuu erityisesti Suomenlahden yllä tapahtuviin sääilmiöihin. Viime päivinä Suomenlahdella onkin suotuisissa olosuhteissa kehittynyt lukuisia käärmemäisiä, itä-länsi -suuntaisia lumikuuronauhoja, ja tämä vastaava ilmiö tunnetaan meteorologipiireissä myös ns. “Pietarin lumitykkinä”, joka kylmän itätuulen vallitessa voi sylkeä jatkuvalla syötöllä lunta kohti etelärannikkoamme.

Runsaat lumisateet sulien vesistöjen äärellä ovat tuttu juttu koko maapallollamme siellä, missä kylmää ilmaa pääsee lurahtamaan ympäristöään lämpimämpien suurten vesialueiden ylle. Seuraavat tekijät voimistavat ilmiötä Suomen rannikkoalueilla ja erityisesti maamme etelärannikolla:

Meriveden pinnan ja ilmamassan (alailmakehän) välinen lämpötilaero

Kun meriveden pintalämpötilan ja alailmakehän (n. 1,5 km:n korkeuden) välinen lämpötilaero on reilusti yli 10 astetta, ilmakehä muuttuu alueen yllä epävakaaksi ja vesihöyryä siirtyy voimakkaasti merenpinnasta ilmakehään. Ympäristöään lämpimämpi laaja vesistö on lähes loputon lämmön ja kosteuden lähde, joten lumikuuroja voi suotuisissa olosuhteissa syntyä jo pelkästään tällä mekanismilla. Lämpötilan laskiessa voimakkaasti korkeuden mukana puhutaan ns. labiilista eli epävakaasta ilmakehästä. Siinä missä tämä aiheuttaa talvisin lumikuuroja vesistöjen yllä, syntyy kesäisin sade- ja ukkoskuuroja lämpimän mantereen ylle.

Tuulensuunta – etelärannikolla itä-kaakko

Etelärannikon tuntumassa suotuisin tuulensuunta sakeille lumisateille on itäkaakko. Tällöin tuuli puhaltaa juurikin Pietarin suunnalta ja pyyhkäisymatka sulan ja lämpimän merialueen yllä on pitkä. Kuurot ovat sitä sakeampia, mitä pidempi on tuulen pyyhkäisymatka, sillä tällöin tuuli ehtii siirtää enemmän kosteutta sekä lämpöä ilmakehään pilvien ja lumisateen ravinnoksi. Kun taas tuuli kääntyy puhaltamaan enemmänkin koillisen puolelle, ajautuvat sakeimmat lumikuurot Viron rannikolle. Tällöin voitaisiinkin puhua vaikkapa Viipurin lumitykistä…

Rannikkokonvergenssi

Etelärannikolla itätuulen vallitessa syntyy toisinaan tilanne, jolloin rantakaistaleelle pakkautuu enemmän ilmaa kuin siitä ehtii poistua. Meren ja mantereen välinen kitkaero jarruttaa tuulta rantaviivalla ja mikäli mantereen puolella tuuli vieläpä käy enemmän koillisen puolella, saapuu kapealle rantakaistaleelle enemmän ilmaa kuin sitä ehtii virrata pois. Fysiikan lakien mukaan “ylimääräinen ilma” joutuu pakotettuun nousuun, ja nimenomaan tämä ilman nousuliike antaa lisäpotkua sateiden voimistumiselle entisestään. Eri suunnasta puhaltavien tuulten kohtausvyöhykkeelle eli konvergenssikaistaleelle syntyy usein pitkiä, sakeita ja yhtenäisiä lumikuurojonoja, jotka voivat pysyä hengissä päivätolkulla, mikäli tuulen suunta ei muutu. Koillisen puoleinen tuuli ajaa konvergenssivyöhykkeen joko meren ylle tai Viron rannikolle.

Länsirannikon tuntumassa rannikkokonvergenssitilanne on harvinaisempi ja vaatisi tarpeeksi kylmän, luoteen puoleisen ilmavirtauksen. Voimakas rannikkokonvergenssitilanne koettiin viimeksi tämän vuoden tammikuussa, jolloin 9. päivänä Merikarviassa rekisteöritiin Suomen ennätys lumikertymässä 24 tunnin aikana: 73 cm.

Lumikuuronauha 6.11.2016 Suomenlahden yllä. Tuuli kääntyi päivän aikana itäkaakosta itäkoilliseen, minkä jälkeen lumikuuronauha heikkeni, kun tuulen pyyhkäisymatka pieneni. Tässä tapauksessa lumikuuronauhan piti hengissä kohtalainen tuuli (huom! ei saa olla liian voimakas), meren ja ilmamassan välinen lämpötilaero ja etelärannikon yhteyteen syntynyt konvergenssivyöhyke.

Lumikuuronauha 6.11.2016 Suomenlahden yllä. Tuuli kääntyi päivän aikana itäkaakosta itäkoilliseen, minkä jälkeen lumikuuronauha heikkeni, kun tuulen pyyhkäisymatka lämpimän meren yllä pieneni. Tässä tapauksessa lumikuuronauhan piti hengissä kohtalainen tuuli (huom! ei saa olla liian voimakas), meren ja ilmamassan välinen lämpötilaero ja etelärannikon yhteyteen syntynyt konvergenssivyöhyke.

Lumi ja pakkanen saapuivat tänä vuonna varkain – mitä mieltä sinä olet aikaisesta talvesta?

Katso video ja lisää aiheesta täältä!

Meteorologi havainnollistamassa Merikarvian ennätyshankia 8.1.2016.

Meteorologi havainnollistamassa Merikarvian ennätyshankia 8.1.2016.

Kategoria: Huomioita säästä | 24 kommenttia

Uusi lumimyräkkä maan eteläosaan!

Tasan ei käy lumionni Suomessa tällä hetkellä – piti lumesta tai ei! Lumipeite painottuu tällä hetkellä maan etelä- ja itäosaan: Helsingistä lunta löytyy, mutta paikoin länsirannikolta ja Rovaniemeltä ei.

Huomisesta alkaen lunta sataa etelärannikolle lisää. Samalla tuuli voimistuu, joten voidaan puhua kunnon lumimyräkästä! Videoennuste näyttää tältä:

 

Runsaimmat lumisateet jäävät etelänaapurimme ja Suomenlahden puolelle, mutta kyllä sadetta tulee myös meillä etelärannikolla. Kovin kauas sateet eivät yllä, esimerkiksi Tampereella sateita tullee vain vähän. Katsotaanpa ennustetta 24h sademääräksi maanantai-iltapäivästä tiistai-iltapäivään:

Lumisateen kertymäennuste (suurinpiirtein senttimetreissä) ma 7.11. klo 14 - ti 8.11. klo 14 (kuva: Foreca)

Lumisateen kertymäennuste (suurinpiirtein senttimetreissä) ma 7.11. klo 14 – ti 8.11. klo 14 (kuva: Foreca)

Lähinnä pääkaupunkiseutu – Porvoo -akselille on ennustettu yli 10 sentin kertymää, muuten etelärannikolle reilua viittä senttiä.

Sateiden lisäksi koillistuuli voimistuu maanantain kuluessa, joten vaakalunta ja huonoa näkyvyyttä on odotettavissa. Puuskaennusteen mukaan Suomenlahdella voi esiintyä jopa yksittäisiä myrskypuuskia!

Tuulenpuuskaennuste iltapäivälle ma 7.11.2016 (kuva: Foreca)

Tuulenpuuskaennuste iltapäivälle ma 7.11.2016 (kuva: Foreca)

 

Tilanne kestää parin päivän ajan, joten autoilijoiden kannattaa varautua huonoon ajokeliin ja normaalia pidempiin ajoaikoihin. Esimerkiksi tänään on pelti rytissyt, pitäkää huoli, ettei sitä pääse tapahtumaan lähipäivinä!

Lumisadetta Helsingissä 6.11.2016 (Kuva: Joanna Rinne / Foreca)

Lumisadetta Helsingissä 6.11.2016 (Kuva: Joanna Rinne / Foreca)

 

Kategoria: Huomioita säästä | 12 kommenttia

Autoilija: talvi tulee, älä tule yllätetyksi!

Etelän autoilijat: jos tämän luette, talven ei tarvitse yllättää:

lumipeite saadaan nyt etelärannikolle asti!

Lumisade alkaa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Maa on vielä lämmin, joten ensisentit muuttuvat sohjoksi, sen jälkeen lunta alkaa kertyä maahan.  Sadealueen tämänhetkinen reittiennuste näyttää tältä:

 

Lunta sataa koko keskiviikon ajan, joten sitä ehtii kertyä paikoin jopa yli 10 senttiä.

Vuorokauden sademäärä (lumisade suurinpiirtein senteissä) torstain alkuun mennessä (Kuva: Foreca)

Vuorokauden sademäärä (lumisade suurinpiirtein senteissä) torstain alkuun mennessä (Kuva: Foreca)

Keskiviikkona lumisateessa autoilevien kannattaa varata reilusti ajoaikaa ja jos mahdollista, talvirenkaat alle!

Lumisateen jälkeen ke-to-yönä lämpötila painuu koko maassa pakkasen puolelle eli märät tienpinnat jäätyvät ja kertynyt lumi jää maahan. Siitä eteenpäin koko maassa on tiedossa pakkassäätä ainakin viikon verran eteenpäin ja jo sunnuntaina on mahdollista, että maan eteläosaan leviää uusi lumisadealue.

Marraskuu alkaa talvisissa merkeissä, hyvää kuun vaihdetta kaikille!

Pulkkakelejä luvassa! (Arkistokuva: Matti Hietala)

Pulkkakelejä luvassa! (Arkistokuva: Matti Hietala)

Kategoria: Huomioita säästä | 2 kommenttia

Lumisateita etelässä asti! Mitä tulossa lähipäivinä?

Lunta tulvillaan on raikas talvisää!
Joko?

Tänään lunta ja räntää on satanut etelärannikkoa myöten, myös lähipäivien sateet tulevat ainakin osin hiutalemuodossa.

Kouvolan kelikameran kuva tiistaiaamuna 25.10.2016 (kuva: Liikennevirasto)

Kouvolan kelikameran kuva tiistaiaamuna 25.10.2016 (kuva: Liikennevirasto)

 

Miten sateet liikkuvat lähipäivinä ja mitä on odotettavissa lähitunteina? Katsotaanpas videolta!

 

Tämän ja huomispäivän (eli tiistain ja keskiviikon) aikana lumi- ja räntäsateet liikkuvat maan etelä- ja itäosan yli. Maa on monin paikoin vielä lämmin, joten valtavaa kertymää ei jääne maahan, mutta autoilijoiden kannattaa olla varovaisia – liukasta on!

Torstain ja perjantain aikana sateiden lumiraja liikkuu kohti pohjoista, perjantaina lunta sataa enää lähinnä Lapissa.

Sateen olomuotoennustekartta löytyy sivuiltamme täältä:

Ajokelin heikkenemistä omalla reitilläsi kannattaa käydä seuraamassa sivujemme ajokeliennustekartalta, sivuiltamme löytyy myös sateiden olomuotoennustekartta.

Nyt lumiukkoja, tai ainakin räntäukkoja rakentamaan! (Täällä etelärannikolla tuloksena lienee vielä vain märät hanskat…)

 

 

Kategoria: Huomioita säästä | 1 kommentti

Antaako korkeapaine periksi – ensilumi osaan maata ensi viikolla?

 

 

Kalenterin mukaan syksyn puoliväli on jo taittunut, mutta missä luuraavat syyssateet? Kuluneen lokakuun sademäärä on osassa maata jäänyt paikoin vain 0-3 mm:iin, eikä helpotusta ole luvassa tulevana viikonloppunakaan. Vaikka korkeapaine onkin sitkeästi majaillut Suomen ympäristössä, ei se ole tähän vuodenaikaan enää taannut aurinkoisia päiviä, vaan pikemminkin olemme useaan otteeseen värjötelleet kolean ja paksun sumupilven alla.

Suihkuvirtaukset ohjaavat matala- ja korkeapaineita

Lentokoneiden lentokorkeudella sijaitsevat voimakkaat suihkuvirtaukset ohjaavat matala- ja korkeapaineiden reittiä alempana ilmakehässä. Lokakuun ajan pohjoisen pallonpuoliskon suihkuvirtaus on Euroopan kohdalla kaartanut Islannista jyrkästi kohti eteläistä Eurooppaa ja noussut Välimereltä kohti koillista, jolloin läntisen ja pohjoisen Euroopan ylle on ikään kuin lukkiutunut korkeapaineen alue. Välillä tämä korkeapaine on osoittanut heikkenemisen merkkejä, mutta vahvistunut aina uudestaan lähiympäristöön. Atlantin matalapaineet ovat joutuneet kiertämään joko korkeapaineen pohjois- ja eteläpuolelle jättäen Suomen sateettomaksi. Välillä tällainen lukkotilanne suursäätilassa voi kestää kuukausitolkullakin.

Suihkuvirtaukset Euroopan yllä tällä hetkellä. Kuva: Foreca

Suihkuvirtaukset Euroopan yllä tällä hetkellä. Kuva: Foreca

Muutos ensi viikolla?

Säämallit indikoivat jonkin sortin säätilan muutosta ensi viikolle, mutta ajoituksessa on edelleen epävarmuuksia. Näyttäisi kuitenkin mahdolliselta, että joko etelän tai lännen suunnalta saapuvat matalapaineet syrjäyttävät korkeapaineen ainakin hetkeksi Suomen tieltä pois, mutta toisaalta pitkään jatkuneen samantyyppisen suursäätilan murrosvaihe on säämalleille toisinaan tiukka paikka ennustettavaksi. Osa malleista indikoi jo viime viikolla matalapaineiden saapumista Suomeen tälle viikolle, mutta korkeapaine piti kuin pitikin pintansa.

Mikäli matalapaineet ensi viikolla raivaavat tiensä Suomeen, näyttää siitä huolimatta epätodennäköiseltä, että käynnistyisi ns. tyypillinen Atlantin matalapaineiden marssi lauhkeine lounaistuulineen. Pikemminkin mahdolliset sateet ovat saapumassa kylmän, polaarisen ilmamassan alle, jolloin sateiden olomuoto on iso kysymysmerkki. On ihan mahdollista, että laajemmallekin alueelle maan keski- ja pohjoisosaan saataisiin ensilumi, mutta tilannetta kannattaa seurata. En pitäisi mahdottomana korkeapaineen jämähtämistä Suomen ylle vielä vähän pidemmäksikin aikaa.

Ilmastonmuutos jumittaa suursäätiloja ja tuo kuivuuskaudet myös Suomeen?

On päivän selvää, että ilmastomme on muuttumassa ja mittaustulosten mukaan näin onkin jo tapahtunut. Epävarmaa puolestaan on se, mitkä tarkalleen ovat ilmastonmuutokset vaikutukset missäkin päin maailmaa, ja toisaalta yllätyksiäkin tulee varmasti vastaan. Eräänä todennäköisimpänä skenaariona ilmastonmuutoksen mukana tuomista ilmiöistä pidetään suursäätilojen jumiutumista. Suihkuvirtaukset saattavat jäädä paikoilleen pidemmiksi ajoiksi ja tehdä yhä kaarevampia mutkia, jolloin pohjoista polaarista ilmamassaa pääsee purkautumaan eteläisemmille leveysasteille ja puolestaan keskileveysasteiden lämmintä ilmamassaa virtaisi yhä pohjoisemmas. Toisaalta suursäätilan lukkiutumistilanteessa matala- ja korkeapaineet saattavat jäädä jylläämään samalle alueelle pidemmäksi aikaa, jolloin sään ääritilanteet, kuten runsaat sateet ja kuivuuskaudet yleistyvät.

Suomessa vuosittaisen sademäärän on arveltu kasvavan ilmastonmuutoksen myötä siten, että erityisesti talvipuolella sademäärät kasvavat. Sademäärien kasvaminen ei välttämättä tarkoita sadepäivien lukumäärän lisääntymistä: sadepäivät pysynevät ennallaan, mutta kun sataa, niin kerralla sataa enemmän. Kuivuuskaudet tulevat yleistymään erityisesti etelämpänä Euroopassa, mutta Suomen alueellakin pitkät ja sateettomat, tämän lokakuun kaltaiset kaudet, saattavat yleistyä, mikäli teoria suursäätilanteiden lukkiutumisesta toteutuu.

Kategoria: Huomioita säästä | Tagit: , , | 14 kommenttia