Helle ja jytinä saapuvat

Juhannussääennusteisiin liittyi paljon epävarmuustekijöitä tänä vuonna. Päänvaivaa ovat aiheuttaneet sadealueiden reitit ja lämpötilaennusteet. Erityisesti etelän suunnalta nousevat matalapaineet ja sadealueet vaativat joskus tarkentamista useaan otteeseen. Stabiilissa suursäätilassa säätä voidaan huoletta ennustaa yli viikonkin päähän, mutta nopeasti vaihtelevassa säätilassa ennustaminen aiheuttaa harmaita hiuksia jo muutamankin päivän päähän. Ensi viikolla suursäätilan vakiintuessa ennustaminen tulee olemaan helpompaa.

Juhannuspäivänä ainesta voimakkaille ukkosille

Juhannusyön kokkoja voidaan tänä vuonna polttaa pääosin poutasäässä, osin selkeässäkin. Lauantaina meille alkaa kuitenkin virrata etelän kantilta hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa; vastaavat lämpötila-kosteus -yhdistelmät ovat tyypillisempiä vasta heinä-elokuun vaihteelle. Lämpimän kielekkeen pohjoisreunassa kulkee juhannuspäivänä lauantaina sadealue maan keskivaiheilla. Sadealueen etelä- ja pohjoispuolelle tulee kehittymään päivän aikana sade- ja ukkoskuuroja, joissa on potentiaalia vaaratekijöillekin.

Runsaimmin yksittäisiä kuurosoluja syntyy entisen Oulun läänin alueelle, mutta myös paikoin maan länsiosaan. Etelä- ja Keski-Suomeen yltää huomenna Baltiasta kostean ja lämpimän ilman kieleke, samalla myös nk. paksun kerroksen tuuliväänne kasvaa merkittäviin lukemiin eli tuulen suunnan ja nopeuden vaihtelut ovat merkittäviä eri ilmakerroksissa. Ukkoskuurojen syntymistä saattaa kuitenkin rajoittaa runsas pilvisyys, mutta siellä missä aurinko ehtii paistaa ja lämmittää, voivat kuurot äityä paikallisesti  voimakkaiksi. Ukkoskuuroihin liittyvät syöksyvirtaukset ovat lauantaina enimmillään 20-30 m/s ja voimakkaimpiin soluihin liittyy myös rakeita, ehkä suurehkojakin. Yksittäisten trombien mahdollisuuttakaan ei täysin voi sulkea pois, vaikka tilanteeseen vielä liittyykin epävarmuuksia. Aamun ja aamupäivän aikana lisääntyvä pilvisyys voi jarruttaa kuuropilvikehitystä.

Juhannuspäivänä maan etelä- ja keskiosaan työntyy erittäin lämmintä ilmamassaa – todennäköisesti lämpötila kohoaa ylimmillään aurinkoisessa säässä 27-28 asteeseen, ja 20 asteen lukemia riittää aina Etelä-Lapin korkeudelle saakka.

Helle- ja ukkoshuippu sunnuntaina?

Tuoreimpien mallien mukaan kaikista lämpimin ilmamassa työntyy kapealle alueelle eteläiseen Suomeen sunnuntain aikana. Paikoin juhannuksen jälkeinen yö voi olla nk. trooppinen yö eli lämpötila ei jollain mittausasemalla laske alle 20 asteeseen.

Sunnuntai on viikonlopun päivistä aurinkoisin ja poutaisin. Tällöin lämpötila kohonnee ylimmillään eteläisen Suomen sisäosassa yli 30 asteeseen. Lämpötilagradientti on kuitenkin suuri: pohjoisimmassa Lapissa jäätäneen alimmillaan vain 10 asteeseen.

Sunnuntaina Suomen eteläpuolella muhii annos kosteaa ilmaa, joka saattaa illaksi nousta maan etelä- ja länsiosaan. Illan ja maanantaiyön mittaan lännestä saapuva kylmä rintama antaa lisäpotkua ukkoskehitykselle, joten sunnuntai-illasta maanantaiaamuun on olemassa ainekset laajamittaisemmalle salamoinnille, mikäli kostea kieleke raivaa tiensä Suomenlahden yli. Viron puolella ukkoskehitys tulee todennäköisesti alkamaan jo iltapäivän puolella ja paikoin Lounais-Suomessakin yksittäiset kuurosolut ovat mahdollisia. Laaja-alaisempi, ehkä jopa nk. mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä, saattaa syntyä Baltian puolelle illaksi ja levitä eteläiseen Suomeen myöhään sunnuntai-iltana tai maanantaiyönä. Tällöin sademäärät voivat kasvaa suuriksi ja salamointi olla intensiivistä. Tilanteeseen liittyy vielä epävarmuuksia, sillä osa malleista jättää ukkosherkimmän alueen Baltian puolelle, ja kuurojen nouseminen päiväsaikaan Suomenlahden yli on yleensä vaivalloista.

Kuva: Lämmintä ja kosteaa ilmamassaa nousee Suomeen juhannusviikonlopun aikana etelästä. / kuva MTV Uutiset

Kuva: Lämmintä ja kosteaa ilmamassaa nousee Suomeen juhannusviikonlopun aikana etelästä. / kuva MTV Uutiset

Alkuviikoksi viileämpää

Helteisin ilmamassa väistynee alkuviikoksi Suomen itäpuolelle. Maanantaina runsaat sateet ukkosineen ovat mahdollisia suuressa osassa maata, mutta konvektiivisten vaaratekijöiden riski pienenee tässä vaiheessa jo olennaisesti. Myöhemmin ensi viikolla Suomi näyttäisi kuuluvan lounaisvirtausten piiriin, joten tiedossa on lämpötiloiltaan tyypillistä ja vaihtelevaa keskikesän säätä.

Turvallista ja rauhallista juhannusta itse kullekin – säästä huolimatta!

Kategoria: Huomioita säästä, Kesä, Rajut sääilmiöt, Sää ja luonto, Vuodenajat | Tagit: , , | 1 kommentti

Juhannuksen helteet, paisteet, sateet ja ukkoset

Viime yönä eli varhain 20-21.6. aamuyöllä oli kesäpäivänseisaus – hetki, jolloin päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään ja aurinko saavuttanut kaikkein korkeimman pisteensä. Pessimistin silmin teknisesti nyt ollaan jo matkalla joulun pimeyttä ja vaakaräntää kohti… Tässä asiassa suosin optimismia, nautitaan mieluumin kesästä ja valosta!

Mistä juolahti mieleeni, juhannustaikoja tekevät: nyt, kun juhannus on aina viikonloppuisin eikä kesäpäivänseisauksen aikaan, milloin on oikea aika tehdä juhannustaikoja? Oliko se viime yönä vai onko se kalenterin mukaisena juhannuksena?

Toimistoltamme löytyvän Kustaa Vilkunan vuotuisen ajantiedon mukaan juhannustaioista  merkittävä osa on naisten tekemiä ja vaatii alastomana kieriskelyä nurmikolla, lampeen kurkkimista ja muita hieman hämmentäviä toimenpiteitä. Sään puolesta viime yö oli tämänkaltaisten taikojen tekemiseen varsin miellyttävä, tämänhetkisten tietokonemalliennusteiden mukaan juhannuksena on vaihtelevampaa.

Viikko sitten kerroin jo tämänkertaisen juhannussään ennustamisen vaikeudesta. Tilanne pysyy edelleen hankalana, pistänpä syyllisestä kuvan tähän:

Ilmamassat ja suihkuvirtaukset torstaina 23.6. (Kuva: Foreca)

Ilmamassat ja suihkuvirtaukset torstaina 23.6. (Kuva: Foreca)

Suomen eteläpuolisessa Euroopassa on lämmintä ilmamassaa, pohjoispuolella viileämpää. Suurinpiirtein kuvan violetteja nuolia pitkin, välillä hieman niiden ulkopuolellekin ulottuen, kulkee kuurosadealueita, välillä runsaampiakin sateita. Väleissä on poutaista.

Ennusteissa tuo käärmemäinen sadealueiden reitti mutkittelee peräkkäisissä malleissa milloin eteläisen, milloin pohjoisen Suomen yli. Juhannuksen päivien välillä on niin ikään vaihtelua, tämän hetken ennusteessa lämpimin ilmamassa olisi meillä lauantain paikkeilla:

Ilmamassat juhannuslauantaina 25.6. (Kuva: Foreca)

Ilmamassat juhannuslauantaina 25.6. (Kuva: Foreca)

En tähän tekstiin pistä kuvia juhannuksen ennustetuista lämpötiloista ja sateista, sillä on melko varmaa, että ne vielä muuttuvat lähipäivinä. Tämän hetken tiedon mukaan täysin sateista tai sateetonta kolkkaa Suomessa ei tule olemaan, juhannus on myös keskimääräistä lämpimämpi: parhaimmillaan (tai joillekin pahimmillaan) etelässä lämpötilat saattavat lauantaina hipoa jopa 30 astetta ja koko maassa lämpötilat ovat 20 asteen yläpuolella.

Kannattaa varautua sekä viileämpään säähän, lämpöön, sateisiin että jopa ukkosiin, kaikkea on tänä juhannuksena tarjolla!

Hauskaa juhannusta, pidetään kukin omalta osaltamme huoli, että tästä tulee ennätysjuhannus, jolloin hukkumiskuolemia ei tule yhtään!

Kategoria: Huomioita säästä | 6 kommenttia

Sateenkaari – aarre jo itsekin

Viime päivinä Suomessa on ollut kovin sateista, huominen on sateiden osalta jo edellisiä rauhallisempi päivä, vaikkei täysin sateeton olekaan.

Sateisen viikonlopun päätteeksi päätin kirjoittaa tänään sateiden silloin tällöin näyttäytyvästä sivutuotteesta: sateenkaarista. Itse en ole tainnut sateen yhteydessä nähdä sellaista vielä tänä vuonna, pitänee ulkoilla enemmän!

(Vielä tiedoksi, tämä teksti on tarkoitettu pikaoppaaksi sateenkaariin. Jos haluat lisää ja tarkempaa informaatiota, sitä löytyy esimerkiksi Wikipedia-artikkelista)

Sateenkaari on ilmiö, joka johtuu auringonvalon taittumisesta sadepisaroista ja jonka voi nähdä, kun olosuhteet ovat sopivat. Sateenkaaren näkemistä varten tarvitaan

  • Aurinko, joka paistaa suoraan oman selän takana, mieluiten melko matalalla
  • Sadepilvi suoraan edessä (muutkin pisaralähteet kelpaavat – esimerkiksi suihkulähteissä tai sadettimen suihkussa voi nähdä pikkuisen sateenkaaren)
Sateenkaari suihkulähteessä (Kuva: Joanna Rinne)

Sateenkaari suihkulähteessä (Kuva: Joanna Rinne)

Näissä sopivissa olosuhteissa sateenkaari muodostuu 42° kulman etäisyydelle aurinkoa ”vastapäätä” olevan pisteen ympärille. Sateenkaari on jokaiselle näkijälleen henkilökohtainen eli näkyy kuin mittatilaustyönä juuri tuolla etäisyydellä auringosta.

Sateenkaaresta voi näkyä joko pätkä tai hyvällä onnella kokonainen maasta maahan ulottuva kaari. Itse asiassa tuo kokonaisen tuntuinen kaarikin on vain osa totuudesta, lentokoneesta tai vuorenhuipulta katsottuna sateenkaari voi muodostaa täyden ympyrän!

Sen lisäksi joskus sateenkaaren ulkopuolelle, 10° päähän siitä muodostuu toinen sateenkaari, jonka värit kulkevat päinvastaisessa järjestyksessä kuin pääsateenkaaren.

Kaksoissateenkaari (Kuva: Ivan/Flickr)

Kaksoissateenkaari (Kuva: Ivan/Flickr)

Sateenkaarien metsästysonnea kaikille! Vaikka kaaren päästä ei löytyisi aarretta, itse kaaresta saa silti mieleenpainuvan näkymän ja ehkäpä muistoksi valokuvan.

Kategoria: Huomioita säästä | 1 kommentti

Juhannuksen sää: kaatosade vai helle?

Juhannuksen ja joulun sää herättää mediassa aina kiinnostusta. Monien, vaikkei tietenkään kaikkien, toiveena olisi valkea joulu ja kesäisen lämmin ja aurinkoinen juhannus. Lehdet kilpailevat siitä, kuka saa julkaistua ajankohdan sääennusteen ensimmäisenä.

Siksi meteorologina onkin erityisen harmillista, kun ennusteet käyttäytyvät kuten juuri nyt: jokainen uusi tietokonemalliajo tarjoaa juhannuksen säästä täysin erilaisen version kuin edellinen. Viimeisen puolentoista vuorokauden ajan mallien tarjoukset ovat olleet (kronologisessa järjestyksessä)

  1. Hellejuhannus, kaunista ja aurinkoista
  2. Kaatosade ilman ukkosta to-pe, la-su kauniimpaa
  3. Poutaista ja osin aurinkoista to-pe, la-su kaatosadetta ukkosen kera
  4. Sekalaisia ukkossateita pitkin juhannusta, väleissä aurinkoista

Mistä tämä johtuu ja mitä juhannuksen säästä voidaan nyt sanoa?

Juhannuksen ajan ennusteissa seuraavat asiat ovat tiedossa:

  • Suomen eteläpuolisen Euroopan alueelle muodostuu korkeapaine
  • Korkeapaineen pohjoispuolella liikkuu matalapaineen keskuksia, joihin liittyy runsaitakin sateita

Juuri tuo korkeapaine on ennusteiden ongelmakohta. Jokaisessa ennusteessa se on erimuotoinen ja -vahvuinen kuin edeltäjässään, joten sen pohjoispuolitse liikkuvat sateet liikkuvat vuoroin Suomen yli, vuoroin pohjoispuolelta, vuoroin vain osin Suomen yli.

Ennen kuin tuo korkeapaineen muoto ja paikka stabiloituu ennusteissa edes jollakin tavalla, on meidän meteorologienkin pakko sanoa pitkän yliopistokoulutuksen syvällä rintaäänellä ”voi sataa tai voi paistaa”. Mikä on onneksi melko varmaa, räntää ei tule, vaan jos hetki poutaa löytyy, lämpötilat nousevat monin paikoin yli kahdenkympin. Hellekään ei ole vielä poissuljettu vaihtoehto.

Tällä hetkellä ja toistaiseksi juhannuksen ennuste näyttää siis tältä:

Kuva: Joanna Rinne / Foreca

Kuva: Joanna Rinne / Foreca

Kategoria: Huomioita säästä | 10 kommenttia

Reittisäätä kokeilemaan!

Hei, kaikki!

Sivuillemme lisättiin kesän kunniaksi uutta – reittisää!

Palvelu löytyy sivujemme vasemman reunan palkista pari lootaa blogilinkin yläpuolelta, ”Ajankohtaista” otsikon alta. Tai tätä lukiessa yksinkertaisimmin täältä.

Homman nimi on yksinkertainen: kirjoita kartan yläreunan ruutuun lähtöpaikka ja valitse sen vierestä lähtöaika, sen jälkeen kirjoita alle ilmaantuneeseen ruutuun määränpää. Mikäli haluat reitin kulkevan jonkin tietyn paikkakunnan kautta, voit painaa määränpää-lootan vierestä plus-näppäintä; saat lisälaatikon välietapin valintaa varten.

Kuva: Foreca

Kuva: Foreca

Tässä näytteeksi kuva reitin säästä fiktiivisellä matkalla Oulusta Kööpenhaminaan. Sää näytetään reitillä kahden tunnin välein. Tällä zoomausetäisyydellä säätäpät ovat osin toistensa päällä, mutta tilanne korjautuu heti sisäänpäin siirryttäessä.

Alareunasta (kuvassa Kööpenhaminan vierestä) voi valita ajotavaksi pyöräilyn autoilun sijaan ja kameraa klikkaamalla näkyviin tulevat kelikamerat. Alueilla, joilla kameroita on tiheästi, kamerasymbolien määrä lisääntyy karttaan sisään zoomattaessa.

Kartan alle ilmaantuu Google mapsin ilmoittama matkan pituus ja kesto, sen alle voi avata myös reittiohjeet.

Kartalla näkyvien sääsymbolien määrää on toistaiseksi hieman rajoitettu, joten hirmu pitkillä matkoilla (kuten joltakin Suomen paikkakunnalta Reykjavikiin tai Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin) symbolit katoavat jossain muutamannen vuorokauden kohdalla näkyvistä; tällöin on parempi katsoa reitti parissa osassa. Harva ihminen päättää oikeasti ajaa täältä Kapkaupunkiin asti kaverikuskin kanssa vuoroissa pysähtymättä lainkaan, joten tämä ominaisuus tuskin aiheuttaa suurta haittaa.

Mutta, siitä vaan kokeilemaan sekä järkeviä että omituisia reittejä! Palautteet palvelun käytettävyydestä ja erilaiset parannus- ja muutosehdotukset ovat tervetulleita, jotta palvelu olisi kaikille mahdollisimman käyttökelpoinen.

Mukavaa viikonloppua!

Kategoria: Huomioita säästä | 10 kommenttia

Kesäkuun vaakaräntämyrskyhiihtokisat!

”Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen”, isäni tapasi sanoa.

Huomisen ja ylihuomisen, siis keskiviikon ja torstain, aikana Suomen ylle kulkeutuu matalapaineen keskus, johon liittyen on odotettavissa kaikkea mahdollista: sadetta, ukkosia, myrskytuulia, kylmää ilmaa ja Lapissa todennäköisesti myös räntää ja lunta.

Näin monipuoliset sääpäivät eivät ole ihan jokapäiväisiä edes meidän lyhyessä, mutta vähälumisessa kesässämme, joten käynpä tässä tarkemmin läpi, mitä odotettavissa on.

 

Keskiviikkoaamu 8.6.

Matalapaineen keskus liikkuu Suomen ylle jo edellisyön aikana, joten aamulla sateet ovat jo hyvää vauhtia matkalla maamme yli. Maan etelä- ja keskiosassa sadealue on hajanainen ja sateiden mukana on odotettavissa paikoin myös ukkosia. Pohjoisessa sadealue on yhtenäisempi.  Pohjanmaan tienoilla sää alkaa jo sateiden jäljiltä muuttua selkeämmäksi, lähitunteina selkeä alue levittäytyy idemmäksi.

Keskiviikkoaamu 7.6. (Kuva: Foreca)

Keskiviikkoaamu 8.6. (Kuva: Foreca)

 

Keskiviikkoiltapäivä 8.6.

Iltapäivään mennessä maan etelä- ja keskiosan sateet ovat jo lähes väistyneet Suomen yltä, tosin Pohjanmaan seutuville levittäytyy kuuroja, jotka kuvassa näkyvät melko heikosti. Sää on monin paikoin aurinkoinen. Pohjoisessa sen sijaan sateet intoutuvat entisestään – Lapissa on odotettavissa vetinen päivä.

Keskiviikkoiltapäivä 8.6. (Kuva: Foreca)

Keskiviikkoiltapäivä 8.6. (Kuva: Foreca)

 

Keskiviikon ja torstain välinen yö 8-9.6.

Yöllä etelässä sää pysyy vielä kuivana, mutta maan keskivaiheille levittäytyy uusia sateita. Lapissa sataa edelleen – nyt jopa lunta ja räntää! Kesäistä…

Keskiviikon ja torstain välinen yö 8-9.6. (Kuva: Foreca)

Keskiviikon ja torstain välinen yö 8-9.6. (Kuva: Foreca)

 

Torstai-iltapäivä 9.6.

Sadealue jää ajelehtimaan Suomen ylle, etelässä sää pysyttelee varsin kuivana, mutta muualla on odotettavissa ainakin kuuroja. Pohjois-Lapissa on edelleen räntä- ja lumisateen mahdollisuus, vaikka pääosa sateista muuttuukin Lapissa takaisin vedeksi.

Torstai-iltapäivä 9.6. (Kuva: Foreca)

Torstai-iltapäivä 9.6. (Kuva: Foreca)

 

Tuuli

Tuulesta en vielä maininnut mitään, vaikka myrskymatalapainetta on kovasti mainostettu. Tuuli tulee tosiaankin voimistumaan erityisesti maan pohjoisosassa, voimakkaimmillaan tuuli tulee olemaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Kuten allaolevasta kuvasta näkyy, voimakkaimmat tuulet puhaltavat Perämerellä; odotettavissa on 21-24 m/s luokkaa olevia keskituulennopeuksia, puuskissa jopa lähes 30 m/s! Maallakin tuulta riittää erityisesti kuvan sinivihreillä alueilla, reippaat tuulet jatkuvat vielä torstaille asti. Pitäkää siis hatuistanne kiinni.

Keskiviikon ja torstain välisen yön tuuli (Kuva: Foreca)

Keskiviikon ja torstain välisen yön tuuli (Kuva: Foreca)

Kaikenkaikkiaan Suomen sää osoittaa taas oikullisuutensa. Jouluna poimittiin suppilovahveroita, miksikäs ei kesäkuussa Lappiin hiihtämään vaakaräntämyrskyn keskelle?

 

 

Kategoria: Huomioita säästä | 1 kommentti

Sade vie pilveltä pohjan pois

Aiemmin tällä viikolla Markus kertoi täällä  Cumulonimbus-pilvistä. Aioin jättää lentokoneen ikkunasta otetut kuvat viime viikonlopun blogitekstiini, mutta paluulennolla ikkunanäkymät sopivat niin hyvin Markuksen viime tekstin aiheeseen, että en malta olla jakamatta niitä täällä (valitettavasti kuvista ei tullut kovin hyvälaatuisia, kuten matkustajakoneen ikkunasta otetuille kuville helposti käy).

Kuten Markus kirjoitti, Cumulonimbus-pilvet hajoavat alareunastaan, käytännössä satavat oman alaosansa maahan. Alasin jää ilmaan killumaan pidemmäksi aikaa, kunnes vähitellen hajoaa. Toissailtana lennolla Norjan ja Ruotsin päällä näkyi hienosti useita juuri hajoamistilassa olevia Cumulonimbuksia. Ne erottuivat ympäristöstään hienosti paljon muita pilviä korkeampina.

IMG_5735

Kuva: Joanna Rinne

(Tummensin alkuperäistä kuvaa reilusti, jotta siitä saisi edes jotenkin selvää.) Kuvassa näkyy Norjan päällä kolme selkeää Cumulonimbus-pilveä. Vasemmanpuoleisin on jo hajoamistilassa; sen sijaan, että sen ”jalka” ulottuisi lähelle maata, pilvi on muuttunut alaosastaan repaleiseksi. Seuraavien parinkymmenen minuutin aikana repaleet haihtuivat lisää ja pilvestä jäi jäljelle enää pelkkä haituvamainen alasinosa – meteorologian oppikirjamateriaalia suoraan silmien edessä! Kuvan oikean reunan kaksi pilveä ovat vielä kokonaisemman näköisiä, mutta nekin irtosivat selvästi maasta koneen ohittaessa ne.

Cumulonimbus-pilvet eivät ole lentäjän ystäviä; niiden sisällä olevat nousevan ja laskevan ilman virtaukset ovat hyvin voimakkaita ja aiheuttavat matkustajille epämukavaa turbulenssia, pahimmillaan koneen lentäessä matalalla jopa vaaratilanteita. Siksi matkustajakoneet kiertävät kuuropilvet; kuuropilven parkkeeratessa lentokentän päälle lentoliikenne peräti pysäytetään siihen asti, kunnes pilvi hälvenee tai siirtyy. Itselleni on jäänyt mieleen vuosien takaa tilanne, jossa olin matkustajana koneessa, joka laskeutui Kööpenhaminaan. Cumulonimbus-pilvi oli juuri koneen laskureitillä, joten sen sijaan, että kone olisi laskeutunut suoraa linjaa pitkin, se teki laajan, tyylikkään kaarroksen pilven ympäri ja sen jälkeen laskeutui kentälle ongelmitta.

Näiden pilvien lisäksi vielä pari kuvaa Helsinki-Vantaalle laskeutumisesta: läntistä Suomea peitti keski- tai yläpilvilautta, joka peitti auringon täysin näkyvistä ja muutti näkymän pelkäksi valkeaksi. Koneen poistuessa pilvestä näkymäksi tuli ”auringonnousu nurinpäin”, aurinko ilmaantui pilven takaa näkyviin koneen laskeutuessa, mutta normaalisuunnan sijaan ylhäältä alaspäin!

Kuva: Joanna Rinne

Kuva: Joanna Rinne

Muutamaa minuuttia myöhemmin pääsimme ihastelemaan oikeaa auringonlaskua, mutta parin kilometrin korkeudesta:

Kuva: Joanna Rinne

Kuva: Joanna Rinne

Pian kone laskeutuikin jo pehmeästi iltahämyiselle kentälle.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Kategoria: Huomioita säästä | Kommentoi

Cumulonimbus – kesän näyttävin pilvi

Monet meteorologit ovat varsinaisia pilvifanaatikkoja ja osaavat nimetä ihan minkä tahansa pilvilajin. Minun mielenkiintoni kohdistuu kesäpilvityyppeihin ja erityisesti Cumulonimbukseen eli (ukkos)kuuropilveen. Cumulonimbukset ovat hyvin vakuuttavan näköisiä: ne kohoavat jopa yli 10 km:n korkeuteen ja mikäli näkyvyys on hyvä, voi kesäpäivänä Suomen etelärannikolta bongailla näitä komistuksia usean sadan kilometrin takaa, aina Viron sisämaasta saakka. Ja voi pojat – se vasta hienoa onkin, kun pääset tarkkailemaan näitä pilviä yläprofiilista!

Kuva 1: Kehittyviä Cumulonimbuksia yläilmaperspektiivistä (kuva: Markus Mäntykannas)

Kuva 1: Kehittyviä Cumulonimbuksia yläilmaperspektiivistä (kuva: Markus Mäntykannas)

Cumulonimbuksen elinkaari

Kuuropilvi vaatii muodostuakseen nousevia ilmavirtauksia, joita syntyy lämpiminä kesäpäivinä, kun aurinko lämmittää voimakkaasti maanpintaa. Lisäksi tarvitaan myös negatiivinen lämpötilavähete eli lämpötilan on laskettava korkeuden mukana, jotta pilviä pääsee kehittymään. Mitä voimakkaammin lämpötila laskee korkeuden mukana, sitä epästabiilimpi ilmakehä on. Epästabiili tilanne luo otolliset olosuhteet Cumulonimbus-pilvien kehitykselle.

Cumulonimbus-pilvien kehitys lähtee liikkeelle ihan tavallisista, viattoman näköisistä, kesäisistä kumpupilvistä. Kun maanpinnalta ylöspäin kohoava lämmin ja kostea ilma saavuttaa nk. tiivistymiskorkeuden, alkaa pilvien muodostus. Aamupäivällä taivaalle ilmaantunut lempeä, hattaramainen kumpupilvi saattaa muutamassa tunnissa kehittyä voimakkaaksikin ukkoskuuropilveksi. Hälyttävä merkki on kumpupilven nopea korkeuden kasvu: jos pilven korkeus alkaa olla sen leveyttä suurempi, on ukkosen mahdollisuus kasvanut. Mikäli kukkakaalimaisen pilven yläosaan ilmestyy alasinmainen rakenne, on kyseessä täysikasvuinen ja voimakas kuuropilvi, jonka yhteydessä voi salamoida ja sataa rakeita.

Kuva 1: Cumulonimbus Helsingin pohjoispuolella toukokuussa 2014 (kuva: Markus Mäntykannas)

Kuva 2: Täysin kehittynyt Cumulonimbus Helsingin pohjoispuolella toukokuussa 2014 (kuva: Markus Mäntykannas)

Kuuropilven elinikä on verrattaen lyhyt ja tyypillisesti yksittäinen kuuropilvi säilyy hengissä vain tunnin, pari. Pilveen ilmaantuvat kylmät laskuvirtaukset syövät nopeasti energiaa pilveltä ja näin ollen se hiljalleen kuolee pois. Pilvi ikään kuin haihtuu pois alaosastaan ja jättää jälkeensä vain tasapaksun untuvapilviverhon.

Kesän rajuimmat ukkosmyräkät eivät kuitenkaan Suomessa yleensä liity yksittäisiin kuuropilviin, vaan kyseessä on useampien ukkoskuuropilvien järjestäytynyt rykelmä, MCS (mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä). Helteisen ja kostean ilmamassan päälle kiilaava kylmärintama voi synnyttää MCS:n, joka on yksittäistä ukkoskuuropilveä huomattavasti pitkäikäisempi ja laaja-alaisempi.

Cumulonimbuksen tyypit

Cumulonimbus-pilvet voidaan jakaa kolmeen alalajiin:

1. Cumulonimbus calvus

Tämä pilvityyppi on ns. heikoin kuuropilven tyyppi. Pilveen ei ole muodostunut alasinta, mutta siinä on selkeä, kukkakaalimainen rakenne. Cumulonimbus calvus sataa ja ehkä ukkostaakin.

2. Cumulonimbus capillatus

Capillatus on hieman edeltäjäänsä kehittyneempi kuuropilvi. Se on korkeampi, mutta siitä puuttuu vielä alasinmainen rakenne. Capillatuksessa on jo todennäköisesti ukkostakin.

3. Cumulonimbus incus

Kuuropilvien äiti! Incus on täysin kehittynyt kuuropilvi, jossa on selvä alasinmainen rakenne. Tämä kuuropilvi ukkostaa ja saattaa sylkeä myös rakeita. Mitä korkeammalla pilven alasin on, sitä todennäköisemmin ukkostaa.

Kuva 3: Cumulonimbus Incus Turun pohjoispuolella heinäkuussa 2014. Illan tunteina kuuropilvi kuoli nopeasti pois.

Kuva 3: Cumulonimbus Incus Turun pohjoispuolella heinäkuussa 2014. Illan tunteina kuuropilvi kuoli nopeasti pois.

Kategoria: Huomioita säästä | 2 kommenttia

Kauneus löytyy pilvien keskeltä

Hei!

Tämänkertainen päivitys sisältää paljon kuvia, sillä suuntasin eilen Iso-Britanniaan sukuloimaan. Lentokoneen ikkunasta on hyvä mahdollisuus tutustua säähän uudesta näkökulmasta, joten nappasin kännykällä muutaman kuvan pilvistä Suomen yläpuolella. (Pahoittelut, kuvien horisontin suunta vaihtelee, en käsitellyt näitä kuvia mitenkään ennen tänne pistämistä)

Suomen etelä- ja keskiosan ylle on muutamaksi viime päiväksi jäänyt jumittamaan lauttapilvi, joka liittyy paikalleen jumahtaneeseen, vähitellen jo käytännössä lähes hävinneeseen okluusiorintamaan. Sateet ovat kuivahtaneet aikaa sitten, mutta lauttapilvi hälvenee hitaammin.

Kuva: Eumetsat / Foreca

Kuva: Eumetsat / Foreca

Kone nousi lauantaiaamuna Helsinki-Vantaalta. Altapäin pilvi näytti tasaisen harmaalta kentältä, jonka äkkiseltään ulkomuotonsa puolesta olisin kuvitellut olleen yhtenäinen matto myös pystysuunnassa. Läpilento osoitti toisin.

Juuri pilven alla matto näytti yhä melko tasaiselta:

Kuva: Joanna Rinne

Kuva: Joanna Rinne

Parikymmentä sekuntia myöhemmin tilanne oli toisenlainen, tasaisen pilven alla oli ohut repaleisten pilvien kerros, jota ei alta nähnyt lainkaan!

Kuva: Joanna Rinne

Kuva: Joanna Rinne

Jälleen muutamaa sekuntia myöhemmin: edellisen kuvan yläosassa näkyvä tasainen pilvimatto on nyt kuvassa alla. Matto oli yllättävän ohut, sen yläpuolella oli kuiva kerros ja kattona uusi ohut pilvikerros, jonka läpi aurinko jo kuulsi. Kaunista!

Kuva: Joanna Rinne

Kuva: Joanna Rinne

Äsken yllä näkynyt pilvikerros oli lopulta viimeinen, nyt kattona siinsi kauniin sininen taivas. Ylhäältä katsottuna pinta näyttää jälleen tasaiselta, auringonpaisteen takia harmaan sijaan valkealta.

Kuva: Joanna Rinne

Kuva: Joanna Rinne

 

Tämä läpilento muistutti jälleen siitä, että taivas, jota useimmiten katsomme alhaaltapäin, voi näyttää tasaisen harmaalta, mutta todellisuudessa sisältää useita mielenkiintoisia, mahdollisesti myös valtavan kauniita kerroksia. Seuraavana harmaana päivänä sään ja taivaan masentaessa kannattaa koittaa piristää itseään tiedolla kauneudesta, joka hyvinkin pilvikerrosten välistä saattaa löytyä!

Vielä yksi kuva kohteen aurinkoisesta säästä vähän ennen laskeutumista:

Kuva: Joanna Rinne

Kuva: Joanna Rinne

 

Kategoria: Huomioita säästä | 7 kommenttia

Suomi on jakautunut kahtia

Suomi on tällä hetkellä jakaantunut kahtia. (Tarkennuksena – puhe ei ole politiikasta tai yhteiskuntatieteistä, vaan turvallisesti säästä).

Kylmä rintama kulkee Suomen yli, juuri nyt se ulottuu suurinpiirtein Pohjois-Pohjanmaalta Koillismaalle. Lämpötilakartalla tämä nimenomainen rintama on näyttävä, sillä lämpötila laskee varsin lyhyellä matkalla. Tässä kuvassa tämän iltapäivän tilanne:

Lämpötilat iltapäivällä 24.5.2016 (Kuva: Foreca)

Lämpötilat iltapäivällä 24.5.2016 (Kuva: Foreca)

Varsinainen rintamalinja kulkee Pohjois-Pohjanmaalta koilliseen, eteläisemmän länsirannikon viivahäkkyrä johtuu meren puolella sijaitsevista asemista, joiden sisämaisia viileämmät lukemat sekoittavat viivoja piirtävän tietokoneen.

Mutta, kun kuvaa katsoo lähemmin, löytyy sisämaastakin kiinnostavia yksityiskohtia: esimerkiksi lämpötilaero Pudasjärven ja Ranuan välillä on huimat 7,3 Celsiusastetta, vaikka välimatkaero on vain n. 70 km!

Lämpötilaerot lisäävät myös meteorologin töihin vaikeusastetta. Kirjoitamme moniin paikkoihin sääennustetekstejä, jotka eivät saa olla tiettyä merkkimäärää pidempiä, mutta joihin on sisällytettävä koko maan ennuste. Tällaisessa tilanteessa vakiintuneet ilmaisutavat toimivat huonosti. Esimerkiksi ”lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa 19…25, pohjoisessa 8…13 astetta”: ööö, entä tuo väli 13…19 astetta? Tila ei riitä kertomaan, että tuo vaihtelu tapahtuu rintamalinjalla. Toinen vaihtoehto: ”lämpötila vaihtelee maan etelä- ja keskiosan jopa hellelukemien ja Lapin paikoin alle 10 asteen välillä”. Aika suurelle osalle suomalaisista jää mysteeriksi, mikä se oman sijainnin lämpötilalukema on…

Jos teillä on tarjolla nasevia, mutta hyvin lyhyitä tapoja summata koko maan lämpötilat paria lyhyehköä lausetta käyttäen, niitä otetaan kiitollisena vastaan!

Pilvet ja sateet iltapäivällä 24.5.2016 (Kuva: Foreca)

Pilvet ja sateet iltapäivällä 24.5.2016 (Kuva: Foreca)

Suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa sää on tänään aurinkoinen, alueella näkyvät tutkakaiut johtuvat sateiden sijaan liikkeellä olevista ötököistä ja linnuista. Varsinaiset rintamasateet näkyvät Pohjois-Pohjanmaalla ja Koillismaalla.

Lähipäivinä rintama hivuttautuu hitaasti kohti etelää, helleraja saattaa hyvinkin rikkoutua vielä huomenna ainakin maan kaakkoisosassa. Vastapainoksi rintamalinjan eteläpuolella, etenkin maan lounaisosan sisämaassa, on huomenna odotettavissa iltapäivällä sadekuuroja, todennäköisesti myös ukkosia. Salamakuvaajat, kamerat mukaan ja tien päälle!

Kuva: Brian A / Flickr

Kuva: Brian A / Flickr

Kategoria: Huomioita säästä | 4 kommenttia