Wappusääennuste

Vappu lähestyy! Tampereen teekkarit lähestyivät meitä hyvän Wappusään anomuksella, itse anomuksen voi lukea tästä:

Kuva: Foreca / Tampereen teekkarit

Kuva: Foreca / Tampereen teekkarit

Seuraavassa heille kirjoitettu vastaus, joka sisältää sääennusteen vapuksi koko maahan. (Pahoittelut oudoista pisteistä kappaleiden välissä, ne olivat ainoa äkkiseltään keksimäni tapa saada sivu näyttämään kappalevälit)

 

Arvoisa Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan Teekkarisektori,

Kiitän teitä hyvän Wappusään anomuksestanne ja onnittelen teitä mitä kunnioittavimmin 50-vuotisjuhlavuotenne johdosta.

.
Toivon, että ette katso pahalla sitä, että ulotan Wappusäätiedotuksen koskemaan myös muun Suomen Wapunviettäjiä; näin nekin Tampereen Teekkarit, jotka joutuvat viettämään Wappua ei-Tamperelaisissa olosuhteissa muualla Suomessa, tulevat huomioitua.

.
Pohdimme tämän Wapun säätä pitkään ja hartaasti ja päädyimme seuraavanlaiseen tulokseen:

.

Lauantai

.
Lauantai on se päivä, jolloin harmaasta arjesta siirrytään Wapun juhlallisuuksiin. Halusimme sään nostavan Wapunvieton ympäristöstään esiin; siksi maan etelä- ja länsiosassa, myös Tampereella, päivä alkaa osin pilvisenä, muutama sadekuurokin on odotettavissa. Illansuussa, juuri lakkien asettamisen aikoihin, sadekuurot haihtuvat, pilviverho alkaa väistyä ja aurinko alkaa valaista juhlatunnelman nostoon virittäytynyttä Wappukansaa.

.
Idässä ja pohjoisessa päätimme antaa auringon paistaa jo aamusta alkaen. Tämä suotakoon lohtuna sen johdosta, että he joutuvat viettämään Wappua kauempana Tampereen Teekkariväestä.

.
Lauantain iltapäivälämpötilat päätimme asettaa seuraavanlaisiksi:
Lämpötila pysyttelee Pohjois-Lappia lukuunottamatta raikkaassa ja haalariystävällisessä 10-13 Celsiusasteen lämpötilassa. Näin liikkuminen juhlapaikasta toiseen ei aiheuta turhaa ahdistusta kuumuuden takia.

 

Wappuyö

.
Wappuyönä juhlakansa on aktiivisimmillaan ja hyvä sää on viihtyvyyden kannalta ensisijaisen tärkeä. Siksi jätimme koko maan sääkartoilta pois kaikki sateet ja annamme nurmikoille ja kaduille lepäilemään ja tunnelmasta nauttimaan asettuneille Wapunviettäjille mahdollisuuden katsella kaunista tähtitaivasta. Lapin seudulla ohut yläpilvikerros estää pahimmat pakkaset, etelämpänä sää on mahdollisia rannikon sumupilviä lukuunottamatta pilvetön.

.
Wappuyön lämpötilat pysyttelevät juhlakansan tapaan positiivisina, +1…+5 asteen paikkeilla.

.

Sunnuntai

.

Sunnuntaiaamun sääksi valitsimme koko maahan juhlavan auringonpaisteen. Aamun Wappupiknik-lämpötilat pysyvät yksinumeroisissa lukemissa, jotta ruoat ja juomat pysyvät tuoreina ja herkullisina.

.

Iltapäivällä idässä ja pohjoisessa selkeä sää jatkuu, mutta etelässä ja lännessä, myös Tampereella, taivaalle kehittyy muutama kumpupilvi Wappukansan mahdollisesti valonarkojen silmien suojaksi ja karanneista Wappupalloista otettujen kuvien taustamateriaaliksi. Kumpupilvillä on joskus tapana innostua liiaksi ja päästää iltapäivällä jokunen sadekuuro, tämä mahdollisuus on myös tulevana Wapunpäivänä. Tarkkoja sadekuurojen paikkoja on mahdoton ennustaa, siksi otamme kastuneille lohduksi vastaan valokuvia ”Sadekuuron kastelema Wapunviettäjä” -teemalla Forecan Instagram- ja Twitter-sivuilla. Instagramissa hashtagit #forecaweather ja #Wappukuuro2016 , Twitterissä @forecasuomi ja #Wappukuuro2016 auttavat löytämään kohtalotovereita.

.

Wapunpäivän iltapäivälämpötilojen suhteen päätimme, että 10-14 astetta on aktiiviselle vapunvietolle paras ratkaisu.  Pohjois-Lapissa lämpötila jää hieman alemmaksi.

.

Tuuli pysyy koko Wapun ajan heikkona, jotta serpentiinin puhallus onnistuisi mahdollisimman sulavasti ja juhlavasti.

 

Toivomme, että koette tämän vuoden Wappusään itsellenne sopivana arvokkaan juhlan kruunaajana. Olemme kiitollisia kutsusta viettämään Wappua kanssanne, mutta ennen vastausta pyydämme tarkennuksen Wappusääanomuksen seuraavan lauseen sisältöön: ”Jos saavutte paikalle ja sää on hyvä, tarjoamme edustajallenne yhden (1) pullollisen kuohuviiniä.”
.

Kysymyksemme kuuluu: mitä meteorologillemme tapahtuu, jos sää on huono?

 

Mitä kunnioittavimmin,
Forecan vuorossa oleva Säämestari,
FM, MuM, FSM Joanna Rinne

Kuva: Pasi Pitkänen / Flickr

Kuva: Pasi Pitkänen / Flickr

 

Kategoria: Huomioita säästä | 3 kommenttia

Lunta, rakeita, salamoita, sadetta ja aurinkoa

Tänään aloittaessani töissä iltavuoron Suomen sadetutkakuva näytti kärpässieneltä. Kuva oli kauttaaltaan pikkuisten pilkkujen peittämä, kukin pilkku vastasi yksittäistä sadekuuroa. Kuuroja oli kerääntynyt isommiksi ryppäiksi pääkaupunkiseudun ympäristöön, salamanpaikannin oli havainnut pilvissä peräti kaksi salamaa.

Salamahavaintoja kuurojen yhteydessä 23.4.16 klo 14:05 (Kuva: Foreca)

Salamahavaintoja kuurojen yhteydessä 23.4.16 klo 14:05 (Kuva: Foreca)

Meteorologin palvelevaan puhelimeen soittaneen asiakkaan mukaan samalla, kun salamat oli havaittu maassa, kuurojen sateet tulivat lumena. Samaa kertoivat muut olomuotohavainnot ja sosiaaliseen mediaan pian ilmaantuneet valokuvat: kuuroissa tuli sekä vettä, räntää, lunta että rakeita.

Lumisateen yhteydessä ei Suomessa usein salamoi, kuinka näin pääsi käymään?

Salamat vaativat syntyäkseen Cumulonimbus-pilven eli korkean kuuropilven. Cumulonimbuksen malliesimerkki on näyttävän korkea valkoinen torni, jonka huipulla lepää komea alasin. Cumulonimbus piilottaa sisään voimakkaat nousevan ja laskevan ilmavirtauksen. Viime päivinä sää on ollut epävakainen ja suosinut kuuropilvien syntymistä, kauniita alasimia on näkynyt omasta koti-ikkunastanikin useita kappaleita.

Cumulonimbus-kuuropilvi (Kuva: Bernard Dupont / Flickr)

Cumulonimbus-kuuropilvi (Kuva: Bernard Dupont / Flickr)

Jotta Cumulonimbus-pilviä voisi syntyä, tarvitaan kolme asiaa: riittävästi kosteutta, epävakaa ilmamassa (epävakaudesta kirjoitin viime viikolla, tekstin voi käydä kertaamassa täältä) sekä jokin asia, joka ”työntää” ilman nousuliikkeeseen. Viimeksimainittu voi olla esimerkiksi auringonpaisteen lämmityksen aiheuttama noste, vuorenrinne, jota pitkin ilma lähtee nousuun tai ilmamassojen välisen rajapinnan eli säärintaman sisäinen noste.

Salama puolestaan vaatii syntyäkseen riittävän suuret jännite-erot pilven ylä- ja alaosan sekä pilven ja maan välillä. Pilven sisäisten jääkiteiden ja vesipisaroiden törmäillessä toisiinsa syntyy pilven alaosaan negatiivinen ja yläosaan positiivinen varaus. Negatiivisen pilven alaosan houkuttamana pilven alapuolelle maahan syntyy positiivinen varaus.

Ukkospilven varaukset (kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

 

Tämän päivän säätilassa kosteutta ja epävakautta oli riittävästi ja aamupäivän auringonpaiste tönäisi nousuliikkeet vauhtiin. Ilma on vielä varsin viileätä, koko maassa päivälämpötilat ovat pysytelleet yksinumeroisissa lukemissa; vastaavassa säätilanteessa lämpimämmällä ilmalla ukkosia olisi kehittynyt varmasti enemmän. Rakeita ja lumihiutaleita ukkospilvessä on aina (ukkospilvestä suurin osa on keskikesälläkin pakkasen puolella!), mutta useimmiten ne ehtivät sulaa ennen maahan osumistaan. Tänään viileä ilma aiheutti sen, että aikaa sulamiseen ei ollut riittävästi, ja me saimme nähdä, ainakin tutkakuvassa, harvinaisehkon lumisateisen ukkoskuuron.

Huomenna on vielä jonkinlainen mahdollisuus vastaavien kuurojen kehittymiseen, ukkosen mahdollisuus on suurin maan lounaisosassa. Hyvää viikonlopun viettoa kaikille!

Kuva: Mike Lewinski / Flickr

Kuva: Mike Lewinski / Flickr

 

Kategoria: Huomioita säästä | 3 kommenttia

Kurjet saapuivat Suomeen

Kevään edetessä lintujen kevätmuutto on täydessä vauhdissa. Yksi tutuimmista kevätmuuttajista on kurki, joka saapuu monikymmenpäisinä auroina maalis-huhtikuussa. Kurjet ovat 2000-luvulla yleistyneet Suomessa, nykyään niitä pesii käytännössä maan joka kolkassa, tiettävästi 30-40000 yksilöä.

14994398490_b7184c26ec_k

Kurjet ovat varma kevään merkki (Kuva Jane Olsson/Flickr)

Kurjet talvehtivat Välimeren liepeillä sekä Afrikassa. Muuttoreittejä Suomeen on parikin, yksi Espanjan ja Ranskan suunnalta lounaasta, ja toinen suoraan etelästä Itä-Euroopan yli. Tyypillisesti kurjet levähtävät vielä Virossa ennen saapumistaan Suomeen sopivan sään salliessa.

Mikä sitten on hyvä muuttosää? Kurkien, kuten muidenkin lintujen lentonopeus on sen verran alhainen että ne ovat alailmakehän tuulien armoilla. Kuuttakymppiä etenevän linnun on toivotonta lentää 30 km/h vastatuuleen, siksi meille saapuvat kevätmuuttajat joutuvat yleensä odottelemaan etelän-lounaanpuoleisia tuulia.

Kurki käyttää tarjolla olevat nousevat ilmavirtaukset mahdollisimman hyvin hyödykseen. Lentäessään kurki ei räpyttele siipiään ellei ole aivan pakko. Kesäpäivinä ne taittavat matkaa arvokkaasti liitäen, ja kun kohdalle sattuu nouseva ilmavirtaus, jäävät ne siihen kaartelemaan korkeutta keräten. Koska nousevia ilmavirtauksia syntyy auringon lämmittäessä maanpintaa, ovat kurjet liikkeellä silloin kuin ulkoilmasta nauttivat ihmisetkin. Kevätmuuttoa suosivat siis etelätuuliset, aurinkoiset kevätpäivät.

sat

Lauantain erinomainen muuttosää: etelätuulista ja aurinkoista

Tällainen päivä osui viime lauantaille, jolloin allekirjoittanut ja moni muu Etelä-Suomen taivaalla purjelentokoneella ilmaillut pääsi todistamaan massiivista kurkien muuttoaaltoa. Ensimmäiset kurkiaurat bongattiin maasta aamulla, silloin ne vielä kaartelivat matalalla auringon herättämissä ensimmäisissä nostoissa. Päivällä taivasta täplittivät kumpupilvet jotka voimakas etelätuuli järjesti pitkiin jonoihin. Nämä pilvijonot tarjosivat kurjille muuttoa nopeuttavan valtatien kohti pohjoista. Pilvien alla olevia nousevia virtauksia hyödyntäneet kurjet pystyivät liitämään suoraan kymmeniä kilometreja räpyttelemättä. Tällaisessa säässä taivaalle noussut kurkiaura pystyy taittamaan matkaa satoja kilometreja päivän aikana.

horma

Kurkiaura matkalla pohjoiseen (Kuva Heikki Horma)

Purjelentäjille kurjet ja monet muut linnut ovat tuikitavallisia vieraita pilvien alla. Kurjet ovat petolintujen tapaan erittäin taitavia löytämään nousevat ilmavirtaukset ja vetävät purjelentäjiä puoleensa magneetin lailla, me kun yritämme hyödyntää niitä samaisia nousevia virtauksia. Toki kurkia seurataan aina kunnioittavan välimatkan päästä, samaan suuntaan ja sopivan etäisyyden päässä kaarrellen. Kurki ei muuten ole vierellä lentävästä purjekoneesta moksiskaan. Sattuipa lauantaina siivelle muitakin vieraita, kuten esimerkiksi tämä kalasääksi.

 

sääksi

Kalasääksi kaartaa nousevassa ilmavirtauksessa (Kuva K. Roine)

Kuvan linkki

 

 

 

 

Kategoria: Huomioita säästä | Tagit: , , | 2 kommenttia

Epävakaa – psykiatrin tarpeessa?

Meteorologien kuulee usein puhuvan sään tai ilman epävakaisuudesta, joskus sana ”vakaa” saattaa myös livahtaa sääennusteeseen. Meille meteorologeille nuo käsitteet ovat jo aivan opintojen alkuajoilta tutut ja tieto vakaisuudesta kertoo meille paljon siitä, minkälaisia sääilmiöitä voi olla odotettavissa. Mistä siis oikein on kyse?

 

(Varoitus – tämän yksinkertaistetun palikkamallin tarkoitus ei ole pureutua erilaisiin vakaisuuden muotoihin, syihin ja seurauksiin syvällisesti, vaan antaa perustietopaketti sanojen merkityksestä)

Palikkamallissa käytetään esimerkkinä ”ilmapakettia” eli vaikkapa n. kuutiometrin kokoista ilmatilavuutta. Kun ilmapaketta siirretään ylös- tai alaspäin, sen lämpötila muuttuu fysiikan lakien mukaan, mutta ympäristöstä riippumatta. Siirron jälkeen katsotaan, onko sen lämpötila lämpimämpi vai viileämpi kuin ympäristön ja miten se käyttäytyy mahdollisen lämpötilaeron takia.

 

Neutraali tilanne

Troposfäärissä, eli siinä kerroksessa, jossa lähes kaikki sääilmiöt esiintyvät (maanpinnasta n. 8-16 km korkeuteen ulottuva kerros), ilma yleensä viilenee ylöspäin mentäessä. Ilmiö on lentomatkustajille tuttu: ilman lämpötilan näyttävillä ruuduilla voi nähdä, kuinka lämpötila laskee koneen noustessa ja jälleen nousee koneen laskiessa. Esimerkiksi jos ilman suhteellinen kosteus on alle 100%, ilma viilenee n. 9.8 Celsiusastetta kilometriä kohden.

Neutraalissa tilanteessa ilma ei ole vakaata eikä epävakaata. Jos ilmapakettia siirretään ylös- tai alaspäin, se pysyy samanlämpöisenä kuin ympäristönsä ja siirron jälkeen paketti pysyttelee tyytyväisenä sillä korkeudella, mihin se on siirretty.

 

Vakaa tilanne

Joskus ilman viileneminen korkeuden mukana on hidasta, se saattaa jopa muuttua nousun mukana lämpimämmäksi (tällaista tilannetta kutsutaan inversioksi). Silloin ylöspäin siirretty ilmapaketti on siirron jälkeen ympäristöään kylmempi. Koska kylmä ilma on lämmintä raskaampaa, siirretty ilmapaketti alkaa valua takaisin lähtökorkeuteensa. Alaspäin siirretylle ilmapaketille käy samoin: se on siirron jälkeen ympäristöään lämpimämpi ja pyrkii nousemaan takaisin lähtökorkeudelle.

Vakaassa tilanteessa ilma on siis muutosvastarintaista: se pyrkii siirrettäessäkin takaisin vanhaan, tuttuun asetelmaan.

Vakaassa ilmassa savupiipusta nouseva savu ei jaksa nousta (Kuva: Arvid Rudling / Flickr)

Vakaassa ilmassa savupiipusta nouseva savu ei jaksa nousta (Kuva: Arvid Rudling / Flickr)

Epävakaa tilanne

Epävakaassa tilanteessa ilman lämpötila muuttuu korkeuden mukana enemmän kuin neutraalissa. Ylöspäin siirretty ilmapaketti on uudessa korkeudessaan lämpimämpi kuin ympäristönsä. Ympäristöään lämpimämpi ilma pyrkii nousemaan yhä ylöspäin, mutta tilanne ei edelleenkään tasaannu. Nousuliike jatkuu niin kauan, kunnes ilmapaketti päätyy sellaiselle ilmakehän alueelle, jossa tilanne on vakaa tai neutraali. Nousu pysähtyy viimeistään tropopaussin eli troposfäärin ja stratosfäärin (seuraavan ilmakehän kerroksen) rajalla.

Epävakaassa tilanteessa ilmakehään syntyy paljon nousevia ja laskevia liikkeitä. Kostean ilman noustessa ilmankosteus tiivistyy ja muodostuu pilviä, jotka saattavat olla satavia. Siksi ”epävakaa säätilanne” tarkoittaa yleensä sadekuuroja tai jatkuvampiakin sateita; esimerkiksi suuret cumulonimbus-kuuropilvet eivät synny ilman kilometrien korkuista nousuliikettä.

Cumulonimbus-kuuropilvi (Kuva: Nell Tackaberry / Flickr)

Cumulonimbus-kuuropilvi (Kuva: Nell Tackaberry / Flickr)

Alkavalla viikolla epävakaisuus on näistä kolmesta vaihtoehdosta vallitsevin,  luvassa on  innostuneen hissin lailla nousevia ja laskevia ilmapaketteja, myös sateita. Hyvää uutta viikkoa kaikille!

 

Kategoria: Huomioita säästä | 3 kommenttia

Viikonlopun sääennuste

Viikonloppu lähestyy!

Viime päivinä sää on ollut paljon esillä mediassa – sekä lyhyen että pitkän ajan sääennusteet ovat loistaneet otsikoissa. Itse en tässä tekstissä ota kantaa siihen, mitä pitkän ajan ennusteissa sanotaan, sen sijaan nyt on hyvä aika vilkaista, mitä ensi viikonlopun säässä tapahtuu.

Suuren mittakaavan tilannetta katsottaessa nähdään, että laajat korkeapaineet pysyttelevät kaukana, Välimeren ja Atlantin tuntumassa. Sekä Suomen itä- että länsipuolella sijaitsevat laajat matalapaineen alueet, perjantain ja lauantain ajan Suomi sijaitsee niiden välissä olevat kapean korkean selänteen alla. Lauantai-illan ja sunnuntain aikana länsipuolinen matalapaine ottaa voiton ja hilautuu vähitellen Suomen päälle tuoden mukanaan pilviä ja sateita.

Kuva: Foreca

Kuva: Foreca

 

Ensimmäiseksi Perjantai:

Perjantai on suuressa osassa maata poutapäivä, ainoastaan maan itäosan yli liikkuu lumisadealue. Kaakonkulman sateet jättävät väliin, iltapäivällä lumisadealueen on ennustettu sijaitsevan kuvan mukaisella alueella:

Kuva: Foreca

Kuva: Foreca

 

Korkeapaineen selänteen ansiosta muualla Suomessa sää on poutainen, Keski- ja Pohjois-Lappia lukuunottamatta varsin aurinkoinenkin. Lämpötilat jäävät parhaimmillaankin n. +6 Celsiusasteeseen, pääosassa maata pysytään 0…5 asteen välimaastossa. Vielä sama kuvamuodossa:

Kuva: Foreca

Kuva: Foreca

Lauantai:

Lauantaina sää alkaa perjantain kaltaisena, päivän mittaan pilvisyys lisääntyy etelässä ja maan länsiosassa korkeapaineen selänteen väistyessä ja Suomen länsipuolella sijaitsevan matalapaineen lähestyessä. Illalla maan länsiosaan leviää kuurosateita, Länsi- ja Pohjois-Lappiin paikallisia lumikuuroja. Kuvassa sade-ennuste myöhäisillalle (kuuroja saattaa todellisuudessa olla hieman enemmän erityisesti pääkaupunkiseutu-Tampere-alueella):

Kuva: Foreca

Kuva: Foreca

Lämpötilat ovat selvästi edellispäiviä korkeammat, etelässä palataan reiluun 10 asteeseen, maan keskivaiheilla 5…10 asteen paikkeille ja Lapissakin on muutama lämpöaste.

Kuva: Foreca

Kuva: Foreca

 

Sunnuntai:

Sunnuntai on viikonlopun sateisin päivä. Läntinen matalapaine työntää korkeapaineen selänteen pois ja tuo meille pilviä ja sateita. Runsaimmat sateet tulevat iltaa kohden maan eteläosassa, mutta ei maan keski- ja pohjoisosakaan täysin osattomaksi jää. Ennustekartassa loppuvat kuvat kesken, illan kuvaa ei ole valitettavasti täältä kotikonttorista käsin tarjolla, mutta iltapäivän tilanne näyttää tältä:

Kuva: Foreca

Kuva: Foreca

Lämpötilat eivät pilvien takia pääse nousemaan lauantain tasolle, vaan pysyttelevät taas koko maassa alle 10 asteessa.

Kuva: Foreca

Kuva: Foreca

 

Mikäli ei ole kiinnostunut nimenomaan sadesäästä, suuressa osassa maata ulkoilupäiväksi kannattaa siis valita perjantai tai lauantai. Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

 

Kategoria: Huomioita säästä | 2 kommenttia

Merituuli kumpiaisen pois viepi

Kevät etenee hyvää vauhtia auringonsäteilyn lisääntyessä. Samalla alkaa ilmaantua auringon lämmitykseen liittyviä sääilmiöitä, jotka helposti ajattelen kevään ja kesän merkkeinä (todellisuudessa niitä voi toki sopivissa olosuhteissa tavata muulloinkin).

Yksi tällainen ilmiö on kesäisen näköiset aurinkoisen päivän kumpupilvet, nuo valkoiset, pohjastaan litteät hattarat. Osa meteorologeista käyttää niistä hellyttävää lempinimeä ”kumpiainen”.

Toinen ilmiö on merituuli, joka syntyy, kun auringon lämmittämän maan ja viileän meren välillä on selvä lämpötilaero. Merituulen synnystä kirjoitin tänne jo viime vuonna, halukkaat voivat käydä lukemassa siitä täältä.

 

Tänään töihin tultuani molemmat ilmiöt näkyvät hyvin sääkartoilla. Korkeapaineen takia sää on aurinkoinen, joten aurinko pääsee tehokkaasti lämmittämään maata. Kuten lämpötilakartasta ja tuulikartasta näkyy, pääkaupunkiseudulla merituuli vaikuttaa lämpötiloihin voimakkaasti:

Lämpötiloja 10.4.2016 n. klo 15 (Kuva: Foreca)

Lämpötiloja 10.4.2016 n. klo 15 (Kuva: Foreca)

Tuulen voimakkuus ja suunta 10.4.2016 n. klo 15 (Kuva: Foreca)

Tuulen voimakkuus ja suunta 10.4.2016 n. klo 15 (Kuva: Foreca)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Merituuli puhaltaa mereltä kylmää ilmaa rannikolle, joten Helsinki-Vantaan lentoasemalla lämpötila on 11,2, Helsingin Kumpulassa muutama kilometri rannasta 9,0, mutta Helsingin keskustan Kaisaniemen asemalla vain 5,9 Celsiusastetta! Kaisaniemestä lentoasemalle matkaa on n. 16 kilometriä, sen aikana lämpötila muuttuu peräti 5 asteen verran. Helsinkiä on helppo käyttää esimerkkinä merituulesta puhuttaessa, sillä mittausasemat ovat tarpeeksi tiheässä näyttämään lämpötilaeron, mutta sama ilmiö esiintyy sopivalla tuulensuunnalla ja säällä Suomen koko pitkällä rannikolla.

Merituuli laskee rannikon lämpötiloja, mutta sen hyvä puoli on ”siivoava” vaikutus: nousevia ilmavirtauksia ei merituulen vaikutusalueella synny ja kumpiaiset pysyvät poissa. Tämä näkyy hyvin toimistolla juuri ottamassani valokuvaparissa, joista toinen on otettu merelle, toinen mantereelle päin, aikaroa kuvien ottohetkien välillä on alle minuutti:

Mantereen suuntaan (kuva: Joanna Rinne / Foreca)

Meren suuntaan (Kuva: Joanna Rinne / Foreca)

 

 

 

 

 

 

 

Hauskaa viikonloppua ja alkavaa viikkoa!

Kategoria: Huomioita säästä | 13 kommenttia

Suomen siitepölykausi

Keväisen lämmön ja auringonpaisteen myötä luontomme heräilee asteittain. Kevään etenemisen kääntöpuolena on kuitenkin siitepöly, joka saattaa aiheuttaa herkimmille oireita jo helmi-maaliskuun vaihteessa.

Suomen siitepölykausi alkaa toisinaan jo helmikuun loppupuolella, jolloin suotuisissa olosuhteissa maahamme ajelehtii kaukokulkeutumina lepän siitepölyä etelämpää Euroopasta. Leppä aloittaa yleensä kukintansa Etelä-Suomessa maaliskuun puolella, pohjoisempana huhtikuun aikana. Tänä vuonna lepän siitepölyhuippu näyttäisi maan etelä- ja keskiosassa ajoittuvan huhtikuun alkuun. Akuutein lepän siitepölykausi kestää muutaman viikon. Yleensä lepän kukintojen aikoihin ilmassa alkaa olla pähkinäpensaankin siitepölyä, mutta tiettävästi se aiheuttaa oireita harvemmille.

Siitepölyoireiden kannalta toukokuu on Suomessa tyypillisesti hankalin kuukausi. Tällöin kukkii koivu. Sen kukinta saattaa alkaa jo huhtikuun puolella, mutta on yleensä huipussaan maan etelä- ja keskiosassa toukokuun alku- ja keskipuolella, pohjoisempana vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Koivun siitepölyn aiheuttamia oireita ovat mm. nuha, tukkoisuus, kutina, aivastelu, yskä ja silmien punoitus. Koivuallergia saattaa aiheuttaa myös mm. ihottumaa tai väsymystä.

Koivun kukintojen jälkeen koittaa yleensä muutaman viikon ”helpompi” ajanjakso, kunnes taas kesäkuun puolella alkaa heinien kukinta. Se on huipussaan maan etelä- ja keskiosassa kesä-heinäkuun vaihteessa, pohjoisempana siitepölymäärät ovat yleensä vähäisempiä ja keskittyvät enemmän heinäkuun puolelle.

Siitepölykausi jatkuu vielä elokuulle, jolloin kukkii pujo. Tämän kasvin siitepölykausi on usein lyhyt ja ajoittuu heinä-elokuun vaihteeseen. Pohjoisimmassa Suomessa pujoa ei juurikaan kasva, joten esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Lapin osalta siitepölykausi päättyy jo heinäkuun aikana.

Siitepölypitoisuudet nousevat suurimmiksi aurinkoisella ja lämpimällä säällä, jolloin kukinnat voimistuvat. Mikäli aurinkoiseen säätilaan liittyy tuuli, levittää tämä yhdistelmä tehokkaasti siitepölyä ja pitoisuudet voivat nousta huipputasolle. Siitepölypitoisuuksien piikki ajoittuu tyypillisesti iltapäivälle, kun taas öisin ja aamuisin siitepölyä on vähemmän ilmassa. Kostea ja sateinen sää sitoo itseensä ilman epäpuhtauksia ja siitepölyä, jolloin siitepölyallergikoilla oireetkin tilapäisesti helpottuvat.

Siitepölytilannetta ja -ennustetta kannattaa seurata Forecan sivuilta!

Screen Shot 2016-04-07 at 15.34.23Siitepölytiedot: Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö

Kategoria: Huomioita säästä, Kevät, Vuodenajat | Tagit: , | Kommentoi

Lämpö kolkuttelee Suomea

Huhtikuussa elämme suurta muutosten aikaa ja kevät ottaa suuria harppauksia. Aurinko lämmittää kuun puolivälin jälkeen jo samalla teholla kuin elokuussa. Kevään etenemistä saattavat kuitenkin vielä hidastuttaa pohjoiset kylmänpurkaukset, kylmä Itämeri ja hitaasti lämpenevä ilmakehä. Keskiviikkona eteläisin Suomi saa maistiaisia Etelä- ja Keski-Euroopan lämpöaallosta.

Lämpöä Etelä-Euroopasta

Tänään Välimereltä lähtöisin oleva lämmin pulssi ylsi jo Etelä-Baltiaan ja -Ruotsiin saakka nostaen lämpötilan mm. Etelä-Ruotsissa ensimmäistä kertaa tänä vuonna yli 20 asteen. Myös Latviassa käväistiin 20 asteessa.

Ti 5.4.2016 Keski-Euroopassa mitattiin jo kesäisiä lukemia. Ruotsissa ja tiettävästi myös Latviassa rikottiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna 20 asteen rajapyykki. /kuva Markus M. & MTV Uutiset

Ti 5.4.2016 Keski-Euroopassa mitattiin jo kesäisiä lukemia. Ruotsissa rikottiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna 20 asteen rajapyykki. /kuva Markus M. & MTV Uutiset

Polaarisen ja keskileveysasteiden ilmamassojen väliselle rajavyöhykkeelle on suihkuvirtausvyöhykkeelle syntymässä keskiviikon aikana vuodenaikaan nähden melko syvä pintamatala, joka puskee hyvin lämpimän ja kostean ilmamassan kielekkeen osittain Suomenkin ylle. Lämpimin ilmamassa saapuu eteläiseen ja kaakkoiseen Suomeen keskiviikkoiltapäiväksi. Suotuisissa olosuhteissa tähän aikaan vuodesta olisi edellytyksiä sisämaassa mitata jo 17-18 asteen lukemia, mutta huomenna lämpötilan kohoamista rajoittaa merkittävästi melko voimakas, kylmän Suomenlahden yli puhaltava tuuli ja runsas pilvisyys. Aurinkoisemmilla alueilla ylletään kuitenkin parhaimmillaan 12-14 asteeseen. Suomenlahden eteläpuolella aurinko saattaa ehtiä lämmittämään paremmin ja lämpötila kohonnee parhaimmillaan Virossa jopa lähelle 20 astetta.

Suomi on kuitenkin pitkä maa – siinä, missä eteläinen Suomi saa tuulahduksen Etelä-Euroopan lämmöstä, saa Lappi vielä myöhemmin keskiviikkona ja torstaiyönä kunnon lumi- ja räntäsateita.

Keskiviikkona lämmin syöttyövirtaus saapuu Suomeen Välimereltä saakka. Itäisessä Euroopassa ja Balkanilla mitataan monin paikoin kesäisiä lukemia. / kuva Markus M. & MTV Uutiset

Keskiviikkona lämmin syöttyövirtaus saapuu Suomeen Välimereltä saakka. Itäisessä Euroopassa ja Balkanilla mitataan monin paikoin kesäisiä lukemia. / kuva Markus M. & MTV Uutiset

Ukkoskausi käynnistyy vähitellen

Kevään eteneminen tietää vähitellen ukkoskauden alkamista. Torstaina Etelä-Ruotsin ylle parkkeeraava ylämatala ja sen myötä kylmenevä yläilmakehä luovat tarpeeksi epästabiilin tilanteen, jolloin useampiakin ukkoskuurosoluja voi syntyä Ruotsin ylle. Osa kuuroista voi lounaisvirtauksen mukana ajautua Suomeen, mutta ukkoset taitavat hiipua pois. Yksittäiset ukkoset yleistyvät huhtikuun aikana mantereen puolella vähitellen auringon lämmittävän vaikutuksen kasvaessa. Tämän myötä epästabiilissa tilanteessa pilvet jaksavat kasvaa korkeutta ja taivaalla alkaakin näkyä kevään edetessä yhä enemmän kukkakaalimaisia kuuropilviä.

Lämpö kärkkyy Suomen eteläpuolella jatkossakin

Suursäätilassa trendi näyttäisi lähitulevaisuudessa olevan se, että lämpimän ilman pulsseja suuntautuu useampiakin Suomen eteläpuolitse kohti itäkoillista. Eteläinen Suomi on hyvin lähellä kesäisiä ilmamassoja ja lämpötiloja, mutta todennäköisempää on se, että lämpimin ilma jää eteläpuolellemme ja kevät etenee maltillisesti. Maan etelä- ja keskiosassa loppuviikko on kuitenkin useita asteita tavanomaista lämpimämpi, ja sunnuntaina tai viikonvaihteessa voidaan yltää laajemminkin 10-15 asteen lukemiin. Pidemmän ajan ennusteissa ei ole viitteitä takatalvesta, joten kevät kyllä etenee huhtikuussa.

Kuva 3: Lähitulevaisuuden suursäätila Euroopassa. Kesäinen lämpö suuntautuu Välimereltä kohti koillista juuri ja juuri Suomen rajojen eteläpuolelta. Keväisellä puolella sää on vaihtelevaa ja ajoittain sateista. Takatalvi ei näyttäisi uhkaavan Suomea. / kuva Markus M. & MTV Uutiset

Kuva 3: Lähitulevaisuuden suursäätila Euroopassa. Kesäinen lämpö suuntautuu Välimereltä kohti koillista juuri ja juuri Suomen rajojen eteläpuolelta. Keväisellä puolella sää on vaihtelevaa ja ajoittain sateista. Takatalvi ei näyttäisi uhkaavan Suomea. / kuva Markus M. & MTV Uutiset

Kategoria: Pilvet, Sää ja luonto, Vuodenajat | Tagit: , , , | 20 kommenttia

Ensi viikon tuulet

Tänään on suuressa osassa maata saatu nauttia aurinkoisesta säästä, vaikka pilviltä ja sateilta ei ole täysin vältytty. Huomenna sunnuntaina sateet painottuvat maan etelä- ja länsiosaan, sateiden joukossa saattaa aamulla esiintyä paikoin luntakin.

Suunnataan katse silti ensi viikkoon; säätyyppi on muuttumassa sateiseen suuntaan. Kuten allaolevassa kuvassa näkyy, lähipäivinä ilmavirtaus kääntyy lounaan puolelle:

Kuva: Foreca

Kuva: Foreca

Keski-Euroopassa ilmamassa on huomattavan lämmintä, mutta Suomi jää ilmamassojen välisen rajavyöhykkeen alle, liikkuvien matalapaineiden (ja niihin liittyvien sateiden) kulkureitille. Sen takia tulevien päivien ennusteissa näkyy parikin suurempaa sadealuetta:

Kuva: Foreca

Kuva: Foreca

Sateiden ja pilvien takia elohopea ei suuressa osassa maata jaksa kivuta tämänhetkiselle tasolle. Mikäli aurinko pääsee pilkahtamaan, lämpötilakin nousee varsin nopeasti: ollaanhan nyt enää noin 2,5 kuukauden päässä juhannuksesta, eli aurinko paistaa meille samassa kulmassa kuin syyskuun alkupuolella!

Tässä vielä symbolikartta ensi viikon ti-to-välille (tietokonemallin lämpötilakentässä näkyy ennustettu pilvipeitteen rakoilu etelässä torstaina):

Kuva: Foreca

Kuva: Foreca

Hyvää viikonloppua ja ensi viikon alkua kaikille!

Kategoria: Huomioita säästä | 1 kommentti

Sumuisten aamujen kulkijat

Helsinki maaliskuun sumuisena aamuyönä (Kuva: Joanna Rinne)

Helsinki maaliskuun sumuisena aamuyönä (Kuva: Joanna Rinne)

Tänä aamuna töihin lähtiessäni kaupunki oli sumun peitossa (yllä kuva työmatkan varrelta). Katuvalojen ja liikennevalojen ympärille muodostui kauniita valokehiä, mutta muuten näkyvyys oli varsin heikko; työmatkareitin kauniin merimaiseman sijaan tuijottelin harmahtavaa sumuseinää.

Töissä sääkartat kertoivat, että sumua esiintyi tänä aamuna monin paikoin. Tämä ei ollut yllättävää, sillä eilisen lämpimät iltapäivälämpötilat olivat korvautuneet varsin kylmillä, monin paikoin pakkaselle laskeneilla yölämpötiloilla; sen lisäksi ilmamassa oli, ja on tätä kirjoittaessani, hyvin kosteaa.

Minä ja kollegani olemme kirjoittaneet tänne blogiin useamman kerran erilaisten tiettyjen sumutyyppien syntytavoista, mutta miten sumut syntyvät noin yleisesti ottaen?

 

Ilmalla on rajoitettu kyky sisältää kosteutta vesihöyryn muodossa. Jos kosteutta on tarjolla liikaa, niin paljon, että ilma ei enää kykene sitä vastaanottamaan, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi. Ilman sisältämää vesihöyryä me emme juuri näe, mutta nuo pienenpienet pisarat haittaavat näkyvyyttä. Me kutsumme pikku pisaroiden täyttämää ilmaa maanpinnan tuntumassa uduksi tai sumuksi, ylempänä ilmakehässä pilviksi. (Eli, pilvet ovat itseasiassa maan yläpuolella kelluvaa sumua ja sumu on maanpinnan lähelle jumittunut pilvi!)

Ilman kyky sisältää kosteutta vesihöyrynä ei ole suinkaan vakio, vaan riippuu ilman lämpötilasta. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän vesihöyryä se pystyy sisältämään. Tästä voi päätellä esimerkiksi seuraavaa:

  1. Jos ilma jäähtyy, sen kyky pitää sisällään vesihöyryä heikkenee ja sen aiemmin sisällään pitämä kosteus muuttuu pisaroiksi
  2. Syysilloilta tutut paikalliset sumulaikut muodostuvat maaston viileisiin, kosteisiin kohtiin

Meteorologin näkökulmasta mahdollisia sumujen syntymekanismeja on useita, mutta perusajatus aina sama: sumu syntyy, kun ilmankosteus lisääntyy ja/tai ilma jäähtyy. Eri sumutyypeissä kosteuden lisääntymisen ja ilman jäähtymisen mekanismit ovat erilaiset.

Öiset sumut hälvenevät usein vähitellen auringon noustua, sillä ilma lämpenee ja pisarat kykenevät jälleen sitoutumaan siihen näkymättömänä vesihöyrynä. Niin näyttää käyvän tänäkin aamupäivänä, juuri nyt ikkunasta katsoessani näkyvyys on jo parempi kuin muutama tunti sitten. Mukavaa loppuviikkoa!

(Kuva: Kevin Snookawell / Flickr)

(Kuva: Kevin Snookawell / Flickr)

*Edit 2.4.2016: Ilmaukset ”sitoa itseensä kosteutta” korvattu fysikaalisen harhaanjohtavuutensa takia ilmauksella ”sisältää kosteutta”

Kategoria: Huomioita säästä | 6 kommenttia