Helle – harvinaisuus vai perusmeininkiä?

Helle!

Tätä kirjoittaessani (16.5.) Suomessa on jo kuudes peräkkäinen hellepäivä ja jos huomenna tuo maagiseksi määritelty 25 asteen raja ylittyy, saadaan täyteen kokonainen helleviikko.

Jotta päivä määriteltäisiin hellepäiväksi, tuon 25 asteen rajan pitää todellakin ylittyä; päivä, jolloin korkein Suomessa mitattu lämpötila on +25,0 Celsiusastetta ei vielä ole hellepäivä, mutta jos korkein lukema on +25,1, pääsee päivä helletilastoihin. Itse olen useamman kerran osunut olemaan työvuorossa niin, että lämpötila jää juuri tuon kriittisen kymmenyksen päähän. Tuntuu hullulta, että vaikka lämpötilaeroa ulkoilijalle ei tunnu, yksi asteen kymmenys kertoo, ollaanko hellesäässä; toisaalta, jos halutaan olla tieteellisesti tarkkoja, johonkin se raja on vedettävä.

Tänään kerron helletilastoista ja lopuksi vielä siitä, minkälaisena sää lähipäivinä jatkuu.

Kuva: Joanna Rinne

Helletilastoja

Aikaisin Suomessa mitattu hellepäivä on huhtikuun puolella. Toukokuun puolivälin tuntumassa hellelämpötiloja mitataan Suomessa n. joka kolmas tai neljäs vuosi.

Pisimmät yhtämittaiset hellejaksot eli ”montako hellepäivää on ollut putkeen” -listalla kärkeen nousee vuosi 2014, jolloin Helsingin Kumpulassa sekä Kouvolassa ja Hattulassa peräkkäisiä hellepäiviä oli 26 kpl. Tämä hellejakso ulottui heinäkuun puolivälistä elokuun lähes puoliväliin.

1961 alkaneiden tilastojen mukaan viikon mittaisia helleputkia yhdellä paikkakunnalla esiintyy melko usein, muttei joka kesä. Kahden viikon putki tapahtuu vain n. kerran 10 vuodessa ja poikkeukselliseksi voidaan sanoa tilannetta, jossa helle kestää vähintään kolme viikkoa. Näin on tämän tilaston mukaan käynyt vain vuosina 2003, 2010 ja 2014.

Viime vuonna (2017) pisin yhtäjaksoinen hellejakso oli viisi päivää pitkä, eli olemme tänä vuonna ohittaneet viime vuoden hellejaksojen pituudessa jo toukokuun puolivälissä!

Kuva: Matti Hietala

Hellepäiviä on kuukausittain keskimäärin

  • Toukokuu: 3 kpl
  • Kesäkuu: 8 kpl
  • Heinäkuu: 16 kpl
  • Elokuu: 9 kpl
  • Syyskuu: alle 1 kpl (eli ei edes joka vuosi)

Eli yleisimmin helteet ovat heinäkuun tai elokuun alun asia, elokuun loppupuolella niitä esiintyy enää silloin tällöin. Suomen mittaushistorian myöhäisin mitattu hellepäivä on 17.9.1947.

Vuoden 1961 jälkeen vähäisimmäksi hellepäivien määrä jäi vuonna 1962 (3 kpl) ja 1987 (10 kpl). Suurin hellepäivien lukumäärä oli vuonna 2002 (65 kpl) ja 2006 (61 kpl). Tässä on siis laskettu kaikki Suomen hellepäivät yhteensä; ei väliä, onko hellettä mitattu Hangossa, Utsjoella vai jossakin sillä välillä.

Kuva: Matti Hietala

Helle jakaa mielipiteistä. Toisille se on ihanaa aikaa (tähän joukkoon lukeudun itse – ikuisena palelijana ulkolämpötila muuttuu minulle mukavaksi jossakin 25 ja 30 asteen välillä, sitä viileämmässä kaipaan toppatakkia), kun taas toisille se voi olla jopa hengenvaarallista. Lämpökuormitus keholle lisääntyy, herkimmin helteestä kärsivät vanhukset, kroonisista sairauksista kärsivät ja pienet lapset. Kunkin meistä keho on yksilöllinen, joten sää, joka on yhdelle taivaallinen, voi olla toiselle piinaa.

Kaikkein lämpimimmät päivät alkavat tältä erää olla ohitse, vaikka kesäisenä lämpötilat pysyvät suuressa osassa maata tästä eteenpäinkin. Tähän asti vähäsateista säätä alkavat värittää ukkoskuurot. Kävin kirsikkapuistossa juttelemassa kameralle tulevien päivien säästä, juttu on nähtävissä alla olevalla videolla!

 

Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitos

Kategoria: Huomioita säästä | 18 kommenttia

Kesä voi alkaa jopa kuukauden etuajassa

Kylmän lopputalven ja alkukevään tomut on vihdoin karisteltu ja nyt pohjolan ylle on asettumassa suorastaan kesäinen korkeapaine. Vastaavaa korkeapaineasetelmaa saadaankin hakea muutaman vuoden takaa, sillä esimerkiksi viime kesänä tällaista ei tapahtunut kertaakaan. Lämpimien ilmojen ja mahdollisesti jopa toukokuisten hellepäivien kannalta korkeapaine sijaitsee idyllisesti juuri Suomen itäpuolella päästäen länsipuolitseen Manner-Euroopan lämpöä Fennoskandian ylle.

Kesä alkaa kertaheitolla

Tilastot kertovat, että terminen kesä alkaa Oulun korkeudella saakka yleensä kesäkuuhun mennessä, eteläisimmässä Suomessa toukokuun puolessa välissä. Lapissa kesän alkamista saadaan yleensä odotella kesäkuulle saakka, pohjoisimmassa Lapissa juhannukseen.

Tämän ja mahdollisesti ensi viikonkin korkeat lämpötilat antavat edellytyksen termisen kesän starttaamiselle etuajassa lähes tulkoon koko maassa. Etelässä kesä saattaa alkaa 1-2, maan keskivaiheilla 2-3 viikkoa ja pohjoisessa paikoin jopa yli kuukauden etuajassa, jos vuorokauden keskilämpötila asettuu nyt yhtäjaksoisesti yli 10 asteeseen. Aurinkoinen ja heikkotuulinen korkeapainesää saa myös luonnon heräämään vauhdilla – lähiviikkoina erityisesti koivun siitepöly aiheuttaa oireita sadoille tuhansille suomalaisille.

Luonto puhkeaa kukkaan tällä viikolla. Tämä kuva on Turusta, toukokuu 2017.

Ensimmäinen hellepäivä?

Tiistai näyttäisi olevan tämän viikon viilein päivä, ja ainoa päivä, jolloin 20 asteen rajapyykkiä ei ylitetä, mutta tämän jälkeen ilmamassa jälleen lämpenee meillä päivä päivältä loppuviikkoa kohden. Jo perjantaina on pieni mahdollisuus sille, että jossain päin maan länsiosaa helleraja, eli 25 astetta, menisi ensimmäistä kertaa rikki. Tämän jälkeen uusi yritys on ehkä viikonvaihteessa.

Kesäisen lämpimien päivien kontrastina ovat kylmät yöt erityisesti alkuviikosta, jolloin yöpakkasia esiintyy maan keskivaiheilla saakka. Loppuviikosta meille virtaa yhä lämpimämpää ja vähitellen myös kosteampaa ilmaa, jolloin myös yöt selvästi lämpenevät.

Toukokuiset hellepäivät eivät mitenkään olisi harvinaisia saatika sitten poikkeuksellisia: keskimäärin suuressa osassa maata mitataan toukokuussa yksi hellepäivä.

Lämpö starttaa myös ukkoskauden

Rajuimmat ukonilmat ovat tänä keväänä jääneet vielä Suomen eteläpuolelle, joskin jo Etelä-Ruotsissa ja -Virossa saakka on koettu merkittävää salamointia. Suomessa salamointi on jäänyt toistaiseksi vielä vähäiseksi ja keskittynyt lähinnä yksittäisiin salamaniskuihin, mutta ensi viikon sääasetelma on suotuisa suuremman skaalan salamoinnille.

Jos korkeapaine pitää vielä ensi viikolla pintansa ja asettuu Suomen itäpuolelle, käy ilmavirtaus meillä etelän ja kaakon väliltä. Matalapaine on jossain vaiheessa nousemassa Manner-Euroopasta kohti Suomea ja saattaa etupuolellaan pullauttaa annoksen kosteampaa ukkosherkkää ilmaa Mustaltamereltä. Ensi viikolla aktiivinen ukkoskausi saattaa siis startata Suomessa, mikäli matalapaine ja kosteampi ilma saapuvat hätistelemään Venäjän korkeapainetta.

Hyvin kesäinen asetelma joka tapauksessa tiedossa, seurataan mielenkiinnolla ukkostilanteen kehittymistä.

Kategoria: Kesä, Kevät | Tagit: , , | 15 kommenttia

Wappusää 2018 Teekkareille ja koko kansalle

Arvoisa juhlaväki, kansalaiset, medborgare!

Wappu on jo aivan kulman takana ja on aika julistaa Virallinen Wappusää.

Kuva: Pasi Pitkänen / Flickr

Wappuaatto

Wapun virallinen ja juhlallisin osuus alkaa Mantan lakituksesta maanantaina eli Wappuaattona klo 18. Sää on silloin mitä oivallisin: Mantan yllä, kuten muutenkin maan eteläosassa, sää on poutainen, aurinkoinenkin. Muutama pilvi vain korostaa taivaan kaunista sineä ja ylevöittää juhlakansan mielen. Lämpötila on lähes Suomen juhannuksen kaltainen eli 10-15 asteen tuntumassa.

Maan keskiosassa, Vaasa–Jyväskylä-linjan tuntumasta Pohjois-Pohjanmaalle ja jopa Meri-Lappiin, päätimme avustaa luontoa viimeisten lumien sulattamisessa ja vehreyden herättelemisessä: tarjolla on muutama napakka sadekuuro, jokunen niistä jopa sähköisen tunnelman tuovien salamoiden kera. Kuurojen väliin mahtuu aurinkoakin, jotta juhlakansa voi viihdyttyä viestimällä tovereille ja vertailemalla, missä sataa ja missä ei. Lämpötila jaksaa pysytellä 5-10 Celsiusasteessa.

Meri-Lappia lukuun ottamatta pohjoinen juhlakansa saa nauttia Wapun aloituksesta poutaisessa säässä, jossa lämpötila on muutaman asteen plussalla. Pidämme piristävästä jännityksestä, siksi päätimme vaihtelevan pilvisyyden olevan ihanteellinen pilvisyysratkaisu – se mahdollistaa pelin, jossa etukäteen oikein arvatusta pilvisyystilanteesta saa lasillisen valitsemaansa virvoittavaa juomaa! Jotta juhla ei etenisi epätasaisesti, sellainen kannattaa tarjota myös pilvisyysennusteessaan erehtyneille juhlakansalaisille.  Me meteorologit voimme syvällä kokemuksen rintaäänellä sanoa – parhaimmillekin meistä sellaista sattuu joskus.

 

Wappuyö

Wappuyönä juhlakansa saa nauttia juhlan vietosta poutaisen, jopa selkeänkin taivaan alla suuressa osassa maata. Meiltä jäi muutama sateinen symboli johonkin sijoitettaviksi, siksi Kainuun tienoilla sekä Etelä-Lapissa kuurottelee paikoin vähän lunta tai räntää. Pahoittelemme.

Lämpötila on raikas, siksi haalareiden alle suositellaan riittävää kerrosta lämpimiä vaatteita. Etelässä lämpötila pysyy juuri ja juuri plussan puolella, mutta nollaraja löytyy jo Tampereen leveysasteilta ja sen pohjoispuolisessa Suomessa mennään pakkaselle. Ajattelimme viileydestä huolimatta pakkasen olevan hyvä ratkaisu, se pitää tietyt juomat ulosjätettynä ihannelämpötilassa ja ulos jätettyjen Wappusillien kylmäketju pysyy ehyenä aamuun asti.

 

Wapunpäivä

Wappuaamuna keskusta-alueilla liikkuneina koemme, että juhlakansan taakseen jättämien juhlavälineiden sekä muun kiinteän ja nestemäisen substanssin määrä kaduilla on mittava. Arvostamme siivoojia ja heidän työtään kovasti, siksi päätimme helpottaa heidän elämäänsä tuomalla riittävän voimakkaan vesisadealueen puhdistamaan maan eteläosaa heti aamusta. Juhlallisuuksien väsyttämät Wapunviettäjät puistoissa saavat sekä herätyksen että pesun luonnon tarjoamana yhdellä kerralla. Kotiin ei tarvitse lähteä ainakaan suihkua etsimään! Onpa tuossa aamun sateessa yksittäisten salamoidenkin mahdollisuus; niitä käytetään vain, jos virkistävä vesisade ei saa kaikkia hereille. Piknikille lähteviä eteläisten kaupunkien Wapunviettäjiä suositellaan ottamaan mukaan lämmintä päälle ja sateenkestävät varusteet, ehkäpä jopa katos.

Wappuaamun sade koskee vain eteläisiä juhlijoita, maan keski- ja pohjoisosassa Wappuaamua voidaan juhlistaa poutaisessa ja vain osin pilvisessä säässä. Wapunpäivän edetessä sadealue liikkuu hitaasti kohti pohjoista katuja pesten ja kevään alkavaa vihreyttä raviten. Iltaan mennessä sadealueen pohjoisreuna alkaa vasta päästä pohjoispohjanmaalaisia ilahduttamaan, joten pohjoisen juhlijoille Wapunpäivä on poutainen.

Iltaa kohden eteläiset juhlakansalaiset koetaan jo puhdistuneiksi ja sade väistyy. Pilvisyys pysyy edelleen runsaana, jotta kirkkaus ei ylitä Wapun jälkeen herkistyneiden silmien mukavuusaluetta. Lämpötilakin pysyy alle kymmenessä asteessa, jottei kuumuus koettele juhlan väsyttämiä liikkujia liiaksi.

Toivotan oikein hyvää, ylevää ja juhlallista Wappua koko kansalle!

Forecan Oivallinen SääMestari ja Ilmojen Säätäjä

Joanna Rinne (FM / MuM / FOSMIS)

 

Vielä videomuotoinen Wappusääennuste:

Kategoria: Huomioita säästä | 5 kommenttia

Tuleeko vappuna lunta?

 

Viikko enää vappuun! Tarkastellaan tässä kirjoituksessa, miltä näyttävät tuoreimmat ennusteet vappusään osalta. Tuleeko vaakaräntää, paistaako lämmin kevätaurinko vai jotain siltä väliltä?

Suomen vappusää keskimäärin

Muistan itse kokeneeni elämäni varrella lähes kaikki mahdolliset suomalaisen vappusään ääripäät. On tullut vaakaräntää, jopa luntakin, mutta toisaalta mieleen on jäänyt myös superlämmin, vuoden 1998 vappu, jolloin tarkeni jo lyhythihaisessa ja shortseissa. Tällöin läntisessä Suomessa oli liki hellettä.

Vappuun mennessä terminen kevät on yleensä alkanut jo koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, mutta takatalven uhka piilee leveysasteillamme vielä tähän aikaan vuodesta. Vappuna päivälämpötila on keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa 10 ja 14 asteen välillä, viileintä lienee aivan rantaviivan tuntumassa kylmän meren vuoksi. Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin yltävällä vyöhykkeellä päivän ylin lämpötila kohoaa yleensä lähelle 10 astetta, mutta pohjoisimmassa Lapissa se jää vain muutaman asteen vaiheille. Yöllä on vappuna yleensä pakkasta vielä maan keski- ja pohjoisosassa, lähinnä etelärannikon tuntumassa pysytään selvästi nollan yläpuolella. Vappupäivistä keskimäärin yli 50 % on ollut sadepäiviä maan keski- ja pohjoisosassa Pohjanmaan rannikkokaistaletta lukuun ottamatta. Maan eteläosassa, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, suhdeluku poutaisten ja sateisten vappujen välillä on kuta kuinkin 50/50.

Vaakaräntää vappuaattona 2017 Helsingissä. Kuva: Markus Mäntykannas

Vapun ylimmät ja alimmat lämpötilat tilastojen valossa.

Mitä on luvassa tänä vuonna?

Euroopan suursäätila näyttää lähiaikoina epävakaiselta erityisesti Pohjois-Euroopan osalta. Painotetaan siis heti alkuun, että vapun sääennuste vielä elää, mutta ainakin tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että äärivaihtoehdot voidaan rajata pois: ei lumipyryä eikä hellettä. Itse asiassa lämpötiloiltaan hyvin tavanomainen vappu näyttää todennäköisimmältä skenaariolta tänä vuonna.

Vappua edeltävinä päivinä Mustanmeren pohjoispuolelle näyttäisi vahvistuvan korkeapaineen alue, joka työntää länsipuolitseen lämmintä ilmaa ja sadealueita kohti pohjoista. Suomi on ennusteissa viileän ja lämpimän ilmamassan rajamailla eli sateita on näillä näkymin odotettavissa – pääasiassa vetenä. Ennen kaikkea pilvisyys määrittää vapun lämpötilan: aurinkoisina hetkinä voidaan etelässä kivuta lähemmäs 15 astetta iltapäivällä, pohjoisessakin 10 asteen vaiheille.

Ilmamassojen rajavyöhykkeelle kuuluminen tekee ennustamisesta haastavaa: pienetkin muutokset voivat heilauttaa lämpötila- ja sade-ennustetta. Etelässä on jopa kesäisten lämpötilojen mahdollisuus, jos Etelä-Euroopan lämpö jaksaakin virrata hieman pohjoisemmas, mutta toisaalta pahimmassa tapauksessa runsaatkin vesisateet saattavat tiputtaa lämpötilat keskiarvojen alapuolelle. Talviset vappusääskenaariot voidaan kuitenkin haudata, sillä sellaisia ei ennusteissa näy. Katsotaan kuitenkin vielä tämän viikon aikana, miten vappusääennuste tästä kehittyy.

Tänä vappuna Suomi näyttäisi kuuluvan viileän ja lämpimän rajamaille. Epävakainen, lämpöoloiltaan tavanomainen eli melko viileä vappusää näyttää todennäköiseltä. Vappupäivänä kesäinen ilmamassa on tuoreimmissa malleissa työntymässä hyvin lähelle eteläistä Suomea.

 

Korjattu 26.4.2018 klo 13:40: Vappu 1988 -> 1998

Kategoria: Kevät, Sää ja liukkaus | Tagit: , , | 6 kommenttia