Kesäisen vaihtelevaa

Poutaista kesäsäätä. Kuva: Matti Hietala

Suomen kesäsäätä voi kuvailla vaihtelevaksi. Auringon lämmittämä, kostea ilma saa aikaan kuuropilviä, ja alueella liikkuu usein sekä matala- että korkeapaineita.

Korkeapaineen aikaan sää on kesällä yleensä poutainen ja hyvin lämmin. Jonkin verran pilviä voi esiintyä, mutta ne eivät tavallisesti kehity kuuropilviksi asti. Kuuropilvet tarvitsevat riittävän kosteuden lisäksi nousevia ilmavirtauksia, ja korkeapaineen aikaan ilma on keskimäärin laskevassa liikkeessä, mikä estää virtauksen suuntautumista ylöspäin. Tuuli on myös heikkoa, eikä se pysty sekoittamaan ilmaa tehokkaasti. Tällöin lämpötila nousee selvästi maanpintaa kohti ja pinnan lähellä oleva ilma voi joskus lämmetä hellelukemiin asti.

Epävakaalla säällä tulee paikoin kuurosateita. Kuva: Maarit Siitonen

Epävakaan sään aikaan paine on matalampi kuin korkeapaineen aikaan. Ilma pääsee helpommin nousemaan ylöspäin, ja säätyypin voikin tunnistaa paikoin korkeiksi kasvavista kumpupilvistä ja paikallisista kuurosateista. Myös ukkoskuurojen muodostuminen on mahdollista, jos nouseva ilmavirtaus on tarpeeksi voimakas.

Usein matalapaineen yhteydessä sää on pilvinen ja monin paikoin sateinen. Kuva: Matti Hietala

Matalapaineen alueella säätyyppi on vielä epävakaistakin sateisempi. Etenkin kylmän rintaman yhteydessä kesällä muodostuu paikoin voimakkaitakin kuurosateita ja ukkoskuuroja, sillä maanpinnan lähelle työntyvä kylmä ilma pakottaa lämpimän ilman nousuliikkeeseen. Sateita ja ukkosia esiintyy matalapaineen aikaan usein juuri rintaman ympäristössä, mutta myös sen jälkeen ilmakehä voi olla epävakaassa tilassa ja paikoin voi edelleen sadella.

Ensi viikolla sää on juuri kesäisen vaihteleva. Suomen lähistöllä on sekä matalapaineita että korkeapaineen selänne, ja ajoittaiset kuurosateet ovat mahdollisia, etenkin matalapaineen kulkiessa läheltä. Jos korkeapaineen alue pysyy Suomen kohdalla, sää on enimmäkseen poutainen ja paikoin on hellettäkin.

Kategoria: Kesä, Pilvet, Yleistä säästä | 1 kommentti

Aktiivisin ukkoskausi on alkanut

Suomessa ukkostaa eniten heinäkuussa: juhannuksesta elokuun alkuun on yleensä aktiivisin ukkoskausi sisämaassa, rannikoilla ja merialueilla ukkoset ajoittuvat enemmänkin elokuuhun. Tilastojen valossa viime vuosikymmenien aikana eniten on ukkostanut Länsi-Suomessa Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle yltävällä vyöhykkeellä. Voimakkaimmat ukonilmat ovat osuneet iltapäiviin ja alkuiltaan.

Salamointia ilmassa. Kuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula, kesäkuu 2018.

Merialueilla ukkoset ovat harvinaisia alkukesästä

Kuuropilvet syntyvät auringon lämmittämän mantereen yllä, joten erityisesti alkukesällä kuuropilviä muodostuu herkemmin maa-alueiden yläpuolella, sillä suuret vesistöt ja merialueet ovat vielä varsin kylmiä, eikä niiden yllä pääse muodostumaan kuuropilvelle välttämättömiä nousevia ilmavirtauksia. Kuuropilvet saattavat kuitenkin ilmavirtausten mukana ajautua mantereelta vesistöjen ylle, mutta meriveden lämpötilan ollessa mannerta matalampi, menettää kuuropilvi nopeasti energiansa ja heikkenee. Tämän vuoksi esimerkiksi Helsingissä ukkospäiviä on huomattavasti vähemmän kuin sisämaan puolella pohjoisempana.

Sitä vastoin rintamasysteemeihin liittyvät laaja-alaiset ja nopeasti liikkuvat monisoluiset kuuropilvet eivät välitä alustasta piirun vertaakaan, ja liikkuvat kylmän merenkin yli heikentymättä. Näin kävi esimerkiksi viime kesänä Kiira-myräkän yhteydessä.

Tyypillisiä ukkostilanteita Suomessa

  • Kylmä rintama: kylmän rintaman ylitys laukaisee ilmakehässä nousevia ilmavirtauksia, jotka ruokkivat ukkospilvien syntymistä laajoilla alueilla. Jos etupuolella on helteistä ja kosteaa ilmaa, voi rintaman kohdalle muodostua voimakkaita ja laaja-alaisia ukkoskuuroja.
  • Yksittäinen kuuropilvi: näihin liittyvä salamointi on usein paikallista ja nopeasti ohimenevää. Kuuron elinikä on korkeintaan muutamia tunteja. Yksittäisiä kuuropilviä syntyy, kun lämpötila laskee korkeuden mukana tarpeeksi, jolloin ilmakehä on epävakainen. Näin käy yleensä kesäpäivänä mantereen yllä.
  • Lämmin meri, kylmä ilma: loppukesällä ja alkusyksystä lämpimien vesistöjen yllä voi syntyä ukkoskuuroja, sillä pinnassa on huomattavasti lämpimämpää kuin ylempänä ilmakehässä. Ukkosia syntyy erityisesti nk. ”kylmien pisaroiden” eli matalapaineen solan yhteydessä, jolloin lämpötilaero maanpinnan ja ylemmän ilmakehän välillä on hyvin suuri ja tilanne on suotuisa ukkoskehitykselle.
  • Matalapaineen sola: ylemmän ilmakehän virtauskentän muutokset ja ylhäällä ilmakehässä oleva matalapaine voivat laukaista voimakkaitakin ukkoskuuroja varsinkin jos tuulen suunta eri ilmakerroksissa vaihtelee voimakkaasti. Tällöin on voimakas tuuliväänne, joka on suotuisa pitkäkestoisille ukonilmoille, jopa supersoluille.

Näin lasket salaman etäisyyden

Äänen nopeus on 330 m/s eli vain murto-osa valonnopeudesta. Ääni kulkee siis kilometrin kolmessa sekunnissa. Salaman välähdyksestä ukkosen jyrinään kuuluva aika jaetaan kolmella ja täten saadaan selvitettyä salamaniskun etäisyys kuulijasta. Pisimmillään ukkosen jyrähdyksen kantama on n. 20 km, tämän jälkeen ääniaallot alkavat jo taipua voimakkaasti, eikä jyrinää enää välttämättä kuulu.

Videolla meteorologimme Anna Latvala piirtää ukkospilven kehityksen.

Kategoria: Elämä ja sää, Kesä | Tagit: | 17 kommenttia

Juhannussää 2018

Juhannuskokko (Kuva: Jenna Salminen)

Tänä vuonna juhannusviikonlopun sää näyttää sateiselta ja monin paikoin hieman tavanomaista viileämmältä. Suomen yli liikkuu useita matalapaineita ja tuuli voimistuu, ja etenkin merialueilla tuuli voi olla paikoin kovaa.

Torstaina Lapin sateet siirtyvät länteen, mutta Pohjois-Lapissa voi paikoin sadella läpi yön. Juhannuksen säähän erityisesti vaikuttava matalapaine saapuu lounaasta ja leviää vähitellen maan etelä- ja keskiosaan. Menoliikenteen aikaan sää onkin jo paikoin sateinen ja tuulinen.

Matalapaine liikkuu vähitellen juhannusaattona ja juhannuspäivänä maan yli pohjoiseen. Runsaimmat sateet näyttävät tällä hetkellä tulevan juhannusaattona, ja paikoin voi olla myös ukkoskuuroja. Sää muuttuu etelästä alkaen hieman poutaisemmaksi matalapaineen liikkuessa kohti pohjoista. Tuuli voimistuu ja voi olla merialueilla kovaa, maa-alueilla enimmäkseen kohtalaista tai navakkaa. Puuskat voivat olla voimakkaita, ja etenkin merellä myös myrskypuuskat voivat olla mahdollisia. Päivälämpötila jää todennäköisesti maan eteläosassakin alle 20 asteeseen, pohjoisimmassa Suomessa noin kymmeneen asteeseen.

Kuva: Anna Latvala

Juhannuspäivänä matalapaine sateineen siirtyy Suomen pohjoispuolelle ja sateita tulee etenkin Pohjois-Suomessa ja paikoin maan keskiosassa. Kuuroja tulee lisäksi paikoin maan eteläosassa. Voimakkaimmat tuulet siirtyvät myös vähitellen pohjoiseen, mutta juhannuspäivänä on edelleen etelää myöten kohtalaista tai navakkaa tuulta ja voimakkaita puuskia. Lämpötila nousee päivällä noin 15 asteeseen, etelässä voi olla paikoin hieman lämpimämpää. Sateisilla alueilla on viileämpää, ja Pohjois-Lapissa voi olla paikoin alle kymmenenkin astetta.

Sunnuntaina sää muuttuu jo poutaisemmaksi ja hieman lämpimämmäksi, ja lämpötila on päivällä lähes koko maassa 15 ja 20 asteen välillä. Jälleen on mahdollista, että lähestyvän matalapaineen reitti viistää Suomea, mutta tuuli on jo selvästi heikompi. Paluuliikenteen sää on siis suuressa osassa maata menoliikennettä parempi. Ennuste tarkentuu vielä loppuviikkoa kohti, ja sadetutkaa kannattaa seurata!

Paikkakuntakohtaiset juhannuksen ennusteet, sadetutkan ja tuuliennusteen löydät Forecan sivuilta.

Kategoria: Huomioita säästä | 1 kommentti

Juhannus tilastojen valossa

 

Koli kesäpäivänä (kuva: Anna Latvala)

Juhlapäivien toivotusta poikkeava sää jää usein mieleen. Kukapa ei muistaisi, jos on juhannuksena palellut muutaman asteen lämpötilassa tihkusateessa, yrittänyt nauttia yöttömän yön valosta paksun pilvipeitteen läpi tai palanut auringon paistaessa koko päivän? Tavallisesti juhannus ei kuitenkaan ole yhtä kylmä tai helteinen kuin muistoissa.

Ajankohdan tavanomainen sää määritellään 30 vuoden keskiarvosta, ja tällä hetkellä käytössä on vuosien 1981-2010 havainnoista koottu vertailukausi. Keskimääräinen juhannuksen ylin lämpötila Ilmatieteen laitoksen ylläpitämien tilastojen mukaan on maan etelä- ja keskiosassa 20 asteen tienoilla. Pohjoisempana jäädään yleensä hieman 20 asteen alle, ja pohjoisimmassa Lapissa jopa 15 asteen kylmemmälle puolelle. Yötkään eivät yleensä ole enää kesäkuun loppupuolella kovin kylmiä; vuorokauden alin lämpötila on Etelä- ja Itä-Suomessa noin kymmenen astetta. Länsi-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa yölämpötila on hieman kymmenen asteen alapuolella ja Lapissa kahdeksan asteen tienoilla. Kylmimmät yöt ovat keskimäärin Käsivarren Lapissa, jossa on noin viisi astetta tai vähemmän.

Iltapäiväkuurot ja ajoittaiset matalapaineet sateineen kuuluvat Suomen kesään, joten usein on myös sadellut ainakin jossakin päin maata. Tilastojen mukaan noin joka toinen tai kolmas juhannus on vietetty poutaisessa säässä. Etenkin kuurosateet ovat kuitenkin usein hyvin paikallisia, joten on mahdollista, etteivät muuten poutaisen päivän yksittäiset sateet osuneet mittausaseman kohtaan.

Kesäpäivänseisaus on tänä vuonna torstaina 21.6. iltapäivällä. Juhannuksen lähellä aurinko paistaa siis parhaimmillaan Suomen eteläisimmilläkin alueilla selvästi yli 18 tuntia. Napapiirin pohjoispuolella auringon keskipiste ei puolestaan laske ollenkaan horisontin alapuolelle. Tavallisesti sää ei ole juhannuksena koko maassa täysin pilvinen, joten valostakin voi nauttia nyt ennen vähitellen pimeneviä iltoja.

Tämän vuoden loppukevään helteiset ja poutaiset päivät saavat tavallisenkin kesäkuun sään tuntumaan kolealta. Ensi viikon sää näyttää tällä hetkellä vaihtelevalta ja jää nähtäväksi, osuvatko sateet juuri juhannuksen kohdalle.

Kategoria: Kesä, Yleistä säästä | Tagit: | 13 kommenttia