Välimeren medikaani uhkaa suomalaisten suosimia lomakohteita

Välimeren keskiosassa Italian ja Libyan välillä on kehittynyt matalapaine, joka muistuttaa syntymekanismiltaan trooppista myrskyä. Joskus nämä myrskyt saavuttavat ensimmäisen luokan hurrikaanin voimakkuuden eli tuulen nopeus on yli 33 m/s. Tällöin puhutaan medikaanista (Mediterranean hurricane). Tämän viikonlopun aikana Zorbas -nimiseksi ristitty myrsky runtelee suomalaisten suosimia lomakohteita Etelä-Kreikassa ja Kreetan saarella. Keskituulen nopeus saattaa pahimmillaan käväistä hirmumyrskylukemissa ja kovimmat puuskat ovat jopa yli 45 m/s. Eniten harmia aiheuttavat kuitenkin runsaat sateet.

Medikaanin syntymekanismi

Välimeren medikaanit tai trooppiset myrskyt ovat harvinaisia: niitä on keskimäärin vain joka toinen vuosi. Trooppisten alueiden myrskyistä ja hurrikaaneista poiketen medikaanit eivät vaadi syntyäkseen erityisen lämmintä vettä – niitä on esiintynyt toisinaan 15-asteisen meriveden yllä, kun taas muualla maapallolla hirmumyrskyt vaativat syntyäkseen vähintään 26-asteista merivettä. Medikaanien vilkkain kausi ajoittuu syyskuusta tammikuuhun.

Medikaanit syntyvät, kun ilmakehä muuttuu instabiiliksi eli epävakaaksi Välimeren yllä. Tänä viikonloppuna Pohjois-Euroopan kylmää ilmamassaa valahtaa ylempänä ilmakehässä erittäin lämpimän Välimeren ylle, mikä tekee ilmakehästä epävakaan: alhaalla on jopa 30-asteista merivettä ja ylempänä ilmakehässä Skandinavian kylmää ilmaa. Voimakas pystysuuntainen lämpötilaero edesauttaa myrskyn kehittymistä. Trooppisten myrskyjen tapaan medikaanin syntyminen vaatii pientä tuuliväännettä eli tuulen suunta ei saisi kovinkaan paljoa muuttua eri ilmakerrosten välillä.

Kylmän ilman purkaukset, heikko tuuliväänne ja suuri pystysuuntainen lämpötilaero näyttäisivät olevan välttämättömiä elementtejä Välimeren myrskyjen syntymiselle. Nämä ehdot toteutuvat parhaiten syksyllä ja alkutalvesta, kun meri on vielä ilmaa lämpimämpi.

Puolet Suomen vuotuisesta sademäärästä viikonlopun aikana

Zorbas-myrskyn suurimpana huolenaiheena ovat valtavat sademäärät. Viikonlopun aikana Etelä-Kreikassa vettä voi kertyä jopa yli 300 millimetriä, noin puolet Suomen vuotuisesta sademäärästä! Myrsky aiheuttaa rankkasateiden ohella voimakkaita tuulia, jotka saattavat pahimmillaan yltyä hirmumyrskylukemiin. Zorbas pyyhkäisee viikonlopun aikana suomalaisten suosiman Kreetan yli tuoden saarelle 50-150 millimetriä vettä. Tulvauutisilta tuskin vältytään, ja myöhemmin myrskyn reitillä on myös Turkki, joskin siinä vaiheessa myrsky on jo heikkenemään päin.

Medikaani tuo jopa hirmumyrskyn voimalla puhaltavia tuulia itäiselle Välimerelle. Lauantain ja sunnuntain aikana myrsky vaikuttaa myös mm. Kreetan säähän.

Medikaani tuo enimmillään Kreikan eteläosaan jopa 300-400 mm sadetta viikonlopun aikana. Suomen normaali vuotuinen sademäärä on 500-650 mm.

Saharan hiekkaa kulkeutuu kohti Välimerta

Medikaanin etupuolella laajemman mittakaavan voimakkaat virtaukset tempaavat mukaansa Saharan hiekkaa ja kuljettavat sitä kohti itäistä Välimerta. Ainakin Kreikan, Kyproksen ja osittain Etelä-Turkinkin taivas saattaa viikonlopun aikana värjäytyä hiekan ansiosta oranssiin sävyyn ja laskea merkittävästi ilmanlaatua.

Lomakohteiden täsmäsään löydät foreca.fi -sivulta!

Kategoria: Välimeri, Yleistä säästä | Tagit: , | 2 kommenttia

Ruskamatka napapiirin pohjoispuolelle – tiesitkö Suomen muotoisesta lammesta?

Näin syyskuun jälkimmäisellä puoliskolla ruska alkaa vähitellen valua pohjoisesta kohti etelää ollen tällä hetkellä hienoimmillaan maan keskiosien pohjoisosassa ja valtaosassa Lappia. Aivan pohjoisimmasta Lapista ruska on kuitenkin jo häviämään päin.

Ruskakausi alkaa elo-syyskuun vaihteessa, etelärannikolla vasta lokakuussa

Ruskakausi starttaa Pohjois-Lapin tunturialueilla jo elo-syyskuun vaihteessa, kun ensimmäiset yöpakkaset puraisevat auringonvalon vähetessä ja saavat lehdet kellastumaan. Valtaosassa maata ruska on hienoimmillaan syyskuun aikana, mutta etelä- ja lounaisrannikolla sekä saaristossa väriloistoa joutuu toisinaan odottelemaan lokakuun puoliväliin saakka. Lämmin Itämeri nimittäin pitää ilman sisämaata lämpimämpänä ja ruskan loitolla.

Kilpisjärven ruskaa ja aamusumua 15.9.2018. Kuva: Markus Mäntykannas

Antoisa ruskamatka pohjoiseen

Viime viikonlopun ruskakuvausreissuni Keski- ja Pohjois-Lappiin oli ajoitukseltaan hyvä, vaikka Kilpisjärvellä olinkin ruskabongauksen kannalta viime tingassa. Saavuin tunturikylään lauantain vastaisena yönä ja sain vielä lauantaina nauttia ruskaloistosta aurinkoisessa säässä, mutta sunnuntaiyön sade ja tuuli tiputtivat miltei kaikki lehdet pois, joten pienestä oli kiinni. Käsivarteen ruskan perässä matkustavia suosittelenkin saapuvan paikalle jo syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Parhaita paloja pohjolan ruskaloistosta voit käydä katsomassa koostelmavideolta Foreca Suomi Youtube -kanavalta, joka kannattaa ottaa seurantaan tulevia sää- ja luontojulkaisuja silmällä pitäen.

Tuoreimmasta videosta löydät klipin mm. Suomen muotoisesta lammesta. Tiesitkö, että tämä lampi on oikeasti olemassa?

Suomen muotoinen lampi nimeltään Neitokainen löytyy Kittilän kunnasta. Kuva: Markus Mäntykannas

Kilpisjärven ruskaa 15.9.2018. Kuva: Markus Mäntykannas

16.9. näyttävin ruska oli jo Kilpisjärveltä ohi tuulisen ja sateisen yön jälkeen. Kuva: Markus Mäntykannas

Ruska käynnistyy etelässäkin ensi viikolla

Viilenevät säät ja ensi viikon kylmät yöt käynnistävät ruskakauden vähitellen myös etelässä. Ruskakausi voi rannikoilla ja saaristossa jatkua pitkälle lokakuun loppuun saakka riippuen tuulista ja yöpakkasista.

 

Kategoria: Sää ja luonto | Tagit: , , , | 1 kommentti

Onko Florence vasta esimakua – myrskykaudesta voi tulla aggressiivinen

Atlantin kolmikko

 

Atlantilla on tällä hetkellä kolme aktiivista trooppista myrskyä: Florence, Isaac ja Helene. Florence voimistui neljännen luokan hurrikaaniksi, mutta heikkeni viime yön aikana ainakin tilapäisesti toisen luokan hurrikaaniksi. Helene on tällä hetkellä 1. luokan hurrikaani. Isaac on trooppinen myrsky, mutta saattaa lämpimien merialueiden yllä vielä voimistua matkatessaan länteen; osa malleista ennakoi Isaacin voimistuvan myöhemmin hurrikaaniksi kohdatessaan Meksikonlahden 30-asteiset vedet.

Suurin tuhopotentiaali näistä myrskyistä on kiistatta Florencella, joka Pohjois-Carolinaan iskeytyessään on tuomassa jopa 500-800 mm sadetta ja tulva-aallokkoa. Rannikolla yli 50 m/s tuuli katkoo laajamittaisesti sähköjä ja puita, mutta hyvin runsas sade uhkaa hukuttaa alavan Pohjois-Carolinan rannikkoalueen veden alle muutamassa vuorokaudessa. Näin pohjoisille leveyasteille iskeytyvät hyvin voimakkaat hurrikaanit ovat harvinaisia, mutta johan aikoinaan New Yorkin edustalle saapunut Sandy-hurrikaanikin sen todisti, että hirmumyrskyrata saattaa tulevaisuudessa suuntautua yhä pohjoisemmas meriveden lämmetessä.

Atlantin myrskykolmikko ja myrskyjen ennakoidut reitit. Kuva: MTV Uutiset

Supertaifuuni Mangkhut uhkaa laittaa Kaakkois-Aasian sileäksi

 

Vaikka median huomio viime päivinä onkin vahvasti keskittynyt Florence-hurrikaaniin, riehuu maapallollamme parhaillaan vielä tätäkin ärhäkkäämpi hirmumyrsky, joka on nimetty supertaifuuni Mangkhutiksi. Se on liikkumassa Filippiinien pohjoisosan yli kohti Hong Kongia kaartaen lopulta Vietnamin suuntaan. Satelliittikuvissa supertaifuuni näytti täysin kehittyneeltä 5. luokan hirmumyrskyltä, jolla oli voimakkaille hirmumyrskyille tyypillinen silmä. Kaunista katsottavaa avaruudesta, mutta äärimmäisen rumaa ja raakaa maanpinnalla. Mangkhutin lopullinen reitti täsmentyy lähipäivinä, mutta Filippiinien pohjoisosa on pahasti vaaravyöhykkeellä, ja toisaalta taifuunin on arvioitu olevan mittaushistorian voimakkain Hong Kongiin iskeytyvä myrsky.

Mangkhut-taifuuni uhkaa Filippiinien pohjoisosaa ja myöhemmin Etelä-Kiinaa sekä Vietnamia. Kuva: MTV Uutiset

 

Hirmumyrskykausi voi jatkua aktiivisena – syynä lämpimät meret

 

Lähipäivien hirmumyrskyt voivat olla vasta alkusoittoa tulevasta. Atlantilla aktiivinen kausi jatkuu lokakuun ajan, Tyynellämerellä pidempäänkin. Järkytyin katsoessani NOOA:n satelliittianalyysia Atlantin pintaveden lämpötilapoikkeamista: Yhdysvaltain itärannikolla merivesi on jopa 3-5 astetta tavanomaista lämpimämpää, mikä luo Florence-hurrikaanin tavoin aggressiivisen kasvualustan voimakkaille myrskyille lähitulevaisuudessakin. Hirmumyrskykauden loppuessa Yhdysvaltain itärannikolla koettavat talvimyrskytkin voivat äityä tuhoisiksi, mikäli merivesianomalia pysyy näinkin korkeana. Myös Filippiinien itäpuolella meriveden pintalämpötila on jonkin verran tavanomaista lämpimämpi, joten uudet taifuunit eivät ole poissuljettuja.

Merivesien lämpötilapoikkeama NOOA:n analyysin perusteella 10.9.2018. Erityisesti Yhdysvaltojen itärannikolla vesi on selvästi tavanomaista lämpimämpää, mikä luo otollisen alustan myrskyjen voimistumiselle ja syntymiselle. Kuva: NOOA

Hirmumyrsky vaeltaa Azoreiden yli kohti Irlantia?

 

Helene-hurrikaani sijaitsee tällä hetkellä Kap Verden länsipuolella, mutta voimakkaat lounaisvirtaukset imaisevat sen mukanaan ja matkan varrella ovat sekä Azorit että myöhemmin Irlanti. Merivesi tosin kylmenee useilla asteilla Azoreiden jälkeen, mutta vielä tässä vaiheessa tuulet voivat olla lähellä hirmumyrskyluokkaa, ja myöhemmin viikonvaihteessa heikentynyt myrsky voi aiheuttaa ongelmia Irlannissa.

 

Tuulen nopeuksia ja sademääriä maailmalta voit seurata Forecan täsmäsäästä, www.foreca.fi

 

 

Kategoria: Huomioita säästä | 15 kommenttia

Ensi viikon sää: Iso harppaus kohti syksyä

 

Helteisen lämmin ja ukkosherkkä ilma viistää lähipäivinä maan etelä- ja kaakkoisosaa, mutta lämpimin kieleke jää näillä näkymin Suomen rajojen kaakkoispuolelle. Siitä huolimatta viikonlopun sää on etelässä viitisen astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi, pohjoisessa ollaan lähempänä keskiarvoja.

Lämpimintä lauantaina

Kaikista lämpimin ilma ulottuu Etelä- ja Keski-Suomeen lauantaina, jolloin suotuisissa olosuhteissa on vielä mahdollisuus kertaalleen ylittää helleraja, mutta hyvin kostea ilma ja heikohko tuuli jättävät taivaalle pilviä, mikä torppaa lämpötilan nousemisen. Huomionarvoista lauantain tilanteessa on se, että eteläisen Suomen yllä majaileva ilmamassa on niin lämmintä, että keskikesällä lämpötila nousisi 30 asteeseen heikkotuulisessa ja aurinkoisessa säässä.

Muutos säähän tiistaina

Jo muutaman päivän ajan numeeriset ennusteet ovat indikoineet säätyypin muutosta ensi viikon alkupuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkäkestoisen korkeapainejakson loppumista ja useammankin Atlantin matalapaineen vyörymistä Suomeen. Samalla lämpimin ilma väistyy ja sää muuttuu enemmän siihen suuntaan, joka syyskuun puolivälille on ominaista. Ensi viikosta lähtien sää on meillä hyvin vaihtelevaa: ajoittain sateista, tuulista ja viileämpää.

Tiistaista alkaen runsaitakin sateita näyttäisi tulevan pitkin maata ja erityisesti lounais- ja eteläosassa maata lämpimän Itämeren sateita voimistava vaikutus voi näkyä voimakkainakin saderyöppyinä. Ensi viikon synoptinen tilanne mahdollistaa jopa syysmyrskyjen syntymisen Suomen lähettyvillä, joten iso harppaus kohti syksyä on edessä. Muutos näkyy myös lämpötiloissa, sillä viikonlopun 20 asteen lukemat vaihtuvat ensi viikolla koko maassa 10…15 asteeseen.

Tuomi valmistautuu syksyn saapumiseen / kuva: Maarit Siitonen, Jyväskylä

Joko syksy siis alkaa?

Syksyn alkamisesta voidaan puhua, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi 10 ja 0 asteen välille. Näin käy Lapissa yleensä jo elokuun aikana ja eteläisimmässä Suomessa syyskuun jälkimmäisellä puoliskolla. Voi olla, että syksy pääsee ensi viikolla starttaamaan keskisessä Suomessa saakka, mutta etelässä korkeahkot yölämpötilat pitävät termisen syksyn vielä loitolla. Lämmin Itämeri yleensä viivästyttää syksyn saapumista erityisesti rannikoiden tuntumassa.

Termisen syksyn alkaminen tilastojen valossa.

Kategoria: Huomioita säästä | 2 kommenttia