Nämä tekijät vaikuttavat kevään etenemiseen Suomessa

 

Maaliskuun lopulla Suomessa ja Skandinaviassa koettiin jo sangen keväisiä hetkiä, kun lämpötila kohosi 27. päivänä Ahvenanmaalla 17,4 asteeseen. Samana päivänä Ruotsissa ja Norjassa mitattiin jo yli 20 asteen lämpötiloja. Näin korkeat maaliskuun lämpötilat eivät ole jokavuotisia, mutta suotuisissa olosuhteissa täysin mahdollisia. Onhan aurinko tähän aikaan vuodesta jo yhtä ”korkealla” kuin syyskuun puolivälissä, jolloin hellepäivätkin ovat vielä mahdollisia. Ilmakehä lämpenee talven jäljiltä viiveellä, joten teoreettiset maksimilämpötilat eivät Skandinavian alueella vielä tähän aikaan vuodesta pääse kohoamaan aivan syyskuun tasolle. Suomeen kevät saapuu tyypillisesti hieman myöhemmin kuin vastaaville leveyasteille länsinaapureihimme. Kevään maksimilämpötilat jäävät meillä usein myös matalammiksi. Tähän vaikuttavia tekijöitä on muutama.

1. Ilmavirtauksen suunta

Pohjoisen pallonpuoliskon keskileveysasteet mukaanluettuna Skandinavia ja Suomi kuuluvat länsivirtausvyöhykkeelle. Keskimäärin meillä siis tuulee lännen tai lounaan puolelta ja kuulumme Atlantin matalapaineiden reitille. Matalapaineiden etupuolella leviävät lämpimän ilmamassan pulssit saapuvat keväisin tyypillisesti lounaan suunnalta Etelä- tai Keski-Euroopasta kohti pohjoista. Näiden ilmavirtauksien ja Skandinavian mantereen eteläosan välillä ei ole suurempia merialueita, jolloin ilma pääsee vapaasti liikkumaan mannerta pitkin eikä suuremmin viilene matkallansa. Skandinavian eteläpuoliskolla ei useampana talvena ole pysyvää lumipeitettäkään viilentämässä lämpimiä ilmavirtauksia matkalla. Tällöin lämpö pääsee raivaamaan tiensä hyvin esimerkiksi Ruotsin puolelle, mutta Suomeen lounaasta saapuva ilma on jo menettänyt lämpöenergiaansa kylmän Itämeren yllä.

2. Itämeri ja lumipeite

Itämeren etelä- ja keskiosa eivät ole moneen talveen saaneet jääpeitettä, mutta pohjoisempana, Suomenlahden, Pohjanlahden ja Perämeren alueella jääpeitettä esiintyy keskimäärin joka talvi. Lännestä ja lounaasta saapuvat lämpimät ilmavirtaukset menettävät keväisin lämpöenergiaansa Itämeren yllä ennen Suomeen pääsyään. Ilmavirtaus kylmenee erityisesti jääpeitteen yllä, kun energiaa kuluu jään lämpötilan nostamiseen ja sen sulattamiseen. Toisaalta myös tuulen pidempi pyyhkäisymatka Itämeren altaan yllä riittää jo itsessään viilentämään pintakerroksen ilman lämpötilaa ja sitomaan lämpöenergiaa pintaveteen. Lämmönsiirtoa ilmasta veteen tapahtuu aina, kun veden lämpötila on ilman lämpötilaa alhaisempi ja päinvastoin. Tämän vuoksi lounais- ja länsivirtauksilla esimerkiksi Tukholman kevätlämpötilat ovat usein merkittävästi Suomen etelärannikon lämpötiloja korkeampia, vaikka maantieteellinen sijainti on kuta kuinkin samalla leveyspiirillä. Erittäin lämpimillä ilmamassoilla on myös tapana muodostaa sumua ja sumupilveä kylmän Itämeren yllä, joka Suomeen päästyään myös rajoittaa lämpötilaa kohoamasta.

Lumipeite sitoo jään tavoin lämpöenergiaa itseensä, joten paksu lumipeite hidastaa kevään etenemistä ja pitää maksimilämpötilat verrattain alhaisempina. Vähälumisen ja jäättömän talven jälkeen kevät alkaa yleensä nopeammin kuin kylmän ja runsaslumisen talven jälkeen.

Lumi- ja jääpeite viilentävät lämpimien ilmojen virtauksia Suomeen, ja samalla voimistavat albedoa (säteilyn takaisinheijastuminen lisääntyy).
Kuva: Matti Hietala / Vaasa

3. Lumen ja jään albedo

Lumi- ja jääpeitteen osalta on otettava huomioon myös niiden suurempi albedo (0,7-0,9), joka heijastaa tehokkaasti auringonsäteilyä pinnasta pois ja pitää lämpötilat alhaisempina. Mitä korkeampi albedo, sitä suurempi heijastuskyky – esimerkiksi tuoreella lumella albedo voi olla jopa 0,9 eli käytännössä 90 % säteilystä heijastuu pois. Vastaavasti lumeton maanpinta ja sulat vesistöt absorboivat auringonsäteilyä enemmän itseensä (albedo 0,06-0,2), jolloin myös pintakerroksen lämpötila pääsee kohoamaan korkeammaksi.

4. Föhn-tuulen vaikutus

Ruotsin ja Norjan erittäin korkeat kevätlämpötilat selittyvät yleensä ainakin osittain föhn-ilmiöllä. Kuluneen maaliskuun lopulla mitatut yli 20 asteen lukemat syntyivät yhteistyössä lämpimän ilmamassan ja föhn-komponentin myötä. Föhn vaatii syntyäkseen tarpeeksi voimakasta luoteisvirtausta, joka tiputtaa sateet Kölivuoristoon, lämmittää ilman vuoriston itäpuolella ja jaksaa kuljettaa sen vielä mannerta pitkin idemmäs. Usein lämpimin ilma pakkautuukin tässä tapauksessa Ruotsin itä- ja Norjan etelärannikolle, ja vastaavasti Suomen puolella mitatut lämpötilat jäävät alhaisemmiksi, sillä föhn-tuulen menettää lämpöään etäisyyden myötä ja toisaalta kylmän Itämeren yllä.

Kevät etenee maltillisesti lähiaikoina

Tällä viikolla kevät etenee maltillisesti ja saattaa jälleen loppuviikosta ottaa hieman takapakkia. Tiistai on tämän viikon lämpimin päivä, jolloin 10 astetta mennee rikki jossain päin maan etelä- ja keskiosaa, mutta loppuviikosta uusi kylmänpurkaus on näköpiirissä. Tämä saattaa tietää lumi- ja räntäsateita eteläänkin.

 

Kategoria: Elämä ja sää, Kevät, Vuodenajat | 13 kommenttia

Miltä näytti maaliskuu?

Hei!

Maaliskuu on lopuillaan, huomenna aloitetaan uusi kuu ja uudet kujeet. Nyt on hyvä aika luoda katsaus kuluneen kuukauden merkittävimpiin säätapahtumiin!

Suuren osan maaliskuuta lämpötilat pysyivät koko maassa vuodenajan keskiarvon yläpuolella, mutta joitakin poikkeamia kylmälle puolellekin nähtiin. Sää oli varsin vaihtelevaa; pitkiä, sateettomia korkeapainejaksoja ei esiintynyt. Föhn-tuuli pääsi puhaltamaan usean otteeseen, viimeisin Föhn-tuulijaksoista veikin Ahvenanmaan Jomalassa lämpötilan lähelle mittaushistorian maaliskuisia ennätyslukemia: +17,4ºC jäi vain kymmenyksen päähän edellisestä maaliskuun lämpöennätyksestä.

Katsotaanpa maaliskuun säätä viikkokohtaisesti!

Maaliskuun ensimmäinen viikko (1.-5.3.)

Aluksi laaja matalapaineen keskus piti Suomea otteessaan, mutta sen jälkipuolella meille virtasi pohjoisesta kylmää ilmaa. Käytännössä tämä tarkoitti vuodenaikaan nähden lämmintä ja sateista jaksoa, jota seurasi aurinkoinen, mutta lämpötiloiltaan talvinen viikonloppu.

Maaliskuun toinen viikko (6.-12.3.)

Säätyyppi muuttui jälleen epävakaiseksi ja sateiseksi. Viikonloppuna Föhn-tuuli lämmitti Suomea, lämpötila nousi maan etelä- ja keskiosassa reiluun kuuteen asteeseen.

Maaliskuun kolmas viikko (13.-19.3.)

Matalapaineiden reitti kulki Suomen yli ja sateita tuli päivittäin jossakin osassa maata. Sää oli myös varsin tuulinen. Föhn-tuuli pääsi jälleen puhaltamaan ja etelässä lämpötila nousi useana päivänä +8 asteen tienoille.

Maaliskuun neljäs viikko (20.-26.3.)

Epävakainen sää jatkui yhä ja lämpötilat pysyttelivät etelässä jälleen yleisesti 5ºC ja 10ºC välillä. Viikon lopulla eli sunnuntaina ilma pääsi lämpiämään kunnolla: Ahvenanmaan Jomalassa mitattiin +15,9ºC lämpötila.

Maaliskuun viimeinen viikko (27.-31.3.)

Maanantaina 27.3. uusi maaliskuun lämpöennätys jäi parin asteen kymmenyksen päähän! Ahvenanmaalla Jomalassa mitattiin +17,4ºC, kun voimaan jäänyt ennätys vuodelta 2007 Helsinki-Vantaalta on +17,5ºC. Lämpötila nousi maan etelä- ja länsiosassa yleisesti yli +10 asteeseen. Vaikka päivä oli lämmin, se oli myös tuulinen; kovin tuuli puhalsi edellisenä yönä. 26.-27.3. Kokkolan edustalla tuuli puhalsi myrskylukemissa (22,8 m/s), kun taas Muonion Laukukeron tunturiasemalla tuulilukemaksi tuli peräti 31,4 m/s! Maanantain jälkeen sää muuttui jälleen viileämpään suuntaan.

Maaliskuu lukuina

Lämpimin Jomala, Ahvenanmaa +17,4ºC (27.3.)

Kylmin Muonio -29,4ºC (7.3.)

Tuulisin Muonio 31,4 m/s (26.3.), Kokkola 22,8 m/s (27.4.)

Tätä kirjoittaessani maaliskuu ei ole vielä täysin päättynyt, on siis pienenpieni mahdollisuus, että loppuillan aikana ilmakehä päättää heittää kaikki fysiikan lait romukoppaan ja lukemat menevät uusiksi. Tämä on onneksi varsin epätodennäköistä, joten melko suurella todennäköisyydellä nämä numerot ovat paikkansapitäviä.

Tekstin yhtenä osalähteenä on käytetty Ilmatieteen laitoksen sivustoa.

Lopuksi vielä Matti Hietalan kauniita kuvia maaliskuulta!

 

Kategoria: Huomioita säästä | 1 kommentti

Onko nyt kevät?

Kevät tulee! Vai onko nyt jo kevät? Milloin se alkaa?

Kevään alkuhetki on yksi meiltä kysytyimpiä kysymyksiä tähän aikaan vuodesta. Olisi ihanaa voida antaa yksiselitteinen vastaus (kevät alkoi viime keskiviikkona kello 13:45!) tai ennuste (kevät alkaa ensi viikon tiistaina!), mutta valitettavasti ihan niin yksinkertaisesta asiasta ei ole kyse.

Miten kevään alku oikein määritellään?

 

Kuva: Daniel Wehner / Flickr

 

Tähtitieteellinen kevät

Tähtitieteellinen kevät on mukavan yksinkertainen konsepti. Itse asiassa tähtitieteellisen kevään määritelmän avulla olisi mahdollista vastata kevään alkua koskevaan kysymykseen juuri toivomallani tavalla – tänä vuonna kevät alkoi pohjoisella pallonpuoliskolla kevätpäiväntasauksen hetkellä eli maanantaina 20.3. klo 12:28 Suomen aikaa! Tähtitieteellinen kevät muuttuu kesäksi juhannusyönä.

Tähtitieteellisen kevään määritelmän huono puoli on se, että se ei ota millään tavoin kantaa siihen, onko vuodenaikaan lämmintä vai kylmää; se iskee ”kevät”-leiman kalenteriin, vaikka lämpömittari näyttäisi miinus kahtakymppiä ja Michelin-ukko-tason talvivaatteet olisivat vielä tarpeen.

Tätä ongelmaa paikkaamaan on kehitetty toinen määritelmä – terminen kevät.

 

Terminen kevät

Termisen kevään alkamisen virallinen määritelmä on

”Kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi 0 asteen yläpuolelle.”

Kuulostaa mukavalta ja yksinkertaiselta! Seurataan keskilämpötilakäppyrää, jossakin kohdassa se nousee kiltisti nollan yläpuolelle.

Tässä luonto pistää mutkia matkaan: kuten kaikki hyvin tiedämme, keväisin lämmintä päivää seuraa räntäsade, seuraavana päivänä lumikinosten keskellä voi yhtäkkiä tuntea kasvavan ruohon tuoksun. ”Kevät keikkuen tulevi”-sanonta on syntynyt hyvästä syystä! Keskilämpötilakäyrä ei siis useimmiten käyttäydy siivosti, vaan saattaa sahata nollan molemmin puolin kuin heikkopäinen.

Ratkaisu ongelmaan: termisen kevään alku lasketaan lämpösummasta. Alkuhetkeä ei koskaan voi tietää etukäteen tai edes samana päivänä, vaan vasta vajaan parin viikon päästä vuodenajan vaihtumisesta. Tilastoinnin kannalta järkevää, mutta meidän kärsimättömien tiedonhaluisten ihmisten kannalta harmillista!

 

Kevään alku tänä vuonna ja viime vuosina

Tänä vuonna 2017 terminen kevät on jo alkanut maan eteläosassa. Ahvenanmaalla se alkoi jo 13.2, eteläisessä Suomessa 8-10.3. (Pohjoisemmaksi on jo saatettu päästä, mutta tuo vajaan parin viikon puskuriaika on vielä meneillään, eli tietoa ei vielä ole saatavilla.)

Vuosina 2014-2015 terminen kevät alkoi etelässä helmikuun puolivälin tienoilla. Vuosi 2016 oli erikoinen, sillä etelärannikolla kevät alkoi jo tammikuun lopussa, mutta heti vieressä sisämaan puolella vasta maaliskuun lopussa! Pohjois-Lapissa 2014-2016 kevään alkuaika vaihteli välillä 30.3.-9.5. eli haitari on koko maassa muutaman vuoden säteelläkin suuri.

Keskimääräinen kevään alkamispäivä kaudella 1981-2010 on etelässä ennen 26.3, maan keskivaiheilla huhtikuun ensimmäisellä kolmanneksella ja yleisesti Pohjois-Lapissa huhtikuun viimeisellä kolmanneksella.

Kevät tulee siis väistämättä, vaikka joskus pitkän tuntuisen talven jälkeen olisi vaikea uskoa!

 

Kuva: seyed mostafa zamani / Flickr

Kategoria: Huomioita säästä | 5 kommenttia

Viikonloppuna tuulta, tuiskua, lämpöä ja aurinkoa!

Viikonloppuna riittää säätapahtumia: aurinkoista säätä, yli +5ºC lämpötiloja, lumi- ja vesisadetta sekä tuulta!

Viikonlopun sääennuste löytyy puhuttuna versiona videolta tästä alta, videoita karsastaville teksti- ja kuvaversiona videon alta.

 

Perjantai 17.3.

Kuva: Foreca

 

Perjantaina sataa kissoja ja koiria, tai ainakin lunta, räntää ja vettä! Laaja sadealue liikkuu Suomen yli itään; sade alkaa lumena, mutta maan etelä- ja keskiosassa muuttuu matkan varrella vedeksi. Kuvan iltapäivään mennessä maan länsiosassa sää on jo ehtinyt poutaantua ja muuttua selkeämmäksi  – lämpötilakin jaksaa nousta jopa +6ºC tienoille.

Etelätuuli puhaltaa voimakkaana koko maassa, erityisesti Saaristomeren tienoilla. Aivan myrskystä ei puhuta, keskituulennopeus tulee olemaan 14-16 m/s luokkaa ja puuskat jonkin verran voimakkaampia.

Seuraavan yön aikana sadealue väistyy Suomen itäpuolelle.

 

Lauantai 18.3.

Kuva: Foreca

Lauantaina Lappiin kierähtää uusi annos lumisateita, mutta muualla maassa päivä on poutainen. Aurinkokin pääsee paistamaan maan etelä- ja keskiosassa pilviharson ohi tai läpi. Päivä ei ole yhtä tuulinen kuin sunnuntai, joten paistaessaan aurinko lämmittää mukavasti.

 

Sunnuntai 19.3.

Sunnuntai on melko lailla lauantain kaltainen, tosin lumisateet ovat vaihtaneet paikkaa Lapin päältä etelämmäs itärajan tuntumaan. Päivä on varsin aurinkoinen, mutta jää silti hieman viileämmäksi kuin lauantai.

 

Lumisateet

Lapissa sataa loppuviikon aikana lunta varsin reippaasti, paikoin uutta lunta ennustetaan satavan jopa yli 30 cm! Sukset pysyvät käyttökelpoisina liikuntavälineinä pohjoisessa vielä hyvän aikaa.

Hyvää viikonloppua kaikille! :)

Kategoria: Huomioita säästä | 15 kommenttia