Sää ja määränpää – monenlaista on keliä matkalla

Julkaistu
Sadetutkakuvaa Bemarin Connected Drive -näytöllä. Kuva: BMW
Sadetutkakuvaa Bemarin Connected Drive -näytöllä. Kuva: BMW

Näin marraskuun tuulisena viikonloppuna on hyvä aika kirjoittaa automaailman uusista tuulista.

Autot ovat liikkuvia tietokoneita. Kohta ne ajavat itsekseen ja ehkä lentävätkin. Sää vaikuttaa myös automatkan sujuvuuteen ja turvallisuuteen. TomTom, joka on maailman johtava navigointi-, liikenne- ja karttatuotteiden toimittaja, käyttää Forecan toimittamia sääennusteita laskiessaan autoilijalle optimaalisia ajoreittejä ja sitä, kuinka kauan matka kestää.

Tänä syksynä autovalmistaja BMW otti käyttöönsä Forecan säätiedot. Forecan palvelut toimivat BMW:n Connected Drive -järjestelmällä varustetuissa autoissa yhteensä 40 maassa eri puolilla maailmaa.  Tällä hetkellä Suomi ei kuulu BMW:n online-palveluiden piiriin.

Forecalla on Suomen talveen oiva sää- ja  kelipalvelu myös niille autoilijoille, joilla ei ole sen enempää navigaattoria kuin Bemariakaan. Palvelu on kehitetty yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Keli.foreca.fi -webpalvelu toimii tableteilla tai kännyköillä.

Palvelusta löytyvät sekä sääennusteet että kelitiedot ja ennusteet Suomen pääteille. Tiekartalta on myös mahdollisuus klikata Liikenneviraston kelikamerakuvaan, joten sää- ja keliolosuhteita voi tarkastella reaaliajassa. Tämä on nykyaikaa parhaimmillaan.

Lohinivalla on illalla lunta ja aamuksi tiedossa liukkaita kelejä. Kuvakaappaus keli.foreca.fi -palvelusta.
Lohinivalla on perjantai-iltana lunta ja lauantai- aamuksi tiedossa liukkaita kelejä. Kuvakaappaus keli.foreca.fi -palvelusta.

Eikä tuossa vielä kaikki. Kartalle saa myös sade-ennusteet. Käykää tutustumassa. Turvallista matkaa kaikille tiellä liikkujille näin adventin aikaan.

http://corporate.foreca.com/en/news/20/61/Foreca-launches-premium-connected-car-weather-services-in-over-40-countries

Lennolle lähdössä, millainen sää luvassa?

Julkaistu

Eilisiltapäivänä paluulentoni Tokiosta laskeutui Helsinki-Vantaalle. Lennon inspiroimana kirjoitan tämänkertaisen blogitekstini siitä, minkälaisiin asioihin meteorologi saattaa kiinnittää huomiota matkustaessaan lentokoneella. (Aiheesta on reilu vuosi sitten kirjoittanut blogitekstissään myös Liisa)

 

  1. Lentoa ennen

Ennen siirtymistäni Forecalle työskentelin Helsinki-Vantaan lentokentällä apulaismeteorologina välittämässä säätietoja Finnairin lentäjille. Työn ohessa sain kuulla lentäjiltä tarinoita siitä, miten erilaiset sääilmiöt vaikuttavat lento- ja matkustuskokemukseen. Samalla itselleni jäi kiinnostus lentosäähän – joka kerta matkalle lähtiessäni tarkistan, minkälaista säätä reitille on luvattu ja (mikäli valo ja istumapaikka sallivat) seuraan sääilmiöitä koneen ikkunasta.

Lentäjille ja lentoyhtiöille ilmakehän eri kerrosten tuulitilanteen seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää, kunkin matkan lentoreitti on suurelta osin tuulien määrittämä. Kone pyritään saamaan määränpäähänsä toisaalta turvallisesti, toisaalta mahdollisimman taloudellisesti. Tuulet vaikuttavat myös lentoaikaan: vastatuulen vallitessa matka kestää matkan pituudesta riippuen helposti kymmeniä minuutteja myötätuulilentoa pidempään. Tuulen lisäksi lentäjät tarvitsevat tietoa mm. jäätämisestä ja lentoliikenteelle mahdollisesti vaarallisia sääilmiöitä tuottavien kuuropilvien sijainneista.

Lentoliikennettä varten tuotetaan maailmanlaajuisesti neljästi vuorokaudessa SWC (Significant Weather Chart) -sääkarttoja, joilla näytetään ennuste lentäjille merkittävistä sääilmiöistä. Kartat ovat julkista tietoa ja siksi saatavilla useilta eri nettisivuilta, itse käyn katsomassa niitä täältä. Suomen ja Skandinavian lentoja varten löytyy tarkempia karttoja täältä.

Malliesimerkkinä eilinen lento: ennuste lennon aikaiselle säälle näytti allaolevalta. (Kuvan nuolet osoittavat suihkuvirtauksia, niiden yhteyteen piirretyt katkoviiva-alueet mahdollisen turbulenssin alueita. Piparireuna-alueet rajaavat lentoliikenteen kannalta merkittävän pilvisyyden alueita, Japanin kaakkoispuolella näkyvissä myös trooppinen sykloni.) Ennusteen mukaan Tokion yllä oli kuuropilvien ja alkumatkasta turbulenssin mahdollisuus, loppumatkan sääennuste oli miellyttävän tasainen.

Lentäjille suunnattu SWC-kartta 23.11.2015 klo 12 UTC (lähde: Met Office, flightworks.com)
Lentäjille suunnattu SWC-kartta 23.11.2015 klo 12 UTC (lähde: Met Office, flightworks.com)

SWC-karttojen lisäksi tarkistan yleensä reitin varrelle osuvat SIGMET-varoitukset, joissa kerrotaan yksityiskohtaisemmin lentoliikenteelle mahdollisesti vaarallisista sääilmiöistä. Keskimääräisen matkustajan kannalta varoitukset on kirjoitettu hankalasti lyhennekielellä ja lentokentät, joilla varoitukset on laadittu, on nimetty nelikirjaintunnuksin (esim. Helsinki-Vantaan tunnistaa kirjainyhdistelmästä EFHK). Silti, koodien purkamiseen löytyy ohjeita netistä ja varoituksista löytyvä tieto on usein mielenkiintoista; SEV TURB OBS -ilmoitus omalla reitillä kannustaa pitämään istuinvyön suljettuna (lyhenne sanoista SEVere TURBulence OBServed).

 

           2. Lennolla

Lennolla voi keskittyä nauttimaan maisemista ja vertailla lentokoneen liikkeitä näkemänsä sääkartan tapahtumiin. Eilisellä lennolla kartta piti hyvin paikkansa: heti nousun jälkeen lentokone upposi paksuun sadepilveen, joka ulottui n. 2,5 km korkeudelle asti. Ensimmäisen tunnin aikana tuntui lentokoneen noustua suihkuvirtauskorkeudelle vähäistä tärinää, mutta se ei äitynyt edes istuinvyövaloja vaatineeksi turbulenssiksi. Loppumatka sujui pehmeästi ja täysin tasaisesti.

Muutamia vakiopaikkoja, joissa lentokoneen rungossa voi tuntea vähäistä tärinää (merkkinä ilman pyörteistä) ovat mm. vuoristoja ylitettäessä, maa- ja merialueiden raja-alueilla ja pilvimattojen yläreunassa. Kumpupilvien yhteydessä töyssyt voivat olla isompiakin. Iso osa lennoilla koetusta turbulenssista on ns. kirkkaan ilman turbulenssia eli suihkuvirtauksiin liittyvää ilman pyörteisyyttä. Se ei näy paljaalla silmällä, mutta sen mahdollisia esiintymisalueita voi seurata yllä esitetyillä SWC-kartoilla.

Itse olen lennoilla ollut onnekas, en ole kertaakaan osunut koneisiin, jotka olisivat joutuneet pahaan turbulenssiin tai muihin rajuihin sääilmiöihin. Minkälaisia kokemuksia sinulla on lentosäästä?

Kaunis lentosää jossakin pohjoisen Venäjän yläpuolella (kuva: Joanna Rinne)
Kaunis lentosää jossakin pohjoisen Venäjän yläpuolella (kuva: Joanna Rinne)

Winter is coming!

Julkaistu

Meteorologimme Pekka Pouta osallistui MTV Sportin Talvimaratoniin ja sekoitti sosiaalisen median ympäri maailman pukeutumalla Game of Thrones -fantasiasarjan päähahmoksi, Ned Starkiksi. Pakko myöntää, ettei kyseinen sarja ollut kovin tuttu aiemmin, mutta kyllähän sitä piti pari jaksoa katsoa. ”Ei huano”, voisi tähän todeta.

Talvimaraton jatkuu MTV:llä vielä loppuvuodenkin, joten kannattaa seurata tuoreimpia käänteitä ja muitakin ajankohtaisia sääaiheisia uutisia ja julkaisuja mm. MTV Sään Facebook-ryhmässä.

Pekka Poudan mahtipontinen Winter is coming -video on jo noteerattu Kiinassa saakka ja lisää huomiota satelee. Videolla Pekka povaa talven saapumista, eikä ihan suotta, sillä viikonlopun ja -vaihteen aikana talven merkkejä on vääjämättä ilmassa. Lapissa pakkanen uhkaa ensi viikolla kiristyä 20-30 asteeseen, joten kyllä, winter is coming – ainakin tilapäisesti.

Tässä Pekan jo legendaksi muodostunut Winter is coming. Ja tämän linkin takaa löytyy jatkoa Talvimaratonille. Viihtyisää viikonlopun jatkoa!

Videon lähde: Youtube (https://www.youtube.com/watch?v=8sS7-CfPn6Q)

Ihana marraskuu

Julkaistu

Jos pitäisi valita vuoden ikävin kuukausi, olisi se aika monen mielestä marraskuu. Ulkona on pimeää, märkää ja väritöntä – lehtiä ei ole enää puissa ja valoa tuovaa luntakaan ei ole yleensä vielä maassa, Lappia lukuun ottamatta. On helppo keksiä moitteita marraskuisesta säätilasta – marraskuu kaipaa selvästikin imagonkohotusta! Siksi päätin alkaa miettimään marraskuun hyviä puolia.

Marraskuinen terassi näyttää paljon kivemmalta valoköynnöksen kanssa.
Marraskuinen terassi näyttää paljon kivemmalta valoköynnöksen kanssa.

Tässä syitä miksi marraskuu ei ole ikävä:

  • Voit hyvällä omallatunnolla sytyttää takkaan tulen tai sytyttää kynttilät ja löhöillä sisällä vaikka kirjaa lukien.
  • Voit asettaa tunnelma- tai jouluvaloja ulos tai ikkunaan ja nauttia niiden tuomasta valosta.
  • Haravointi on hyvää hyötyliikuntaa.
  • Ensilumi on aina odotuksen arvoinen, etenkin kun se lisää valoisuutta ja kaunistaa maisemaa.
  • Kosteassa ilmassa ulkoilu on mukavaa, sillä on helpompi hengittää.
  • Jäätyvät vesistöt luovat luonnon omia upeita taideteoksia.
marras_pieni
Ensilumi tuo odotettua vaihtelua maisemaan. Kuva Helsingin Vallilasta 24.11.2014.

Kerrothan jos keksit itse syitä, miksi marraskuu ei ole ikävä kuukausi, tai jos sinulla on jotain vinkkejä syksyn pimeyteen?

 

Kuva 1. Henri Karvonen, kuva 2. Aleksi jokela

Talvi valuu kohti etelää

Julkaistu

Olemme saaneet tällä viikolla esimakua siitä, kuinka syksy ja talvi kamppailevat keskenään ja kuinka pitkään maahamme mahtuu monenmoista säätä. Lapissa hanki on perjantaiaamuna ollut jo paikoin 40 senttimetrin paksuinen (Pelkosenniemi Kirkonkylä), kun taas etelässä on vietetty leutoja marraskuun päiviä vesisateen ropinassa. Tilastojen valossa termisen talven alkaminen on kuitenkin viivästynyt, samoin myös ensilumen saapuminen. Ensi viikolla syksy joutuu antamaan jalansijaa talvelle, joka yrittää toden teolla valua kohti etelää.

Kelikamerakuva Lapista 13.11.
Kuva 1: Talvi ja pysyvä lumipeite ovat jo saapuneet suurimpaan osaan Lappia. /kuva: Liikennevirasto

Suurimmat lumensyvyydet perjantaiaamuna olivat:

  1. Pelkosenniemi, Kirkonkylä 40 cm
  2. Kemijärvi Lentokenttä 39 cm
  3. Rovaniemi 34 cm
  4. Sodankylä 34 cm
  5. Kuusamo Kiutaköngäs 31 cm

Ensilumi on jo satanut monin paikoin maan itä- ja pohjoisosaan, muu Suomi vielä odottelee, mutta ei välttämättä kauaa. Ensilumeksi lasketaan vähintään 1 cm:n paksuinen lumikerros, joka on mitattu kesäaikana klo 9 ja talviaikana klo 8 havaintoasemalla. Joskus tämä asia aiheuttaa hämmennystä, sillä esimerkiksi aamu- tai iltapäivän aikana satanutta suurempaakin lumikertymää ei rekisteröidä ensilumeksi, mikäli se ehtii sulaa seuraavaan aamuun mennessä.

Tyypillisesti ensilumi sataa suureen osaan Lappia jo ennen lokakuun puoltaväliä, maan keskivaiheille loka-marraskuun vaihteessa ja etelärannikolle vasta marraskuun puolivälin jälkeen. Myöhäisimmillään esimerkiksi Helsinki-Kaisaniemessä ensilunta on talvella 2013-2014 odoteltu tammikuun 12. päivään saakka. Aikaisimmillaan ensilumi on puolestaan saatu niin Helsingissä, Jyväskylässä kuin Sodankylässäkin jo syyskuun puolella.

Kuva 2: Ensilumen keskimääräinen ajankohta.
Kuva 2: Ensilumen keskimääräinen ajankohta.

Talvi lähestyy etelää

Vielä perjantain ja lauantain ajan eteläinen Suomi kuuluu lämpimämmän ilmamassan piiriin, mutta vähitellen lauhojen ilmavirtausten pääseminen Suomeen tyssää matalapaineiden siirtyessä eteläisemmälle reitille. Lauantaina itärajalle ja Lappiin on tiedossa lisää lunta – saa nähdä, kasvaako lumensyvyys jo jossain kohtaa lähemmäs puolta metriä. Sunnuntaina Suomen eteläpuolella oleva matalapaine joutuu nöyrtymään idän kylmän ilmamassan edessä ja sen liike pysähtyy. Samalla matalapaineeseen liittyvä sadealue vääntyy takaisin kohti länttä, ja tässä vaiheessa jo etelässäkin taivaalta voi paikoin leijailla alas jotain kiinteämpää.

Maanantaiaamuna hentoinen lumipeite, ehkä jopa ensilumen määritelmät täyttävä, saattaa olla maassa Lappeenranta-Jyväskylä-Kokkola -akselilla. Ensi viikon puolivälin ja sen jälkeiset ennusteet vaativat vielä seurantaa, mutta tällä hetkellä näyttää jo melko talviselta maan keski- ja pohjoisosan osalta. Eteläisen ja läntisimmän Suomen kohtalo on vielä auki, mutta mikäli matalapaineet ottavat ennakoidusti eteläisemmän reitin, jolloin itäinen kylmä ja mantereinen ilmamassa pääsee levittäytymään paremmin maahamme, on etelässäkin jo syytä varautua lumi- tai räntäsateisiin. Ensi viikolla maan pohjoisosan sijasta suurimmat lumikertymät näyttäisivät kohdistuvan maan keskivaiheille.

Joko odotat lunta ja talvea?

Kuva 3: Ensilumi rekisteröitiin Helsingissä viime vuonna 22. marraskuuta. /kuva: Markus M.
Kuva 3: Ensilumi rekisteröitiin Helsingissä viime vuonna 22. marraskuuta. /kuva: Markus M.

Itäisen maan ilmoja

Julkaistu

Terveisiä Venäjän toiselta puolelta – Tokiosta!

Viime päivinä olen seurannut säätä täältä käsin ja olen siksi Suomen säätilasta auttamattomasti pihalla, siksi esittelen täälläkin lyhyesti Japanille ominaisia sääolosuhteita.

Japani on pohjois-etelä-suunnassa pitkä maa; ilmasto vaihtelee eteläisten saarien trooppisesta palmu – turkoosi meri – valkoiset hiekkarannat -osastosta pohjoisen ja läntisen Japanin vuoriin, joilla talven lumisademäärät ylittävät huimasti suomalaiset ennätyslukemat.

Siinä, missä meillä ilmavirtaukset käyvät keskimäärin vuoden aikana useimmin lännestä, Japanissa liikkuvat matalapaineet tulevat usein, eivät tietenkään aina, etelän puolelta tyyneltä valtamereltä päin. Erityisesti kesän vaara, taifuunit, tulevat lämpimältä mereltä kaakosta.

Koko Japanin säätilasta kertominen alueittain tuottaisi turhan pitkän tarinan, joten tässä lyhyesti kuvaus Tokion alueen eri vuodenajoille ominaisesta säästä.

Talvi

Tokion alueen talvi on viileä mutta vähäsateinen. Päivälämpötilat pysyttelevät muutamassa plusasteessa, sateita on muihin vuodenaikohin nähden melko vähän ja aurinkokin näyttäytyy loppuvuoteen nähden melko usein. Lunta sataa ehkä pari kertaa vuodessa eikä yleensä jää maahan pitkäksi aikaa.

Kevät

Keväällä keskimääräiset päivän ylimmät lämpötilat alkavat lähestyä kahtakymppiä huhtikuun paikkeilla, samalla lisääntyy ilmankosteus, sen mukana pilvisyys ja sateet. Puissa lehdet alkavat kasvaa selvästi Suomea aiemmin.

Kesä

Kesän sää jakaantuu kahteen vaiheeseen: alkukesällä, etenkin kesäkuun paikkeilla, alkavat runsaat sateet. Tämän ns. sadekauden päätyttyä heinä-elokuussa kesä on kuumimmillaan, päivälämpötilat pysyttelevät kolmenkympin maissa; ”helleaalloissa” mittarien lukemat kipuavat jopa lähelle +40 Celsius-astetta! Tilannetta ei auta, että toisin kuin Suomen kesässä, ilma on hyvin kosteaa. Kosteankuuma ilma on (kuulemma, ei ole vielä omaa kokemusta) erittäin tukala ja lämpöön liittyvät ongelmat etenkin huonokuntoisilla ja iäkkäillä ihmisillä yleisiä. Lisäkiusan tuottaa hurrikaanikausi, joka jatkuu koko kesän läpi.

Syksy

Syksyllä ilmankosteus vähenee ja lämpötilat viilenevät, kuitenkin selvästi hitaammin kuin Suomessa. Tällä hetkellä (marraskuun puoliväliä lähestyessä) ilma on hieman keskimääräistä lämpimämpää, päivälämpötilat pysyttelevät enimmäkseen 15-20 Celsius-asteen tietämillä eli pari astetta normaalia korkeampina. Juuri nyt säätyyppi on vaihteleva, sade ja pouta vuorottelevat, aurinko pysyttelee enimmäkseen piilossa. Ruska ei ole vielä Tokion seudulla alkanut, vuoristoisemmilla alueilla puut hehkuvat paikoin jo hienoissa punaisen ja keltaisen sävyissä. Tällä hetkellä linnut laulavat, kukat kukkivat ja ilma on lämpimämpi kuin meillä parina viime juhannuksena.

Vielä en ole ehtinyt ottaa paljoa kuvia hyvällä kameralla, joten tähän esimerkkikuvitukseksi kaksi huonolaatuista kännykkäkuvaa tältä päivältä (mosaiikkiohjelma ei odotetusti arvostanut liikkuneita autoja toisessa kuvassa), esimerkit sekä sateesta että tämänhetkisestä pilvipeitteen rakoilusta. Seuraavassa blogitekstissäni parin viikon päästä toivottavasti vähän edustavampia kuvia.

Terveisiä kaikille sinne kotosuomeen, toivottavasti säät suosivat!

 

Sateinen Tokion Ginzan kaupunginosa (kuva: Joanna Rinne)
Sateinen Tokion Ginzan kaupunginosa (kuva: Joanna Rinne)
Tokion Shinjuku sateen tauottua, pilvipeitekin rakoilee (Kuva: Joanna Rinne)
Tokion Shinjuku sateen tauottua, pilvipeitekin rakoilee (Kuva: Joanna Rinne)