Kylmä putki jatkuu jo viidettä kuukautta – milloin tilanne purkautuu?

Julkaistu

Huhtikuussa alkanut kylmä kyyti on jatkunut läpi kesän. Elokuun tilastoja ei vielä ole julkaistu, mutta varovaisten arvioiden mukaan valtaosassa maata elokuukin kallistuisi hieman keskimääristä viileämmälle puolelle. Näin ollen tavanomaista kylmempi sää on jatkunut nyt yhtäjaksoisesti valtaosassa maata viiden kuukauden ajan.

Vuosina 1986-1987 jopa 10 kuukauden kylmä putki

Todennäköisesti tuleva kesä tulee sijoittumaan yhdeksi viileimmäksi kesäksi viimeisen 30 vuoden tarkasteluhistorian aikana, mutta tuskin kylmimmäksi. Koleampia kesiä on ollut 80-luvulla, mutta kokonaisuutena tämän kolean jakson kesto alkaa olla jo harvinaisen pitkä. Vuosina 1986-1987 kylmyys jatkui kuitenkin yhtäkestoisena jopa 10 kuukautta: kylmä putki alkoi joukuussa 1986 ja jatkui syyskuulle 1987 saakka. Sekä kesä että talvi olivat tuolloin poikkeuksellisen kylmiä. Tämän vuoden kolea putki ei vielä siis ole lähelläkään poikkeuksellista.

Pitkän ajan ennusteet syyskuusta: epävakaista, mahdollisesti viileää

ECMWF:n eli Euroopan keskusken lanseerama tuore pitkän ajan ennuste indikoi tavanomaista viileämmän sään jatkumista Suomessa syyskuun puolellekin, tosin signaali heikkenee kuun edetessä. Erityisesti lähipäivinä poikkeama tavanomaista kylmempään suuntaan on huomattavan suuri, jopa 5-10 astetta. Ensi viikon alkupuolella ja syyskuun alussa sää olisi ainakin tilapäisesti lämpenemässä. Hellepäiviä ei näillä näkymin ole tiedossa ennen seuraavaa kesäkautta.

Loppuvuodesta kuitenkin tavanomaista lämpimämpi?

ECMWF:n keskipitkät ja pitkät ennusteet ovat tällä hetkellä vielä kokeiluasteella, ja niihin tuleekin suhtautua varauksella, mutta jos tutkii tilannetta pidemmällä aikatähtäimellä, olisi tämän vuoden kolmesta viimeisestä kuukaudesta tulossa laajalti koko Eurooppaan tavanomaista lämpimämpiä ja Skandinaviaan normaalia sateisempia. Tämä yhdistelmä antaa ymmärtää, että Atlantin matalapainetoiminta käynnistyisi jossain vaiheessa syksyä kunnolla puskien sateita ja lauhaa merellistä ilmaa kohti itää ja Suomeakin. Muutos tavanomaista lämpimämpään suuntaan voisi tapahtua lokakuun aikana, ehkä jo syyskuun puolella.

Pohjois-Atlantti on tällä hetkellä hieman tavanomaista lämpimämpi ja poikkeaman ennustetaan kasvavan lähiaikoina. Voimakkaiden matalapaineiden syntymiseksi tarvitaan tarpeeksi suuria pohjois-etelä -suuntaisia lämpötilaeroja, jotka voisivat jo syyskuun aikana käynnistää yksittäisiä myrskymatalapaineita. Tässä vaiheessa pohjoisen napa-alueen ja keskileveysasteiden ilmamassojen välinen lämpötilaero alkaa olla jo merkittävä, jolloin matalapainetoiminnan voisi olettaa käynnistyvän kunnolla.

On melko epätodennäköistä, että kylmä putki jatkuisi enää kuukausitolkulla. Syksyn saapuminen ja lämpötilaerojen kasvaminen alkaa väkisinkin muovaamaan jumittunutta suursäätilaa, jolloin esimerkiksi yksittäinen voimakas myrskymatalapaine voisi sekoittaa pakkaa kunnolla ja päästää Suomen pois kylmästä kuplasta. Tilanteen purkautumisella on kuitenkin kääntöpuolensakin: syksystä voi tulla pitkä ja harmaa ja talven viivästyminen on mahdollista.

ECMWF:n pitkän ajan ennuste indikoi tavanomaista lämpimämpää loppuvuotta (OCT-DEC TEMP 2m anomaly).
Kuva: ECMWF
Pohjois-Eurooppa näyttää tavanomaista sateisemmalta (precipitation anomaly). Kuva: ECMWF
Elokuinen Vaasa (Kuva: Matti Hietala)

 

Kesäennustamisen haasteet – tällaista palautetta meteorologit saavat

Julkaistu

Kuluneen kesän sää on ollut monille suomalaisille pettymys. Viileys, runsaat sateet, helteiden poissaolo ja niiden ennustamiseen liittyvät haasteet ovat kirvoittaneet runsaasti palautetta meteorologeille. Sen sijaan Suomessa vierailleet kaukoturistit ovat olleet iloisia raikkaasta ja vaihtelevasta kesäsäästämme, ja tässä yhtälössä piileekin paljon matkailupotentiaalia varsinkin Aasian-lentoliikenteen lisääntyessä, vaikka turhan raikas kesäsää ei välttämättä olekaan meidän paikallisten mieleen.

Kesällä säätä seurataan tiiviimmin kuin muina vuodenaikoina, mikä näkyy kävijätilastoissa ja keskustelun lisääntymisenä sosiaalisen median kanavissa. Onhan meillä kaikilla omat kesälomasuunnitelmamme ja liuta kesätapahtumia, jolloin on tärkeää olla perillä säätilasta – jo ihan oman turvallisuuden vuoksi. Ulkoilmatapahtumien yhteydessä onkin syytä selvittää sääennuste huolella, sillä vaarallinen kesäinen sää saattaa aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi viime viikonloppuisen Kiira-rajuilman tapaan.

Huono sää näkyy palautteiden määrässä

Huono sää on subjektiivinen käsite, ja mikä on toiselle huonoa, voi olla toiselle aivan jotain muuta. Tänä kesänä saatujen palautteiden määrästä ja sisällöstä voi kuitenkin päätellä, että valtaosalle kuluneen kesän sää on ollut pettymys. Huono sää alentaa palautteenantokynnystä, mutta vielä ehkä tätäkin enemmän palautetta kirvoittavat liian optimistiset ennusteet.

Myös meteorologisessa mielessä tämä kesä on aiheuttanut runsaasti pettymyksiä, sillä ennustaminen on paikoitellen ollut erittäin haastavaa. Suomi on kuulunut lähes koko kesän ajan pääsääntöisesti viileän ja epävakaisen polaari-ilmamassan puolelle, mutta ajoittain olemme sijainneet hyvin lähellä eteläisempiä keskileveysasteiden lämpimiä ilmamassoja. Sijainti kahden täysin erityyppisen ilmamassan rajamaastossa tuo ennustettavuuteen haasteita, koska pienetkin muutokset mesomittakaavan sääilmiöissä ovat saattaneet heiluttaa ennustetta äärilaidasta toiseen – ja verrattain lyhyelläkin aikajänteellä. Kun ennustetut ja kauan odotetut helteet jäävät tulematta ja tilalle tuleekin +15 astetta ja tasaisen tappavaa sadetta, saattaa sanainen arkku aueta. Mutta miksi nimenomaan tänä kesänä näin on käynyt? Tutkitaan tilannetta alla.

Tyypillisimmät palautteet kesällä 2017

1) Helle: Ennustettu helle jäi taas tulematta. Harmaa pilvikatto ja rankkasadetta, tämäkö on käsityksenne helteestä?”

Sää on ollut Suomessa pääsääntöisesti tavanomaista viileämpää jo huhtikuusta saakka. Olemme tiiviisti kuuluneet viileän ja epävakaisen polaari-ilmamassan piiriin, kun taas lämpimämmät ja aurinkoisemmat säät ovat jääneet Etelä- ja Keski-Euroopan asiaksi. Välillä helteisen ilmamassan pulsseja on kuitenkin puskenut eteläisestä Euroopasta kohti Suomea, mutta suurin osa niistä on jäänyt Baltian puolelle ja Venäjälle. Sen sijaan Suomi on saanut niskaansa lämpimämmän ilmamassan pohjoisreunalla kulkeneet runsaat sateet.

Kesän aikana numeeriset säämallit ovat muutamaan otteeseen olleet yksimielisiä helteisen ilmamassan vierailusta Suomessa. Keskileveysasteiden jämäkkä suihkuvirtaus on kuitenkin toistuvasti blokannut helteiset ilmamassat ja käännyttänyt ne kohti Venäjää. Hellepäivämme ovat olleet yksittäisiä, eikä kaikilla paikkakunnilla vielä näin elokuunkaan puolella ole mitattu yhtäkään hellepäivää. Toisinaan helle on jäänyt vain muutamien satojen kilometrien päähän Venäjälle tai Viroon, mutta tämä tieto tuskin lohduttaa. Ilmamassojen rajavyöhykkeellä sään ennustaminen on haastavaa, sillä pienetkin muutokset sadealueiden tai matalapaineiden reiteissä voivat kääntää ennustetut helteet rankkasateiksi.

Median tapa uutisoida helteistä on paikoitellen ollut myös turhan optimistinen ja suuruudenhullu. On saatettu puhua helleaallosta Suomessa, kun todellisuudessa hellelukemia on mitattu vain muutamilla paikkakunnilla. Laaja-alainen helle on loistanut poissaolollaan tänä kesänä.

Kesäinen auringonlasku Vaasassa (kuva: Matti Hietala)

2) Ukkonen: ”Jyväskylään on luvattu ukkosta, mutta jäi tulematta. Täällä ei ole ukkostanut koko kesänä!”

Ukkonen on jokakesäinen, paikallinen ilmiö. Näin pohjoisilla leveysasteilla ukkosia esiintyy laaja-alaisempana ja voimakkaampana ilmiönä keskimäärin vain joitain kertoja kesässä. Tänä kesänä laaja-alaisempia ukkosia on esiintynyt vain Kiira-rajuilman yhteydessä, muutoin kyseessä ovat olleet hyvin paikalliset ja yksittäisiin kuurosoluihin liittyvät ukkoset.

Meteorologin on mahdotonta nimetä tai ennustaa tarkkaa paikkakuntaa, mihin ukkoset tulevat osumaan. On mielekkäämpää ja järkevämpää puhua ukkosen todennäköisyydestä jollain alueella, esimerkiksi maan keskiosassa. Tällöin yksittäisistä kuurosoluista puhuttaessa totuus on yleensä se, että valtaosa alueesta jää ilman ukkosia, mutta pienellä alueella saattaa päivän aikana ukkostaa voimakkaasti ja toistuvastikin. Ukkosten osuminen juuri omalle paikkakunnalle on sattuman kauppaa.

Ukkosten syntymiseen vaaditaan liuta laukaisevia tekijöitä: tarpeeksi kosteutta, epävakaa ilmakehä, joko auringon lämmittävä vaikutus tai rintamasysteemi, joka saa ilman kohoamaan ja vesihöyryn tiivistymään ylempänä. Yhdenkin tekijän puuttuminen tai esimerkiksi voimakas inversiokerros voivat torpata ukkoskehityksen. Lue aiheesta lisää täällä.

Tänä kesänä on tullut rankkoja sateita, mutta ukkoset ovat olleet vähissä. (Kuva: Markus M / Luopioinen)

3) Sade: ”Ennustitte sadetta, vaikka paistaa aurinko! Peruin tämän takia kaikki suunnitelmani.”

Kesäinen sade on harvoin tuntitolkulla jatkuvaa, ainoastaan laajempien sadealueiden tai rintamien yhteydessä. Useimmiten kesällä kyseessä ovat yksi- tai monisoluiset kuurosateet, jotka ovat ukkosten tapaan paikallisia. Tällöin omalla paikkakunnalla sadetta voi tulla päivän mittaan useampaankin otteeseen, mutta esimerkiksi naapuripaikkakunta voi olla samanaikaisesti täysin sateeton ja aurinkoinenkin – tai päinvastoin. Kesäisin sadekuurojen sijaintia on piste-ennusteiden sijasta järkevämpää seurata reaaliaikaisesta sadetutkasta ja siihen pohjautuvasta tutkaennusteesta.

Varsinkin useamman päivän päähän ajoittuvissa piste-ennusteissa sadekuurojen ennustaminen alkaa olla jo haastavaa. Kuuropilviä nimittäin syntyy ja kuolee nopealla aikasyklillä, ja onkin mahdotonta sanoa, mihin tarkalleen ottaen seuraava syntyy. Otetaan käytännön esimerkki keittiöstä: kiehuvaa vettä katsoessamme emme voi tietää, mihin seuraava kupla syntyy, se on sattumanvaraista. Sama pätee kuuropilviin. On huomattavasti helpompaa ennustaa laaja-alaisten sadealueiden yhteyteen liittyviä rintamasateita kuin yksittäisiä sadekuuroja.

Sade ja paiste ovat vuorotelleet tänäkin kesänä (kuva: Matti Hietala, Vaasa).

4) Sumupilvilautta: ”Auringon piti tänään paistaa, mutta taivaalla möllöttää matalalla roikkuvaa pilveä. On kovin kylmäkin.”

Erityisesti loppukesällä sumupilvet alkavat yleistyä sisämaan puolella, missä sumut ovat yleisimmillään elo-syyskuussa. Aamusumut ovat yleisiä erityisesti selkeiden ja heikkotuulisten öiden yhteydessä, jolloin säteilyjäähtyminen tiivistää maanpinnan yläpuolella olevan vesihöyryn sumuksi. Auringon noustessa ja lämmittäessä sumupilvi alkaa haihtua alaosastaan ja vähitellen kohoaa korkeammalle, mutta sitkeimmät sumupilvet saattavat jäädä riesaksi pitkälle aamupäivään tai iltapäivään saakka. Mitä pidemmälle kohti syksyä mennään, sen epätodennäköisemmäksi sumupilven hälveneminen käy, sillä auringon säteilyteho vähenee päivä päivältä. Sumun hälveneminen vaatii aina jonkin laukaisevan tekijän: joko lämpöä tai tuulta.

Aamusumujen sijainnin ennustaminen on haastavaa, ja niiden tarkkaa hälvenemisaikaa on hankala sanoa. Joskus sumupilven alla lämpötila saattaa jäädä selvästi ennustettua matalammaksi, sillä sumun haihtuminen sitoo lämpöä jo itsessään.

(Sumu voi jäädä vaanimaan pidemmäksikin aikaa iltapäivällä syksyn edetessä. Kuva: Kevin Snookawell / Flickr)

Minkälainen on ollut kuluva kesä mielestäsi?

 

Vaarallisen voimakkaita ukkosia lauantaina etelään

Julkaistu

Kesä on edennyt jo pitkälle ja vasta näin elokuun puolella olemme ensi kertaa kokemassa tilanteen, kun erittäin ukkosherkkää ja lämmintä ilmamassaa on nousemassa Baltian suunnalta maan etelä- ja keskiosaan. Aikaisemmin tänä kesänä vastaavat lämpöisenkosteat pulssit ovat jääneet Suomen rajojen etelä- ja kaakkoispuolelle, ja lauantainkin tilanteeseen on liittynyt runsaasti epävarmuustekijöitä.

Edellytyksiä vuoden 2010 kaltaisille rajuilmoille

Lämpimin ja kostein ilmamassa on levittäytymässä maan eteläosaan lauantai-iltapäivän ja -illan aikana. Viron puolella mitataan todennäköisesti jopa yli 30 asteen lukemia, mutta helteisin ilma levittäytyy Suomen puolelle vasta illalla, jolloin auringon teho ei enää riitä nostamaan lämpötiloja niin korkealle. Joka tapauksessa tämän kesän lämpöennätystä, 27.6 astetta, saatetaan lauantaina kolkutella etelässä. Vaikka lauantai ei maksimilämpötilojen puolesta ole mitenkään erityinen, kiinnittyy huomio ilmamassan kosteuteen ja ilmakehän virtausdynamiikkaan, joiden lauantainen kombinaatio mahdollistaa Baltian pohjoisosassa ja Etelä-Suomessa järjestäytyneiden ja laaja-alaisten ukkospilvimuodostelmien syntymisen. Lauantaissa on potentiaalia uudelle Asta- tai Sylvi-tyyppiselle rajuilmalle ja todennäköisesti kyseessä on kirkkaasti tämän kesän aktiivisin ukkospäivä, joka tosin tulee mahdollisesti rajoittumaan melko pienelle alueelle maan eteläosaan.

Lauantain synoptinen tilanne on erittäin otollinen voimakkaiden ukkosten syntymiselle Baltiassa ja eteläisessä Suomessa. Kaakosta virtaava erittäin lämmin ja kostea ilma ja lännestä lähestyvä säärintama luovat otolliset olosuhteet konvektiolle. Etelän puoleisen voimakkaan suihkuvirtauksen ja nk. paksun kerroksen voimakas tuuliväänne antavat edellytykset järjestäytyneille ukkoskuurosoluille, nk. MCS (mesoscale convective system) Kuva: MTV Uutiset

Lauantain tilanne tarkemmin

Kosteaa ja lämmintä ilmaa virtaa lauantaiyöstä lähtien maan etelä- ja keskiosaan idässä olevan korkeapaineen länsipuolitse. Iltapäivän aikana matalapaineen sola kurottaa lännestä ja sen etupuolelle alkaa syntyä yksittäisiä sade- ja ukkoskuuroja iltapäivän aikana maan länsi- ja lounaisosaan. Jos sään yleiskuva on kuitenkin pilvinen, rajoittaa tämä jonkin verran kuurottaisten sateiden syntyä. Lauantain ilmamassa antaisi eteläisessä Suomessa keskikesällä aurinkoisessa säässä edellytykset yli 30 asteen lukemille, mutta näin elokuun puolella auringon säteilyteho on jo pienempi ja toisaalta erittäin lämpimiin ja kosteisiin ilmavirtauksiin liittyy tähän aikaan vuodesta myös runsaampaa pilvisyyttä näin korkeilla leveysasteilla. Todennäköisesti helleraja ylitetään useillakin paikkakunnilla, päivän ylimmät lukemat kohonnevat n. 27 asteeseen.

Illan aikana matalapaineen solaan liittyvä kylmä rintama lähestyy lounaasta ja samalla eteläisen Suomen ylle levittäytyy yhä lämpimämpää ja kosteampaa ilmamassaa Baltiasta. Ilmakehässä nk. paksun kerroksen tuuliväänteet ovat melko voimakkaita, samoin myös alailmakehän suihkuvirtaus – tämä kombo yhdistettynä kosteaan ja lämpimään ilmamassaan tulee mahdollisesti synnyttämään järjestäytyneitä, laaja-alaisiakin ukkoskuurosoluja illan aikana. Potentiaalia on vuoden 2010 kaltaisille Sylvi- ja Asta-rajuilmoille. Erityisesti etelärannikon tuntumassa sademäärät voivat nousta lauantai-illan ja sunnuntaiyön aikana hyvin korkeiksi (yli 50 mm) ja mikäli järjestäytyneitä ukkokuurossoluja pääsee syntymään, voivat tuulenpuuskat yltyä myrskylukemiin ja aiheuttaa tuulivahinkoja. Haittaa aiheuttaa mahdollisesti myös intensiivinen salamointi, ja iltapäivän kuuroissa myös rakeet ovat mahdollisia sisämaan puolella.

Vielä näin perjantainkin puolella ennusteeseen liittyy epävarmuustekijöitä: mihin mahdolliset ukkoskuurot syntyvät ja rajoittaako lauantain runsas pilvisyys voimakkaampien ukkosten syntymistä. Joka tapauksessa rajuilmaan kannattaa lauantain aikana varautua – kaikki ainekset ovat kasassa. Seuraa tilannetta lauantaina Forecan sade- ja ukkostutkasta!

Lauantaissa on potentiaalia kesän rajuimmaksi ukkospäiväksi. Kuva: MTV Uutiset

Jättikokoinen ukkosmyräkkä riehui Suomen eteläpuolella

Julkaistu

Tiistain ja keskiviikon aikana erittäin lämpimän ja kostean ilmamassan pulssi suuntautui Välimereltä kohti Venäjän luoteisosaa. Lämpötilat kohosivat lämpimän sektorin alueella Etelä- ja Itä-Euroopassa laajalti 30 ja 40 asteen välille. Lämpimän ja kylmän ilmamassan rajamaille syntyi keskiviikkoyön aikana laaja-alaisia ukkoskuuroja, jotka keskiviikon aikana muodostivat massiivisen mesoskaalan konvektiivisen ukkospilvijärjestelmän Baltian itäosassa ja Venäjän länsipuoliskolla. Laajimmillaan MCS:n (mesoscale convective system) halkaisija oli jopa 500 kilometrin luokkaa, kun esimerkiksi Suomessa kesäiset ukkoskuurot ovat tänä vuonna olleet halkaisijaltaan enintään joitain kymmeniä kilometrejä.

Mesoskaalan konvektiivinen ukkospilvijärjestelmä syntyi kylmän rintaman alueelle ke 2.8.2017. Sen etelä- ja itäpuolella oli erittäin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa. Tämä satelliittikuva on iltapäivältä 2.8.2017.

Viimeksi yhtä laaja-alainen ukkospilvijärjestelmä havaittiin Euroopassa muutama vuosi sitten Saksan ja Puolan yllä, jolloin esiintyi jopa 10-senttisiä rakeita. Eilisen aikana vaaraa aiheuttavien tekijöiden kombo oli kasassa Baltian ukkosmyräkän kohdalla: voimakas virtauskenttä, tuuliväänne, erittäin kostea ja helteinen ilmamassa antoivat edellytykset jopa hirmumyrskyn voimalla puhaltaville syöksyvirtauksille, suurille sadekertymille ja intensiiviselle salamoinnille.

Ukkoskuurojen yhteydessä havaittiin eilen Keski- ja Itä-Euroopassa monin paikoin voimakkaita tuulen puuskia. Baltian mesoskaalan konvektiiviseen systeemiin liittyneet voimakkaimmat puuskat jäivät todennäköisesti havaintoverkoston ulkopuolelle, mutta systeemin voimakkuudesta päätelleen rajuimmat ukkospuuskat ovat voineet olla 30-35 m/s.

Vastaavanlaiset massiiviset ukkoskuurojärjestelmät ovat Suomessa harvinaisia. Mieleen tulee kuitenkin vuosi 2010, jolloin mm. 29.-30.7. ennätyshelteet päättäneessä Asta-myräkässä on ollut samanlaisia elementtejä. 8.8.2010 maan eteläosaan Baltiasta iskenyt Sylvi-rajuilma on ollut rakenteeltaan myös vastaavanlainen, jolloin voimakkaimmat ukkospuuskat olivat peräti 35 m/s.

Laaja-alaisten mesoskaalan konvektiivisten ukkoskuurojen esiintyminen ei tänä kesänä ole ollut Suomessa mahdollista viileän säätyypin johdosta. Yleensä Suomessa tavattavat mesoskaalan mittakaavan ukkosmyräkät syntyvät meillä kosteiden ja lämpimien kaakon puoleisten ilmavirtausten yhteydessä, ja tällöinkin monen muun elementin on oltava mukana kombossa, kuten esimerkiksi voimakkaan tuuliväänteen, joka pitää systeemin elossa ja laaja-alaisena.

Lähiaikoinakin kosteat ja helteiset pulssit näyttävät suuntaavan Välimereltä kohti Venäjää, joten Keski- ja Itä-Euroopassa voimakkaat ukkoset voivat elokuun aikana jatkua. Suomessa puhutaan enemmänkin yksittäisistä sade- ja ukkoskuuroista lähiaikoina, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, että elokuusta on tulossa tämän kesän vilkkain ukkoskuukausi. Se tosin ei tänä vuonna paljoa vaadi.

Eiliseen rajuilmaan liittyi paikoin suuria sadekertymiä Venäjän länsiosassa.