Kesäennustamisen haasteet – tällaista palautetta meteorologit saavat

Kuluneen kesän sää on ollut monille suomalaisille pettymys. Viileys, runsaat sateet, helteiden poissaolo ja niiden ennustamiseen liittyvät haasteet ovat kirvoittaneet runsaasti palautetta meteorologeille. Sen sijaan Suomessa vierailleet kaukoturistit ovat olleet iloisia raikkaasta ja vaihtelevasta kesäsäästämme, ja tässä yhtälössä piileekin paljon matkailupotentiaalia varsinkin Aasian-lentoliikenteen lisääntyessä, vaikka turhan raikas kesäsää ei välttämättä olekaan meidän paikallisten mieleen.

Kesällä säätä seurataan tiiviimmin kuin muina vuodenaikoina, mikä näkyy kävijätilastoissa ja keskustelun lisääntymisenä sosiaalisen median kanavissa. Onhan meillä kaikilla omat kesälomasuunnitelmamme ja liuta kesätapahtumia, jolloin on tärkeää olla perillä säätilasta – jo ihan oman turvallisuuden vuoksi. Ulkoilmatapahtumien yhteydessä onkin syytä selvittää sääennuste huolella, sillä vaarallinen kesäinen sää saattaa aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi viime viikonloppuisen Kiira-rajuilman tapaan.

Huono sää näkyy palautteiden määrässä

Huono sää on subjektiivinen käsite, ja mikä on toiselle huonoa, voi olla toiselle aivan jotain muuta. Tänä kesänä saatujen palautteiden määrästä ja sisällöstä voi kuitenkin päätellä, että valtaosalle kuluneen kesän sää on ollut pettymys. Huono sää alentaa palautteenantokynnystä, mutta vielä ehkä tätäkin enemmän palautetta kirvoittavat liian optimistiset ennusteet.

Myös meteorologisessa mielessä tämä kesä on aiheuttanut runsaasti pettymyksiä, sillä ennustaminen on paikoitellen ollut erittäin haastavaa. Suomi on kuulunut lähes koko kesän ajan pääsääntöisesti viileän ja epävakaisen polaari-ilmamassan puolelle, mutta ajoittain olemme sijainneet hyvin lähellä eteläisempiä keskileveysasteiden lämpimiä ilmamassoja. Sijainti kahden täysin erityyppisen ilmamassan rajamaastossa tuo ennustettavuuteen haasteita, koska pienetkin muutokset mesomittakaavan sääilmiöissä ovat saattaneet heiluttaa ennustetta äärilaidasta toiseen – ja verrattain lyhyelläkin aikajänteellä. Kun ennustetut ja kauan odotetut helteet jäävät tulematta ja tilalle tuleekin +15 astetta ja tasaisen tappavaa sadetta, saattaa sanainen arkku aueta. Mutta miksi nimenomaan tänä kesänä näin on käynyt? Tutkitaan tilannetta alla.

Tyypillisimmät palautteet kesällä 2017

1) Helle: Ennustettu helle jäi taas tulematta. Harmaa pilvikatto ja rankkasadetta, tämäkö on käsityksenne helteestä?”

Sää on ollut Suomessa pääsääntöisesti tavanomaista viileämpää jo huhtikuusta saakka. Olemme tiiviisti kuuluneet viileän ja epävakaisen polaari-ilmamassan piiriin, kun taas lämpimämmät ja aurinkoisemmat säät ovat jääneet Etelä- ja Keski-Euroopan asiaksi. Välillä helteisen ilmamassan pulsseja on kuitenkin puskenut eteläisestä Euroopasta kohti Suomea, mutta suurin osa niistä on jäänyt Baltian puolelle ja Venäjälle. Sen sijaan Suomi on saanut niskaansa lämpimämmän ilmamassan pohjoisreunalla kulkeneet runsaat sateet.

Kesän aikana numeeriset säämallit ovat muutamaan otteeseen olleet yksimielisiä helteisen ilmamassan vierailusta Suomessa. Keskileveysasteiden jämäkkä suihkuvirtaus on kuitenkin toistuvasti blokannut helteiset ilmamassat ja käännyttänyt ne kohti Venäjää. Hellepäivämme ovat olleet yksittäisiä, eikä kaikilla paikkakunnilla vielä näin elokuunkaan puolella ole mitattu yhtäkään hellepäivää. Toisinaan helle on jäänyt vain muutamien satojen kilometrien päähän Venäjälle tai Viroon, mutta tämä tieto tuskin lohduttaa. Ilmamassojen rajavyöhykkeellä sään ennustaminen on haastavaa, sillä pienetkin muutokset sadealueiden tai matalapaineiden reiteissä voivat kääntää ennustetut helteet rankkasateiksi.

Median tapa uutisoida helteistä on paikoitellen ollut myös turhan optimistinen ja suuruudenhullu. On saatettu puhua helleaallosta Suomessa, kun todellisuudessa hellelukemia on mitattu vain muutamilla paikkakunnilla. Laaja-alainen helle on loistanut poissaolollaan tänä kesänä.

Kesäinen auringonlasku Vaasassa (kuva: Matti Hietala)

2) Ukkonen: ”Jyväskylään on luvattu ukkosta, mutta jäi tulematta. Täällä ei ole ukkostanut koko kesänä!”

Ukkonen on jokakesäinen, paikallinen ilmiö. Näin pohjoisilla leveysasteilla ukkosia esiintyy laaja-alaisempana ja voimakkaampana ilmiönä keskimäärin vain joitain kertoja kesässä. Tänä kesänä laaja-alaisempia ukkosia on esiintynyt vain Kiira-rajuilman yhteydessä, muutoin kyseessä ovat olleet hyvin paikalliset ja yksittäisiin kuurosoluihin liittyvät ukkoset.

Meteorologin on mahdotonta nimetä tai ennustaa tarkkaa paikkakuntaa, mihin ukkoset tulevat osumaan. On mielekkäämpää ja järkevämpää puhua ukkosen todennäköisyydestä jollain alueella, esimerkiksi maan keskiosassa. Tällöin yksittäisistä kuurosoluista puhuttaessa totuus on yleensä se, että valtaosa alueesta jää ilman ukkosia, mutta pienellä alueella saattaa päivän aikana ukkostaa voimakkaasti ja toistuvastikin. Ukkosten osuminen juuri omalle paikkakunnalle on sattuman kauppaa.

Ukkosten syntymiseen vaaditaan liuta laukaisevia tekijöitä: tarpeeksi kosteutta, epävakaa ilmakehä, joko auringon lämmittävä vaikutus tai rintamasysteemi, joka saa ilman kohoamaan ja vesihöyryn tiivistymään ylempänä. Yhdenkin tekijän puuttuminen tai esimerkiksi voimakas inversiokerros voivat torpata ukkoskehityksen. Lue aiheesta lisää täällä.

Tänä kesänä on tullut rankkoja sateita, mutta ukkoset ovat olleet vähissä. (Kuva: Markus M / Luopioinen)

3) Sade: ”Ennustitte sadetta, vaikka paistaa aurinko! Peruin tämän takia kaikki suunnitelmani.”

Kesäinen sade on harvoin tuntitolkulla jatkuvaa, ainoastaan laajempien sadealueiden tai rintamien yhteydessä. Useimmiten kesällä kyseessä ovat yksi- tai monisoluiset kuurosateet, jotka ovat ukkosten tapaan paikallisia. Tällöin omalla paikkakunnalla sadetta voi tulla päivän mittaan useampaankin otteeseen, mutta esimerkiksi naapuripaikkakunta voi olla samanaikaisesti täysin sateeton ja aurinkoinenkin – tai päinvastoin. Kesäisin sadekuurojen sijaintia on piste-ennusteiden sijasta järkevämpää seurata reaaliaikaisesta sadetutkasta ja siihen pohjautuvasta tutkaennusteesta.

Varsinkin useamman päivän päähän ajoittuvissa piste-ennusteissa sadekuurojen ennustaminen alkaa olla jo haastavaa. Kuuropilviä nimittäin syntyy ja kuolee nopealla aikasyklillä, ja onkin mahdotonta sanoa, mihin tarkalleen ottaen seuraava syntyy. Otetaan käytännön esimerkki keittiöstä: kiehuvaa vettä katsoessamme emme voi tietää, mihin seuraava kupla syntyy, se on sattumanvaraista. Sama pätee kuuropilviin. On huomattavasti helpompaa ennustaa laaja-alaisten sadealueiden yhteyteen liittyviä rintamasateita kuin yksittäisiä sadekuuroja.

Sade ja paiste ovat vuorotelleet tänäkin kesänä (kuva: Matti Hietala, Vaasa).

4) Sumupilvilautta: ”Auringon piti tänään paistaa, mutta taivaalla möllöttää matalalla roikkuvaa pilveä. On kovin kylmäkin.”

Erityisesti loppukesällä sumupilvet alkavat yleistyä sisämaan puolella, missä sumut ovat yleisimmillään elo-syyskuussa. Aamusumut ovat yleisiä erityisesti selkeiden ja heikkotuulisten öiden yhteydessä, jolloin säteilyjäähtyminen tiivistää maanpinnan yläpuolella olevan vesihöyryn sumuksi. Auringon noustessa ja lämmittäessä sumupilvi alkaa haihtua alaosastaan ja vähitellen kohoaa korkeammalle, mutta sitkeimmät sumupilvet saattavat jäädä riesaksi pitkälle aamupäivään tai iltapäivään saakka. Mitä pidemmälle kohti syksyä mennään, sen epätodennäköisemmäksi sumupilven hälveneminen käy, sillä auringon säteilyteho vähenee päivä päivältä. Sumun hälveneminen vaatii aina jonkin laukaisevan tekijän: joko lämpöä tai tuulta.

Aamusumujen sijainnin ennustaminen on haastavaa, ja niiden tarkkaa hälvenemisaikaa on hankala sanoa. Joskus sumupilven alla lämpötila saattaa jäädä selvästi ennustettua matalammaksi, sillä sumun haihtuminen sitoo lämpöä jo itsessään.

(Sumu voi jäädä vaanimaan pidemmäksikin aikaa iltapäivällä syksyn edetessä. Kuva: Kevin Snookawell / Flickr)

Minkälainen on ollut kuluva kesä mielestäsi?

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

83 vastausta kirjoitukseen

  1. Mietiskelijä sanoo:

    Mikseivät ihmiset käsitä sanaa ”ennuste?”
    Sää on faktaa vasta todellisten mittaustulosten jälkeen, ei koskaan sitä ennen.

  2. herra huu sanoo:

    Sää on ollut kyllä suuri pettymys, lähes joka päivä on saanut palella jossain vaiheessa, eikä hellivää lämpöä ole ollut kuin ohimenevästi. Ennusteisiin ei yleensäkään Suomessa kannata luottaa kuin korkeintaan parin päivän päähän, koska säähän vaikuttaa niin monta tekijää tässä erilaisten ilmastotyyppien ja ilmavirtausten ristipaineessa. Poikkeuksina pitkäaikaiset korkeapaineet ja etenkin loppuvuodelle tyypilliset jatkuvat lauhat lounaisvirtaukset, joiden perusteella ennustettavuus on parempi. Tässä on nyt ollut kolmas peräkkäinen epävakainen ja viileä kesä, enkä ihan usko maalailtuihin hellekesien yleistymiseen tulevaisuudessakaan. Varmasti jossain muualla muttei Suomessa kuin korkeintaan silloin tällöin. Pikemminkin suihkuvirtausten viileälle puolelle jumittumisia nähdään enenevissä määrin.

    • Tapio Rautiainen sanoo:

      Hyvin suurella todennäköisyydellä lämpimiä kesiä ei ole tulossa seuraavan 15 vuoden aikana. Olemme 60 vuoden jaksossa vaiheessa, joka vastaa 1950-luvun sääoloja. Auringonpilkkuvaihtelulla on suuri merkitys. Auringonpilkkuminimi on vuonna 2019, jolloin kesät Suomessa ovat viileimmillään. Tästä maksimiin on 4 vuotta ja vuoden 2025 tienoilla on mahdollisuus vähän parempiin kesäsäihin. 1950-luvulla oli vain 3 lämmintä kesää ja 1960-luvulla ei ainoatakaan, tosin muutama normaalilämpöinen oli vuosikymmenen puolivälin jälkeen. On mahdollista, että tämän vuosikymmenen lämpimien kesien kiintiö on jo käytetty – vuodet 2010-2011, 2013-2014, mutta on mahdollista, että yksi lämmin kesä vielä tällä vuosikymmenellä vielä tulee, mutta varmaa se ei ole. 2020-luvulla, joka vastaa 1960-luvun tilannetta, ei välttämättä tule ainoatakaan lämmintä kesää, mutta yksittäiset 2-3 viikon lämpimät jaksot ovat mahdollisia ja jopa todennäköisiä.

      • Jani sanoo:

        Nyt ollaan vuodessa 1950

      • Hohhoijaa sanoo:

        Kerrotko vielä ”Tapio Rautiainen”, miksi tuo väittämäsi auringon vaikutus on vaikuttanut vain hyvin pienellä alueella pohjoisella pallonpuoliskolla? Isommalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla on ollut todella kuuma kesä, kuten myös globaalisti lähes ennätyslämmin.

        • peikko763 sanoo:

          Hohheli, kyllä se aurinko vaikuttaa koko maapallolla :). Ja ei 50-luvullakaan ilmasto viilentynyt vuodessa 1970-luvun tasolle, kaikki aikanaan.

        • peikko763 sanoo:

          Valtamediastakin voit löytää asiallista tietoa siitä että nyt viilenee :
          https://yle.fi/uutiset/3-8304365

          • Hohhoijaa sanoo:

            Miksi sinulla peikko ei ole mitään muuta elämää kuin tuo loputon idioottimainen ja lapsellinen viilenemishörhöilysi?

          • peikko763 sanoo:

            Miksi itselläsi hohheli ei ole mitään muuta elämää kuin tuo loputon suomi24 ja tiede.fi palstan häiriköinti ?

          • Hohhoijaa sanoo:

            Miksi peikko olet noin lapsellinen häirikkö?

        • Tapio Rautiainen sanoo:

          Jos olisimme jetvirtauksen eteläpuolella, olisi lämmintä, mutta suihkuvirtaus on sijoittunut Suomen eteläpuolelle ja suihkuvirtauksen lävitse lämmintä ei pääse. Olemme viileän polaari-ilman alueella, jossa matalapaineita sateineen liikkuu Atlantilta koilliseen Suomen poikki ja sulkukorkean muodostuminen Suomeen on mahdottomuus tässä tilanteessa.

  3. Tarja Simola sanoo:

    Niin sanoi eräs ihminen meilläkin kylässä ollessaan :”Ne tosiaankin on ennusteita”! Mutta ei tainnut ymmärtää sanan merkitystä…. Puhelimista seurataan pisaran ja auringon kuvia tiiviisti, sekä harmitellaan autonpesun menneen hukkaan….Minusta tämän kesän ennusteet ovat olleet melko tarkkoja. Olen aamuisin tarkastanut sade/täsmätutkasta päivän tilanteen, jotta voin mansikanitsepoimijoille ilmoittaa milloin kannattaa tulla ja toki sen mukaan valmiiksipoimitun määrän myös. Yksi päivä oli jolloin luvattiin sadetta eikä sitä tullut, mutta ei se työntekoa haitannut 😉 ! Nykyihmisillä taitaa olla liian kovat vaatimukset Suomen ilmastolle – kun ei ole aina kivaa säätä.

  4. Saturnalia sanoo:

    Tämä on ollut kolmas kylmä kesä Helsingissä peräkkäin. Kun ei tule edes parin päivän hellejaksoa, samaa +20C epävakaista möllötystä vaan. Yhden hellepäivän koin, kun kävin Virossa. Ihan hätkähti, että ei hitto, meillä Suomessakin on joskus ollut tällainen kesä. Kolmen kylmän vuoden jälkeen muistot alkavat haalistua.
    Vähäsateinen kesä tämä on ollut, ainakin tuntunut siltä. Hyvin vähäsatainen ja ukkosia ei juuri ollenkaan,
    Ripsinyt on joskus, mutta sellaisia kunnon kesäsateita ei oikein ole ollut.

  5. H.S sanoo:

    On ollut hyvä kesä, vaikkei helteitä ole pahemmin ollut. Aika sateetonta mutta tuulista ja aurinkoista. Eipä säätä voi 100 prosenttisesti ennustaa, sehän on vain ennustus, ei lupaus. Luonto on ihmeellinen ja vaihteleva 😀

  6. Jopi sanoo:

    Markus, jos olisit rehellinen, myöntäisit että ajatte AGW- agendaa lämmittämällä muutaman päivän ennustetta ja värjäämällä sääkarttoja punaisella.

    • Hohhoijaa sanoo:

      Jopi, jos olisit rehellinen, myöntäisit että hörhöilet iänikuista ilmastodenialismi-roskaa, perustuen tällä kertaa kylmäkirsikanpoimintaan, kun suurimmassa osassa maailmaa ja myös pohjoista pallonpuoliskoa on ollut lähes ennätyskuuma kesä.

      • peikko763 sanoo:

        Ei ole ollut lähimainkaan ennätyskuuma kesä pohjoisella pallonpuoliskolla..

        • Hohhoijaa sanoo:

          Kylläpä vaan on ollut, ihan tuosta loputtomasta hörhöilystäsi riippumatta.

          • peikko763 sanoo:

            pöh. kesä on ollut kylmempi huomattavasti kuin vuosi 2016 :
            http://models.weatherbell.com/climate/cdas_v2_hemisphere_2016.png
            http://models.weatherbell.com/climate/cdas_v2_hemisphere_2017.png

          • Hohhoijaa sanoo:

            Et peikko näköjään ymmärrä edes sanan ”lähes” tarkoitusta.

          • Hohhoijaa sanoo:

            Kaiken lisäksi peikko uskoo tunnetun ilmastodenialistin ylläpitämään roskasivustoon, ja linkittää moiseen.

            Hohhoijaa.

        • Hohhoijaa sanoo:

          Katsotaanpas…

          https://data.giss.nasa.gov/gistemp/

          Pohjoisen pallonpuoliskon tämä kalenterikesä (kuukaudet 6-8) on vielä kesken. Kuukaudet 6-7 olivat pohjoisella pallonpuoliskolla mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vastaava jakso, häviten vain kahdelle edelliselle vuodelle. Globaalisti sijoitus on kaksi, häviten vain edelliselle vuodelle. Kuukausi 7 oli globaalisti sijalla yksi.

          Eli kyllä se ”lähes” vaan pitää paikkansa ja ilmasto lämpenee, ihan riippumatta peikon loputtomasta lapsellisesta denialismihörhöilystä.

          • peikko763 sanoo:

            http://blogi.foreca.fi/2017/07/poikkeuksellisen-kolea-kesan-alkupuolisko-helsingissa-ei-ainuttakaan-hellepaivaa/#comment-12881

            Käytät itse samaa lähdettä.

          • Hohhoijaa sanoo:

            Peikolla näyttää olevan suuria ymmärtämisvaikeuksia monien asioiden suhteen. Hän ei näköjään ymmärrä edes eroa Helsingillä / Suomella ja koko maapallolla / sen pohjoisella puolikkaalla.

            Hohhoijaa.

          • peikko763 sanoo:

            Itsellä on ymmärtämisvaikeuksia monien asioiden suhteen :) kun syytät minua denialistiksi vaikka käytän samoja lähteitä kuin sinä, sinä tässä se denialisti olet.

          • Hohhoijaa sanoo:

            Ei, minä en ole ilmastodenialisti. Sinä peikko olet. Ja olet tuhlannut siihen hörhöilyysi ja muuhun lapsellisuuteesi aivan käsittämättömästi ainakin 10 vuotta ainoasta elämästäsi.

          • peikko763 sanoo:

            Höpsistä :)
            menet henkilökohtaisuuksiin itse, kun huomaat että NOAA käyttää värikartassaan myös NCEP:ppiä lähteenään kuten Weatherbelli

            Voisit itsekkin käyttää aikaasi välillä muuhun kuin keskustelupalstojen häiriköintiin. Tiede.fi palstalle ilmestyy kymmeniä peukutuksia aina samoihin aikoihin yöllä kun kommentoit tänne.. kumma juttu.

          • peikko763 sanoo:

            Osaatko Hohhoijaa sanoa, miksi Sodankylän lämpötila näyttää varsin erilaiselta NASA:n GISS / NOAA:n lämpötiladatassa kuin Suomen ilmatieteenlaitoksen datassa ?
            http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/fimsknoaa_1.gif?itok=_pKzeyGS

            Täältä voit vilkaista Suomen ilmatieteenlaitoksen Sodankylän lämpötiladataa :
            http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

            NOAA:n / NASA:n GISS:n datassa menneisyys on huomattavasti kylmempi kuin Suomen ilmatieteenlaitoksen datassa :)

            Eli onko tuolla GISTEMPIN sijoituksella suurta arvoa ? jos lämpötiloja on tuollain muutettu..

          • peikko763 sanoo:

            NASA ilmoittaa vuoden 1938 lämpötilaksi +1,98 astetta kun taas Suomen ilmatieteenlaitos FMI +2,6 astetta
            https://data.giss.nasa.gov/tmp/gistemp/STATIONS/tmp_614028360000_14_0/station.txt

            :) Perustele minulle Hohhoijaa, miksi NASA:n ja NOAA:n esitys Sodankylän ilmastosta olisi parempi laadultaan kuin Suomen ilmatieteenlaitoksen.. itse väitän että Suomen ilmatieteenlaitos tuottaa laadukkaampaa tuotetta kuin NOAA tai NASA.

          • Hohhoijaa sanoo:

            Peikon lapsellisia salaliittohörhöilyjä en viitsi edes kommentoida.

            Peikolle kuitenkin tiedoksi, että en ole käynyt lähelläkään Suomi24:n ja Tiede.fi:n keskustelupalstoja moneen moneen kuukauteen, ja viimeksimainitun keskustelupalstalle en ole ikinä kirjoittanut yhtäkään viestiä enkä peukuttanut kertaakaan.

            Jos joku on kiinnostunut tutustumaan, miten massiivisesti peikko on itse häiriköinyt esimerkiksi Suomi24:n ilmastonmuutospalstaa, löytyy tuolta hyviä esimerkkejä:

            http://ilmastodenialismi.blogspot.fi/

            Erityisesti tuo on hyvä, nimimerkit ”ilmasto kylmenee” ja ”VARMUUSKOPIO” ovat nimenomaan tämä sama peikko763:

            http://ilmastodenialismi.blogspot.fi/2013/11/avohoitoa-suomi24-tiedepalstalla.html

          • Hohhoijaa sanoo:

            Lisään vielä, että sekä NOAA että NASA että Suomen Ilmatieteenlaitos kertovat kaikki ilmaston lämpenevän parhaillaan ihmisen toiminnan seurauksena, ja meillä Suomessa jopa nopeammin kuin maailmassa keskimäärin.

            Peikon logiikka on täysin järjetön, hän luottaa milloin mihinkin noista laitoksista oman kirsikanpoimintansa mukaan, mutta inttää pakkomielteisesti tuota niiden kertomaa perusasiaa vastaan jo ainakin kymmenettä vuotta.

          • peikko763 sanoo:

            Käytän suomi24 palstalla omaa nimimerkkiäni sekä rekisteröityä nimimerkkiä :) eli valehtelet jälleen.

            Jos joku on kiinnostunut tämän hohhoijaa nimimerkkiä käyttävän henkilön hörhöilystä, siitä on tehty youtubeen paljon videoita :
            https://www.youtube.com/results?search_query=hohheli

            :) noista videoista selviää sekin, miksi hänen kanssaan ei pysty keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ilman että hohheli hermostuu.

          • peikko763 sanoo:

            et ole ”hetkeen” käynyt suomi24 palstalla :
            http://keskustelu.suomi24.fi/t/14961431/maailma-lampenee!!!

            1vk on hetkeen sinun mielestäsi..

            Tiede.fi palstalle ilmestyi 2pv sitten peukutuksia alle 1h sisällä siitä kun kommentoit tänne yöllä ja eräs keskustelija huomautti siitä että varsin lapsellista toimintaa.

            Tänä yönä et ole siellä vielä käynyt, siitä olenkin samaa mieltä.

          • Hohhoijaa sanoo:

            Ei, minä en valehtele. Vain sinä peikko valehtelet, ja hörhöilet, ja häiriköit, lapsellisesti ja loputtomasti, jonka voi todeta hyvin lapsellisista videoistasikin.

            Hohhoijaa.

          • peikko763 sanoo:

            Yritin keskustella sinun kanssasi Sodankylän lämpötilasta, mutta sinulle Ilmatieteenlaitoksen tuotteen vertailu jenkkien tuotteeseen on salaliittoa.

            asia on varsin selvä, hyvää yötä.

          • Hohhoijaa sanoo:

            Toistan: Sekä NOAA että NASA että Suomen Ilmatieteenlaitos kertovat kaikki ilmaston lämpenevän parhaillaan ihmisen toiminnan seurauksena, ja meillä Suomessa jopa nopeammin kuin maailmassa keskimäärin. Lisäyksenä: Tämä koskee myös Sodankylää.

            Kerropas peikko herättyäsi, onko kyseessä tieteellinen fakta vai joku katala salaliitto?

          • peikko763 sanoo:

            On ilmasto lämmennyt Sodankylässä, olihan tuossa linkkaamassa kuvassa lineaarinen trendi, mutta se onko se luonnollista vai luonnotonta lämpenemistä on auki, koska :
            Voisit lukea uudestaan tämän YLE:n uutisen :
            https://yle.fi/uutiset/3-8304365

            Brittien ilmatieteenlaitos sanoo, että Euroopassa luonto itsekkin on lämmittävässä asennossa tällä hetkellä, mutta ei ole enään kauaa. Lähivuosina meille siis selviää, kuinka paljon lämpenemisestä oli luonnollista ja kuinka paljon luonnotonta.

          • Hohhoijaa sanoo:

            No miksi peikko olet viettänyt ainakin 10 viimeistä vuotta elämästäsi inttämällä ”ilmasto viilenee”?

            Eikä tämän hetkisen lämpenemisen syy ole millään tavalla auki. Sen syy on kaikkien tiedelähteiden mukaan ihmisen toiminta. Ihan riippumatta siitä vaikka kuinka polkisit jalkaa ja inttäisit lapsellisesti vastaan.

          • peikko763 sanoo:

            Ei ole kaikki lämpenememine ihmisperäistä :) katsellaan tilanne uudestaan 10…15v päästä kun atlanti on pohjoisosistaan uudestaan viileä kuten viimeksi 80luvulla.

            Tämäkin vuosi ei ole lämpöisin. Itse veikkaan että vuosi 2016 jää ennätyslämpöiseksi sen vuoden lämpötilaa ei enään rikota. Vuosi 2016 oli samantapainen kuin vuosi 1878 joka oli myös erittäin lämmin . El nino, pohjois atlanti hyvin lämmin , aurinkopilkkujakso ei ollut minimissä, molemmat noista vuosista vielä +pdo vuosiakin. Itse veikkaan että vuosi 2018 on vielä kauempana kärjestä kuin vuosi 2017.. uskallatko antaa oman arviosi vuodesta 2018. Tarkistetaan tilanne 1v päästä kumpi meistä arvasi lähemmäksi ??

          • Hohhoijaa sanoo:

            Tiukka päivystys on peikolla päällä. Ja jutut sitä samaa loputonta denialismihörhöilyä kuin aina ennenkin.

            Hohhoijaa.

          • peikko763 sanoo:

            Kun näytät tietävän noin hyvin miten maapallon ilmastonmuutos toimii, miksi et uskalla sanoa minkälainen vuosi 2018 on ?

          • Hohhoijaa sanoo:

            Ilmasto tulee lämpenemään edelleen, vaikka joku yksittäinen vuosi ei olisikaan ennätyslämmin.

            Luulisi sinun peikko ymmärtävän tämän, kun esiinnyt jonkinlaisena ilmastotieteen einsteininä.

            Milloin muuten peikko ajattelit pitää ensimmäisen vapaapäivän tuosta ainakin jo 10 vuotta tauottomasti kestäneestä ilmastohörhöilystäsi?

  7. Luontoihminen sanoo:

    Hyvä kesä on ollut.
    Riittävästi lämmintä ja sadettakin on tullut.
    En ole helteiden ihminen lainkaan enkä ole niitä kaivannutkaan.
    Yleensä ottaen katson kyllä mitä luvataan mutta uskon siihen miltä ikkunasta katsoen näyttää.
    Enkä ole koskaan muuttanut tehtyjä suunnitelmia ennusteen mukaan.

  8. Suski sanoo:

    Myös minusta kesä on ollut hyvä säiden puolesta. Vaikkei helleputkia ole ollut, on kuitenkin ollut myös lämpimiä jaksoja. Ja riittävästi sadetta on saatu.

    On epärealistista kuvitella, että Suomessa olisi aina yhtä lämmin kesä kuin esim. Välimerellä. Ilmaston lämpenemisestä huolimatta. Helteitä kaipaavat tietävät kyllä, minne kannattaa lomilla suunnata.

    Se, mikä erityisesti ärsyttää, on sääuutisointi. Matala uutiskynnys saa ihmiset odottamaan helteitä epävarmojen ennusteiden perusteella ja sitten pettymään, kun ne jäävätkin tulematta. Lööpit kirkuvat punaisena ”Viimein helle hellii!”- tyyppistä otsikointia, kun oman paikkakunnan 10 vuorokauden ennuste eri sääpalveluissa näyttää huomattavasti maltillisempia lukemia.

    Olisi toivottavaa, että iltapäivälehdet hieman rajoittaisivat raflaavaa uutisointiaan aiheesta. Moni tuntuu lukevan otsikoita kuin Raamattua, vaikka itse jutussa mainittaisiikin ennusteen sisältävän vielä epävarmuustekijöitä.

    • Tarja Simola sanoo:

      Tuo mahdoton uutisointi minuakin haittaa! ! Kauheeta kouhkaamista. Jo muutenkin ennusteita luetaan tosiaan kuin raamattua. Sitten ihmiset on pettyneitä… Kiva oli lukea näistä kommenteista kerrankin samoinnäkevää 😊.

  9. tiina sanoo:

    Olen lämmön ja helteiden ystävä ja mielestäni kesä oli huono. Viime kesänä tampereen seudulla oli kuitenkin heinäkuun lopussa lyhyt hellejakso jota tänäkin kesänä odotin, mutta jäi tulematta. Elokuun alussa alkoivat päivittäiset sateet mikä myös harmitti kun loma päättyi sisälläoloon sateiden takia. No syksyn ja talven matkat ”etelään” aurinkoon on jo varattu. Rahaa menee matkoihin, mutta lämpö ja aurinko on itselleni todella tärkeää ja tarvitsen sitä. Jos töiden puolesta olisi mahdollista muuttaa lämpimämpään ilmastoon, lähtisin heti. Mutta näillä mennään nyt.

  10. hyvä ollut sanoo:

    Erittäin hyvä kesä. Vähän sateita ja lämpötila jatkuvasti n +20. Se on kaikkein täydellisin ilma ihmiselle koska voi harrastaa ja ulkoilla ja olla shortseissa. Ympäri vuoden saisi olla tälläinen sää, elämänlaatu huomattavasti korkeampi. Sisällä ei kiinnosta olla, kun taas talvella kaikki joutuu kyyhöttämään sisällä jatkuvasti.

    • Jani sanoo:

      Tämä kesä on ollut täysi paska. 2006 kesää lämmöllä muistellen viimeinen hyvä sademääriltään ja lämmöiltaan 2014

      • Jurmu sanoo:

        Samat sanat ja suurin kirjaimin.Mutta ei ole osoitetta mihin voisi valituksen osoittaa.

    • mariah sanoo:

      Olisi mielenkiintoista kuulla missä päin Suomea kirjoittaja asuu, koska Tampereen seudulla satoi kyllä elokuun alusta reilun viikon ajan ihan päivittäin ja useita kertoja päivässä. Viikonloppu 4-6.8. on erityisesti mielessä kun jatkuvan sateen takia kökötimme sisällä mökissä 3 päivää putkeen. Tällä viikolla puhuimme ystävien kanssa että taisi olla ensimmäiset pari päivää putkeen että ei satanut, sitten elokuun alkupuolen. Toki tiedän että alueellisia eroja on paljon. Lomailin Tampereella ja asun Helsingissä jossa ei ymmärtääkseni tullut sadetta läheskään niin paljon kun tampereella.

    • herra huu sanoo:

      Minulle tuo +20 päivän ylimpänä ei riitä, koska paitahihasillaan siinä tulee äkkiä vilu viimeistään illalla, jos on vähänkään tuulta tai varjossa. Kyllä sellainen 23-25 astetta vähintään vaaditaan, jotta voi sanoa ilman olevan oikeasti lämmin paikallaan löhöilyyn muuallakin kuin suorassa auringonpaisteessa. Jos juoksee maratonia, 18-20 on varmaan ihan sopiva. Tänä kesänä ei monta päivää ole ollut, ettei olisi jossain vaiheessa tuntunut viileältä. Ilmastonmuutos ei tunnu esim. tämän ja vuoden 2015 perusteella lämmittävän satunnaisista hellekesistä huolimatta Suomen kesiä keskimäärin mitenkään merkittävästi, koska vaarana on että jämähdämme entistä useammin suihkuvirtausten kolemmalle puolelle. Väli-ilmastossa olemme viheliäisessä tilanteessa sikäli että sekä talvet että kesät uhkaavat muuttua kosteiden lounais- ja luoteisvirtausten matalapaineiden siivittämiksi.

  11. Marita Misukka sanoo:

    Suomen kesä oli kolea ja kovin kovin sateinen. Ainakin meillä Kuhmoisissa satoi lähes joka päivä, yli 20 mm useanakin päivänä. Kastelukannuun ei tarvinnut tarttua.
    Kun sitten saavuin tänne Moskovaan töihin taas, niin koin saman kuin ”Saturnalia” : Hei voiko tällaista olla:siis lämmintä ja notkeaa. Nyt on +30 asteen helle, enkä kyllä valita. Kyllä kesään lämpöä saisi mahtua, onhan Suomessa sitten 9 kk viileää ja jopa kylmää.
    Jurmun mielipiteseen yhdyn myös, ei taida olla osoitetta, minne säävalituksen voisi lähettää.”Tiinalle” vihjeeksi, että ainakin kesäkuukausina voi matkustaa myös itään, jos lämmintä säätä haluaa.
    Täällä Venäjällä (Moskovassa) säät on pysytelleet ihmeen ”entisenlaisina”:lapsuuden lämpimät kesät ja lumiset talvet.Toki alkukesä täälläkin oli todella poikkeuksellisen kylmä tänä vuonna.
    Markukselle kovasti kiitoksia mielenkiintoisista ja innostavista kirjoituksista.

  12. Mie sanoo:

    Säästä valittaminen on turhaa, eihän säähän oikein voi vaikuttaa.

    Toinen asia ovat sääennusteet, joita tehdään palkkaa vastaan ja joilla voi olla suurikin taloudellinen vaikutus, mikäli niitä pidetään jumalan sanana.
    Kaikessa muussa yritystoiminnassa on ankara tuotevastuu, jopa niin, että vahinkoa aiheuttava tuote voi johtaa yrityksen konkurssiin.
    Näin ei ole sääennusteiden kohdalla, niissä voi vedota siihen, että sattuuhan sitä.

    Alkutuotannossa ja rakentamisessa voi sattua hyvin suuri vahinko, jos luottaa ”varmaan” sateeseen tai poutaan.
    Näin on käynytkin, kunnes ihmiset ovat oppineet sääennusteiden viihdearvon, eivätkä suunnittele mitään töitään ennusteiden varaan.

    On helppo ymmärtää, että kritiikistä ei pidetä, ei pidä Markuskaan.
    Epäonnistuneisiin ennusteisiin luottaneiden pitäminen hölmöinä on kuitenkin vähintäänkin kyseenalaista, osa ei vain ymmärrä, että kaikilla toimialoilla ei ole sama tuotevastuu.

  13. Onnellinen sanoo:

    Hienot kelit oli koko kesän! Juhannuksena jos olisi ollut vähän lämpimämpi niin olis ollut aivan täydelliset kesäsäät!

  14. Iso-J sanoo:

    Mahtava kesä! Onneksi tänäänkin ennuste taas ihan päin seiniä. Oli paljon kovempi ja ihanampi tuuli mitä kertoiltiin. Eikä se muutu talvellakaan. Kaikki menee miten sattuu jos täältä katsoo säätä. Mutta tosiaan mahtavan viileä ja sateinen kesä. Kiitos vääristä helle-ennusteista.

    • Hohhoijaa sanoo:

      Kumma juttu, kun minun mielestäni Forecan ja Ilmatieteenlaitoksen sääennusteet ovat parantuneet jatkuvasti viime vuosikymmenten aikana, ja olleet tänä kesänäkin oikein kiitettävän tarkkoja. Ei se ole sääennustajan vika, että säät eivät ole olleet sinun toiveidesi mukaisia.

      Nytkin alkavalla viikolla Suomen Lapissa mennään melkoisen kylmiin keleihin, kun samalla muutama sata kilometriä itään Pohjois-Venäjällä ollaan hellelukemissa. Ja tämä siis ennuste, jonka luotan myös toteutuvan melkoisen hyvin. Mutta lapselliset kaikestavalittajat tietenkin laittavat senkin meteorologien syyksi, kun se helle ei osu sen muutama sata kilometriä lännemmäksi eli Suomen päälle.

      Hohhoijaa.

    • houdi sanoo:

      samma här. >Veneen rähjässä 70 yötä olen majaillut…..sää on pitkälle oman pään sisäinen fiktio

  15. Hekki Pavonen sanoo:

    No nyt kun kerran mietiskelet, mietiskelijä, niin oletko koskaan miettinyt sitä että minkä takia ennustetaan jos kerran koko ajan menee pieleen..? Meteoroligia taitaa olla ainoa tieteen laji joka perustuu ennustamiseen, ja meteorologi ainoa ammattikunta joka ei joudu työnsä puolesta vastuuseen mistään. Ainoa mikä näillä sivuillansa osuu kohdalle on täsmätutka, muutaman minuutin viiveellä tosin :) Myisivät vaan laitteensa ja antaisivat rahat vaikka ontuvaan lasten koulukuljetukseen. Paljon enemmän hyötyä olisi…

    • Hohhoijaa sanoo:

      Miten niin muka menee ”koko ajan pieleen”?

      No ei todellakaan mene. Sääennusteet ja myrskyennusteet jne. ovat parantuneet jatkuvasti, ehkäisseet runsaasti omaisuusvahinkoja ja henkilövahinkoja jne. Ihan riippumatta teidän lapsellisten roskanlässyttäjien loputtomasta typeryydestä.

    • niinpä niin sanoo:

      ” Meteoroligia taitaa olla ainoa tieteen laji joka perustuu ennustamiseen, ja meteorologi ainoa ammattikunta joka ei joudu työnsä puolesta vastuuseen mistään. ”

      No, ainakin talousalalta näitä muitakin vastaavia löytyy. Esimerkiksi sijoitusneuvojat ja sijoitusrahastojen hoitajat yms.

      Nämäkin ammattilaiset voivat aiheuttaa melkoisia haittoja pieleen menneillä ennustuksillaan, ja vastuuta ennustuksista on tuskin enempää kuin meteorologeilla omistaan.

      Tulevaisuuden ennustaminen on aina hankalaa, olipa kyse säästä tai taloudesta, tai jostain muusta. Suomen kesäsää on varmasti hyvin haastava ennustettava.

    • La Rochefoucauld sanoo:

      Kaikki tieteet on ennustamista niin pitkään kunnes ne todeksi todetaan.
      Ja vaikka ne todeksi todetaan huomataan liian monesti jälkeenpäin että raha on ostanut ne ”todeksi”.
      Nobel palkinto on hyvä esimerkki, ei ole epäilystäkään siitä kun lobotomiasta annettiin Nobel sitä pitivät samankaltaiset ihmiset jotka näinä päivinä auktoriteettiuskoisena pitävät tieteitä absoluuttisena totuutena ylistivät tätäkin mielettömyyttä.
      Turhamaiset, ahneet, kunnianhimoiset ja suuruudenhullut, ulkokullatut, niitä tieteilijät, bisnesmiehet ja poliitikot on, nämä edellä mainitut on syyllisiä ihmiskunnan ongelmiin.
      Ilmasto on sivuseikka tässä mielettömyydessä, missä primitiiviset hekumoivat ihmiset hyppää lentokoneisiin ja suuntaa kohti lämpimiä seutuja, välittämättä lentokonerallin seurauksista ilman saasteina.

  16. 098765 sanoo:

    Luuleeko joku ihminen ihan oikeesti että se on ennustajan syy jos on huono ilma :D :D

  17. Katariina sanoo:

    Minusta tuntuu, että huono sää on ihmisillä korvien välissä. Viisi päivää poutaa/auringonpaistetta, lämmintä yli 20 ja päivä-puolitoista sadetta, niin heti valitetaan, että koko ajan sataa (näin mentiin lähes koko heinäkuu Porvoossa)
    Sää on ollut itselle oikein mukava. Riittää että tarkenee paitahihasillaan.
    Sateiden paikallisuudesta kertonee, että meillä kotipihalla kärsittiin välillä jopa kuivuudesta. Vasta nyt elokuussa on satanut enemmän, mutta on ollut myös lämmin. Eli ei sekään huono yhtälö.
    Kesään mahtui muutama kolea päivä, mutta ei se kesää ole pilannut.
    Säähän on loppupeleissä pukeutumiskysymys :)
    Ja eihän ”huono” sää ole meteorologin syy..

  18. Leone sanoo:

    Normaalinlämpöisen elokuun viimeinen viikko sukelletaan alas ja näin ollen kaikki kesäkuukaudetkin taisivat olla normaalia kylmempiä. Hellepäivien määrä täällä läntisessä Suomessa on pyöreä nolla. Ilmastonmuutos vie kohti pikkujääkauden ilmastoa, olkaahan arvon meteorologit varovaisia!

    • Hohhoijaa sanoo:

      Esimerkiksi tuo 90 viimeisen vuorokauden globaali kuvaaja paljastaa hyvin, kuinka idioottimaista kylmäkirsikanpoimintaa Leone harrastaa tällä kertaa:

      https://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/rnl/sfctmpmer_90a.rnl.gif

      Kovin pienellä alueella on tänä kesänä menty ”kohti pikkujääkauden ilmastoa”.

  19. marja-liisa.lehtonem sanoo:

    ei muuta kuin viikkorahat säästöön ja miettiä kaksi kertaa mitä ostelee säästää etelän matkoin niin lomakin onnistuu.

    pääsee lapsetkin uimaan lämpimiin vesiin. aurinko paistaa saa nauttia. huoneisto jossa voi kokata välillä itseki

    säästää siinäkin.2-viikon loma niin tulee levoksikin kerkiää katsella paikkojakin. sitten kestää katsella suomen

    sateita ja pilvisyyttäkin. olette nauttineet.jokaisella melkein on varaa mennä aurinkoon, kun vain luopuu eri asioista.

    se on nyt tajuttava eletään pohjolassa sille ei voi mitään. matkustelkaa.

    • Säänoviisi sanoo:

      Kun olisi vain sitä lomaa. 2 viikon loma ainakin tällä haavaa täysin absurdi minulle, kun ei ole vapaata edes yhtä viikkoakaan. Pisin ”loma” on 64 tunnin poissaolo työpisteeltä viikonlopun saavuttua ja siinä ajassa ei paljon etelänlomilla käydä.

  20. houdi sanoo:

    kesä on ollut huippu. 70 yötä olen asunut veneessä ja sää on usein omassa päässä….

  21. Putsi sanoo:

    Kolme viikkoa Suomessa ihailemassa kauniista luonnosta ja ’nauttimassa’ kylmistä keleistä. Muutama vuosi lämpimässä ilmastossa (keskinen Italia) antaa totisesti perspektiiviä siihen miten kylmä ja vähävaloinen Suomen ilmasto on. No, kohta taas takaisin Italian lämpöön ja valoon, ei sitä ole koskaan liikaa (no ok, ’Luciferin’ > 40 ehkäpä, mutta toisaalta > 20 asteisia kelejä on sitten joulukuulle asti ja alkaen uudelleen helmi-maaliskuusta).

    • herra huu sanoo:

      Minusta oli huvittavaa lukea juttua roomalaisturisteista, jotka ylistivät Suomen viileää kesäsäätä ja kehottivat mainostamaan sitä eteläeurooppalaisille. Ehkä se on parempi kuin äärilämpötilat kuten 40 astetta, mutta en jaksa uskoa, että valtaosa ihmisistä nauttisi Suomen tämän kesän säistä, vai miksi sitten joukolla vaelletaan etelän hiekkarannoille? Muualla asuminen tosiaan antaa perspektiiviä siihen, miten harmaata ja kylmää Suomessa suurimman osan vuodesta on, Suomessa asuessa sitä ei täysin ymmärrä. Valoa nyt tosin kesällä riittää, vaikka sadekesinä runsas pilvisyys vähän viekin siitä tehoa, mutta yli puolet vuodesta on ilmaston puolesta aika ankeaa.

  22. abc sanoo:

    Täällä nim.merkki Peikko ihmettelee miksi USA:n GISS datat Sodankylän kohdalla poikkeavat Ilmatieteen laitoksen ilmoittamista vuosikeskiarvoista. Syy on varsin yksinkertainen ja se selviää GISS-aineiston selosteosasta (https://data.giss.nasa.gov/gistemp/station_data/seas_ann_means.html). Giss laskee vuosikeskiarvon Joulukuusta Marraskuuhun, kun taas Ilmatieteen laitos tammikuusta joulukuuhun. Näin syntyy pieniä eroja vuosiarvoihin. Ei sen kummempaa.

    • peikko763 sanoo:

      osaatko abc ottaa kantaa siihen, miksi GISS:n Sodankylän datassa nouseva trendi on GISS:llä erilainen kuin ilmatieteenlaitoksella :
      http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/fimsknoaa_1.gif?itok=_pKzeyGS

      Tuo selityksesi voi selittää yhden vuoden, mutta ei pitkäaikaista trendiä kuitenkaan.

  23. abc sanoo:

    Sodankylän lineaarinen trendi 1910-2016 on 0.99/100v ja Giss antaa samalle ajanjaksolle 0.93. Vähäinen ero voi hyvinkin selittyä sillä, että vuosikeskiarvon laskutapa on hieman erilainen näissä kahdessa aineistossa, kun vuosikesiarvot poikkeavat vähän.

    • peikko763 sanoo:

      Saatat olla oikeassa, mutta faktan tarkistamiseksi pitäisi piirtää ilmatieteenlaitoksen omasta datastakin GISS:n vuosilämpötilalaskumenetelmällä käyrä ja verrata sitä GISS käyrään.

  24. abc sanoo:

    Siitä vaan laskemaan ja piirtämään.

    Giss laskennee vuoden keskiarvon jou-mar periaatteella siksi, että silloin talvikausi jou-hel tulee samalle vuodelle, kun taas tam-jou laskutavassa talvikauden keskiarvossa joulukuu pitää ottaa edellisen vuoden puolelta.

    • peikko763 sanoo:

      Osaatko ottaa kantaa tähän kuvaan ?
      http://3.bp.blogspot.com/-LKrcTo5U5Co/VUc02P1MAkI/AAAAAAAAETQ/t8VnahIMKY4/s1600/Sodankyl%C3%A4%2BGHCN%2Bero.PNG

      Itseäni ihmetyttää se, että Sodankylän lämpötilasarjassa, jostain syystä menneisyydessä GHCN v3 versiossa lämpötilat ovat useammin kylmempiä kuin GHCN v1 datassa. Voiko tuo laskentatapasi tehdä tuollain, että menneisyydessä on useammin kylmempiä vuosia uudessa lämpötiladatassa kuin vanhemmassa.

      Tottakai lämpötilat pitää laskea ja kuva pitää piirtää, jotta voi puolueettomasti tarkistaa onko asia kunnossa kuten ehdotat.

      • peikko763 sanoo:

        Jos tuosta kuvasta lasket keskiarvon, niin saadaan -0,25C.
        Eikö keskiarvon pitäisi olla lähellä 0, pitkässä juoksussa ? :)

    • peikko763 sanoo:

      Suomessa asiat ovat mielestäni GISS:n datassa vielä kohtalaisen hyvin, mutta kun mennään eteläiselle pallonpuoliskolle, niin tilanne muuttuu aika erilaiseksi. Esim. Rio De Janeirossa Brasiliassa, tai vaikkapa Australian Adelaidessa ilmasto oli nykyistä huomattavasti lämpöisempi 1800-luvulla, kun taas Suomessa ilmasto on lämmennyt tuolta , kuvaan laitoin 10v=12kk keskiämpötilaa:
      https://datamarket.com/data/set/1loo/average-monthly-temperatures-across-the-world#!ds=1loo!1n6s=d9.r3.1fu&display=line&f=rolling:120

      Myös 1990 julkaistussa GHCN V1 datassa, eteläisen pallonpuoliskon 1800-luvun kuumuus näkyy selkeästi :
      http://clivebest.com/blog/wp-content/uploads/2015/04/SH-compare-CRU86.png

      Pitäisinkin yhtenä syynä tähän sitä, että merivirrat jakoivat 1800-luvun puolivälissä huomattavasti enemmän lämpöä Eteläiselle pallonpuoliskolle kun taas pohjoiselle pallonpuoliskolle vähemmän, siksi pohjoinen pallonpuolisko oli hyvin kylmä 1850-1880-luvuilla.

      Tätä väitettäni, että merivirrat ovat jakaneet enemmän lämpöä etelään 1800-luvulla, tukee myös AMO:n rekonstruktio :
      http://la.climatologie.free.fr/amo/amo-1572-2014-english.png
      1800-luvun alussa Pohjois-Atlanti oli hyvin kylmä. Seuraavan 15v aikana itse odotankin, että Pohjois-Atlanti kylmenee, mutta Brasilian Itärannikko Atlantilla ja Afrikan Länsirannikko, noissa paikoissa ilmasto lämpenee huomattavasti, sekä Eteläisellä Atlantillakin.

      Merivirrat siitävät kuitenkin lämpöä taskusta taskuun.

      • Hohhoijaa sanoo:

        Milloin peikko ajattelit pitää ensimmäisen vapaapäivän tuosta ainakin jo 10 vuotta tauottomasti kestäneestä ilmastodenialismihörhöilystäsi?

        Kun ei loputon hörhöilysi muuta lämpeneviä tieteellisiä faktoja kuitenkaan yhtään mihinkään.

  25. Sään armoilla sanoo:

    Pian viisi kuukautta eli huhtikuun alkupuolelta saakka menty lämpötilojen suhteen alakanttiin. Välillä vain vähän ja useimmiten vähän enemmän tai paljon. Voisiko Markus ennustaa milloin tämä säätyyppi päättyy? Normaali sää on kai sellainen, että välillä ollaan keskiarvon alapuolella ja välillä yläpuolella. Menneet viisi kuukautta ovat kuitenkin päivystävien meteorologien mukaan normaaleja koska koko ajan on ollut vain 1-3 astetta normaalia kylmempää.

    • Hohhoijaa sanoo:

      Katsoithan kai jo tuon linkin:

      https://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/rnl/sfctmpmer_90a.rnl.gif

      Vaikka maapallomme lämpenee koko ajan, on jossain aina normaalia kylmempää, eli sinistä linkin kartalla. Nyt sitä sinistä on vaan sattunut olemaan Suomen kohdalla. Kyllä se siitä siirtyy jonnekin muualle jossain vaiheessa, älä huoli.

      • Hohhoijaa sanoo:

        Tuossa vielä toinen vastaava ja erinomaisesti tilannetta kuvaava viimeisten 180 vuorokauden kartta:

        https://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/rnl/sfctmpmer_180a.rnl.gif

  26. Kuusipuu sanoo:

    Säiden osalta on ollut kyllä aika ankea ja masentava kesä. Muutenkin syksy on inhokkivuodenaikani ja nyt vaikuttaa, että tämä vuosi on ollut lähinnä yhtä pidennettyä syksyä. Vähiin on kunnon kesäiset hetket jääneet :(