Kevät leikkii keinussa

Julkaistu
Kuva:
Kuoriutuneena kiito kevääseen. Kuva: Nemo / pixabay.

Pääsiäismatala jäi meistä etelään, mutta ulottuu sieltä vielä tänne, Länsi-Suomeen matalan solana, joka jo nyt pääsiäissunnuntain kunniaksi heilahtaa länteen kuin keinulauta. Idässä sää on jo selkeämpi, ainakin pilvipeite ohuempi, pohjoisessa myös. Yöstä tulee pakkasyö, ja pääsiäisemme toinen pyhäpäivä, maanantai, on etelän matalapaineen pilvistä jo suuresti kuoriutunut.

Vaan maamme pohjoisosa on saamassa uutta pilveä lännestä, myös vähän sateita. Ja jos oikein äityy yläpilveilemään, maalautuu siitä myös etelän taivas. Missään kovassa korkeapaineessa ei siis lokostella. Eikä sitä pidäkään tehdä, sillä jo vanhastaan, hyvin vanhastaan, pääsiäinen on kutsunut ulkoilmaiseen ilonpitoon kiikkulautoineen ja keinuineen. Nyt kannattaa tekemisiään pääsiäismaanantaina ajatella tältä pohjalta uudelleen, sillä lämpötilakin huidellee iltapäivällä etelässä jopa vähän yli 10 asteessa.

Ennen iloa pidettiin erityisesti myös uusien havujen päällä. Vanhojen yllä oli ollut jotain ihan muuta. Pääsiäiseksi hakotarhat oli tyhjennetty. Tässä siis pieni kurkistus menneeseen maailmaan, mutta ei se ulkona liikkuminen näin kevään edetessä nytkään kiellettyä ole. Pitää vain unohtaa ne järjettömät pelit ja vehkeet siellä sisällä.

Arjen koittaessa käyntiin lähtee läntinen ilmavirtaus, Norjan vuoriston yli tänne. Keskiviikkona se on voimakas ja kuiva. Päivälämpötila on etelässä ja lännessä ainakin noin kahdeksan astetta. Torstain ja etenkin perjantaina jää vain nähtäväksi, miten lämpimät voivat päivät etelässä jo olla, kunnes lauantaina sataa, tällä tietoa tosin vain lauantaina. Joten ”ei huono”, voisin lausahtaa muuatta tunnettua henkilöä mukaillen.

Säätä voi sihdata vaikka kymmenisen päivän päähän. On viitteitä siitä, että korkepaineen, joka meille pohjoiskauttansa kevätilmaa lännestä liidättää, selkä voisi silloin vähän notkahtaa.  Noilla main, 14.4., oli vanhassa almanakassa ”Suwi-Päiwä”, Tiburtiuksen päivä ja kansan suussa suviyöt hyvin tärkeine sääenteineen. Mielenkiintoisia kilometripylväitä on keväässä, joka osaa olla myös pellontuoksuinen. Aivan ylivoimaisen kevättuoksun olen kokenut Saksan Baijerissa, missä ainakaan junanikkuna ei maaseudulla auttanut yhtään. Mutta mistäs muusta se uusi kasvu lähtee. Luonnon kiertokulku on myös keväässä läsnä.

 

http://www.vohdensaari.fi/historiikki/pm_paasiaiskeinu.html

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/lannoitus.htm#vuoden

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/fi/tipu-kuori-sisustaminen-p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen-47630/

 

Pääsiäisen säästä pitäisi päästä

Julkaistu
Pääsiäinen on itsessään kevään merkki. Sitä päästään viettämään vasta, kun takana on kevätpäiväntasaus ja sen jälkeinen täysikuu. Kuva: TwoWings / Wikimedia Commons.
Pääsiäinen on itsessään kevään merkki. Sitä päästään viettämään vasta, kun takana ovat kevätpäiväntasaus ja sen jälkeinen täysikuu. Kuva: TwoWings / Wikimedia Commons.

Lumettominta on nyt etelä- ja länsirannikolla, tietävät säähavainnot, ja sisämaan suunnalla ei sitten aina tiedä, josko lunta on tai ei ole ainoastaan mittatikkujen maastoissa. Linja-auton ikkunasta näin päivällä pari vielä kokonaan sulamatonta likaista lumiläjää vesisateessa. Mutta tiedän, että valtaosassa maata lunta on riittämiin, kuten asian tässä vaiheessa kevättalvea kuuluukin olla.

Juuri alkaneesta palmusunnuntaista tietää pääsiäisen olevan jo ihan kohta. Ovikello soi, ja pian olet karkkeja köyhempi pikku pääsiäisnoidille, alun perin trulleille. Nämä olivat, kuten Kustaa Vilkuna (Vuotuinen ajantieto) asian muotoilee, ”elämässään syrjäpuolille sortuneita lyhytjärkisiä vanhoja naisia, joiden toiminnan pontimena on pohjaton kateus parempiosaisia naapureita kohtaan. Pimeällä toiminnallaan he yrittävät vahingoittaa naapurinsa karjaonnea ja parantaa omaa huonosti menestyvää lehmä- ja lammaslyyliään”. Niinpä nämä sitten vaikkapa leikkelivät kotieläimistä nahanpaloja tai karvoja laskiaisesta pääsiäiseen.

Niin, missähän lentosäässä nämä pääsiäisyönä luutailevat. Täysikuu voi vilahtaa. Ainakin nyt tämä virpominen sujuu juuri ja juuri sateiden välissä, tosin jo yöllä sataa – ja tuulee. Maanantaina tuulee vielä lisää, kaakosta, kun  matalapaine liikkuu Itämerellä kohti pohjoista. Sateita, sateita tämä myös tietää, ehkä vielä etelässä vetisiä. Tiistaina matalapaine roikkuu Itä- ja Länsipohjan välimailla, tai merihän siinä on nykyisten maiden välissä. Lunta, räntää, tuulta, miksei lounaassa myös vettä, siinä on tikkutiistaille tekemistä ja päähineestä pitelemistä. Ilmat pysyvät pitelemättäkin.

Tuon hiljaisen, niin kovin hiljaisen viikon hiljaisin sääpäivä sattunee keskiviikoksi, mutta jos sen päivän nimi on kellokeskiviikko, on siinäkin sinniteltävää. Kesäaikaan kellot sentään piti siirtää jo palmusunnuntaiksi, jotta virpojat ja karkinkerääjät nukkuisivat pommiin. Seuraavaksi tulee kellosta mieleen se lapsuuden seinäkello, joka sanoi aina viimeistään puolen tunnin välein jotain. Silloin kun se vielä toimi.

Pääsiäiseksi tänne näyttää kehkeytyvän seuraava matalapaine, edellistä kylmempi. Ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta voi sitä lunta sinnekin tulla, missä sitä ei nyt ole. Toivottavasti ei sentään tupaan. Ja sinne, missä lunta jo ennestäänkin on, sitä tulee lisää. Se niistä kevään alkamisen julistuksista, vai mitä niiden oli tarkoitus esittää. Eikä Suomi ole kylmähkön matalapaineenalueensa kanssa pääsiäisenä yksin: samaan vivahtava sää on suuressa osassa Eurooppaa. Jos pitäisi helpoin ja selvin poikkeus tästä löytää, menisin Espanjaan.  Vaan enpä mene. Mietin, josko tänä vuonna Matteus-passio. Siitä olisi tarjolla täällä Helsingissä jo 87. Suomen Laulun esitys. Olen kuullut sen kerran aiemmin, Johanneksen kirkossa, olisiko kolmisenkymmentä vuotta sitten. Oma tyyny kannattaa varata selän taakse, tai sitten ei.

 

Matteus-passio ja Suomen Laulu

 

Kuvan linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Romania?useformat=mobile#/media/Tiedosto:Bukovina_eggs.JPG

Kuivat silmät, pölyinen tukka, koskaan niitä huolisi en

Julkaistu
Jos pakokaasut eivät sääsyistä haihdukaan taivaan tuuliin, vaan se joudutaan hengittämään heti paikan päällä, voi siitä olla leikki kaukana. Hallituksen vika viimeistään. Kuva: jensbn / Wikimedia Commons.
Jos pakokaasut eivät sääsyistä haihdukaan taivaan tuuliin, vaan ne joudutaan hengittämään heti paikan päällä, voi siitä tulla huuto ja olla leikki kaukana. Hallituksen vika viimeistään. Kuva: jensbn / Wikimedia Commons.

Keskellä talvista kevättä olikin päivällä ykskaks luihin ja ytimiin tunkeutuva pohjoistuuli, joka puuskissansa ryöpytti silmiin ja nenään talven hiekkaa ja ties mitä lumen jäljiltä paljastunutta. Kurkkuun ja silmiin käyvää kevätkatupölyä, johon jo viikko sitten viittasin. Kuten myös ilmanlaatuun vähän isompanakin ilmiönä. Meidän ilmamme on silti laatuluokkaa näinkin asutussa maailman osassa, kun laskemme asiaa pidemmän aikajakson yli. Ei se muutama yksittäinen hengenveto vielä ratkaise, ellei sitten ihan vääriä aineita sisäänsä vedä. Mutta joskus on puhtaasta ilmasta pula.

Koska Foreca somettaa, siinä missä muutkin, tulee entistäkin innokkaammin etsittyä, mitä tähdellistä ja säätä sivuavaa sosiaalisessa mediassa voisi seuraajiemme iloksi jakaa, kuten englannin verbin suomennos kuuluu. Emme siis esimerkiksi shareta – vielä, mutta kyllä meitä kannattaa seurata.

Ja ilmanlaatuhan se iski silmään Pariisin ongelmana ja jopa riitana. Pariisin taivaan alla pysyy jo viidettä päivää liikaa pienhiukkasia, typen oksideja, otsonia, ties mitä muuta. Eikä vain taivaan alla, vaan siellä, missä hengitetään. Viime keskiviikkona Pariisi käväisi hetkellisesti jopa ”maailman ilmansaastuneimpana kaupunkina” mistä ainakin sometettiin paljon ja rumasti, ymmärsin. Myös poliittinen riita hengitysilmasta jatkui päiväkausia, kunnes vastuuministeri päätti perjantai-iltana toimenpiteistä: liikenteen säännöstelystä ja vaikkapa ilmaisesta joukkoliikenteestä.

Perinteisen median mielestä suomalaisia kiinnostavat käytännössä vain kotimaan asiat, elleivät ne sitten ole jotain tarpeeksi ”suurta” – ainakin jonkun mielestä. Mutta niin twitter kuin naamakirjakin ovat osaltaan sitä, mikä ennen oli vaikkapa tietotoimistojen tonttia. Muistan hyvin ajan, jolloin tiedon maailmasta sai määräkellonlyömällä kuuntelemalla juhlallisesti luettuja ”Suomen tietotoimiston uutisia”. Tai hiljentymällä iltauutisten ajaksi kuin iltakirkossa ikään. Siinä minulla oli ilo ja kunnia jopa esiintyä vielä verrattain monokulttuurisesti.

Nyt on aika erilaista. Tietoa on vaikeampi pantata tai seuloa, toisaalta ”tietoverkkoon” voi edelleen syöttää vaikka mitä oikeasti perustelematonta, joko tarkoituksella tai tietämättään. Medialukutaito ja ylipäätään ns. funktionaalinen lukutaito on entistä tärkeämpää valtisan informaatiotulvan edessä. Mutta on hauskaa olla mukana jakamassa omasta mielestä kiintoisia asioita, vaikkeivät ne nyt sodan tai nälänhädän kokoisia olisikaan. Toisaalta ihan jo pelkässä säässäkin riittää välillä jakamista myös isoiksi katastrofeiksi asti. Tällöin voi ottaa näkökulmia, jotka valottavat lisää jo sinänsä muutenkin perusuutisoitua.

Pariisin saasteiden lisäksi bongasin tänään Englannin kanaalin seudulla, tänään Suomessa televisiosta kuultuna Pohjanmerellä odotettavasta jopa 14 metrin korkuisesta vuorovesi-ilmiöstä. Törmäsin asiaan noiden alueiden sanomalehdissä jo kuukausi tai pari sitten, koska jo ilman perjantaista auringonpimennystäkin nyt eletään vaihetta, jonka aikana taivaankappaleet sijaitsevat toisiinsa nähden niin, että vuorovesi-ilmiö voimistuu. Tällainen vastaava toistuu 18 vuoden välein, ja niinpä vuorovesiaaltoja sananmukaisesti myös odotetaan: alueelle on  ehtinyt syntyä turismia ihmettelemään tätä luonnonilmiötä.

Internetin kautta voi elää omaa aikaansa historiallisesti aivan uusin ulottuvuuksin.

Forecan meteorologit twiittaavat: @forecasuomi , ja poimintoja sääasioista voi bongata myös Facebookissa: Foreca Suomi.

Oheistan pari linkkiä liittyen tuohon Pariisin ilmanlaatuun:

http://www.lemonde.fr/pollution/article/2015/03/19/pourquoi-paris-n-est-pas-la-ville-la-plus-polluee-du-monde_4597492_1652666.html

http://www.plumelabs.com/

Ja korkeaan vuoroveteen:

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/france/11487205/English-Channel-braced-for-tide-of-the-century.html

 

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Exhaust.jpg

 

Kevätpölyä kaupungeissa

Julkaistu
Pölyä voi nousta ilmaan, vaikka muuten kuljettaisiin miten puhtaasti. Kuva:
Pölyä voi nousta ilmaan, vaikka muuten kuljettaisiin miten puhtaasti. Kuva:Sebastian Terfloth / Wikimedia Commons.

Kevättalvisiin korkeapainesäihin sisältyy pikku riesoja, vaikka jopa pilvetöntä auringonpaistetta riittää aina häikäisyksi asti. Tuo talven jälkeen yltäkylläisen kirkas auringonpaiste voi siis tietty olla myös riesa joillekuille, mutta sitä en nyt tarkoita. Enkä edes sitä tosiseikkaa, että öisin muodostuu lämmön ulossäteilyn vaikutuksesta maanpinnan läheinen lämpötilainversio eli ilmakerros, missä lämpötila kohoaa ylöspäin mentäessä.

Tuollainen ilmakerros estää esimerkiksi maanpinnan läheistä ilmaa ”vaihtumasta” ylempien ilmojen kanssa, jolloin esimerkiksi liikenteen ilmansaastepäästöt kasautuvat juuri siihen ilmaan, jota hengitämme. Auringonpaiste rikko tuon inversiokerroksen, mutta ei aina, jos on lunta ja rannikolla meri jäässä. Nyt menee näillä päivälämpötiloilla inversio rikki, muutenhan näitä lämpötiloja ei saavutettaisi.

Perusfysiikkaa siis riittää vaikka vuoden jokaiselle päivälle, kuten vielä yöllekin. Pitkälti luonnontieteeseen perustuva maailmankuva arkipäiväistää kaiken niin, ettei ympärillä tapahtuvia asioita enää edes erikseen ajattele. Mutta yksi todellinen kevättalvisen aurinkoisen ja kuivan sään terveysriski kanattaa tiedostaa.

Katupöly kaupungeissa on juuri nyt tärkeä asia, etenkin jo maan eteläosassa. Teitä, katuja ja muita käytäviä on pitkin tarvea hiekoitettu, lisäksi teitä on kulutettu, tehokkaimmin nastarenkain. Kun auringonpaiste kuivattaa sulaneen tienoon, ja varsinkin jos vielä tuulee, kadun pölyä on myös ilmassa, jota hengitämme. Pölypitoisuudet voivat nousta suuriksi ja oireita aiheuttaviksi. Ja vaikkei varsinaisia oireita erikseen olisikaan, niin keuhkoihin se pöly hengityksen mukana menee.

Olen jo pitkään pitänyt tärkeänä, että etenkin kaupunkien ilmanlaadun olisi ainakin nyt ensiksi Euroopan osalta oltava reaaliaikaisesti helposti saatavilla esimerkiksi matkailun käyttöön. Kaupunginvaltuutettuna Helsingissä yritin lobata tätä vuosituhannen vaihteen paikkeilla eurooppalaisen kaupunkiverkoston kautta, mutta silloin kulttuurierot eri maiden välillä katsottiin käytännön esteeksi. Tarkoittanee, ettei ilmanlaadusta pahemmin haluta hiiskua, ainakaan joissain maissa. En ole seurannut, onko millaista kehitystä tapahtunut, mutta ainakin meillä Suomessa ollaan näissä asioissa avoimia. Ilmanlaatua varten on internetissäkin oma ilmanlaatuportaalinsa, jonka oheistan tähän. Sen avulla pääsee ilmanlaatuasioissa alkuun.

ILMANLAATUPORTAALI:  http://www.ilmanlaatu.fi/ilmanyt/nyt/ilmanyt.php

 

 

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sanden_ICE3.jpg

 

 

Muista keväinen naistenpäivä 8.3.

Julkaistu
Esimerkiksi Italiassa mimosa kukkii tavallisesti juuri sopivasti maaliskuun alussa. Mimosa on oikeaoppisin  naistenpäivän kukka. Kuva: Alberto Salguero  Quiles / Wikimedia Commons.
Esimerkiksi Italiassa mimosa kukkii tavallisesti juuri sopivasti maaliskuun alussa. Mimosa on oikeaoppisin naistenpäivän kukka. Kuva: Alberto Salguero Quiles / Wikimedia Commons.

”Länsirintamalta ei mitään uutta” kuvaisi nyt hyvin Suomen säätä; maan, joka sijaitsee läntisten, usein myös lounaisten ilmavirtausten alueella ja on osa maapallon ”lauhkeaa” ilmastovyöhykettä. Ei tähtitieteellisenä talvenakaan (onneksi) meille  mitään oikeaa paukkupakkastalvea voi tulla, kun tänne sojottaa miltei koko ajan Pohjois-Atlantilta lauha puhallus. Helmikuussa ylitsemme itään kulkeneet matalapaineet sentään heittivät pariinkin otteeseen perässään kylmää ilmaa jopa Etelä-Suomeen, mutta nyt tällaiset ilmapyörteet puuttuvat tietokone-ennustesääkartoilta.

Erillisten matalapaineiden asemesta ylitsemme huitelee vain matalapaineen ”solia” tuoden toki sentään vaihtelua akselilla sataa, ei sada, sataa jne. Se on kuin päivänkakkaran terälehdistä kohtaloaan etsisi. Vasta ensi viikon puolivälissä ylitsemme voisi kulkea ihan matalapainekin, mutta meitä lähelläkään ei ole kylmää ilmaa, mitä paiskata sen enempää etelään kuin mihinkään muuallekaan.

Auringonpaisteella voisi tässä olla jo vähitellen kysyntää. Sunnuntaina on ehkä parhaat mahdollisuudet paitsi aurinkoon, myös hyvinkin korkeisiin lämpötiloihin ainakin maan etelä- ja länsiosan käytännössä lumettomalla alueella. Ilmavirtaus vain ei silloin ole läntinen, vaan lounainen. Tämä seikka lisää jonkin verran sumupilven mahdollisuutta ainakin verrattuna läntiseen tai peräti luoteiseen ilmavirtaukseen. Veikkaan kuitenkin aurinkoista ja jopa lämmintä kansainvälistä naistenpäivää.

”Pähkinäpensaan kukinta on alkamassa lämpimillä kasvupaikoilla Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla”, sanoo Turun yliopiston aerobiologisen työryhmän siitepölytiedote 5.3. Tiedotteita voi seurata myös Forecan sivuilla:

http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/pollen   . Kevään edistymistä voi seurata myös tällä tavalla kasvikunnan heräämisenä.

 

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Acacia_dealbata.jpg

Maata näkyvissä!

Julkaistu
Kuva: pixabay
Viimeistä viedään jo, mutta suuressa osassa Suomea toki vielä hiihdetään.  Kuva: wsucht /pixabay.

Maaliskuu on jo ennen alkamistaan täyttänyt nimensä mukaisen tehtävänsä; näyttänyt maan. Näin ainakin jo siellä, missä minä asun ja oleilen, ja se saa riittää. Tai no, vähän kun vielä maa kuivahtaisi ja nuo loppulumet kanssa, niin mikäs on maaliskuuta maistellessa. Vanhanvihertävä ruohokin on lumipintaa parempi ja edustaa kevään toivoa. Talveen jääminen olisi pahempaa kuin taantumus. Kaikkea vain pitää olla, kutakin vuorollaan, kunhan ei mikään jää päälle. Kaikkea katsoo aikansa.

Tällainen puhkilauha sää on yksi tylsä asia maailmassa. Helmikuun säätilastoja en huomannut vielä julkaistun, mutta niiden sisältö taitaa olla jo etukäteen tiedossa, sen verran yhtä ja samaa on sää ollut. Syntymäkotikuntani Piikkiön 9,6 astetta (muistaakseni) helmikuun kymmenentenä on Suomen talvessa ihan hyvä lämpötila. Soisi moisen yleistyvän.

Sää voi vaikuttaa moneen asiaan. Nyt maaliskuussa Suomessa käydään ainakin jo eduskuntavaalikampanjoita. Pakkanen antaisi tehoa torinkulman soppatykille, koska hernerokka on pakkasen perinneruoka. Jos ei ole oikeaa pakkasta, voi käydä niin, että muut pakkaset jäävät varjoon, jopa unohtuvat.

Politiikka on pullollaan sääkielikuvia. Yöpakkasia ei kukaan halua, siksi soppalusikankin paikka on kauniissa kädessä. Minun nuoruudessani leppoisien länsituulien toivottaminen juhlapuheessa ymmärrettiin heti. Olihan silloin kylmä sota. Nyt suojasää on monin paikoin hiipumassa. Erilaiset barometrit sojottavat sinne tänne. Suursäätila on epävakaa. Toivottavasti ei lopputulos ole Stahlgewitter, enkä tarkoita tässä samannimistä yhtyettä, vaan sitä jo aikaisempaa, jonka sanotaan puhdistavan ilmaa.

No niin, tämä lipsahtaa kohta yhtä kryptiseksi kuin politiikan kieli, jota kuullaan paljon jo maaliskuussa, joskin kaikkein kiihkeintä tämä on vasta huhtikuun puolella. Maalisvaalejahan ei enää säännönmukaisina käydä, ne ovat nyt huhtikuun juttu. Mutta kun oikeassa säässä tuntuu, ettei oikeastaan mitään tapahdu, katse helposti liukuu kiinnostavampaan ja laajempaan maailmaan – silti vielä sääriippuvaiseen. Tiedetään jokseenkin tarkasti, ketkä jättävät äänestämättä, jos sää on huono.

Oli niin tai näin, maalisvaaleista tehtiin huhtivaalit ilmeisesti juuri siinä toivossa, että säät olisivat miellyttävämmät – myös kyyhöttää vaalimökeillä. Toivottavasti tämä ei käänny päälaelleen, koska Suomen säässä voi yksittäisenä päivänä tapahtua vaikka mitä.

 

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kylmaa-pelkaava-eduskunta-siirtaa-maalisvaalit-historiaan/1863956

Lumensyvyys. Huomaa, että lumensyvyydet koskevat vain niitä pisteitä, missä se on mitattu. Viemällä ”hiiren” numeropallon päälle näet, että esim. eteläisimmät mukana olevat mittauspisteet ovat Vantaalla ja Nummi-Pusulassa. Esim. Helsingissä lunta on selvästi vähemmän kuin Helsinki-Vantaan lentoaseman mittauspisteessä. Myöskään tekolumisten laskettelukeskusten tilanteesta tämä ei suoraan kerro välttämättä kaikkea. http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/lumensyvyys

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/fi/lumi-lumen-mies-lumi-sulaa-89580/