Keskellä talvista kevättä olikin päivällä ykskaks luihin ja ytimiin tunkeutuva pohjoistuuli, joka puuskissansa ryöpytti silmiin ja nenään talven hiekkaa ja ties mitä lumen jäljiltä paljastunutta. Kurkkuun ja silmiin käyvää kevätkatupölyä, johon jo viikko sitten viittasin. Kuten myös ilmanlaatuun vähän isompanakin ilmiönä. Meidän ilmamme on silti laatuluokkaa näinkin asutussa maailman osassa, kun laskemme asiaa pidemmän aikajakson yli. Ei se muutama yksittäinen hengenveto vielä ratkaise, ellei sitten ihan vääriä aineita sisäänsä vedä. Mutta joskus on puhtaasta ilmasta pula.
Koska Foreca somettaa, siinä missä muutkin, tulee entistäkin innokkaammin etsittyä, mitä tähdellistä ja säätä sivuavaa sosiaalisessa mediassa voisi seuraajiemme iloksi jakaa, kuten englannin verbin suomennos kuuluu. Emme siis esimerkiksi shareta – vielä, mutta kyllä meitä kannattaa seurata.
Ja ilmanlaatuhan se iski silmään Pariisin ongelmana ja jopa riitana. Pariisin taivaan alla pysyy jo viidettä päivää liikaa pienhiukkasia, typen oksideja, otsonia, ties mitä muuta. Eikä vain taivaan alla, vaan siellä, missä hengitetään. Viime keskiviikkona Pariisi käväisi hetkellisesti jopa ”maailman ilmansaastuneimpana kaupunkina” mistä ainakin sometettiin paljon ja rumasti, ymmärsin. Myös poliittinen riita hengitysilmasta jatkui päiväkausia, kunnes vastuuministeri päätti perjantai-iltana toimenpiteistä: liikenteen säännöstelystä ja vaikkapa ilmaisesta joukkoliikenteestä.
Perinteisen median mielestä suomalaisia kiinnostavat käytännössä vain kotimaan asiat, elleivät ne sitten ole jotain tarpeeksi ”suurta” – ainakin jonkun mielestä. Mutta niin twitter kuin naamakirjakin ovat osaltaan sitä, mikä ennen oli vaikkapa tietotoimistojen tonttia. Muistan hyvin ajan, jolloin tiedon maailmasta sai määräkellonlyömällä kuuntelemalla juhlallisesti luettuja ”Suomen tietotoimiston uutisia”. Tai hiljentymällä iltauutisten ajaksi kuin iltakirkossa ikään. Siinä minulla oli ilo ja kunnia jopa esiintyä vielä verrattain monokulttuurisesti.
Nyt on aika erilaista. Tietoa on vaikeampi pantata tai seuloa, toisaalta ”tietoverkkoon” voi edelleen syöttää vaikka mitä oikeasti perustelematonta, joko tarkoituksella tai tietämättään. Medialukutaito ja ylipäätään ns. funktionaalinen lukutaito on entistä tärkeämpää valtisan informaatiotulvan edessä. Mutta on hauskaa olla mukana jakamassa omasta mielestä kiintoisia asioita, vaikkeivät ne nyt sodan tai nälänhädän kokoisia olisikaan. Toisaalta ihan jo pelkässä säässäkin riittää välillä jakamista myös isoiksi katastrofeiksi asti. Tällöin voi ottaa näkökulmia, jotka valottavat lisää jo sinänsä muutenkin perusuutisoitua.
Pariisin saasteiden lisäksi bongasin tänään Englannin kanaalin seudulla, tänään Suomessa televisiosta kuultuna Pohjanmerellä odotettavasta jopa 14 metrin korkuisesta vuorovesi-ilmiöstä. Törmäsin asiaan noiden alueiden sanomalehdissä jo kuukausi tai pari sitten, koska jo ilman perjantaista auringonpimennystäkin nyt eletään vaihetta, jonka aikana taivaankappaleet sijaitsevat toisiinsa nähden niin, että vuorovesi-ilmiö voimistuu. Tällainen vastaava toistuu 18 vuoden välein, ja niinpä vuorovesiaaltoja sananmukaisesti myös odotetaan: alueelle on ehtinyt syntyä turismia ihmettelemään tätä luonnonilmiötä.
Internetin kautta voi elää omaa aikaansa historiallisesti aivan uusin ulottuvuuksin.
Forecan meteorologit twiittaavat: @forecasuomi , ja poimintoja sääasioista voi bongata myös Facebookissa: Foreca Suomi.
Oheistan pari linkkiä liittyen tuohon Pariisin ilmanlaatuun:
http://www.lemonde.fr/pollution/article/2015/03/19/pourquoi-paris-n-est-pas-la-ville-la-plus-polluee-du-monde_4597492_1652666.html
http://www.plumelabs.com/
Ja korkeaan vuoroveteen:
http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/france/11487205/English-Channel-braced-for-tide-of-the-century.html
Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Exhaust.jpg
Musta nää pölyset kelit on ikävämpiä täällä kuin ulkomailla.
Kylmempi ilma.
Ihan smogisena päivänä joskus tuli käytyä losissa lenkillä, ei mitään ongelmaa. Täällä muutamat päivät tänäkin vuonna olleet semmosia että ei pystyisi lenkkiaskelta ottamaan jos ulkosalle asti ehtisi.
Tosin halvimman vuokra-asunnon kokolattiamatto siellä haittasi, paitsi itseä myös asuinkumppaneita koska nuha.
Mutta jos varakas olisi ja asunnon omistaja, sielläkin varmasti saisi kunnollisen lattian.
Niin se unohtui mainita että jos musta olisi asia riippuvainen tai päätösvaltaa olisi niin kieltäsin autoilun katupölypäivinä muilta kuin viranomaisilta. Suolalla voisi katusia pitää kunnossa hiekan sijaan, vaan eivät pidä edes alueilla joissa ei pohjavesia tms. ole lähettyvillä pilaantumassa.
Tuosta vuorovedestä oli uutisissa juttua ja pisti korvaan jotenkin pahasti, kun siinä sanottiin suunnilleen että: ”Tämä erityisen korkea vuorovesi johtui Auringonpimennyksestä”. Ja minä kun sanoisin tuohon että katin kontit. Kyllä se pimennys ja vuoroveden korkeus johtui siitä että Kuu ja Aurinko oli samalla linjalla ja voimisti ilmiötä.
Aivan. Sitä on ilmassa, ettei mihinkään vähänkään monimutkaiseen (?) ilmiöön edes yritetä paneutua, vaan kaikki pitää sivuuttaa sillä, että joku aiheuttaa jonkun ja sillä siisti. Aina pitää olla yksi ja yksinkertainen selitys eli ”syy” kaikelle tapahtuvalle. Jos tällaista yhtä syytä ei nopeasti esitetä, ihmisten turvallisuudentunne ilmeisesti järkkyy. Sää ja ilmakehä ovat erityisen otollisia tällaiselle; saa korviinsa ja silmiinsä mitä älyttömimpiä selityksiä, kun pitää apkonomaisesti viimeistään itse kehittää pitävältä tuntuva syy-seuraus -ketju, vaikkei sellaisesta mitenkään voi olla olemassaolevan tiedon mukaan kyse. Yksi viimeisin villitys ovat suihkuvirtaukset ylätroposfäärissä. Nekin ovat alkaneet ”aiheuttaa” yhtä sun toista, vaikka ne ovat vain yksi osa ilmakehän kokonaisrakennetta. Sama on tässä vuorovesiasiassa. Toisaalta, kun se Suomessa näkyy tunnetusti vain yhdessä paikassa ja sielläkin vain veden virtauksen suunnanmuutoksena, niin kai se on marginaalinen ja tuntematon asia.
Kiitos, enpä ollut tiennytkään tuota Suomen vuorovesi-ilmiön yhtä ainoaa esiintymispaikkaa. Piti se oikein tarkistaa, missä se sijaitsee.
Diipa daapa lässyn lässyn lää.