Takasyksy?

Kevät saa meidät helposti pettymään. Joka ikinen vuosi kevätaurinko lupaa ensin paljon, mutta juuri, kun kesän verho vähän raottuu, tulee räntää niskaan. Kevät on herkkää aikaa, talven taakka yhä painaa, järvet ovat jäässä ja maa roudassa. Iso Atlanttikin on talven jäljiltä miltei kylmimmillään, mutta aurinko alkaa lämmittää jo lähes kesäisellä teholla. Aurinko kipuaa päivä päivältä korkeammalle ja huhtikuun kymmenennen päivän tienoilla se on jo yhtä korkealla kuin elokuun lopussa. Niinpä pelkällä tuulen suunnan muutoksella voidaan huhtikuussa kokea mikä tahansa vuodenaika.

Keväällä ilma on tyypillisesti hyvin kuivaa

Kastepistelämpötila on talven jäljiltä alhainen, eikä ilma sisällä juurikaan näkymätöntä vesihöyryä. Ilmaan ei siten ole ladattu latenttia lämpöä. Mitä kuivempaa ilma on, sitä nopeammin se kylmenee öisin. Päivisin aurinko lämmittää jo tuntuvasti ja ilma kuivuu entisestään. Näin kevät alkuvaiheessa kylmentää usein itse öitään. Kuivan ilman ansiosta kesäisiä kumpupilviä ei vielä kunnolla pääse syntymään ja niin aurinko antaa helposti myös vähän ”katteettomia” lupauksia kesän saapumisesta. Kevätauringolla on kyllä voimaa ja päiväsaikaan se saa jopa matalapaineiden sateet jäämään vähäisiksi. Kuurosateet se usein kuivattaa jo ennen kuin pisarat tai hiutaleet ennättävät maan pintaan. Kun sateet sitten lopulta voittavat, ovat ne alhaisen kastepistelämpötilan takia usein vielä lunta tai räntää. Vähemmästäkin sitä kevätihmisen mieli järkkyy.

Takatalvi kuuluu Suomen kevääseen

Varmimmin takatalvi koetaan, jos kevät on julistettu alkaneeksi jo talvikuukausina. Talven aikana erityisesti kaamosalueet jäähtyvät tuntuvasti ja napa-alueen ylle syntyy kylmä napapyörre. Normaalisti tämä kylmä pyörre pysyttelee talvella melko symmetrisesti napa-alueen yllä yltäen suunnilleen 60. leveyspiirille asti. Toisinaan pyörre voi jakautua useammaksi pyörteeksi, jolloin sääjärjestelmät ja niitä ohjaavat suihkuvirtaukset saattavat lukkiutua pitkiksi ajoiksi lähes paikalleen. Tällöin maapallon toisessa kolkassa vallitsee sinnikäs, normaalia selvästi kylmempi talvisää ja toisaalla puolestaan lukkiutuu päälle huomattavan lauha harmaa sääjakso. Onpa talvi millainen tahansa, viimeistään keväällä kylmä napapyörre alkaa auringon vaikutuksesta heiketä ja jakautua muodoltaan epämääräisemmäksi. Tällöin pienempiä kylmemmän ilman annoksia alkaa helposti läikkyä etelämmäksi. Tämä kevääseen liittyvä napapyörteen hajoaminen onkin usein osasyynä talvisempiin takapakkeihin.

Maaliskuisessa korkeapainesäässä yön kylmyys voittaa usein päivän lämpimyyden ja koska vuorokauden keskilämpötila jää pakkasenpuolelle, puhutaan takatalvesta.  Termisen määritelmän mukaan näin käy vielä tälläkin viikolla

Maaliskuisessa korkeapainesäässä yön kylmyys voittaa usein päivän lämpimyyden ja koska vuorokauden keskilämpötila jää pakkasenpuolelle, puhutaan takatalvesta. Termisen määritelmän mukaan näin käy vielä tälläkin viikolla

Kevään määritteleminen on haasteellista

Toisille kevät alkaa, kun auringon lämmön voi aistia iholla, toisille riittää tietty kalenteripäivä. Meteorologisesti vuodenajat määritellään termisin perustein. Termiseen kevääseen vaaditaan, että vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi yli nollan asteen. Tällaisen vuodenajan ennustaminen aiheuttaa meteorologeille harmaita hiuksia, eikä sitä ehkä pitäisi edes yrittääkään tehdä, sillä asteen kymmenykset yöpakkasissa saattavat siirtää termisen kevään alkua toisilla paikkakunnilla viikoillakin eteenpäin. Niin hassulta kuin kuulostaakin, toisinaan jopa jälkikäteen määritetty tarkka kevään alkamispäivä saadaan selville vasta, kun lyhin vuodenaikamme, kevät, on jo vaihtunut kesäksi.

Lauha talvisää vai kevätsää?

Meteorologisen määritelmän kinkkisyyttä lisää myös se, että termisen kevään ehto voi varsin helposti toteutua myös pitkään jatkuvassa harmaan lauhassa talvisäässä. Näinhän etelässä on käynyt jo parina helmikuuna peräkkäin. Sateisessa ja sumuisessa talvisäässä on pysytty yötä päivää asteen pari plussan puolella. Vasta kevätauringon ilmaantuminen on tuonut mukanaan yöpakkasia ja takatalven tuliaisia. Ja tuntuupa takatalvi vaanivan vielä lähipäivinäkin ja odottavan vain sopivaa tuulen suuntaa näyttäytyäkseen eteläistä Suomea myöden.

Viikonlopun takatalvea Liperisssä. Tuntui kuitenkin keväisemmältä kuin helmikuun harmaa kevätsää:)

Viikonlopun takatalvi Liperissä näyttää keväisemmältä kuin helmikuun harmaa kevätsää.

Tilastollisia määritelmiä

Termiset vuodenajat on alun perin kehitetty vuosien välistä tilastollista vertailua varten, eivätkä ne siksi välttämättä käy aina yksiin tosielämän kevättuntemusten kanssa. On myös ehdotettu, pitäisikö talven lauhaa jaksoa kutsua vain etukevääksi ja jättää helmi- tai maaliskuussa tapahtuva takatalvi omaan arvoonsa. Toisaalta, kun kevään ja syksyn termiset määritelmät ovat identtiset (vuorokauden keskilämpötila on nollan ja +10 asteen välillä), voisi perustellusti väittää lauhaa talvisäätä myös takasyksyksi. Syksyltähän se harmaa lauha talvisää enemmän tuntuu kuin keväältä. Näin kevään määrittäminen muuttuisi kuitenkin vielä entistä hankalammaksi ja hitaammaksi. On kai helpompi jättää termiset vuodenajat omaan tilastolliseen rauhaansa ja luottaa vain omiin aistimuksiin.

Mikä on sinun määritelmäsi keväälle?

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

15 vastausta kirjoitukseen

  1. Orlando sanoo:

    Terminen määritelmä keväälle, yli 0 asteen keskilämpötila, on vanhentunut, koska nykyään lämpötila ei koskaan laske nollan alapuolelle muutamia päiviä pidemmäksi ajaksi. Nykyajan oloihin tätä rajaa pitäisi nostaa vaikka +5 asteeseen.

    Säätyypin mielessä kevään voi katsoa alkavan ensimmäisistä föhntuulipäivistä, jolloin on aurinkoista ja lämpötilat nousevat yli 10 asteen, mikä yleensä tapahtuu helmikuun lopullla.

    • kubn sanoo:

      Puhutaan siis keskiarvoista, ei sitä että lämpötila olisi koko ajan nollan alapuolella.

  2. Kääväkäs sanoo:

    En ymmärrä miksi termisen kevään (tai muidenkaan termisten vuodenaikojen) määritelmiä pitäisi mennä ronklaamaan. Ne kun on nimenomaan kehitetty vuosien sekä pidempien ajanjaksojen tilastollista vertailua varten. Vertailusta tulee hankalampaa, sekä kokonaiskehityksen ja trendien hahmottaminen vaikeutuu, jos määritelmiä muutellaan kesken kaiken.

    • Orlando sanoo:

      Talven ja kevään erottaminen toisistaan 0 asteen kohdalla ei liene mikään maailmanlaajuinen standardi. Luulisin että esim. Tanskalla ja Englannilla on jokin erilainen määritelmä asiasta, koska suomalaisella määritelmällä näissä maissa ei juuri koskaan olisi talvea, kuten ei Suomessakaan nykyään.

      • peikko763 sanoo:

        Oli kyllä hauska blogi napapyörteen hajoamisesta. Tälläkin hetkellä napapyörre kokee suuria muutoksia ja rajuja lämpötilan heittelemisiä :
        http://meteomodel.pl/index.php/stratosfera

        1950-1970 oli paljon kylmiä keväitä, koska silloin Jäämereltä purkaantui tänne usein kylmää ilmaa ja idästä ja koilisesta :
        http://research.jisao.washington.edu/ao/

        2000-luvulla oikeastaan kunnon kylmä kevät on ollut vain 2013 ja 2003 mielestäni. Muina keväinä huhtikuu on ollut hyvin lämmin ainakin Eteläisessä Suomessa ja lumet ovat sulaneet pois kaikkialta. Atlantin kostea vesisadeilma sulattaa lumet nopeammin kuin auringon porotus.

        Koska Orlando mielestäsi tulee ensimmäinen hellepäivä Etelä-Suomeen tänä keväänä ?
        Itse veikkaan että menee kesäkuun puolelle.

        • Orlando sanoo:

          No, jos pitää veikata, niin eiköhän toukokuun aikana joku lämpöaalto tule, kuten useimpina vuosina nykyään tapahtuu.

  3. Timo Koski sanoo:

    Kiitosta hienosta jutusta ja pohdiskelusta. Vaikka tämä maaliskuu kai kevätkuukaudeksi lasketaankin, niin täällä lounaassakin yleensä on ollut lunta ihan loppukuuhun asti. Joten takatalvesta ei oikein voi puhua mielestäni mitenkään ennen huhtikuuta, vaikka nyt näitä lämpimiä ja lumettomia aikoja onkin eletty.

  4. SauliM sanoo:

    Otsikon ’takasyksy’ on epäkelpo ilmaisu. Näitä lisämääreitä voidaan ajatella vain päävuodenaikojen, kesä ja talvi yhteyteen. Ne dominoivat näitä ”välivuodenaikoja” suomen kielessä. Takatalvi on selvin, mutta voitaneen käyttää myös etukesää ja etutalvea. Takakesä on korvattu intiaanikesällä. Tietysti voidaan puhua myös keskikesästä ja keskitalvesta, muttei koskaan esim. takakeväästä, etusyksystä tai keskikeväästä.

    Kevät on ajanjakso 1.3.-31.5. joka vuosi, mutta jos oikeasti keväistä on ollut maaliskuun alusta, ja selvästi talviset olot palaavat myöhemmin maaliskuussa tai jopa huhtikuussa, niin silloin on -vaikkakin on kevät- kyseessä takatalvi.

    Terminen kevät on…. on vain terminen kevät. Ehkä runoilijat parhaiten tietävät mikä tämä ”keikkuen tulevi” vuodenaika oikeastaan on!

  5. Erkki sanoo:

    Minusta kevät alkaa siitä kun kiurut palaavat Suomeen ja aloittavat konserttinsa. Toinen hyvä kevään merkki on peipon liverrys. Ei haittaa vaikka välillä tulee luntakin, linnun laulun kuuleminen on ilahduttavaa ja kertoo keväästä ja tulevasta kesästä. Takatalvi ilmaisu on hyvä se kertoo siitä miten ihmiset kokevat kevään aikana tulevat lumisateet ja kylmät jaksot.

  6. Timo sanoo:

    Kevät alkaa tietenkiin siitä, kun ensimmäiset leskenlehdet tulevat luonnossa näkyviin. Tänä vuonna se tapauhtui täällä Lappeenrannassa 14. päivä maaliskuuta.

  7. MMM ifj. PÁLYI Zoltán sanoo:

    Hyvä Petri!

    Kiitos mielenkiintoisesta vuodenaika-artikkelista. Ja etenkin varhaiskevään alhaiseen kastepisteeseen ja latenttiin lämpöön liittyvistä seikoista. Olennaisia seikkoja tämän kauden säätuntumaan…

    Kevätterveisin vaan!…

    Zoltán
    eräs metsänhoitaja

  8. jessiexfce sanoo:

    ”Mikä on sinun määritelmäsi keväälle?”

    Ensin tuli mieleen kesärenkaiden järkevä alle laitto, eli eteläsuomessa kevät alkoi tänä vuonna 1.3 ja sen jälkeen ei ole ollut tarvetta talvirenkaille. Lämpötila siis saa olla öisin pikku pakkasella, kunhan päivällä on plussaa, jotta tiet ei ole jäässä.

  9. Lauri sanoo:

    Eipä se kevät koskaan ole mikään paras vuodenaika:

    Upeat hanget sulavat ensin loskaksi ja teiden varsilla rumaksi sellaiseksi ja lopulta alta paljastuu ruma kuollut maanpinta. Hyvää on ainoastaan lisääntynyt valo ja lupaus kesästä. Tähän vuodenaikaan voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että Suomi ei todellakaan ole kaunis maa.

    Onneksi kevään alku, upeine hankineen ja hankiaisineen, ja loppu, luonnon heräämisineen, ovat toista maata.

  10. jani talvensaari sanoo:

    mitäs petri on mieltä onko kesäkuun loppu tänä vuonna varmuudella lämpimämpi kuin vuosi sitten.

  11. Ville Vallaton sanoo:

    ääääääääää—ööööööööööööööööööööööööööööööö—yyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.