Pääsiäisen säästä pitäisi päästä

Pääsiäinen on itsessään kevään merkki. Sitä päästään viettämään vasta, kun takana on kevätpäiväntasaus ja sen jälkeinen täysikuu. Kuva: TwoWings / Wikimedia Commons.

Pääsiäinen on itsessään kevään merkki. Sitä päästään viettämään vasta, kun takana ovat kevätpäiväntasaus ja sen jälkeinen täysikuu. Kuva: TwoWings / Wikimedia Commons.

Lumettominta on nyt etelä- ja länsirannikolla, tietävät säähavainnot, ja sisämaan suunnalla ei sitten aina tiedä, josko lunta on tai ei ole ainoastaan mittatikkujen maastoissa. Linja-auton ikkunasta näin päivällä pari vielä kokonaan sulamatonta likaista lumiläjää vesisateessa. Mutta tiedän, että valtaosassa maata lunta on riittämiin, kuten asian tässä vaiheessa kevättalvea kuuluukin olla.

Juuri alkaneesta palmusunnuntaista tietää pääsiäisen olevan jo ihan kohta. Ovikello soi, ja pian olet karkkeja köyhempi pikku pääsiäisnoidille, alun perin trulleille. Nämä olivat, kuten Kustaa Vilkuna (Vuotuinen ajantieto) asian muotoilee, ”elämässään syrjäpuolille sortuneita lyhytjärkisiä vanhoja naisia, joiden toiminnan pontimena on pohjaton kateus parempiosaisia naapureita kohtaan. Pimeällä toiminnallaan he yrittävät vahingoittaa naapurinsa karjaonnea ja parantaa omaa huonosti menestyvää lehmä- ja lammaslyyliään”. Niinpä nämä sitten vaikkapa leikkelivät kotieläimistä nahanpaloja tai karvoja laskiaisesta pääsiäiseen.

Niin, missähän lentosäässä nämä pääsiäisyönä luutailevat. Täysikuu voi vilahtaa. Ainakin nyt tämä virpominen sujuu juuri ja juuri sateiden välissä, tosin jo yöllä sataa – ja tuulee. Maanantaina tuulee vielä lisää, kaakosta, kun  matalapaine liikkuu Itämerellä kohti pohjoista. Sateita, sateita tämä myös tietää, ehkä vielä etelässä vetisiä. Tiistaina matalapaine roikkuu Itä- ja Länsipohjan välimailla, tai merihän siinä on nykyisten maiden välissä. Lunta, räntää, tuulta, miksei lounaassa myös vettä, siinä on tikkutiistaille tekemistä ja päähineestä pitelemistä. Ilmat pysyvät pitelemättäkin.

Tuon hiljaisen, niin kovin hiljaisen viikon hiljaisin sääpäivä sattunee keskiviikoksi, mutta jos sen päivän nimi on kellokeskiviikko, on siinäkin sinniteltävää. Kesäaikaan kellot sentään piti siirtää jo palmusunnuntaiksi, jotta virpojat ja karkinkerääjät nukkuisivat pommiin. Seuraavaksi tulee kellosta mieleen se lapsuuden seinäkello, joka sanoi aina viimeistään puolen tunnin välein jotain. Silloin kun se vielä toimi.

Pääsiäiseksi tänne näyttää kehkeytyvän seuraava matalapaine, edellistä kylmempi. Ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta voi sitä lunta sinnekin tulla, missä sitä ei nyt ole. Toivottavasti ei sentään tupaan. Ja sinne, missä lunta jo ennestäänkin on, sitä tulee lisää. Se niistä kevään alkamisen julistuksista, vai mitä niiden oli tarkoitus esittää. Eikä Suomi ole kylmähkön matalapaineenalueensa kanssa pääsiäisenä yksin: samaan vivahtava sää on suuressa osassa Eurooppaa. Jos pitäisi helpoin ja selvin poikkeus tästä löytää, menisin Espanjaan.  Vaan enpä mene. Mietin, josko tänä vuonna Matteus-passio. Siitä olisi tarjolla täällä Helsingissä jo 87. Suomen Laulun esitys. Olen kuullut sen kerran aiemmin, Johanneksen kirkossa, olisiko kolmisenkymmentä vuotta sitten. Oma tyyny kannattaa varata selän taakse, tai sitten ei.

 

https://matteuspassio.wordpress.com/matteus-passio-ja-suomen-laulu/

 

Kuvan linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Romania?useformat=mobile#/media/Tiedosto:Bukovina_eggs.JPG

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

5 vastausta kirjoitukseen

  1. Niko sanoo:

    Viime viikolla ennustettiin jopa ”mökkikelejä” pääsiäiseksi ja Espoossa piti olla +7. Nytkö sit lämpötila tippuu sen verran että sataa lunta? Miten voi olla että näitä kylmiä kelejä on niin helppo ennustaa ja ne pitävätkin lähes aina paikkansa? Vihaan tätä maata ihan suunnattomasti tän takia.

  2. Juha Föhr sanoo:

    Ei se pääsiäinen iltapäivälämpötilojen osalta kylmä ole, mutta kun ilmamassa on kylmempi, öiden ja etenkin varhaisaamujen lämpötilat ovat joitain asteita pakkasella. Lisäksi ilmamassan itsensä lämpötila vaikuttaa sateen olomuotoon, mutta niin tekee aurinkokin. Nyt on jo niin kevät, että aurinko lämmittää päivisin, vaikka olisi pilvistä. Tarkasti kaikki riippuu siitä, saammeko matalapaineen itäisen sijainnin vuoksi myös pohjoistuulen. Auringonsäteilyä voi miettiä suhteessa juhannuksen tienooseen: sama säteily meille tulee kuin yhtä monta päivää kesäpäivän seisauksen jälkeen kuin mitä sinne nyt on vielä matkaa. Syyskuussa säteily vain ei kulu paikkojen lämmittämiseen ja lumen tai roudan sulattamiseen.

  3. ilmasto_tiedotus sanoo:

    Polaarinen pyörre on hajonnut ihan toden teolla ja kylmää todennäköisesti sen siivittämänä riittää jonkin aikaa :
    http://meteomodel.pl/index.php/stratosfera

    Ei taida uudestaan enää muodostua kuin hyvin heikkona tuo pyörre. JOten tämän kylmän jakson jälkeen luulisi, että kevät alkaa oikeasti.

  4. Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

    On tainnut mennä tämä sään seuraaminenkin kvartaaliaikaan. Eihän mikään helmikuun lämpö kestä koko kevättä. Itse toivon kylmähköä kevättä, koska metsämarjat silloin puhkeavat kukkaan myöhemmin. Ja silloin ne kesäkuun alun hallat eivät rokottaisi marjasatoa. Valokkia haluaisin poimia.

  5. Niko sanoo:

    Taas tyypillinen tilanne missä Porin korkeudella sataa pelkkää vettä mutta Espoossa tulee lunta. Tämä on rangaistus siitä että asuu Venäjän naapurissa.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.