Aktiivisin ukkoskausi on alkanut

Suomessa ukkostaa eniten heinäkuussa: juhannuksesta elokuun alkuun on yleensä aktiivisin ukkoskausi sisämaassa, rannikoilla ja merialueilla ukkoset ajoittuvat enemmänkin elokuuhun. Tilastojen valossa viime vuosikymmenien aikana eniten on ukkostanut Länsi-Suomessa Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle yltävällä vyöhykkeellä. Voimakkaimmat ukonilmat ovat osuneet iltapäiviin ja alkuiltaan.

Salamointia ilmassa. Kuva: Karita Kontula-Sokka, Tuusula, kesäkuu 2018.

Merialueilla ukkoset ovat harvinaisia alkukesästä

Kuuropilvet syntyvät auringon lämmittämän mantereen yllä, joten erityisesti alkukesällä kuuropilviä muodostuu herkemmin maa-alueiden yläpuolella, sillä suuret vesistöt ja merialueet ovat vielä varsin kylmiä, eikä niiden yllä pääse muodostumaan kuuropilvelle välttämättömiä nousevia ilmavirtauksia. Kuuropilvet saattavat kuitenkin ilmavirtausten mukana ajautua mantereelta vesistöjen ylle, mutta meriveden lämpötilan ollessa mannerta matalampi, menettää kuuropilvi nopeasti energiansa ja heikkenee. Tämän vuoksi esimerkiksi Helsingissä ukkospäiviä on huomattavasti vähemmän kuin sisämaan puolella pohjoisempana.

Sitä vastoin rintamasysteemeihin liittyvät laaja-alaiset ja nopeasti liikkuvat monisoluiset kuuropilvet eivät välitä alustasta piirun vertaakaan, ja liikkuvat kylmän merenkin yli heikentymättä. Näin kävi esimerkiksi viime kesänä Kiira-myräkän yhteydessä.

Tyypillisiä ukkostilanteita Suomessa

  • Kylmä rintama: kylmän rintaman ylitys laukaisee ilmakehässä nousevia ilmavirtauksia, jotka ruokkivat ukkospilvien syntymistä laajoilla alueilla. Jos etupuolella on helteistä ja kosteaa ilmaa, voi rintaman kohdalle muodostua voimakkaita ja laaja-alaisia ukkoskuuroja.
  • Yksittäinen kuuropilvi: näihin liittyvä salamointi on usein paikallista ja nopeasti ohimenevää. Kuuron elinikä on korkeintaan muutamia tunteja. Yksittäisiä kuuropilviä syntyy, kun lämpötila laskee korkeuden mukana tarpeeksi, jolloin ilmakehä on epävakainen. Näin käy yleensä kesäpäivänä mantereen yllä.
  • Lämmin meri, kylmä ilma: loppukesällä ja alkusyksystä lämpimien vesistöjen yllä voi syntyä ukkoskuuroja, sillä pinnassa on huomattavasti lämpimämpää kuin ylempänä ilmakehässä. Ukkosia syntyy erityisesti nk. ”kylmien pisaroiden” eli matalapaineen solan yhteydessä, jolloin lämpötilaero maanpinnan ja ylemmän ilmakehän välillä on hyvin suuri ja tilanne on suotuisa ukkoskehitykselle.
  • Matalapaineen sola: ylemmän ilmakehän virtauskentän muutokset ja ylhäällä ilmakehässä oleva matalapaine voivat laukaista voimakkaitakin ukkoskuuroja varsinkin jos tuulen suunta eri ilmakerroksissa vaihtelee voimakkaasti. Tällöin on voimakas tuuliväänne, joka on suotuisa pitkäkestoisille ukonilmoille, jopa supersoluille.

Näin lasket salaman etäisyyden

Äänen nopeus on 330 m/s eli vain murto-osa valonnopeudesta. Ääni kulkee siis kilometrin kolmessa sekunnissa. Salaman välähdyksestä ukkosen jyrinään kuuluva aika jaetaan kolmella ja täten saadaan selvitettyä salamaniskun etäisyys kuulijasta. Pisimmillään ukkosen jyrähdyksen kantama on n. 20 km, tämän jälkeen ääniaallot alkavat jo taipua voimakkaasti, eikä jyrinää enää välttämättä kuulu.

Videolla meteorologimme Anna Latvala piirtää ukkospilven kehityksen.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Kesä. Tagit: . Pysyvä linkki.

17 vastausta kirjoitukseen

  1. Bosse sanoo:

    Mistä lie johtuu, että harvemmin ukkoset osuvat Jyväskylän seutuville? Ovatko korkeat mäet syynä vai onko maaperässä jotain sellaista, joka ohjaa ukkosten reitit pois?

    Myös 28. – 29.6. ennustetut sateet ohjautuivat sekä Jyväskylän pohjois- että eteläpuolelle. Tänne hehkutettiin kaikkien medioiden voimin maanantaina jopa 65 mm ja vielä eilen 28.6. yli 40 mm jopa 50 mm.

    Viime yönä satoi sitten hiljaisesti ja aivan tyynessä säässä vaivaiset 12 mm aamuun klo 8.00 mennessä. Piti olla YLE:n säätiedotteen ja Iltasanomien mukaan oikein rankkasade ja myräkkä kovine myrskytuulineen???

    • Ylläpito sanoo:

      Sateet liikkuvat perjantaipäivän (29.6.2018) mittaan kohti itää, paikoin vettä on tullut tähän mennessä 20-25 mm. Tuulet voimistuvat perjantaipäivän ja -illan aikana maan etelä- ja keskiosassa. Tilannetta voi seurata Forecan sivuilta www.foreca.fi sadetutkasta, täsmätutkasta ja tuuliennusteesta.

      • Bosse sanoo:

        Juuri kävin tyhjentämässä sademittarin. 24 mm oli kertynyt eilen illasta. Hyvä määrä tämäkin, kun toukokuun alusta lähtien paikallisesti vettä on kertynyt 17+27+24 eli yhteensä 68 mm touko-kesäkuussa. Onko se sitten normaalimäärä noin tilastollisesti?

        Runsasluminen talvi on kuitenkin ollut avuksi pohjavesien suhteen ja tavalliset rengaskaivot saivat hyvän täydennyksen vaikka kasvit ottavat kiihkeästi oman osuutensa sateista varsinkin lehtipuualueilla.

    • Jaså sanoo:

      Kuopiossa sama juttu. Usein sataa, mutta harvoin ukkostaa. Eilenkin komea ukkospilvi kierteli 10-20km etäisyydellä, salamoi ja jyrisi. Mutta meni pois lopulta.

      • Sami sanoo:

        Varmasti totta että jotkut paikat ovat ukkoselle epämiellyttäviä, Jyväskylässä voisi olla Päijänne syynä jonka pohjoisrannalla Jyväskylä on. Kun ukkoset lähestyvät lounaasta tai lännestä, ne eivät mene juuri mantereen ja vesistön erottavasta kohdasta. Näin Jyväskylässä ukkoset menee useasti Jyväskylän pohjoispuolitse(10-50km) tai päijänteen halki. On myös muistettava että tämä ”tuntuu ettei ukkosia koskaan ole” tuntemus voi johtua myös siitä että ihmisen miesmuisti ei ole kovin pitkä, tosiasia on että viimeisen reilun 10 vuoden aikana koko suomessa on esiintynyt maasalamoita huomattavasti keskiarvoa vähemmän, 2005-2017 ajalla on esiintynyt yli puoli miljoonaa salamaa keskimääräistä vähemmän joka vastaa noin neljän kesän kokonaissalamamäärää.

    • Jöns sanoo:

      Mielestäni Markus olisit voinut liittää kirjoitukseesi tilaston josta näkyisi kuinka ukkoset ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen seurauksena. Muistutukseksi vain.

      • Leone sanoo:

        http://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-ukkosilmasto

        Viimeisen 20 vuoden aikana ukkospäiviä on ollut kutakuinkin vähiten koko tilastohistoriassa. Edelleen, viimeiset 50 vuotta myöskin ukkosten voimakkuus on ollut hienoisessa laskutrendissä.

        Edelliset kesät ja tämä kesä eivät siten ole mitenkään yllättäviä vähine ukkosineen ja helteineen. Sellainen muutos nyt on käynnissä.

        • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

          Se on tätä sään ääri-ilmiöiden kasvua.

        • Jöns sanoo:

          Haluaisin kuitenkin Markukselta tilaston.

          • Leone sanoo:

            Minäkin haluaisin yhden tilaston, missä paljon mainostettu ilmastonmuutos näkyy. Eli muutaman sadan vuoden aikasarja jossa jotain muutosta näkyy samaan aikaan hiilidioksidipitoisuuden noustessa. Ei ole väliä mitä asiaa on tilastoitu, mutta edes joku asia edes.

            Please.

      • Markus Mäntykannas sanoo:

        Valitettavasti tällaista tilastoa minulla ei ole saatavilla, vaikka mielenkiintoinen se ilman muuta olisi. 2000-luvulla meillä on ollut useita hyvin vaisuja ukkoskesiä, jopa ennätyksellisen vaisuja.

  2. Tilu sanoo:

    Täällä Hyvinkään kohdalla tuntuu olevan vastamagneetti sadetta vastaan. Yöllä oli satanut hieman, mutta sen jälkeen sateet ovat Hyvinkäätä hipoen menneet ohi tai haihtuneet juuri, kun ovat kohdalla. Välillä sataa miltei joka puolella, mutta ei täällä. Nytkin aurinko tuli esille, kun muutaman kilometrin päässä sataa. Alkaa olla jo varsin mielenkiintoista, kun luonto tarvitsisi enemmän vettä, etenkin jos taaas uusi hellejakso on tulossa.

  3. Leone sanoo:

    Joo saas nähdä tuleeko tänä kesänä ukkosia, viime kesänä oli hipihiljaista. Mikäli jetin muodosta jotain voi päätellä, niin eipä niitä tänäkään kesänä paljoa tule. Mutta uhkaavasti nyt näyttää, että tulisi jopa kesäisiä hellepäiviä Länsi-Suomeen, jotka ovat olleet viime vuosina kortilla. Viides perättäinen helteetön kesäkuukausi ei nähtävästi toteudu.

  4. Leone sanoo:

    Korkeapaineistettua heikkotuulista säätyyppiä olisi tuloillaan, mutta mikäs nyt on kun heinäkuullakin 25 asteen raja on tiukassa meneekö yli. Eletään sentään jo vuotta 2018 ja paljon rummutetun ilmastonmuutoksen alkamisesta lienee jo pitkälti toistasataa vuotta…

  5. Leone sanoo:

    Tässä mitään helteitä tänne tule, sittenkään. Itse asiassa ensi viikolla vasta saattaisi olla saumaa, että Afrikan lämpöä pullahtaa Etelä-Eurooppaan, mistä sillä olisi vielä pitkä matka pohjolan perukoille. Tulisko sittenkin viides perättäinen, jottenkin vaan nämä kotikutoiset korkeapaineet ei nyt saa lämpöjä nousemaan.

  6. M.Turhalärvänen sanoo:

    Täällä Oulun eteläpuolella olevassa sarvipäisten sammakoiden pitäjässä huomaa todellakin, että ”aktiivisin ukkoskausi on alkanut”. Toukokuussa kuului jopa yksi (1) ukkosen etäinen jyrähdys. Kesäkuussa ei yhtään jyrähdystä ei yhtään salamaa. Heinäkuussa ei tähän mennessä yhtään jyrähdystä ei yhtään salamaa! Viime kesänä taisi olla kokonaista yksi päivä jolloin lännen puolelta ohimennyt ukkospilvi tarjosi salamoita ja jyrinää jopa muutaman. Kukahan osaisi kertoa, mistä ihmeestä johtuu, että ukkoset kiertävät Mimmin kunnan erittäin tehokkaasti? Onko tämä niin ikävä kunta,että ukkosetkin karttavat? ;-)

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Hei! Kiitos kommentista! Ukkoset tuppaavat usein olemaan meillä ja muuallakin hyvin paikallisia ilmiöitä ja niiden painopiste vaihtelee vuosittain. Viime kesät ovat olleet melko vaisuja ukkoskesiä, laaja-alaisemmat jytinät ovat Kiira-myräkkää lukuunottamatta jääneet Suomen rajojen ulkopuolelle. Tuskin ukonilmat siis varsinaisesti mitään aluetta kiertävät – ellei sitten ole isompi ja viileämpi vesistö alla, jonka päällä ukkospilven kehitys voi tyssätä. Itämeren rannoilla on ihan normaalia, että ukkosia ei juurikaan esiinny ennen kuin meri on tarpeeksi lämmin. Käytännössä ukkoskausi rannikoilla jää lyhyeksi keskittyen heinäkuun loppuun ja elokuuhun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.