Ilmastonmuutoskeskustelussa putkahtaa välillä esiin termi lämpösaarekeilmiö (Urban Heat Island, UHI). Monet ovat intuitiivisesti oivaltaneet, että kaupunkialueet ovat ympäröivää maaseutua lämpimämpiä. Loogisesti modernin maailman kaupungistuessa ilmakehän lämpötila nousee. Mahtaako tämä seikka olla meteorologien, ja ennen kaikkea ilmastotieteilijöiden tiedossa?
Puut alkavat vihertää ja kesä on hiljalleen alkamassa maan eteläosasta alkaen. Suomen kesä on lyhyt ja siitä pitää ottaa kaikki ilo irti, tulevaisuudessa kesästä voidaan herkutella kuitenkin paljon pidempään sillä se voi pidentyä jopa kahdella kuukaudella!
Ilmasto lämpenee ja sen myötä myös kesä kestää pidempään, kesä alkaa aiemmin ja päättyy myöhemmin. Vastaavasti talvi lyhenee huomattavasti, tai jää välistä ainakin etelässä välillä kokonaan. Viimeisen 10 vuoden aikanahan on jo ollut kaksi talvea, joina talven virallinen määritelmä ei ole kaikkialla kunnolla täyttynyt.
Tyypillisesti terminen kesä alkaa maan eteläosassa toukokuun loppupuolella ja päättyy syyskuun lopussa. Tänä aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee pysyvästi +10 asteen yläpuolella. Pohjoisessa terminen kesä alkaa vasta kesäkuun puolella ja päättyy jo elokuun lopussa. Etelässä kesä kestää siis noin 4 kk ja pohjoisessa 2-3 kk.
Suomessa talvikuukausien lämpötilat nousevat ilmastoskenaarioiden mukaan huomattavasti enemmän, jopa kaksi kertaa enemmän kuin kesäkuukausien lämpötilat. Kesäkuukaudetkin lämmennevät kuitenkin useilla asteilla riippuen kuinka pessimististä tai optimistista skenaariota katsotaan. Seuraavaksi vertaan kahden eri skenaarion ennustamia kesän pituuksia Suomessa. Toisessa skenaariossa (B1) kasvihuonepäästöt ovat vähäisiä ja toisessa (A2) runsaita.
Suomen kesät vuonna 2050
Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat vuoteen 2050 mennessä noin 1,5 asteella (talvikuukaudet n. 3 asteella), pessimistisen runsaspäästöisen A2-skenaarion mukaan n. 2 asteella (talvikuukaudet n. 4 asteella)
Pelkästään tämä 1,5 asteen nousu keskilämpötiloissa tarkoittaa sitä, että etelässä keskilämpötila nousee 10 asteen yläpuolelle jo toukokuun alkupuolella ja kesä vaihtuu syksyyn syys-lokakuun vaihteessa (pituus lähes 5 kk). Pohjoisessa kesä alkaisi toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa ja päättyisi elo-syyskuun vaihteessa (pituus n. 3 kk). A2-skenaarion tapauksessa kesä alkaisi ja päättyisi suunnilleen yhtä viikkoa aikaisemmin ja myöhemmin. Kesät pitenevät siis 40 vuoden kuluessa jo noin kuukaudella!
Suomen kesät vuonna 2080
Harva meistä elää vielä tällöin, mutta jälkeläisemme joutuvat tottumaan entistä kuumempiin ja pidempiin kesiin, jotka vastaavat ilmastoltaan esimerkiksi maan eteläosassa jo eteläisen Keski-Euroopan – esim. Ranskan, Unkarin tai Itävallan kesiä.
Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat reilulla 2 asteella (talvikuukaudet 4-5 asteella), A2-skenaarion mukaan reilulla 3 asteella (talvikuukaudet 7-8 asteella)
Tämä 2-3 asteen nousu kesäkuukausien lämpötiloissa tarkoittaisi sitä, että kesän pituus olisi etelässä n. 5,5 kk. Kesä alkaisi jo huhti-toukokuun vaihteessa ja päättyisi vasta lokakuussa. Pohjoisessa kesä kestäisi yhtä kauan kuin tällä hetkellä eteläisimmässä Suomessa eli n. 4 kk. Kesä alkaisi toukokuussa ja päättyisi syyskuussa. Kesä saattaa kestää siis vuosisadan loppupuolella 1,5-2 kuukautta nykyisiä kesiä pidempään.
Oletko iloinen pitenevistä kesistä? Mikä olisi sopiva pituus kesälle?
Puhuttaessa keskilämpötiloista saadaan palata meteorologian perustaan, säähavaintoihin. Havaintoasemilla tehdään SYNOP-säähavaintoja kolmen tunnin välein. Yhden vuorokauden aikana tehdään kahdeksan SYNOP-havaintoa, joiden perusteella vuorokauden keskilämpötila lasketaan.
Keskilämpötilat ovat siis tietyn ajanjakson sisällä mitattujen lämpötilojen keskiarvoja:
Mitä enemmän keskiarvoistetaan sitä enemmän yksityiskohtia häviää. Jo pelkän vuorokauden yli keskiarvoistamien latistaa lukuja. Koska päivällä on lämmintä ja yöllä kylmää, on keskiarvo medelväg. Vuoden ja kuukauden keskilämpötilat kertovat enemmän ilmastosta kuin säästä.
Esimerkiksi Jyväskylässä on vuosina 1917-2000 toukokuussa mitattu korkeimmillaan 26,9°C ja kylmimmillään -17,8°C. Toukokuun keskilämpötila on +4,9°C. Vuoden keskilämpötila on +3,0°C. Sen sisään mahtuvat myös helmikuu, -8,7°C, ja heinäkuu, 16,0°C.
Kuukauden keskilämpötilaa helpommin tulkittavaa tietoa säästä antavat vuorokauden keskimääräinen ylin/alin lämpötila. Kuukauden keskiarvoon poimitaan joka päivältä ylin/alin havaittu lämpötila ja niiden keskiarvo lasketaan. Jyväskylässä toukokuun keskimääräinen ylin lämpötila on 14,5°C ja alin 2,0°C. Lukemista voi päätellä että päivän ylin nousee herkästi 15 asteen kieppeille ja öisin käydään nollassa.
lähde: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi-1971-2000
