Kesä pitenee tulevaisuudessa 1-2 kuukaudella

Kirjoittaja Aleksi Jokela Julkaistu

Puut alkavat vihertää ja kesä on hiljalleen alkamassa maan eteläosasta alkaen. Suomen kesä on lyhyt ja siitä pitää ottaa kaikki ilo irti, tulevaisuudessa kesästä voidaan herkutella kuitenkin paljon pidempään sillä se voi pidentyä jopa kahdella kuukaudella!

Ilmasto lämpenee ja sen myötä myös kesä kestää pidempään, kesä alkaa aiemmin ja päättyy myöhemmin. Vastaavasti talvi lyhenee huomattavasti, tai jää välistä ainakin etelässä välillä kokonaan. Viimeisen 10 vuoden aikanahan on jo ollut kaksi talvea, joina talven virallinen määritelmä ei ole kaikkialla kunnolla täyttynyt.

Tyypillisesti terminen kesä alkaa maan eteläosassa toukokuun loppupuolella ja päättyy syyskuun lopussa. Tänä aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee pysyvästi +10 asteen yläpuolella. Pohjoisessa terminen kesä alkaa vasta kesäkuun puolella ja päättyy jo elokuun lopussa. Etelässä kesä kestää siis noin 4 kk ja pohjoisessa 2-3 kk.

Suomessa talvikuukausien lämpötilat nousevat ilmastoskenaarioiden mukaan huomattavasti enemmän, jopa kaksi kertaa enemmän kuin kesäkuukausien lämpötilat. Kesäkuukaudetkin lämmennevät kuitenkin useilla asteilla riippuen kuinka pessimististä tai optimistista skenaariota katsotaan. Seuraavaksi vertaan kahden eri skenaarion ennustamia kesän pituuksia Suomessa. Toisessa skenaariossa (B1) kasvihuonepäästöt ovat vähäisiä ja toisessa (A2) runsaita.

Violanpuisto alkaa vihertää Helsingin Hermannissa 19.5.2015.
Violanpuisto alkaa vihertää Helsingin Hermannissa 19.5.2015. Vuonna 2080 puisto saattaa näyttää tältä jo ennen vappua.

Suomen kesät vuonna 2050

Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat vuoteen 2050 mennessä noin 1,5 asteella (talvikuukaudet n. 3 asteella), pessimistisen runsaspäästöisen A2-skenaarion mukaan n. 2 asteella (talvikuukaudet n. 4 asteella)

Pelkästään tämä 1,5 asteen nousu keskilämpötiloissa tarkoittaa sitä, että etelässä keskilämpötila nousee 10 asteen yläpuolelle jo toukokuun alkupuolella ja kesä vaihtuu syksyyn syys-lokakuun vaihteessa (pituus lähes 5 kk). Pohjoisessa kesä alkaisi toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa ja päättyisi elo-syyskuun vaihteessa (pituus n. 3 kk). A2-skenaarion tapauksessa kesä alkaisi ja päättyisi suunnilleen yhtä viikkoa aikaisemmin ja myöhemmin. Kesät pitenevät siis 40 vuoden kuluessa jo noin kuukaudella!

Suomen kesät vuonna 2080

Harva meistä elää vielä tällöin, mutta jälkeläisemme joutuvat tottumaan entistä kuumempiin ja pidempiin kesiin, jotka vastaavat ilmastoltaan esimerkiksi maan eteläosassa jo eteläisen Keski-Euroopan – esim. Ranskan, Unkarin tai Itävallan kesiä.

Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat reilulla 2 asteella (talvikuukaudet 4-5 asteella), A2-skenaarion mukaan reilulla 3 asteella (talvikuukaudet 7-8 asteella)

Kuukausien keskilämpötila Helsingissä nykyisessä ilmastossa, sekä B1 ja A2-skenaarion mukaisessa ilmastossa vuonna 2080.
Kuukausien keskilämpötilat Helsingissä nykyisessä ilmastossa, sekä B1 ja A2-skenaarion mukaisessa ilmastossa vuonna 2080.

Tämä 2-3 asteen nousu kesäkuukausien lämpötiloissa tarkoittaisi sitä, että kesän pituus olisi etelässä n. 5,5 kk. Kesä alkaisi jo huhti-toukokuun vaihteessa ja päättyisi vasta lokakuussa. Pohjoisessa kesä kestäisi yhtä kauan kuin tällä hetkellä eteläisimmässä Suomessa eli n. 4 kk. Kesä alkaisi toukokuussa ja päättyisi syyskuussa. Kesä saattaa kestää siis vuosisadan loppupuolella 1,5-2 kuukautta nykyisiä kesiä pidempään.

Oletko iloinen pitenevistä kesistä? Mikä olisi sopiva pituus kesälle?

276 vastausta artikkeliin “Kesä pitenee tulevaisuudessa 1-2 kuukaudella”

  1. Täyttä roskaa nuo ennusteet. Ihan sama mitä on päästöt niin jokainen täysijärkinen sen tajuaa ettei suomessa voi talvikuukaudet lämmetä 7 astetta ikinään, tai sitten maapallon täytyy muuttaa kulmaansa aurinkoon ja meille paistaa talvikuukausina enemmän se ainut maapallolle lämpöä tuova aurinko. Nyt elämme lämpimämpää kautta, mutta se on luonnollista vaihtelua, kuten oli aiemmalla lämpökaudella.

    Kerroit jutussasi että jälkeläisemme tulevat näkemään entistä kuumemmat kesät, valitettavasti jälkeläisemme myös tulevat jossain vaiheessa kokemaan rajun kylmyyden, pienen jääkauden ja joskus tulevaisuudessa myös kunnon jääkauden, ja sehän sitten lämmitetään hiilidioksiidilla vai mitä Aleksi?

    1. Suomessa keskilämpötila kohoaa enemmän kuin muualla maailmassa. Ja tosiaan talvet lämmennevät enemmän kuin kesät. Esimerkiksi lumipeitteen häviäminen/poissaolo sekä se että meret eivät ole jäässä, vaikuttavat tähän paljon. Lumipeite eristää maanpinnan ja lumen pinta kylmenee nopeammin joka kylmentää myös yläpuolista ilmaa. Ehjä lumipeite toimii siis kylmyyttä vahvistavana tekijänä. Ongelmana ihmisen aiheuttamassa ilmastonmuutoksessa on se että lämpeneminen tapahtuu 100-kertaa nopeammin kuin se voisi luonnostaan tapahtua eikä ihniskunta/maapallo kykene sopeutumaan muutoksiin niin lyhyellä aikavälillä.

      1. ”Suomessa keskilämpötila kohoaa enemmän kuin muualla maailmassa. ”

        Tälläiseen väitteseen ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa.

        Muuten ihan hauska satu mutta jotkut uskovat siihen kiusallisen sitkeästi. Rahasyistä tietenkin: Ellei usko, saa potkut. Siinä ei tieteelle ole sijaa, vaan kyse on kultista.

        Jos Aleksi muistaa niin IPCC lupasi 1,6C _per vuosi_ lisää maapallon keskilämpötilaan vuoteen 2010 mennessä, suunnilleen vuonna 2000. 5*1,6C olisi mukavat 7,5 astetta, jo nyt.

        Eipä ole tainnut toteutua ja nyt muutos on kutistunut jo roimasti mittaustarkkuuden alle (0,02 astetta per vuosi) ja siirretty samalla varmasti riittävän kauas, vuoteen 2080, jolloin kukaan valehtelijoista ei ole enää elossa ja on siis vastuun ulottumattomissa. Siitähän tässä on jo tässä kohdassa kyse: Vastuunpakoilusta.

        Kun IPCC:llä ei ole yhtään kohdalleen osunutta ennustetta, vaan ”ennuste” muuttuu tämän päivän tilanteeksi sitä mukaa kun sitä ”korjataan”, niin on selvää että malli on jo alunperinkin päin seiniä eikä korjaamalla muutu mihinkään: Se ei ennusta yhtään mitään, edelleenkään. Ihan yhtä vähän kuin 2000, siis 15 vuotta sitten.

        Huvittava on myös IPCC:n hokema ”lämpimämpää kuin koskaan” kun suunnilleen 1000-luvulla Suomessakin kasvoi pähkinäpuu luonnonvaraisena lajina ja Grönlannissa eli lehmiä laiduntamalla. Lämpöpiikki ja arkeologinen fakta jota IPCC ei edes tunnusta olemassaolevaksi: IPCC:n käyrissä vuonna tuhat on paljon kylmempää kuin nykyisin.

        Selitys että muualla oli vastaavasti kylmempää, ei perustu yhtään mihinkään ja on siis tieteellisessä mielessä puhdasta satuilua, roskaa.

        Koko ’global warming’-kultti (mitenkä se muuttuikaan ’ilmastomuutokseksi’ kun ilmaston lämpeneminen loppui kesken, kerropa meillekin?) on tieteentekijän näkökulmasta porukkaa, joka mittaa lämpötiloja Suomessa tammikuusta kesäkuuhun ja julistaa että ensi vuoden kesäkuuhun mennessä kuollaan kaikki. Ja että tämä johtuu ihmisen päästämistä CO2-päästöistä, kuinka ollakaan.

        Globaalin lämpötilan mittausjaksoksi 1980-1995 ei todellakaan riitä yhtään mihinkään ja kultti oli jo vahvassa vauhdissa 1995, niin vahvassa, että tiede alta unohtui kokonaan ja siitä tuli politiikkaa: Verojenkeräämisen apuväline.

        Epäilemättä oli aivan ”sattuma” sekin että alkuvuodeksi valittiin 1900-luvun kylmin vuosi, 1980, vaikka mittaustuloksia on 1950-luvulta asti. Ne vain eivät sopineet politiikkaan joten ne unohdettiin: Kun aloittaa mittauksen Suomessa tammikuusta niin saa yläviistoon sojottavia lämpötilakäyriä. Kuka tahansa, jopa IPCC.

        Ihan vain siksi että saa korotettua veroja rajattomasti, siis ahneuden ja vallanhimon voimalla.

        Eikä pidä unohtaa sitäkään faktaa että IPCC halusi itselleen vallan määrätä kiintiön _valtion CO2- päästöille_. Siis IPCC olisi päässyt suoraan sanelemaan että paljonko mikäkin valtio saa polttaa fossiilisia polttoaineita. Ja CO2 -verojen tuoton omaan käyttöönsä, globaalisti, ”torjuakseen globaalia lämpenemistä” kuten IPCC itse selittää.

        Mikä tahansa maailmanvalloitusskenaario kalpenee sen rinnalla: IPCC:ssä valtaa käyttää ~30 ihmisen sakki ja muilta ei käytännössä kysytä mitään.

        Vallanhimo on ääretön ja se IPCC:ssä loistavasti näkyy: Tiedettä sieltä ei ole koskaan saatukaan. Tutkimusta kyllä, mutta tutkimus ilman selitystä on vain tutkimusta, se ei ole tiedettä.

        Fakta on myös se, että IPCC:llä ei ole mitään käsitystä siitä että miksi lämpeni ja miksi jäähtyy taas: Ei minkäänlaista teoriaa.

        Erityisen huvittavaa kun astronomit mittaavat _suoraan_ auringon säteilytehon kasvuksi 1990-2000 3% ja IPCC väittää että a) väärin mitattu, b) ei vaikuta yhtään mitään ja c) niin vähän että hukkuu toleransseihin. Pulja, jolla ei ole kuin NASAn väärentämiä mittaustuloksia selitystensä tueksi.

        Se, että aurinkokunnan kaikki muutkin planeetat lämpenevät saman 3%, ei IPCC-todellisuuteen mahdu lainkaan; Sitä ei tunnusteta lainkaan olemassaolevaksi.

        Syykin lienee selvä; Se ei sovi kultin ideologiaan. Tieteestähän ei ole kyse ollut missään kohdassa.

        Tämä myös näkyy siinä miten toisinajattelijat saavat kenkää ja näitä vainotaan uskonnollisen hurmoksen voimalla henkilökohtaisuuksiin saakka. Se on kaikkea muuta kuin tiedettä se: Tieteessä on aina tasaveroisia vastaväittäjiä. Ilman niitä ei ole tiedettäkään.

        Vain kultissa sellaisia ei sallita ja ’global warming’-sakki on aito ja pesunkestävä kultti: Siitä ei päästä enää mihinkään.

        1. Vahvistaisitko tämän jotenkin? ”Jos Aleksi muistaa niin IPCC lupasi 1,6C _per vuosi_ lisää maapallon keskilämpötilaan vuoteen 2010 mennessä, suunnilleen vuonna 2000. 5*1,6C olisi mukavat 7,5 astetta, jo nyt.” Tällaista en ole koskaan kuullutkaan.

          Aika rohkeaa julistaa kaikki vuosikymmenten ja tuhansien akateemisesti koulutettujen tutkijoiden tieteellinen työ roskaksi. Aivan kuin he kaikki olisivat mukana tässä ”salaliitossa” ja olisivat tekaisseet kaikki kymmenet tuhannet tutkimukset.

        2. Vastaanpa nyt tähänkin Tuomaksen puutaheinään kun näkyy ekana kommenteissa…

          – IPCC (joka muuten ei itse tee tutkimusta vaan ainoastaan raportoi tiedeyhteison tuloksista) ei ole koskaan väittänyt että lämpenisi 1.6 astetta per vuosi. Ei edes 0.16 astetta per vuosi, vaan ennemminkin 0.016 astetta – siis hieman alle 0.2 astetta per vuosikymmen. Tämä siis näin vuosituhannen vaihteessa. Lämpenemisen odotetaan kiihtyvän jonkin verran tulevina vuosikymmeninä, ellei CO2 päästöjä vähennetä. Mutta tällöinkin puhutaan alle 0.05 asteen muutoksesta per vuosi. Väite meni siis satakertaisesti pieleen.

          – Mitä malleihin tulee, ne ovat ennustaneet toteutuneen kehityksen sangen hyvin – niiden ennustama vajaa 0.2 astetta vuosikymmenessä on ollut myös se toteutunut lämpenemistahti.

          – Ilmastonmuutos eli ”climate change” on laajempi käsite kuin ”global warming”. Ne eivät ole suoraan vaihtokelppoisia, ”global warming” on osa ”climate changea”, joka käsittää myös jään sulamisen, meriveden nousun jne. Huvittava yksityiskohta tässä on se, että itseasiassa nimenomaan Bushin hallinnon ”ilmastokriitikot” olivat aikoinaan kovasti puskemassa ”climate changea” käytettäväksi keskusteluissa, koska se kuulostaa paljon ”vaarattomammalta” kuin ”global warming”. Ks. vaikka tämä:

          http://en.wikipedia.org/wiki/Frank_Luntz#Global_warming

          – On hieman hankala hahmottaa mitä Tuomas tarkoittaa mittausjaksoilla 1980-1995, mittauksilla vuodesta 1950 jne. Mikään näistä ei oikein istu reaalimaailmaan: mittauksia on aikasarjasta riippuen 1850 tai 1880 -luvusta lähtien tähän päivään asti (ja satelliittimittuksia 1970 -luvun lopusta tähän päivään). Ja koko tämä ajanjakso otetaan kyllä huomioon.

          – IPCC ei ole halunnut yhtään mitään valtaa määrätä yhtään mistään. IPCC vain ja ainoastaan tuottaa yhteenvetoja maailmanlaajuisen tiedeyhteisön tuloksista. IPCC:n toiminta perustuu myös pääosin vapaaehtoistyöhön, sillä on vain pieni palkattu hallinto, ja toiminnan laajuuteen nähden sangen mitätön budjetti. Kuten sanottu, IPCC ei tee lainkaan omaa tutkimusta, sen raporteissa käytetään tuhansien eri puolilla maailmaa eri yliopistoissa tehtyjen tutkimusten tuloksia.

          – IPCC:llä (eli siis kansainvälisellä tiedeyhteisöllä) on sangen hyvä tieto siitä miksi lämpenee. Myös vuosittaisesta vaihtelusta (johon 2000 -luvun tasannekin kuuluu), sekä siihen vaikuttavista syistä tieto on aika hyvin hallussa.

          – Auringon säteilyteho EI ole kasvanut 1990-2000, eikä sen jälkeenkään. En osaa edes kuvitella mistä tuo 3% luku on reväisty, mutta mitään tekemistä reaalimaailman kanssa sillä ei ole. Teho vaihtelee suunnilleen 0.1% 11 vuoden sykleissä – joista viimeisin huippu on ollut normaalia alempi – auringon muutosten vaikutus on siis ollut viilentävä vuoden 1990 jälkeen, joskin tämä muutos on aika vähäinen.

          – Aurinkokunnan muut planeetat EIVÄT ole lämminneet 3%.

          – Tieteessä on tasaveroisia vastaväittäjiä silloin, jos näiden vastaväittäjien argumentit ovat yhtä vahvoja kuin puolustajien. Tässä tapauksessa ei ole näin. Ilmaston suihteen vastaväittäjiä on vähän, eivätkä heidän argumenttinsä kestä tarkastelua. Tilanne on siis sama kuin vaikkapa kuvitteellisten ”painovoimasalaliiton”, ”evoluutiosalaliiton” tms. suhteen: merkittäviä vastaväittäjiä ei enää löydy, tiede on jo vakiintunutta ja lähes kaikkien tutkijoiden todeksi hyväksymää.

      2. ”Ongelmana ihmisen aiheuttamassa ilmastonmuutoksessa on se että lämpeneminen tapahtuu 100-kertaa nopeammin kuin se voisi luonnostaan tapahtua”

        Kokolailla hihasta repäisty väite: Maapallon lämpötila seuraa auringon aktiivisuutta aivan 1:1 ja se muuttuu yhdessä aurinkosyklissä, siis 11 vuodessa jo merkittävästi.

        Kuten on nähty 1980-2000 ja uudelleen 2000-2015.

        Jos kirjoittaja muistaa niin suunnillleen vuonna 1000 viikingit paleltuivat taloihinsa Grönlannissa kun lämmin kausi loppui kuin seinään: Ei puhettakaan että muutos olisi kestänyt kymmeniä tai satoja vuosia, vaan puhutaan yhdestä vuodesta tai korkeintaan muutamista vuosista.

        Tai että vielä 1978 ilmastotieteilijät ennustivat uuden jääkauden alkavan vuoden 2015 paikkeilla. Silloin olivat vielä niin rehellisiä että ilmoittivat ”jos nykyinen trendi jatkuu”. Nykyisin tällaisia varauksia ei näe ja kultin valta on täydellinen. Mutta kuten tiedämme, trendi ei jatkunut vaan saatiin ”global warming”.

        Väite että ”luontainen muutos” kestää sata vuotta, ei perustu yhtään mihinkään ja on keksitty vain IPCC:n politiikan tueksi. Hauska miten kirjoittaja ”tietää” että tämä muutos on ihmisen aiheuttama, kun edes IPCC ei tiedä (eikä pysty osoittamaan sitä mitenkään, koska moisen väitteen tueksi ei ole yhtään mitään).

        Ehkä sekin on ihmisen aiheuttama että lämpötilan nousu loppui suunnilleen 2010, vai mitä?

        Syklin lämpötilahuippu on saavutettu, nyt mennään vain alaspäin seuraavat 20v. Ja se on ennuste, joka ei ole varsinaisesti ennuste vaan extrapolaatio todellisuudesta, päinvastoin kuin IPCC:llä. Onpahan vain vähän pidempi sykli, ~70v.

        Ei sattuma ole että vaikkapa NASA ei julkaise enää lämpötilan keskiarvon kuukausimuutosta lainkaan vaan vain 10v keskiarvon muutoksen _edelliseen 10v aikajaksoon nähden_. Kun lämpötila vielä nousi niin joka kuukausi tuli uusi ”ennätys”.

        Kun ei enää tule, vaan lämpötilat laskevat, niin ei sanota mitään, ettei kultti suutu ja rahoitus kärsi. Sillä rahasta tässä on pohjimmiltaan kyse: Kultilla on miljardeittain rahaa ja jollet ole myötämielinen valehteluun asti, et saa rahaa. (Yksistään EU.ssa ilmastohuijarit saivat 5 miljardia euroa, siis vajaan miljoonan per nenä, _jokainen_,)

        Sillä rahalla valehtelee ihan mitä tahansa. Niin minäkin tekisin.

        1. Auringon säteilytehon muutoksilla maanpinna lämpötilaan on häviävän pieni vaikutus verrattuna kasvihuonepäästöihin. Säteilytehon 11-vuotisen syklin vaikutus lämpötilaan maanpinnalla on ainoastaan n. +-0,1 astetta.

          ”Ero auringon säteilytehossa vaikuttaa aurinkovakioon noin 1 W/m2 verran siirryttäessä pilkkuminimistä maksimiin (kuva 2). Teoreettisesti tämä aiheuttaisi maapallon lämpötilaan noin ± 0,1 °C:n vaihtelun auringonpilkkujakson aikana. Muutos on kuitenkin niin pieni, että se peittyy helposti muista syistä aiheutuvan lämpötilavaihtelun alle. Vaihtelu on myös suhteellisen säännöllistä lämpiämistä ja jäähtymistä, joten pitkäaikaiseen ilmastonmuutokseen ei auringon pilkkuvaihtelusta jää paljoa jäljelle. IPCC:n raportissa (2007) arvioidaan, että auringon säteilyn hidas kasvu esiteolliselta ajalta 1750-luvulta nykyaikaan on tuottanut alle 10 % siitä lämmittävästä vaikutuksesta, joka samana aikana on aiheutunut ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöistä.[3][4]”

          https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/1bcf35ea-9104-47c8-bb37-498e88393997/auringon-sateilyn-vaihtelut.html

          1. Itse olen ymmärtänyt, että auringosta lähtevä hiukkassäteily toisi ilmakehän yläosiin partikkeleita, jotka toimisivat vesihöyryn tiivistymisytiminä ja siten säteily edesauttaisi pilvien muodostumisessa.

            Et kai Aleksi tarkoituksella jättänyt tätä huomiotta?

            Joka tapauksessa pilvien muodostuminen lienee heikosti tunnettua ja tämä on mielestäni outoa, kun ymmärretään pilvien merkittävä vaikutus lämpötilaan.

            https://m.youtube.com/watch?v=hHcmhhXCHuk

          2. Mikä onkaan telluksemme tärkein lämmönlähde?
            Aurinko?
            Se tuottanee kaikesta lämmöstämme +80%, lopun ollessa puhdasta geotermistä lämpöä, joka syntyy radionuklidien hajoamisesta ja vuorovesivoimista, jotka taivuttavat pallomme muutoa säännöllisellä kierrolla.
            Auringosta me emme tiedä juuri mitään, emmekä varsinkaan sen aktiviteeti jaksoista, joita on paljon muitakin kuin pelkkä ~11 vuoden auringonpilkkujakso.
            Vast’ikään on todennettu uusi ~28 vuoden aktivisuusjakso, josta emme tiedä paljoakaan.

            Aurinkotuulista meteorologit eivät puhu mitään, mutta niilläkin lienen vaikutusta ilmastoomme:
            http://www.oulu.fi/yliopisto/tutkimus/tutkimuksen-esittely/tutkimusartikkelit/aurinkotuuli-osasyy-l%C3%A4mpim%C3%A4%C3%A4n-talveen

            http://www.hs.fi/tiede/a1406515850754

            Minusta näitä pää-lämmönlähteemme tuntemattomia ominaisuuksia ei voi sivuuttaa IPCC:n mutuiluilla. Kyllä, IPCC:n raportit ovat poliittisista lähtökohdista laadittuja, eivätkä ne täytä minusta mitään kunnollisen tieteen tekemisen edellytyksiä.

            Sillä yhtään selitystä tehdyille ja hyvin karkeille ennustevirheille emme ole kuulleet, vaikka todellinen tieteen tekijä korjaisi laskemiaan ja mallejaan, jos niiden tulokset ovat päin mäntyä, mikä on jo todistettu.

            Ilmakehän läpinäkyvyys on muuten mielenkiintoinen juttu, ilmakehä on läpinäkymätön alle 10 mikrometrin allonpituuksille ja hyvin läpinäkyvä sinne 400nm allonpituuksille asti poislukien yksittäiset absorbtio-piikit, joten siinä syy miksi meillä on lämpöisempää kuin marsissa mutta silti vesi ei ole kiehunut täältä pois, vaikka geologisessa historiassamme ilmassamme on ollut prosenteissa laskettavia CO2 määriä.

            Eli kun tellus lämpenee, kasvaa myös säteilyjäähtyminen, joten pallomme on jokinlaisessa suhteellisen stabiilissa tilassa, joka huojuu päälämmönlähteemme oikkujen varassa.

  2. Kesän sopiva pituus olisi noin 12 kuukautta.

    1. Mun puolesta voisi olla kuukauden mittainen tiukkarajainen talvi välissä niin ei ehdi kyllästymään kesään ;)

      1. aleksi ei 11 kk kesää vaan 8 kuukautta kesää ja sitten 4 kk:n syksy 8 astetta lämmintä ja tihkusadetta

  3. ”Kesä pitenee tulevaisuudessa 1-2 kuukaudella”

    Hyvä!

  4. Monasti törmää tähän hehkutukseen, että kesä tulee pitenemään. Olkoot niin tai näin ja vaikka ennuste olisikin oikea niin kyse on vain meteorologisesta näkemyksestä, pelkästä säästä ja lämpötiloista. Kasvukautena mitattu kesä ei tule niin juurikaan pitenemään, koska olemme sijainniltamme pohjoisessa ja päivät lyhenevät samoin kuin aina joka tapauksessa. Eli kasvukauden pituus ei vastaavasti tule jatkumaan, koska valoisa kausi ei vastaavasti yhtään lisäänny. Tilanne voi olla jopa nykyistä huonompi, etenkin jos syyssateet lisääntyvät niin pilvisten päivien määrä kasvaa ja esim. sadonkorjuu voi muuttua nykyistä hankalammaksi.

    TT

    1. Mihin perustuu väitteesi? Kasvukausihan määritellään nimenomaan mereorologisesti, ja siihen vaikuttaa käytännössä ainoastaan lämpötila. Kasvit kasvavasta kyllä niukallakin määrällä valoa. Myös kasvukausi tulee pitenemään Suomessa n. 1-2 kk. Suomessa kasvukausi määritellään alkaneeksi silloin, kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta, vuorokauden keskilämpötila on vähintään viitenä päivänä peräkkäin yli +5 °C ja paikallinen tehoisa lämpösumma ylittää 20 vuorokausiastetta sitä seuraavan viiden päivän aikana.

      1. Kasvukausi on muutakin kuin pelkkä lämpötila, sillä ainoastaan sienet pystyvät hyödyntämään pelkkää lämpöä. Fotosynteesi tarvitsee muutakin kuin pelkkää lämpöä, joten kasvukausi ei ole niin yksioikoinen jos maa routaantuu.

    2. Tässä lisätietoa: http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/b801e77a-b461-42cf-8f8b-be63658776ab/kasvukaudet-pidentyvat-ja-lampenevat.html

  5. Toukokuussa aurinko paistaa miltei yhtä korkealta kuin heinäkuussa, joten siitä saattaa tulla hyvinkin uusi ”kesäkuu”. Syyskuussa taasen aurinko on eteläisimmässäkin Suomessa niin alhaalla, ettei se enää oikein kesältä tunnu, vaikka mittari nousisi yli 30 asteen. Talvi on puolestaan ”koettuna vuodenaikana” aina se samanmittainen pimeä vuodenaika, vaikka lämpöä olisi 15 astetta. Vaikka Suomeen saataisiin keskilämpötilojen puolesta Pohjois-Italian nykytalviolot, täällä ei tietenkään koskaan ole yhtä valoisaa ja aurinkoista joulu-helmikuussa.

  6. Mielenkiintoinen artikkeli, poikkeuksellisista talvista viimeisen 10 vuoden aikana tulee mieleen myös 1696 vuoden talvi, jolloin Suomessa oli suuret kuolonvuodet. Jäät lähtivät jo helmikuussa järvistä silloin :
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_kuolonvuodet

    Tuon tyylisiä talvia sitten tulee varmaan Etelä-Suomeenkin jatkossa. Tykkäätkö Aleksi kun ilmasto lämpenee suomessa ?

    1. En kyllä käsitä, miten kukaan on voinut vuoden 1696 talven saada mieleensä viime aikojen talvista.

      1600-luvulla Suomen vuoden (huom: vuoden) keskilämpötilat olivat 2 – 3 astetta 2000-luvulla mitattuja alempia. Lumet sulivat paljon nykyistä myöhemmin ja satoivat aikaisemmin. Vuodessa 1696 on poikkeuksellista erittäin lämmin helmikuu (ehkä senaikaisella ilmastolla luokkaa kerran tuhannessa vuodessa toistuva) sekä jo siihen aikakauteen suhteutettuna ankaran kylmä maalis-elokuu.

      Logiikkasi mukaan meille on ilmeisesti tiedossa kylmä kesä tai jotain vastaavaa. Aika kaukaa haetulta silti vaikuttaa. Ei onnistu nykyisillä keskilämpötiloilla.

      Sovitaanpa näin, että minusta tulee ilmastoskeptikko heti, kun maailmassa on yksikin edellistä viileämpi kokonainen vuosikymmen. Sellainen on viimeksi tainnut olla 1960-luku. 2010-luvusta sellaista ei tule missään tapauksessa.

  7. Saattapa tuo kesä pidentyä tai olla pidentymättä. Kummallista on, että vähäiselle huomiolle ovat jääneet väitteet lämpötiladatan järjestelmällisestä vääristelystä. ”Temperature data manipulation/tampering” hakusanoiksi ja jo alkaa löytyä kummaa tarinaa. Kyse ei siis ole normaalista lämpötiladatan käsittelystä vaan jostain muusta, joka ihmeellisellä tavalla muuttuu aina samaan suuntaan – menneisyys viilenee ja nykyisyys lämpenee ja ilmasto siis näyttää voimakkaasti lämpenevän.

    On Suomessa ainakin talvet lämmenneet sitten 1980-luvun ja ilmeisesti kesätkin, mutta mitä sitten? Niin kauan kuin näitä väitteitä menneisyyden lämpötiladatan järjestelmällisestä vääristelystä nousee esiin, en usko mihinkään tietokoneskenaarioihin lyhenevistä tai pitenevistä kesistä.

    Tulevaisuus on varma, ainoastaan menneisyys muuttuu jatkuvasti. Siinäpä motto nykyiselle ilmastotieteelle.

    1. Kannattaa laittaa hakusainoiksi myös:
      ”Aliens shot Kennedy”
      ”Evolution is hoax”
      jne … niin alkaa myös löytyä kummaa tarinaa. Niitähän netti on pullollan.

      1. Aika hyvä. Ilmastoskeptikoille lisää puuhaa. Ei lopu huuhaa.

  8. Onkohan Suomen kesien pituuksien muutoksesta jossain jotain ajantasaisia käppyröitä, jotka havainnollistaisivat kuinka paljon muutosta on jo nyt tapahtunut?

  9. Eikös Suomen ilmasto ole lämmennyt jo 1600- luvulta asti, jos tarkastellaan lähihistoriaa. Hyvä, jos kesä pitenee, muttei vain kävisi niin kuin näille lisääntyville myrskyille. Nehän ovat vähentyneet, vaikka Helsinkiinkin tuotiin oikein tuulikoneita ihmisten pelottelemiseksi. Ja sähkökaapeleita laitetaan miljardien eurojen edestä maahan, kun myrskyt lisääntyvät. Muuten naurattaisi, mutta kun meidän kaikkien on tämä vouhotus maksettava.

    1. Myrskyjen kokonaismäärä vähenee, mutta myrskyt ovat entistä voimakkaampia. Samoin käy sademäärissä, sateisten päivien lukumäärä ei kasva (pikemminkin vähenee), mutta rankimpien sateiden sademäärät kasvavat.

      1. aleksi onneksi olkoon kerroit asian juuri niinkuin se on sadepäivien määrä ehkä vähenee varsinkin kesäpuolella vuotta ehkä oleellisestikin kun lämpötilaeron pieneneminen tuonee siperian korkeapainetta lähemmäksi suomea jolloin ehkä kuivat kaudet pidentyvät 2000-luvulla on tämä näkynykin jo selvästi heinäkuut ovat kuivahtaneet ainakin osittain ja elokuussa on satanut heinäkuunkin edestä vai mitä

    2. Olipa ilmastonmuutoksesta mitä mieltä hyvänsä, niin maakaapeleiden edut on tiedetty jo pitkään. Käytännössä kuitenkin se tärkein syy maakaapelien yleistymiselle on yksinkertaisesti siinä että kaapeliaura romautti kustannukset. Etenkin alkuvaiheessa maakaapelia vedettiin ihan sitä tahtia mitä verkkoa olisi jouduttu uusimaan jokatapauksessa. Kun valtio päätti ryhtyä vaatimaan verkkoyhtiöitä vastuuseen sähkokatkoista, päätyivät verkkoyhtiöt luonnollisesti hieman kiihdyttämään maakaapelointia.

      Verkon uusimiseen kuluvien miljardien laskeskelu on melko turhaa ajanvietettä. Vaikka uutta linjaa tehtäisiin ’tolpan nokkaan’, niin silti koko valtakunnan verkkojen uusiminen maksaisi miljardeja, ja lopulta se joudutaankin uusimaan kokonaan mutta se prosessi tulee kestämään vuosikymmeniä. Ja kuka oikeastaan pystyy sanomaan milloin se todella valmistuu, kun tähän päivään mennessä ei ole oikeastaan valmista tullut, aina tulee muutoksia, vanhaa ja rapistuvaa vaihdetaan uuteen jne. Niin kauan kuin on sähkölle tarvetta, tullaan verkkoa rakentamaan ja remontoimaan monin tavoin.

      1. Kyllä maakaapelit maksavat miljardeja. Yksi vaihtoehto on hyväksyä satunnaiset myrskytuhot, joita Aleksinkin mukaan tulee jatkossa harvemmin. Ja viisain vaihtoehto olisi karsia puita ilmajohtojen läheltä. En tiedä, onko siihen joitain lainsäädännöllisiä esteitä. Eduskuntahan säätää lait.

        1. Tottakai maksavat miljardeja… Mutta niin maksaisi verkon uusiminen ilmajohdoillakin. Et kai tosissasi kuvitellut niiden tolppien olevan ikuisia? Jokatapauksessa verkon uusimiseen tulee kulumaan miljardeja seuraavien 20-30 vuoden aikana mitä työ käytännössä tulee kestämään. Eikä se oikeastaan lopu sittenkään.

          Johtokäytävien leventäminen saattaisi ehkä parantaa ilmalinjojen toimintavarmuutta, mutta ei ilmaiseksi eikä se poistaisi linjojen saneeraamisesta aiheutuvia kustannuksia. Eli niin tai näin, seuraavien 20-30 vuoden aikana verkon ylläpitoon joudutaan käyttämään miljardeja.

  10. Minua ei naurata se että jos mitään ei tehdä nyt, niin 100 vuoden päästä loppulasku on arviolta 100 kertaa suurempi kuin se määrä jolla kaikki voitaisiin estää :)

    1. Mihin perustat väitteesi, itse uskon että sadan vuoden päästä ihmisillä on käytössä tehokkaampia menetelmiä ilmastonmuutoksen torjumiseen jotka on halvempia kuin nykyiset menetelmät. Esimerkiski öljyä on maailmassa rajallinen määrä ja se tullaan jokatapauksessa käyttämään joskus loppuun, sama pätee lähes kaikkiin fossiilisiin polttoaineisiin. Niitä käytetään kunnes ne loppuu tai joku keksii halvemman ja helpomman energiamuodon.

      1. Tämä on arvio perustuen siitä millaisia kustannuksia syntyy mm. kaikesta rakenteellisesta muutoksesta joka aiheutuu esim merenpinnan noususta, massamuutosta jne. Tarkkaa lähdettä en kykene tässä nyt antamaan, asiaa käsiteltiin Ilmastonmuutosta koskevalla kurssilla yliopistossa.

        1. Merenpinnan nousu ei ole varsinaisesti todellinen ongelma, 10 asteen nousu neljä kilometriä (joka on valtamerien keskisyvyys) korkean vesipatsaan lämpötilassa aiheuttaa 3,4 metriä lisää sen korkeuteen. Tämä muutos olisi mahdollista plokata tulvavalleilla ja lisäksi muutos kestäisi vähintään sata vuotta jolloin asutusta kerettäisiin hiljalleen muuttaa vanhoista asunnoista uusiin asuntoihin jotka ovat korkeammalla. Lisäksi on huomioitava että meri ei lämpene tasaisesti vaan pinnan lämpötila muuttuu herkemmin kuin pohjan, todellisuudessa 10 asteen muutos ilmanlämpötiloissa johtaisi noin asteen muutokseen koko merivedessä keskimäärin, jolloin merenpinta nousisi 34cm sadassa vuodessa.
          Jäätiköiden sulaminen ei aiheuta merivedenpinnan nousua, jokainen voi kokeilla tämän kotona, laita lasi täyteen jäitä ja sulata se, sulamisen aikana vettä ei valu yli vaan tilavuus jopa pienenee.

          1. Kukaan ei ole väittänyt merijään sulamisen aiheuttavan merenpinnan nousua. Mannerjään sulaminen sen sijaan taatusti aiheuttaa. Toistapa kokeesi siten, että aseta jääpala täyden vesilasin yläpuolelle vettä läpäisevän alustan päälle ja kerro meille tulos.

            Ja jos rantavallit auttavat, niin suuunnitelepa sellaiset esim Bangladeshiin ym suuriin jokisuistoihin. Tulee aika pirun kalliiksi.

            Tuo sadan vuoden kestoaika kannattaa myös käydä kertomassa tyynenmeren saarten asukkaille, joiden asuinalueet ovat jo nyt muuttumassa asuinkelvottomiksi. He ovat varmaan iloisia uutisesta.

          2. Kiitos Jape, ehdit jo vastataan tähän! :)

      2. Joidenkin arvioiden mukaan fossiilisten energianlähteiden loppuun käyttäminen johtaisi maan tuhoon.

        Olkoot näistä arvioista mitä mieltä hyvänsä, niin kovin järkevää suhtautumista tuollainen ei kuitenkaan ole. Ajatus siitä että teknologia jotenkin maagisesti kehittyisi, kunhan vaan odotellaan 100 vuotta on suoraan sanottuna naiivi.

        Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen tulee jokatapauksessa olemaan pitkän ja kivisen tien takana. Ja jo nyt on jouduttu vastakkain sen tosiasian kanssa, että välinpitämättömällä asenteella ajaudutaan vähintäänkin ajoittain tilanteisiin joissa polttoaineiden riittävyydestä, siis ei sinänsä siitä etteikö sitä olisi vaan ehkä lähinnä kysynnän ja tarjonnan suhteesta tulee taloudellisia ongelmia. Kaikki maailman ilmastosopimukset mitä poliitikot ovat saaneet aikaiseksi kalpenee sen rinnalla mitä öljyn kallistuminen on saanut aikaan. Ja vaikka öljy onkin ehkä toistaiseksi halventunut huippulukemistaan tuntuvasti, niin siitä huolimatta öljyn hinta on noin tuplat verrattuna siihen mitä se oli vuosituhannen vaihteen jälkeen, ennen Irakin sotaa, jolloin sitä pidettiin kalliina.

        Lisäksi moni epäilee ihan syystäkin, että iso osa ”uudesta” tarjonnasta on syntynyt käytännössä sillä että ehtyviin öljylähteisiin pumpataan hiilidioksidia… Sillä saadaan kyllä öljy virtaamaan nopeammin, mutta samalla kyseiset lähteet tyhjenevät nopeammin. Ehkäpä joistain lähteistä saadaan sillä tavalla puristettua lopulta hieman enemmän öljyä kuin muuten, mutta lopulta se väistämätön tapahtuu kuitenkin. Vaikka uusia öljylähteitä löytyisikin, niin käytännössä uudet tulevat melkolailla väistämättä sijaitsemaan hankelemmissa paikoissa kuin nykyiset… Eli suomeksi sanottuna poraamisesta tulee aina vain kalliimpaa. Lyhyellä aikavälillä voi toki tulla välillä rajujakin pudotuksia, mutta pidemmällä tähtäimellä suunta on silti selvä.

    2. Aleksi kirjoittaa: ”Minua ei naurata se että jos mitään ei tehdä nyt, niin 100 vuoden päästä…”

      Minua ei naurata se että ollaan jo nyt tehty aivan liikaa vajaassa 30 v. ja hussattu hirveitä summia ympäri maailmaa, estääkseen jotain epämääräisiä, hyvin laajoja kauhuscenaarioita. Arveluita joista meillä ei ole pienintäkään varmaa tietoa tuleeko ne voimaan, koskaan.
      Minkälainen elämä Suomessa ja maailmalla oli 100 vuotta sitten? Minkälaisia edistyksiä ollaan saatu aikaan 100 vuodessa? Minkäköhänlaisia edistyksiä saataisiin aikaan 100 vuodessa jos nämä hukkaan heitettyjä rahoja oltaisiin satsattu mielummin joihinkin järkeviin tutkimuksiin.
      Loppulaskusta 100 vuotta eteenpäin, ei ole kenenkään tiedossa. Tämänpäivän lasku tästä arvelusleikistä on aivan liian kallis.

  11. Kaikkihan lähtee valistuksesta ja valveutuneisuudesta.
    Suomessa asia on jonkinlaisella tasolla, mutta useissa maissa kierrätystä ei tunneta.Tai jopa huvittuneesti tarkastellaan meidän suomalaista kierrätystä roskapuuhasteluna. Polttoaine on maailmalla vielä halpaa, ja pienetkin matkat autoillaan.
    Valistajat tuntenevat olonsa kuin Don Quijoteiksi, on kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi. Silti on jatkettava ja jaksettava. Koska muuta vaihtoehtoa ei ole.
    Tällaisetkin palstat ovat hyviä. Mitä useammalta taholta valistusta tulee, sen toivorikkaampi lienee tilanne.

  12. Mistä ne voimistuvat myrskyt saa energiansa jos napojen väliset lämpotilat tasaantuu?

    Aleksi höpötti.
    ” Viimeisen 10 vuoden aikanahan on jo ollut kaksi talvea, joina talven virallinen määritelmä ei ole kaikkialla kunnolla täyttynyt.”

    Montakos normaalia ”rajumpaa” lumitalvea mahtuu tohon väliin, muistan 4 peräkkäistä. Myös perämeri jäätyi umpeen kaksi kertaa samana vuonna vaikka eräs jääasiantuntija ENNUSTI että jäätalvea ei tule.

    Pitää muistaa että nää viimeaikojen kaikkien aikojen kuumin vuosi uutiset on veistetty 0.00x °C muutoksista. Ja ne mahtuu kaikki ”toleranssin” sisälle.

    Ikävä kyllä taidetaan ollaan matkalla entistä viileämpiin kesiin.
    http://www.lwhancock.com/images/Ljugzvist2010.gif

    1. Muunmuassa siitä, että myrskyjen ruokaa olevaa vesihöyryä on lämpimämmässä ilmassa enemmän.

      Ilmastonmuutos ei tapahdu tasaisesti. Toisaalla saattaa olla väölillä tavanomaista kylmempää ja toisaallla tavanomaista lämpimämpää. Ilmastonlämpenemistä tuleekin tarkastella maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi pohjoisen jäämeren jäänlaajuuden vähentyminen muuttaa ilmavirtauksia niin että meillä yleistyvät pitkät poikkeavat sääjaksot, esim kuumat kesät tai kylmät talvet. Tämä johtuu siitä, että suihkuvirtaus mutkittelee enemmän päästäen välillä kylmää ilmaa pohjoisesta tavallista etelämmäs ja lämmintä etelästä tavallista pohjoisemmas. Eräiden mallitutkimusten mukaan lähivuosikymmeninä kylmät talvet saattavat jopa yleistyä meillä, mutta asia kääntyisi taas päälaelleen vuosisadan loppupuoliskolla.

      1. Mikä estää teitä menemästä ulos katsomaan mitä siellä tapahtuu ja on tapahtunut. Yksikään mallinnus ei ole tähän päivään mennessä pystynyt mallintamaan ilmaston käyttäytymisestä yhtään mitään.
        Tietomme ilmastosta on primitiivisellä tasolla, R.Lindzen . Ja tulee pysymään vielä pitkään, eikä tietokoneella leikkiminen paranna asiaa kun sinne ei osata laittaa oikeita parametrejä.

        Sodankylän ”kuumin” vuosi on edelleen 1938 miten se sopii sun ja monen muun ”meillä lämpenee eniten” hourailuun. Ite olen huolissani siitä että päästäänkö koskaan -30luvun lämpötiloihin.

  14. Aleksi höpötti ”Muunmuassa siitä, että myrskyjen ruokaa olevaa vesihöyryä on lämpimämmässä ilmassa enemmän.” Keksitkö tuon ihan ite vai löytyykö tieteellistä perustaa väitteelle?
    Jos ei ole lämpötilaeroja niin mikähän voima saa pelkän vesihöyryn sekoamaan myrskyksi asti.
    Esimerkiksi tälläkin sivustolla mainitun tornado alleyn tornadot saa voimansa korkeista lämpötilaeroista niinkuin kaikki muutkin rajut myrskyt.

  15. taidetaan käydä läpi jo yläasteella.

  16. Ymmärtäkää että meteorologeilla on työpaikka kyseessä kun ilmastonmuutoksesta keskustellaan. Kysyisin vielä Aleksilta että miten olisi mahdollista että esim. keskisessä suomessa olisi talvien keskilämpötila tulevaisuudessa nollassa asteessa?, siis keskilämpötila! Eihän silloin saisi käytännössä korkeapainetta olla koskaan talvisin. Aurinko ei tule paistamaan myöskään tulevaisuudessa talvipuolella pohjoisille alueille ja jo suomen korkeudella on kaamos lähes 2kk mittainen. Ei ole edes teoreettisesti mahdollista että noin paljon talvet lämpeäisi, tuulet eivät tule käymään vain yhdestä suunnasta. Yksittäinen talvi voi teoriassa olla pari astetta jo koettuja lämpimimpiä talvia leudompi, mutta 30-vuoden keskiarvo ei siihen pysty, ei millään, tai sitten korkeapaineet on hävitettävä maapallolta ja se ei ainakaan kesiä sitten lämmitä.

    1. Miksi ihmeessä Aleksin työpaikka olisi ilmastonmuutoskeskustelusta kiinni? Hän työskentelee yksityisessä yrityksessä, jonka toimintaa ei tietääkseni millään tavalla rahoita IPCC tai valtio tai muut vastaavat elimet. Eiköhän kannattaisi ottaa foliohattu pois päästä ja palata tähän reaalimaailmaan.

      1. Niin, en tiedä mitkä kaikki tahot meteorologeja palkkaa, mutta taitaa FMI kuitenkin olla yksi suurimmista. Minä en ainakaan lähtisi julkisuudessa asennoitumaan poikkiteloin mahdollisen tulevaisuuden työnantajani kanssa.

  17. Ilman kosteutta ei lämpötilaerolla tehdä mitään. Myrskyjen voima tulee nimenomaan ilmankosteuden sisältämästä latentista lämpöenergiasta. Toki tarvitaan liikkeelle sysäävä voima eli lämpötilaero, mutta ei se silti kokonaan häviä :)

  18. Eli pelkkä vesihöyry voimistaa myrskyt vaikka läpötilaero pienenee, just just. Ei olla käyty samoja kouluja ilmeisesti.

    1. Ei vaan silloin kun myrskyt syntyvät lämpötilaeroista, joita maapallolla tulee aina olemaankin, ellei käy niin huono tuuri kuin Venuksella, niin niillä on käytettävissään enemmän energiaa vesihöyrystä ja voivat kasvaa voimakkaammiksi. Lämpötilaerojen pienentyessä matalapaineita kokonaisuudessaan syntynee vain hieman vähemmän.

      1. Ennustatko Aleksi tosissasi maapallolle sitä, että hiilidioksidin määrä lisääntyy loukkuun jääneen ja ihmisen takaisin luonnon kiertoon vapauttamaan hiilidioksidin ansiosta miljoona kertaiseen määrään? Venuksellahan ilmakehä koostuu lähes pelkästään hiilidioksidista, jonka paine on vielä moninkertainen maapallon ilmakehään verrattuna.

        Jotenkin pidin sinua Aleksi tolkkua kaverina, mutta taisin olla väärässä?

      2. Kirjoitat Aleksi näin:”…ellei meille käy niin huono tuuri kuin Venuksella”. Onko mielestäsi siis vain tuurista kiinni käykö meille kuten Venukselle?

        Olisi kohteliasta vastata, kun itse tämän Venuksen kuitenkin otit puheeksi!

        1. Tietenkin jos et vastaa, tulkitsen sen niin, että todella haluat viestittää ja pelotella ihmisiä Venuksen kohtalolla.

          1. Tämä oli vain vertaileva/havainnollistava esimerkki :) en ennusta maapallolle samaa kohtaloa. Sellainen kohtalo olisi varsin epätodennäköinen.

  19. Miksiköhän Foreca antaa Aleksin kirjoitella tätä blogia? Ei kovin hyvää mainosta…

    1. Miksi ei antaisi? Millä tavalla ei ole ”kovin hyvää mainosta”? Aleksihan on viimeiset reilut 2 vuotta kirjoitelut mielenkiintoisia blogeja, jotka ovat herättäneet keskusteluja joihin hän on jopa itse kiitettävästi osallistunut. Siis kaikin tavoin loistava bloggaaja!

      Jos olisin Forecan toimitusjohtaja, pyytäisin Aleksia kirjoittamaan blogeja vielä useammin.

  20. Osallistumisesta toki iso plussa. Se ei toki ihan riitä hinaamaan tasoa plussalle, kun lasketaan yhteen miinukset kiihkouskovaisesta suhtautumisesta ilmastonmuutokseen, mutulla heitetyistä ”faktoista” (tyyliin: Ongelmana ihmisen aiheuttamassa ilmastonmuutoksessa on se että lämpeneminen tapahtuu 100-kertaa nopeammin kuin se voisi luonnostaan tapahtua eikä ihniskunta/maapallo kykene sopeutumaan muutoksiin niin lyhyellä aikavälillä.) ja sortumisesta lapselliseen inttämiseen (tyyliin: Ihan perusfysiikkaa mikäli oleta sellaisessa koskaan edes kuullut…).

    Itse en tosiaan antaisi Forecan toimitusjohtajana kyseisen henkilön kirjoittaa, ellen olisi kiihkoilija sitten itsekin.

    1. Siis mikä on Aleksin suhtautumisessa ”kiihkouskovaista”? Hän kertoo asioita, joita tukee yli 95% ilmastonmuutosta käsittelevistä vertaisarvioiduista tieteellisistä tutkimuksista.

      Yhtä hyvin voisit sanoa, että on ”kiihkouskovaista” väittää, että tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää (luultavasti tupakoinnin ja keuhkosyövän välinen kausaalisuus on heikommin todistettu).

      1. ”Hän kertoo asioita, joita tukee yli 95% ilmastonmuutosta käsittelevistä vertaisarvioiduista tieteellisistä tutkimuksista.”
        Joista yksikään ei osannut arvioida että keskilämpötilan nousu tulee pysähtymään yli 18 vuotta, ja jatkuu…

        1. Ei ole olemassa mitään tilastollisesti merkittävää näyttöä siitä, että keskilämpötilan nousu olisi pysähtynyt, tai edes hidastunut. Vaihtelua nousevan trendin ympärillä toki löytyy, niin kuin ennenkin. 17 vuoden takainen 1998 oli poikkeuksellinen El Nino -vuosi, jonka lämpötila oli suuri poikkeama pitkänajan trendistä ylöspäin. Sen jälkeiset normaalit, vähemmän trendistä poikkeavat vuodet vuodet pysyivät aika pitkään vuotta 1998 viileämmällä tasolla, mikä on ihan normaalia lämpenemisestä huolimatta. Vasta nyt alamme olla tilanteessa, jossa (kun oletetaan että lämpeneminen jatkuu muuttumattomana) suunnilleen puolet vuosista on vuotta 1998 lämpimämpiä.

          Toisaalta on lähes täysin varmaa, ettei tällä vuosisadalla tulla enää näkemään ensimmäistäkään vuotta joka olisi viileämpi kuin tätä poikkeusvuotta edeltäneet ja seuranneet 1997 tai 1999.

          Tässä NASA:n GISS lämpötilastoa, vuosilämpötilat (1970-2014) ja trendi 1970-nykyhetki (punainen), sekä trendi 1997-nykyhetki (sininen):

          http://woodfortrees.org/plot/gistemp/from:1970/trend/plot/gistemp/from:1998/trend/plot/gistemp/from:1970/compress:12

          Tuosta havaitaan muutama seikka:

          1) Lämpötilakehitys on pysynyt nätisti pitkäaikaisella trendiviivalla tähän päivään asti. Tämä trendi on noin 0.16 astetta vuosikymmenessä, eli aika tarkasti juuri se mitä esim. IPCC:n raporteissa on ennustettukin tälle ajanjaksolle. Tuosta näkyy myös, että tuo lyhytkin, kirsikanpoimittu 18 vuoden trendi on nouseva, ei tasainen, joskin loivemmin.

          2. Mittaushistorian lämpimin vuosi, 2014, osuu aika täsmälleen tuohon trendiviivalle. Jos oletetaan että lämpeneminen jatkuu kuten ennenkin ja vuosivaihtelu olisi satunnaista, puhtaan tilastollisesti olisi suunnilleen 50% todennäköisyys sille että tästä vuodesta (2015) tulee taas uusi ennätys. Mutta koska on kohtuulliset mahdollisuudet siihen että tästä vuodesta tulee El Nino -vuosi, pidän uutta ennätystä vielä paljon todennäköisempänä.

          PS: Tietokonemallien lämpötilaennusteet EIVÄT yritä ennustaa yksittäisten vuosien lämpötilaa. Ne yrittävät ennustaa pitkäaikaisen trendin (tässä tapauksessa, punaisen viivan). Tässä ne ovat onnistuneet erinomaisesti.

    2. Niin … ja siis lisätäkseni vielä: vaikka Aleksi olisi ilmastonmuutos”kriitikko” ja kirjoittaisi ”kriittisiä” blogeja ilmastonmuutoksesta, siinä hypoteettisena tilanteessa, että olisin Forecan toimitusjohtaja, antaisin toki Aleksin kirjoittaa omista mielipiteistään asiasta, koska sehän ei (luullakseni) millään tavalla vahingoita yrityksen toimintaa.

      1. Vastaanpa itsekin vielä, että kiihkoileva suhtautuminen ihan mihin tahansa ääripäähän nostaa minun karvat pystyyn. Kyllä jokseenkin neutraali suhtautuminen asioihin pitää pystyä säilyttämään, että on millään tasolla vakavasti otettava.

        Ikävä kyllä Aleksin kirjoittelut ovat menneet minun silmissä vitsiosastolle.

      2. Jos Aleksi heittäytyisi ns. ilmastoskeptikoksi, hän lentäisi Forecalta kuin leppäkeihäs, se on täysin varmaa.

        Foreca kuitenkin eroaa FMI:stä siinä, että siellä näköjään sallitaan henkilökunnan keskustelevan maallikkojen kanssa. Petteri Suuri sen on kieltänyt omilta alaisiltaan.

        Noista jatkuvasti lämpimämmistä vuosikymmenistä voisin sanoa, että tästä hetkestä taaksepäin laskettuna on siinä ja siinä onko nyt päättynyt vuosikymmen lämpimämpi kuin edelleinen. Varsinkin, jos luotetaan kattavimpiin ja adjusteerattomiin mittauksiin satelliiteita.

        1. Miksi se on ”täysin varmaa”? Forecahan on liikeyritys, jolla ei voi olla mitään ”virallista” kantaa tai agendaa ilmastomuutoksen suhteen.

          Kannattaa todella ottaa se foliohattu pois päästä. Ei ole olemassa mitään maailmanlaajuista ”ilmastosalaliittoa”, joka yrittää vaientaa ilmasto”skeptikot”. On vain tiedeyhteisö, jonka tutkimukset osoittavat yhtä asiaa, ja jota vastaan taistelee suurella rahalla ostettu vastapuoli, joka itkee, kun heidän ”tutkimuksiaan” ei kukaan ota vakavasti (lukuunottamatta Amerikan Yhdysvaltojen republikaanipuoluetta ja saman maan fundamentalistikristittyjä).

          1. Ei ole salaliittoa, mutta on politiikkaa, selvittäppä vaan kuin paljon tutkijoita ja muita on saanut kenkää yliopistoista ja muista työpaikoista ympäri maailmaa vaan sen takia kun heidän kommenttiit eivät ole olleet ilmastonmuutokseen liittyen poliittisesti korrekteja.

            Ja sitten vielä alarmistien raukkamainen loanheitto ja mustamaalaaminen päälle.

            Oikea tiede on kaukana tästä ilmastonmuutoskusetuksesta.

    3. Mikään kirjoittamistani asioista ei perustu mutu-tuntumaan. Olen opiskellut yliopistossa maisteriksi meteorologia pääaineenani, myös tieteellisiin artikkeleihin tutustuminen lisää tietämystä, eikä minulla ole mitään syytä kiihkottaa, haluan vain levittää tutkittua tietoa ja faktaa, jotta lapsuudenhaaveeni edes jotenkin toteutuisi siitä, että ilmastonmuutos saataisiin kuriin :) Toki jonkun valtavan tulivuorenpurkaukset yhteydessä ilmasto voisi kylmetä muutamassa vuodessa useita asteita, tällaista katastrofia ei kannata kuitenkaan itse aiheuttaa jos se olisi estettävissä. Normaalisti ilmastonmuutokset maapallolla ovat hyvin hitaita, puhutaan kynnenistä tuhansista vuosista useiden lämpöasteiden muutoksista.

      1. Vai pystyy ihminen aiheuttamaan valtavan tulivuorenpurkauksenkin. Ehkä se on mahdollista valtavalla ydinlatauksella sopivassa paikassa. Veikkaan, että ilmastonmuutos ei sentään edellytä moisia puuhasteluja, vaikka mediasta voi kyllä lukea ihan mitä tahansa katasrofaalista tulevaksi.

        Vai ilmastonmuutokset kestävät jopa kymmeniätuhansia vuosia. Ihan itsekö tuon keksit? Jääkausien välissä on ollut lämpökausia reilusti alle kymmenentunannen vuoden. Holoseenin aikanakin on tapahtunut monia nopeita muutoksia. Tosin globaali tietämys niistä on melko hataraa, kun jääkairauksetkin sisältävät melkoista keskiarvoistusta eikä lämpötilarekonstruktioissakaan ole viimeistä sanaa sanottu. Ilmakuplien koostumus ei taida vastata ilmakehän koostumusta kuplien syntyessä.

  21. Kyllä siinä kohtaa mentiin rajusti metsään kun lämpeneminen pysähtyi ja ruvettiin hourailemaan ilmastonmuutoksesta.
    Ilmastonmuutoksen piikkiin voi tietenkin laittaa ihan jokaisen normipäivästä poikkeavan sääilmiön vaikka ne on aivan normaaleja pitkässä juoksussa niinkuin itse ilmastonmuutoskin.
    Nyt blogisti voisi kertoa että onko viimeisen 10v aikana ollut sellaista säätä tai sää”ilmiötä” jollaista ei ole ikinä ennen ollut? Meinaan että jos CO2 on syyllinen niin niiden pitäisi olla ihan päivittäisiä. Lämpötila junnaa paikallaan ja CO2 pitoisuus senkun nousee ja korrelaatio loistaa poissaolollaan.

    1. Maapallon lämpötila on kyllä ollut pitkään nousussa. Lämpenemisen hidastuminen viime aikoina johtunee siitä, että lämpöä on nyt varastoitunut meren pintaan, kerrokset sekoittuvat kuitenkin hyvin hitaasti joten kun lämpöä ei enää varastoidu meren pintaan, lämpenemisen pitäisi jälleen kiihtyä. Esim. La Nina vuosina kylmempää vettä nousee pintaan joka lämpenee, El Nino vuosina taas viileän veden tieltä väistynyt lämmin pintavesi palaa paikalleen, eikä lämpöä voi enää varastoitua juurikaan merenpintaan.

    2. Hyvä Matti, asiat eivät ole noin mustavalkoisia. Toki rajuja sääilmiöitä on ollut ennenkin eikä yksittäisiä ilmiöitä voi laittaa samantien ilmastonmuutoksen piikkiin, medialla on ollut tapana liiankin herkästi valitettavasti tuoda esille ilmastonmuutosta juuri tämän kautta. Ilmastossa tapahtuu lämpenemisen lisäksi myös luontaista vaihtelua/heilahtelua jonka alle ilmaston lämpeneminen piiloutuu. Eli käytännössä jos on vaikka hyvin kylmä talvi, tai montakin talvea, se ei tarkoita että ilmasto ei lämpenisi, ilman ilmason lämpenemistä nämä talvet olisivat olleet vain vielä hieman kylmempiä.

      1. Kun kerroit tossa jutussa että viimeiseen 10 v mahtuu kaksi vähälumista talvea niin vedät siitä = merkit lämpenemiseen. Samaan aikaan mahtui 4 peräkkäistä runsaslumista talvea mutta ne voi ohittaa sujuvasti vai? Ja ilmeisesti vielä 4 normaalia talvea mutta vain ne kaksi vähälumista kelpaa agendan todisteeksi.
        Kyllä ihan jokaisen ”sään” voi laittaa ilmastonmuutoksen piikkiin koska se muutos nyt vaan kuuluu ilmastoon.
        Mitä mieltä olet UAH ja RSS satelliittien havainnoista että ei ole lämmennyt yli 18vuoteen.
        http://www.drroyspencer.com/2015/04/version-6-0-of-the-uah-temperature-dataset-released-new-lt-trend-0-11-cdecade/

        Ei edes se väittämäsi merien pinta ole lämmennyt.

        1. Missä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana neljä peräkkäistä runsaslumista talvea? Rööperissä vai Oulussa???? Eikun joo olikohan Espoossa, tai sitten Järvenpäässä. Vai olikohan sittenkin Lapualla.
          Runsaslumisuus jollain Suomen paikkakunnista ei ole todiste ilmastonmuutoksen pysähtymisestä, paitsi ehkä kesällä.
          Kumma juttu, että menneinä vuosikymmeninä ihmiset olivat viisaampia ja ottivat otsoniongelman tosissaan, lukuun ottamatta muutamia hörhöjä. Silläkin ongelmalla vapaamuurarit ja rotchschildien salaliitto tekivät rahaa, eikö vaan?

      2. Millaisissa pitoisuuksissa Aleksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ennen on ollut? Tai miten on lämpötila ennen heilahdellut?

        Näyttää vain siltä, että ihmiskunta on kukoistanut aina lämpöisten kausien aikana. Mistähän se johtuu? Harmi vaan, että näyttää nykyinen lämpöinen kausi olevan päättymässä.

        Jos et osaa vastata, niin ehkä sinun kannattaa tutustua big pictureen täällä?
        http://www.climate4you.com

  22. Aleksi Jokelalla taas mielikuvitus laukkaa. Metlan lehteentulotilastoissa ei ole ainakaan 11 vuoden ajalta näkyvissä minkäänlaista kesien aikaistumista, vaan ennemminkin päinvastoin:

    http://www.metla.fi/cgi-bin/feno/kuvasarja_new/hk/29.4/10.7/7

    1. 11 vuoden pituinen jakso on liian lyhyt, pitäisi tarkastella pidempää aikajaksoa. En ole myöskään ottanut kantaa siihen onko muutosta tapahtunut nykyhetkessä. Suomen ilmasto ei ole lämmennyt viimeisen sadan vuoden aikana vasta kuin reilulla asteellla, joten muutosta olisi vielä hyvin vaikeaa havaita varsinkin niin lyhyeltä jaksolta kuin 11 vuotta. Kun tarkastellaan ilmastoa, käytetään 30-vuotisjaksoja joita verrataan toisiinsa.

      1. Niin, 1600 -luvulta alkoi lämpeneminen, joka jatkui 1900 -luvun alkupuolelle, jonka jälkeen kehitys on tasaantunut. 11 vuoden trendilläkin on jonkun verran tilastollista merkitystä näinä aikoina, kun muutoksen pitäisi kiihtyä. Ei ole tieteellisesti kovinkaan fiksua perustella esim. kesän pituuden muutosta tietokonemalleilla, kun mitään sellaista ei näytä olevan tapahtumassa.

  23. Miten se on Aleksi? Seuraavatko ilmastomallien positiiviset takaisinkytkennät vain hiilidioksidia, vai myös aurinkosykliä? Niissähän positiiviset takaisinkytkennät ovat säteilypakotteena parhaimmillaan monikymmenkertaisia.

    Jos samat toimivat aurinkosäteilyn muutoksiin, siitä 1 W/m^2 tulee siis kymmeniä Watteja neliölle, vai kuinka?

    Mitä sitten tapahtuu Suomen lämpötiloille. Helsingin mittaushistorian mukaan nyt on yhtä lämmintä kuin 30-luvulla, välillä vähän viileni ja sitten taas lämpeni, Viimeajat on ollut melko hiljaista.

    Merenpinnankin olisi FMI:n mukaan Helsingin edustalla pitänyt jo alkaa nousta. Ei tietoakaan, pikemminkin lasku on kiihtynyt samaan aikaan, kun IPCC väittää merenpinnan nousun kiihtyneen. Mistähän löytyisi paikka, missä tämän nousun kiihtymisen voisi havaita?

    ”Aika rohkeaa julistaa kaikki vuosikymmenten ja tuhansien akateemisesti koulutettujen tutkijoiden tieteellinen työ roskaksi.”

    Se on ihan sama kuinka monta tutkijaa on roskaa tehnyt, jos tulos on se, että ilmastomalleilla voi pyyhkiä ties mitä paikkaa. Tuohon olkiukkoon turvaudutaan yleensä viimeisenä oljenkortena.

  24. Mukava huomata, että yhä enemmän ihmisistä tulee järkiin eikä usko median paisuttamaan ilmaston ”lämpenemiseen”. Tosi viisaita ja asiallisia kirjotuksia. Ei tarvi itellä lisätä mitään. Tuomas_ kirjoitti alussa suuni puhtaaksi!

    Btw. Tosiaan talvi täällä koillisperukoilla alkaa pikkuhiljaa kääntymään kesään, kun saatiin eilen järvi sulaksi. Lumet tuli 8.11 ja näin ollen lumipeite oli taas maassa reilun 6kk. Vieläkin vaaroissa pohjoisrinteillä vois hiihellä menemään. Kiitos ”taas” lyhyestä talvesta ilmaston lämpenemiselle.

    1. Ikävä kyllä ihmisillä ei ole tarpeeksi tietoa ilmastonmuutoksesta ja monet näistä kirjoituksista perustuvat puutteelliseen tai virheelliseen tietoon jota esim. suuret öljy-yhtiöt mielellään levittävät. On myös hyviä argumentteja, joihin en valitettavasti kaikkiin kykene edes vastaamaan, ilmakehä on kaoottinen järjestelmä jossa moni asia vaikuttaa keskenään suorasti tai epäsuorasti eikä kaikkia kytkentöjä vielä edes tiedetä. Sen vuoksi tutkimustyötä tehdään. Valitettavasti ihmisillä on tapana teilata koko ilmastonmuutos yhdenkin poikkeaman vuoksi, vaikka puoltavia asioita olisi valtavasti enemmän. Olisi mielenkiintoista katsoa kuinka monen mieli muuttuisi jos perehtyisivät kunnolla asiaan tai olisivat opiskelleet meteorologiaa vuosia.

      1. Kerrohan sitten muutama oleellinen puoltava asia, niin saadaan vähän konkretiaa.

        Mikä on muuten sinun tulkintasi siitä, että Etelämantereen ympärillä merijäät tekevät jatkuvasti mittaushistorian ennätyksiä?

      2. Ei kukaan täysijärkinen teilaa ilmastonmuutosta, se on aivan luonnollinen jatkuva tapahtuma.
        Hyvä että myönsit että ette tiedä vielä kaikkia ”kytkentöjä” . Onko mahdollista että puuttuvien kytkentöjen takia teidän mallinnukset on täysin susia.

  25. Hienoa tosiaan huomata, että löytyy ihmisiä, jotka eivät ole median ja poliittisesti voideltujen tutkimusten luoman ilmastokuplan sisällä. Nythän kaikenlainen lämpenemis- ja katastroofikirjoittelu lisääntyy ennen Pariisin ilmastokokousta, josta pitäisi saada pönkitystä omalle agendalle, ettei maine mene totaalisesti. Ennen pitkään se kyllä menee, kun luvattua lämpenemistä ei tapahdu. Mitä pidemmälle realiteettien myöntäminen menee, sitä isompi kolahdus tulee. Välissä tulemme näkemään kaikenlaisia selityksiä ja lämpenemisennusteiden justeerauksia.

    Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.

  26. Suuret öljy-yhtiöt levittävät, mitä? Ei ainakaan sitä raakaa totuutta että eteläinen merijää kasvaa tällä hetkellä ennätysvauhtia taas. Ne ennätykset ei kuulu muutenkaan median eikä teidän meteorologien levittämiin uutisiin, miksiköhän näin on?
    käykö tänä keväänä niin että edes täällä lounaassa lämpötila ei nouse kertaakaan yli 20asteen ennen kesäkuuta?
    Forecan flashweatherin mukaan näin voi käydä.

  27. Aattelin vähän suomentaa.

    Skenaario = samaa sarjaa sääennusteen kanssa. Vähän piremmälle aikavälille vaan.

    Käytännössä:
    Jos sääskenaarion teko ei onnistu kohdalleen 3 kuukauden päähän. >>> Miten ihmeessä sääskenaario voi toteutua vuosikymmenien päästä?

    1. Ilmastoa ja säätä ei kannata verrata toisiinsa. Kuka tahansa pystyy varsin helposti ennustamaan, että vaikka kymmenen vuoden päästä Suomessa on usealla paikkakunnalla pakkasta helmikuussa. (Hyvin todennäköinen skenaario.) Sillä ei ole sään ennustamisen kanssa mitään tekemistä, siinä on kyse ilmastosta. Onko väärin ajateltu? Kukaan ei ole koskaan missään ikinä väittänytkään , että säätä pystyttäisiin luotettavasti ennustamaan esim. 3 kk päähän.

  28. Tuli muuten sekin mieleen, että kovasti on viimeisten 5 vuoden aikana rikottu kylmyys ja jää/lumiennätyksiä Amerikoissa ja muuallaki maailmassa, kuten aiemmin mainitussa Etelä-Mantereella. Myöskin pari talvea sitten Eurooppaa koetteli ankara talvi ja useampi sata ellei jopa tuhay menehtynyt kylmyyteen. Muutenkin nykyää sadellu lunta omituisissa paikoissa kuten Los Angelesin beachillä ja Afrikan pohjoisosissa. Kaikki nämä kuuluu siihen ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöihin? Onpa jännä. Jos nämä ääri-ilimöt lisänee nii silloin myös ankarat ja kylmät lumitalvet toistuu useammin, kun ne on niitä ääri-ilimöitä. Vai?

    1. Kyllä, meillä saatetaan kokea etenkin lähitulevaisuudessa myös hyvin kylmiä talvia, kun jään väheneminen pohjoisnavalla vaikuttaa virtauskenttiin. Pitkään kestävät hyvin kylmät ja lämpimät jaksot ovat jo yleistyneet paljon pohjoisella pallonpuoliskolla.

      1. Osaatko Aleksi kertoa mistä holoseenikauden, noin seitsemän tuhatta vuotta sitten, viisi astetta nykyistä lämpötilaa korkeampi lämpötila johtui? Oliko se luonnollista vai antropogeenista?

        Jos noin korkea lämpötila silloin ei aiheuttanut katastrofia, niin miksi nyt huomattavasti alhaisempi lämmön nousu aiheuttaa? Holoseenikaudell luonto taisi kukoistaa, miksei nyt?

        1. Holoseenikaudella keskilämpötila pohjoisella pallonpuoliskolla oli ajoittain vain noin asteen verran lämpimämpi kuin nyt. Tuolloin ihmisen toiminta maapallolla tuskin on vaikuttanut asiaan sillä ihmisiä oli vielä hyvin vähän ja maankäytön muutokset varsin vähäisiä.

          Ongelma nopeassa ilmastonmuutoksessa on se että sen aiheuttamiin muutoksiin ei ehditä kunnolla sopeutua, maata ei voida enää viljellä kaikilla alueilla, merenpinta kohoaa ja tekee elämän vaikeaksi alueilla jotka nyt lähellä merenpintaa. Syntyy ilmastopakolaisuutta, taudit leviävät uusille alueille. Toki jotkut alueet kuten Suomi myös hyötyvät lämpenemisestä.

          1. Mikä on nopea ilmastonmuutos? Viimeisen jääkauden loppuessa ilmasto lämpeni 7 astetta 50 vuodessa, nyt on lämmennyt 0.7 astetta 150 vuodessa. Todella hurja vauhti…

            Muutenkin on laskettu että sopeutuminen tulee 50 kertaa halvemmaksi kuin täydellisen turhat ja jopa haitalliset ilmastonmuutoksen estämistouhut.

            Antaa ilmaston muuttua, niinkuin se on aina tehnyt, eikä yritetä kieltää sitä muuttumasta, ei se onnistu kuitenkaan.

          2. Turhahan sinulta on mitää kysyä, kun et kuitenkaan vasta, mutta saavatahan muut sitten tietoa siitä, miten hataralla pohjalla ennusteesi ovat.

            Poliitikoille niin rakas Sternin raportti ennusti, että 2010 on jo 50 mijoonaa ilmastopakolaista. Voi hyvin ollakin, mutta kaikki ovat menneet kylmää pakoon.

            Mitä kauheuksia on sitten jo tapahtunut, kun ilmasto on hieman lämmennyt aikaisempien selvästi lämpimämpien aikojen viilenemisen jälkeen? Hehtaarisadot ovat ainakin olleet koko ajan nousussa.

            Mitäköhän meidän täällä kylmässä pohjolassa sitten pitäisi tehdä, jotta emme hyötyisi tästä tulevasta lämpenemisestä?

          3. Holosiinikaudella huippulämpötilat olivat viitisen astetta nykyisiä korkeammat. Näin ainakin linkin selvityksen mukaan. Katso kuva 2.6.

            Jos ei johtunut ihmisestä, niin mistä?

            Seppä et al 2005
            http://download-v2.springer.com/static/pdf/428/chp%253A10.1007%252F978-3-319-16006-1_2.pdf?token2=exp=1432493259~acl=%2Fstatic%2Fpdf%2F428%2Fchp%25253A10.1007%25252F978-3-319-16006-1_2.pdf*~hmac=7ec83f10f27adaa21359146d6948c1ea8f53140b002ccf0df422ad855c76cd14

          4. Ai niin, tuohon jääkauden lopun lämmönnousuun piti vielä kommentoida… tk:lla tuntuu menneen aikaskaala yli kertaluokan verran sekaisin. Lämpenemisnopeus jääkauden lopulla oli nopeudeltaan karkeasti noin kymmenesosa viime vuosisadasta (ja vielä vähemmän verrattuna viime vuosikymmeniin). Jääkauden lopulla maapallo lämpeni noin asteen / tuhat vuotta, niihin seitsemään asteeseen meni suunnilleen 7000 vuotta, ei 50.

            Lisäksi, Kallen väite siitä että holoseenin huippulämpötilat olisivat olleet 5 astetta nykyisiä korkeampia eivät pidä lainkaan paikkaansa. Holoseenin huippulämpötilat olivat rekonstruktioiden mukaan suunnilleen viime vuosisadan puolivälin tasolla. Ks. vaikka tämä: http://therationalpessimist.files.wordpress.com/2013/09/marcott-jpeg.jpg

        2. Tuon artikkelin mukaan tosiaan on Itämeren alueen keskilämpötila ollut korkeimmillaan jopa tuon nelisen astetta lämpimämpi muttei pidemmällä jaksolla. Vastaushan kysymykseesi löytyy artikkelista.

          1. Tuo lämpö ei siis aiheuttanut katastrofia. Nyt huomattavasti alhaisempi sen tekee, vai tekeekö?

            Tuo tutkimus osoittaa, että ilmasto on aina ollut muutoksessa. Miksi nyt pitäisi olla toisin?

        3. Pitää muistaa että maapallolla oli ihmisiä tuohon aikaan murto-osa nykyisestä eikä pysyvää asutusta juuri ollut. Nyt on tilanne täysin eri ja vaikutukset luonnollisesti paljon suuremmat kun koskettavat suurempaa määrää ihmisiä ja pysyviä rakenteita. Mikäli ilmastoskenaariot toteutuvat niin koko maapallon keskilämpötila nousee vuosisadan loppuun mennessä n. 1.8-4 C. Paikallisesti enemmänkin, esim. Suomessa jopa 5 astetta, niin eikö tällöin muutos ole yhtä suuri tai vielä suurempi?

  29. Kiitos Aleksille informatiivisesta bloggautuksesta. LIsää tällaista asiallista tietoa kiitos :) Ne kommentoijat joille ilmastotutkimuksen perusteet ovat vielä hakusessa, tietoa kyllä löytyy jos vaan viitsitte perehtyä.

  30. Hyviä uutisia! Kun vain toteutuisi vähän pikemmin… Pökköä pesään, kansalaiset!

  31. Aleksilla näyttää kesien pitenemisen vakuuttelu olevan sitä tasoa, että minähän olen alaa opiskellut, kyllä minä tiedän, mutta vastaukset kysymyksiin jäävätkin sitten siihen.

    Uskokaa pois, vaikka ilmaston lämpenemisestä ei ole tietoakaan. Ai niin eihän se olekaan enää oleellista, kun lämpenemisestä on tullut muutosta, ihan sama mihin suuntaan.

    1. Valitettavasti en ehdi vastaamaan ja perehtymään kaikkiin kysymyksiin/aiheisiin enkä minäkään kaikesta kaikkea tiedä tai ole niin väittänytkään :)

      1. Vai kaikkiin. Yhtään järkevää vastausta sinulta en ole vielä lukenut.

        Kukaan ei ole sinulta kaikesta mitään kysynytkään.

    2. Sanopa Topias missä on vapun hankiaiset tai
      viljan tuhoovat hallat ? Ennen niitä kuulema oli.

      Vanhempi sukulainen ja joku sääukko noista haastoi mutta nykyään niitä ei Keski-Suomessa tapaa.
      Suomen säät on lämmenneet muutamassa kymmenessä vuodessa ihan jo senkin perusteella kun kuuntelee vanhojen ihmisten juttua, perimätietoa.

      1. Olisitko ystävällinen ja siirtyisit keskustelemaan sääasioista johonkin toiseen blogiin, nyt keskustellaan kesien pitenemisestä sadan vuoden päästä.

      2. Täällä on yhtälämmintä kuin 30-luvulla. Pienen jääkauden aikaan noita katovuosia oli, niistä ei taida vaan olla kellään enää omia kokemuksia. Oli kyllä viileämpää 1900-luvun alussakin, mutta pahoista katovuosista en muista isäni puhuneen (s. 1917).

        Miten tämä sitten liittyy tulevien kesien pituuteen, on minulle epäselvää.

  32. Aleksi höpötti. ” eikä minulla ole mitään syytä kiihkottaa, haluan vain levittää tutkittua tietoa ja faktaa, jotta lapsuudenhaaveeni edes jotenkin toteutuisi siitä, että ilmastonmuutos saataisiin kuriin” .
    Millaiseksi ilmasto siis pitäisi vakioida ja miten. Mikä olisi se oikea lämpötila, kun kaikesta päätellen sellainen jossa luonto kukoistaa se ei ole.

  33. Akelsi voisi vielä vastata siihen, tuskin vastaa kuitenkaan, että miksi jääkaudet ovat aina olleet kaikkein myrskeysimpiä. (J.P. Lunkka; Maapallon ilmastohistoria. Kasvihuoneista jääkausiin)

    1. Vastaan näihin kysymyksiin vapaaehtoisesti vapaa-ajallani enkä saa siitä palkkaa. Oma aikanakin on rajallista. Jos näin on niin äkkiseltään voisi syyn kuvitella olevan esimerkiksi siinä, että lämpötilaerot ovat voineet olleet suurempia, jolloin matalapaineita on tarvittu enemmän tasaamaan lämpöä. Pitää perehtyä aiheeseen enemmän jotta osaisin vastata paremmin. Ellei sinulla ole tästä jo parempaa tietoa?

      1. Samaa mieltä, lämpötilaerot varmaan syynä. Nyt vaan ennustetaan, että tilanne kääntyy toisinpäin.

        1. Ennusteiden mukaan keskileveysasteilla myrskyjen kokonaismäärä tulee vähenemään mutta ne myrskyt, jotka syntyvät, ovat entistä voimakkaampia.

    2. Myrskyjä on syntynyt runsaasti todennäköisesti erityisesti jäisten alueiden rajalla.

      1. Älä vaan vastaa mihin tilaan ilmasto pitäisi vakioida ja miksi. Mutta eikö teitä ”mallintajia” yhtään häiritse että yksikään mallinnus ei ole tähän päivään mennessä pysynyt lähelläkään reaalimaailmaa? Silti puhutte skenaarioista niinkuin ne olisi täyttä totta ja että ne tapahtuu satavarmasti JOS ei tehdä sitä ja tätä. Sulla näkyy toi ilmastohistoriakin olevan pikkasen hakusessa vielä mutta silti on varaa olla ylimielinen.

        Minkänlainen katastrofi tapahtui lapissa kun siellä oli kesät ~2.5°C lämpöisempiä kuin nyt.
        http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0033589413001129
        Viimeisen tuhannen vuoden keskilämpötila on alhaisin sitten jääkauden päättymisen ja sitä ennen 9000 vuotta on ollut nykyistä lämpimämpää.
        Tämä kuva on tuosta tutkimuksesta, nykyinen lämpötila on se X kuvaajien oikeassa reunassa.
        http://oi62.tinypic.com/2le73oz.jpg

        1. Ei varmaankaan ole tarvetta vakioida mihinkään tiettyyn, kunhan nopea lämpeneminen saataisiin hillittyä.

          Ilmaston lämpeneminen ei kohtele kaikkia samoin, tietyt alueet hyötyvät ja toiset taas kärsivät. tässä lainaus kollegani aiemmasta kirjoituksesta ”Ilmastonmuutos koskee koko maapalloa, eikä se katso maiden rajoja niin kuin me ihmiset usein katsomme. Tässä mielessä ilmastonmuutos ei tule kohtelemaan meitä kaikkia tasavertaisesti. Näyttää vahvasti siltä että se tulee kohtelemaan kaikkein raaimmin niitä, joilla jo tällä hetkellä asiat ovat heikoimmin. Tämä johtaa helposti myös siihen, ettei asioille haluta tehdä nopesti mitään, koska sillä ei ole itselle niin välitöntä uhkaa. Todelliset vaikutuksen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta liittyvät yhteisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja niiden noudattamiseen. Siksi asioista on tärkeä sopia yhdessä ja nopeasti.” – See more at: http://blogi.foreca.fi/2014/11/ilmastoennusteita-huutoaanestyksella/#sthash.VbfXSRyE.dpufd

          1. Aleksi höpötti. ”Ei varmaankaan ole tarvetta vakioida mihinkään tiettyyn, kunhan nopea lämpeneminen saataisiin hillittyä. ”

            Siis mikä nopea lämpeneminen, kiistätkö UAH ja RSS satelliittien mittaukset alemmasta ilmakehästä? Niiden mukaan mitään lämpenemistä ei ole tapahtunut yli 18vuoteen.
            Pikkasen hirvittää, kesä tulossa ja mittarissa 8° .
            Muistan että vuonna 1981 Maskun monttujen vesi oli jo toukokuussa yli 20° lämmintä. Sattumalta piti kesäloma pitää silloin ennen harmaiden pukemista. Nyt yli 30v jälkeenpäin ei tarkene pihalla ilman talvikuteita ja väitetään että kesät pitenee ja lämpenee nopesti. Jep jep.

            p.s. misterketille, täällä Otavan saarella halla vei hehtaaritolkulla perunaa heinäkuussa jokunen vuosi sitten.

          2. Se nopea, mikäli maapallon keskilämpötila kohoaa useita asteita sadan vuoden aikana. Satelliitithan eivät mittaa suoraan lämpötilaa, vaan eri aallonpituuksilla mitattu säteily muunnetaan matemaattisesti, jolloin saadaan epäsuorasti lämpötila. Ainakin aiemmin näiden satelliittien datasta tuotetusta lämpötiladatasta on löydetty suuriakin virheitä, ja niitä on jouduttu korjaamaan ylöspäin.

            En kiistä sitä, että lämpeneminen on nyt hidastunut, mutta ei se tarkoita myöskään sitä, että se olisi lopullisesti pysähtynyt. Kasvihuonekaasut vaikuttavat viiveellä ja poistuvat ilmakehästä hitaasti. Satelliittimittauksia on tehty 70-luvun lopulta lähtien. Viimeisinä 38 vuotena maapallon keskilämpötila on kuitenkin ollut joka vuosi korkeampi kuin keskimäärin 1900-luvulla.

            http://jarikolehmainen.tumblr.com/post/108439076676/2014

          3. Myös UAH ja RSS mittauksista saadut lämpötilat ovat trendiltään kasvussa kun tarkastellaan koko miitaushistoriaa 70-luvun lopulta lähtien. Pitää tarkastella koko mittaushistoriaa kun tehdään johtopäätöskä, eikä valita vain osaa datasta.

            https://www.google.fi/search?q=climate+change+temperature&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=HhhjVbpFgfjKA_LagIgG&ved=0CAcQ_AUoAQ&biw=1704&bih=1072#imgdii=N0HylabtdTcXDM%3A%3BN0HylabtdTcXDM%3A%3BKHRK5Kp1ZluvvM%3A&imgrc=N0HylabtdTcXDM%253A%3BWkpGVBl4RptC_M%3Bhttp%253A%252F%252Fchurchandstate.org.uk%252FwordpressRM%252Fwp-content%252Fuploads%252F2012%252F12%252F1.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fchurchandstate.org.uk%252F2012%252F12%252F16-irrefutable-signs-that-climate-change-is-real%252F%3B480%3B375

          4. Aleksi höpötti. ” Pitää tarkastella koko mittaushistoriaa kun tehdään johtopäätöskä, eikä valita vain osaa datasta.”

            Eli sun mielestä on sopivaa aloittaa omasta mielestä sopivasta kohtaa joka on sattumalta viime vuosisadan ”kylmin” .
            Mutta jos aloitetaankin -30 luvulta niin käyrä sojottaa alaspäin ja se ei taas sovi sun agendaan millään tavalla.
            Kun tarkastelee ilmastohistoriaa riittävän pitkälle niin huomaa että eletään kylmää aikaa, sääli että kiellät sen tosiasian.

            Mikä muuten aiheutti -30 luvun erittäin lämpöiset kelit?

          5. Ilmastonmuutosta tarkastellaan maailmanlaajuisesti jotta tällaiset piikit tasoittuvat ja oikea trendi tulee näkyviin. Jos tarkastellaan ilmaston lämpenemistä vain yhden maan osalta niin satunnaisvaihtelun tulevat liian isoon rooliin ja voivat peittää trendin alleen, mitä isompi otos sen luotettavampi tulos. Ilmaston lämpeneminen ei tunne maan rajoja vaan koskee koko maapalloa.. En osaa suorilta käsitä vastata siihen mikä Suomessa tämän lämpimän jakson aiheutti.

          6. @ Matti: Satelliittimittaukset antavat pitkällä juoksulla hyvin samansuuntaisia tuloksia kuin sääasemien datakin.

            http://woodfortrees.org/graph/gistemp/from:1979/offset:-0.35/mean:12/plot/hadcrut3vgl/from:1979/offset:-0.26/mean:12/plot/rss/offset:-0.10/mean:12/plot/uah/mean:12

            Vuosittainen vaihtelu näkyy kuitenkin satelliittimittauksissa suurempana kuin sääasemien tuloksissa. Näyttäisi siltä että satelliittidatassa El Nino / La Nina vaihtelu korostuu. El Nino vuodet näkyvät todella lämpiminä, La Nina vuodet todella kylminä. Tästä suuremmasta vaihtelusta huolimatta lämpenemistrendi näkyy kyllä selvänä niissäkin, eikä tietääkseni satelliittidatankaan pohjalta ole tilastollista näyttöä siitä että lämpeneminen olisi hidastunut 2000 -luvulla, saati sitten pysähtynyt.

          7. @ Matti: Meillä ei ole satelliittidataa 1930 -luvulta. Sääasemadatan mukaan maapallo on lämmennyt 1930 -luvulta noin 0,7 astetta.

            1930 -luvulla oli nykyhetkeen verrattuna ehkä lämmintä Suomessa, muttei koko maapallolla.

        2. On siis lämmennyt 0,3 astetta 35 vuodessa eli samaa vauhtia vuoteen 2050 lämpenee toisen mokoman. Milloin katastrofi koittaa?

        3. Miten niin ”mallinnukset eivät ole pysyneet lähelläkään reaalimaailmaa”? Ne ovat osuneet aika hienosti kohdilleen, kun puhutaan esim. maapallon keskilämpötilasta. Arktisen jääpeitteen sulaminen on kyllä ollut nopeampaa kuin ennustettiin, eli sen suhteen mallit ovat olleet turhan konservatiivisia.

          http://iopscience.iop.org/1748-9326/7/4/044035/article

          1. Kyllä kai, jos otetaan todesta sepitykset, että ilmasto olisikin lämmennyt tällä vuosituhannella. Hieman lähdekritiikkiä uskonnon sijaan.

            UHI on täysin mahdoton hallita, kun on kyse asteen sadasosista ja UHI:n vaikutus paikallisesti voi olla pitkälti yli 5 astetta.

            Arktisen jääpeitteen sulamisen poikkeuksellisuudesta ei ole tietoa. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin kyllä supistui, nyt on ollut aika tasaista.

            Tarkoituksella unohdat, että pallossamme on kaksi napaa. Mitä tapahtuukaan Etelämantereen ympärillä?

          2. Kyse ei ole uskonnosta vaan satelliiteista ja sääasemilta kerätyistä mittaustuloksista. Niiden mukaan ilmaston lämpeneminen nyt vain kovasti näyttää jatkuneen odotetulla tavalla myös 2000 -luvulla:

            http://woodfortrees.org/graph/gistemp/from:1970/compress:12/plot/gistemp/from:1970/trend

            UHI:n merkityksen selvittäminen ei ole mahdotonta eikä edes vaikeaa. Riittää kun verrataan urbaanien asemien lämpötilamuutoksia maaseutuasemien tuloksiin. On havaittu että näissä oleva ero on aika mitätön.

            Oleellista on se, että lämpötilastoissa on kyse nimenomaan muutoksista, ei absoluuttisista lämpötiloista.

            Rautalangasta: jos maaseutuasemalla lämpötila on muuttunut +10 asteesta +8 asteeseen, ja UHI:n 5 steella lämmittämällä urbaaniasemalla +15 asteesta +13 asteeseen, lämpötilaston kannalta molempien tulos on täsmälleen sama: muutosta mittausten välillä on ollut -2 astetta.

            Arktinen jääpeite on kutistunut reippaasti koko mittausjakson ajan, 1970 -luvun lopulta asti (tätä aiemmalta ajalta ei ole satelliittidataa). Supistuminen jatkuu edelleen voimakkaana. On aika todennäköistä, että kesän minimistä tuilee tänä vuonna taas uusi ennätys.

            En tiedä mistä keksit ettei muutosta olisi tapahtunut kuin vuosituhannen vaihteessa. Data ei lainkaan tue tätä näkemystä. Esimerkkinä, jääpeitte on ollut kesäminimin aikaan viimeisenä kymmenenä vuotena joka kerta pienempi kuin yhtenäkään aiempana mittausvuonna.

            Antarktiksella jääpeitteessä taas on ollut hienoista kasvua, mutta suuruusluokaltaan tämä on kertaluokkia vähäisempää kuin pohjoisen sulaminen.

            http://www.columbia.edu/~mhs119/UpdatedFigures/Storms_Fig20.gif

      2. Siellähän ne lämpötilaerot ovat suurimmillaan.

        1. ”Ainakin aiemmin näiden satelliittien datasta tuotetusta lämpötiladatasta on löydetty suuriakin virheitä, ja niitä on jouduttu korjaamaan ylöspäin.”

          Eli sanotko Aleksi, että UHI-saastuneet mittauspisteet kaupunkien ja lentokenttien vierellä antavat tarkempaa ja laajempaa näyttöä lämpötiloista, kuin satelliitit?

          1. UHI:n vaikutusta on tutkittu aika tarkasti, ja havaittu sen olevan mitätön. Kun verrataan urbaanien ja maaseutuasemien lämpötilastoja, trendi on molemmissa lähes sama.

            Satelliitit taas ovat epävarmempi lähde lämpötilalle kuin todelliset paikan päältä tehdyt suorat mittaukset. Satelliitit mittaavat itse asiassa vain säteilyä eri aalonpituuksilla, josta saadaan laskennallisesti kaivettua lämpötilamuutokset eri korkeuksilla.

            Lisäksi noita sääasemia on tuhansia, jolloin yksittäisen aseman virheen vaikutus on mitätön kokonaisuudessa. Satelliiteissa taas on ollut esimerkiksi tapaus jossa satelliitin ratamuutos jäi ottamatta huomioon laskelmissa, jolloin satelliitin tulokset näyttivät virheellisesti viilenevää, vaikka todellisuudessa lämpeni.

            Tästä huolimatta, kokonaiskuva on hyvin samanlainen sekä satelliittien että sääasemien tuloksissa: lämpeneminen jatkuu.

          2. Eki ei vissiin tiedä, että mittausasemien lukumäärä on tipautettu välille 1/4 – 1/3 alkuperäisestä. Monet ns. ”sääasemat” ovat pelkkiä malleja ympäristön asemista. Etenkin arktisella alueella GISS ”mittaa” säätämiään malleja.

            Jostain kumman syystä lämpeneminen on kiihtynyt samaan tahtiin näiden asemien poiston kanssa.

            Lisäksi menneiden aikojen lämpötiloja on vähitellen hinattu alas, jotta lämpeneminen näyttäisi riittävän pelottavalta.

          3. Vaikka sellaisia asemia, joilta reaaliaikaista dataa ei saada on karsittu, niin havaintodatan kokonaismäärä on kuitenkin kasvanut. Esimerkiksi valtamerien mittauspisteitä on lisätty ja havaintoasemien dataa saadaan nykyään reaaliaikaisesti.

            Ilmaston lämpeneminen todentaa myös luonnosta, jäätiköiden sulamisen, kasvukauden aikaistumisen, joki- ja järvijään aikaisemman sulamisen ja myöhäisemmän jäätymisen perusteella..

            Myös näiden kaupunkiasemine vaikutusta on tutkittu, ja todettu että asemat eivät ole vaikuttaneet merkittävästi siihen että ilmasto vain näyttäisi lämmenneen, vaan vaikutus olisi häviävän pieni.

          4. Sääasemien määrän vähenemisellä ei tietääkseni ole käytännössä mitään merkitystä lopputuloksen kannalta. Kun vertaillaan poistuneiden ja jäljelle jääneiden asemien mittaustuloksia, lopputulos on aika identtinen. Sekä poistuneet että jäljelle jääneet asemat antavat globaalisti samat tulokset:

            http://www.skepticalscience.com/images/tamino_pre_post_temp.jpg

        2. ”Kasvihuonekaasut vaikuttavat viiveellä”

          Mistä tuon keksit? Viiveitä kyllä on esim. merien oskilloinnin takia ja toiseenkin suuntaan, mutta kasvihuonekaasuilla ei mitään viiveitä ole. Mallien isoimmat ongelmat ovat takaisinkytkennöissä ja pilvien mallinnuksessa.

          1. Ilmaus oli ehkä vähän huono, tarkoitin tuolla sitä, että ne vaikuttavat vielä kauan sen jälkeenkin kun lisäys ilmakehään on tapahtunut. Hiilidioksidi säilyy joitakin satoja vuosia, metaani joitakin kymmeniä.

          2. Vaikuttavat jos vaikuttavat. Joku 50 ppm:n lisäys CO2-pitoisuudessa vaikuttaa niin vähän säteilytasapainoon, että yksin merien oskillointi voi ylittää sen vaikutuksen molempiin suuntiin.

            80 – 90-lukujen lämpenemistä ei hiilidioksidilla selitetä kuin näissä onnettomissa malleissa. Sitä ennen lämpeni vain 1900 alussa eikä sen jälkeen ollenkaan. Varsin heikko korrelaatio.

          3. Kyllä tuo korrelaatio on aika vahva hiilidioksidipäästöjen ja lämpötilan nousun suhteen ja lämpötilan trendi pitkällä aikavälillä edelleen nouseva. Lämpeneminen 1900-luvun lopulla ollut nopeampaa kuin alussa. Esim El nino ja La Nina-kaudet vaikuttavat toki vuosien tai useiden vuosien mittaiseen vaihteluun suuresti.

            Hiilidioksidia pumpataan kuitenkin koko ajan ilmakehään lisää suurinpiirtein 2ppm vauhdilla.

            https://www.google.fi/search?q=climate+change&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=KhZjVfvtO-reywPqlYK4Dg&ved=0CAcQ_AUoAQ&biw=1704&bih=1103#tbm=isch&q=climate+change+temperature&imgrc=Q4og0FQF_YfL2M%253A%3BzPk1i30GZdngrM%3Bhttp%253A%252F%252Fupload.wikimedia.org%252Fwikipedia%252Fcommons%252F9%252F9e%252FAtmospheric_carbon_dioxide_concentrations_and_global_annual_average_temperatures_over_the_years_1880_to_2009.png%3Bhttp%253A%252F%252Fen.wikipedia.org%252Fwiki%252FAttribution_of_recent_climate_change%3B1198%3B956

          4. Oletko laskenut tuon korrelaation vaikka viimeisten 100 v:n ajalta?

            Tilastotieteilijät ovat vahvasti erimieltä kanssasi.

          5. Käsittääkseni näin lyhyellä aikavälillä korrelaatiota on hankalampi todentaa.

          6. Minä kun olen luullut, että 30 v on se ”ilmastotieteellinen ajanjakso”. Onko maalitolppia siirretty?

          7. Aleksi katsoppas ilmakehän läpinäkyvyyttä eri aallonpituuksilla ja huomaa jännä asia CO2:sta. Sen absorbtio-aallonpituus on siellä kohdin missä mustankappalen säteily on 500 kelvinin luokissa ja vieläpä vain kapeana piikkinä.
            Telluksen IP-säteilyn huippuarvo on 9,6µm kohdalla josta alkaa vesihöyryn absorbtio loppumaan ja ilmakehä muuttuu läpinäkyvämmäksi kun lämpötila kohoaa hiukankin.

            Joten öisin tapahtuva säteilyjäähtyminen kasvaa voimakkaasti heti kun lämpötila kohoaa. Kuten monissa autiomaissa on havaittavissa, päivällä auringossa polttavaa kuumuutta, öisin jäätävää kylmyyttä.

            Joku tässä CO2 skenaariossa mättää, sillä sen mukaan Stefanin–Boltzmannin laki lakkaa toimimasta. Ja skenaarion mukaan kasvukauden pidentyessä biologinen massa ei pystyisi sitomaan sitä lisääntynyttä CO2 määrää vaikka kasun olosuhteet paranisivat lämpeämisen vuoksi. Hmm….

            Kaikkein kovin kasvihuonekaasu tai oikeammin absorbaattori ilmakehässä on ylivoimaisesti voimakkaimpana vesi, erilaisissa olomuodoissaan.

          8. Ei se, Mika ihan noin ole. Hiilidioksidin tärkein absorptiokaista on 15 um:n tienoilla ja pallomme maksimisäteily on 10 um:n tienoilla. Tilanne vielä monimutkaistuu, jos tarkastelemme tilannetta taajuualueessa tai ns. aaltolukuna, mikä on sama asia.

            Aallonpituusyksikköön mahtuun eri määrä säteilyintensiteettiä eri aallonpituuksilla ja siksi säteilymaksimi on eri paikassa taasuustasossa kuin aallonpituustasossa. Taajuustasossa saadaan oikeita tuloksia, koska intensiteetti on eri kohdissa kaistaa suoraan vertailukelpoinen.

            Aaltolukuna pallomme säteilymaksimi on (300 K) altoluvun 560 tienoilla ja CO2:n absorptiomaksimi on aaltoluvun 650 tienoilla. Eivät ole siis kovinkaan kaukana toisistaan.

            Olet ilmeisesti kiinnittänyt huomiosi väärään absorptiopiikkiin.

          9. Ihan tätä kuvaa katselin:
            http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7c/Atmospheric_Transmission.png

            Joten CO2 pääpiikki sattuisi absorbaation osalta sinne 210K (~ -60C) nurkille, joten pirun kylmä pitää olla, että suurinosa lämmöstä absorboituisi CO2:n ja seuraava absorbtiopiikki taasen on jo niin kuumassa, että vesi on pysyvästi höyrynä (500K).

            Vesihöyry on huomattavasti merkitsevämpi absorbaatori kuin CO2.
            Mutta kun suhteellinen kosteus pysyy noin vakiona, alkaa ilmakehässä olla absoluuttisesti huimia määriä kosteutta, jolloin lämpöä säteilevän pallon pallon koko kasvaa ja säteilyjäähtyminen kasvaa myös. Yläilmakehään kulkeutuva kosteus sitten muodostaa jääpilviä, jotka vastaavasti pienentää säteilytehoa maanpinnalla.

            Ihan mielenkiintoista luettavaa tässä, joka käsittelee näitä asioita mutta ihan toisesta näkökulmasta kuin ilmaston muutoksesta.
            http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento6/luento6.html

            Avaa varmasti ovia monelle, ymmärtämään miksi IPCC:n skenaariossa on jotakin vialla.

          10. Ei toiminut MIka linkkisi.

            En ymmärrä mistä noita lukuja saat, mutta CO2:n tärkeimmät absorptiokaistat ovat taajuuksilla: n. 2,5 um, 4 um ja 15 um, joista viimeinen on se merkittävin.

            Katso vaikka näistä kuvista, kun en äkkiä parempaakaan löytänyt.

            https://www.google.fi/search?q=co2+absorption+bands&biw=1423&bih=788&tbm=isch&imgil=GmZt3u2veMTj0M%253A%253BDNIIWmXy8h-SZM%253Bhttps%25253A%25252F%25252Fstevengoddard.wordpress.com%25252F2014%25252F01%25252F25%25252Fir-expert-speaks-out-after-40-years-of-silence-its-the-water-vapor-stupid-and-not-the-co2%25252F&source=iu&pf=m&fir=GmZt3u2veMTj0M%253A%252CDNIIWmXy8h-SZM%252C_&usg=__CwjPj_C1EHXwGcAW_sqV2kyGNyE%3D&dpr=1&ved=0CEEQyjc&ei=0XtjVfetIOvmywP4-YLADg#imgrc=GmZt3u2veMTj0M%253A%3BDNIIWmXy8h-SZM%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.meteor.iastate.edu%252Fgccourse%252Fforcing%252Fimages%252Fimage7.gif%3Bhttps%253A%252F%252Fstevengoddard.wordpress.com%252F2014%252F01%252F25%252Fir-expert-speaks-out-after-40-years-of-silence-its-the-water-vapor-stupid-and-not-the-co2%252F%3B580%3B597

          11. Tässä Mikalle vähän parempi likki ja vähän muutakin mielenkiintoista:

            http://clivebest.com/blog/?p=1169

            Tuo neljäntenä oleva kuva kovasti muistuttaa sitä samaa 70-luvulla mitattua, minkä löytää, kun yrittää kuukkeloida näitä spektrikuvia avaruudesta. Jostain kumman syystä uudempia ei tahdo löytyä

  34. Tuossa on parempi selvitys asiaan.
    http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/05/aleksin-perusteeton-kesasaaennustus.html

  35. Keittiömeteorologit tääl vaa mouhottaa minkä työttömyydeltää kerkeävät.

  36. Hienoja on taas skenaariot.

    Minä ennustan, että 50-vuoden päästä välillä sataa vettä ja toisinaan taas lunta. Joskus paistaa aurinko ja taas joskus se on pilvessä. Ylemmän ilmastouskonnon mukaisesti julistan tämän todeksi ja vetoan ylempään auktoriteettiin epäiltäessä.

    Väitän myös, että tämä 18-vuotta kadoksissa ollut lämpö on kuun pimeällä puolella piilossa ja se vain odottaa sopivaa hetkeä tullakseen meitä taas kiusaamaan (ilahduttamaan). Jos väitettäni ei voida todistaa vääräksi, niin ylemmän ilmastouskonnon mukaan olen oikeassa..

    Jatkan hiilidioksidin pumppaamista kasvihuoneeseeni. En siksi, että se lämmittäisi kasvihuoneeni KATASTROFAALISEN kuumaksi vaan siksi, että se kasvattaa vihermassaa niin perhanan mukavasti.

  37. Jokos forecan porukat on tehnyt professori Jyrki Kauppisen tutkimuksen kumoavan tutkimuksen hiilidioksidin ilmastoherkkyydestä?

    Our result is:
    ∆T2CO2 ≈ 0.06 ºCm2/W ∙ 3.8 W/m2= 0.23 ºC
    IPCC gives: ∆T2CO2 is between 2 and 4.5 ºC and the most probable value is about 3.1 ºC IPCC value is more than an order of magnitude bigger than ours.

    http://www.wanhasatama.com/Sites1/FutureInfinite/en/what/FutureInfiniteAcademic/WorkingGroups/Documents/Kauppinen%20Jyrki%20Futureinfinite12062014.pdf

    Ja ilmastohistoriassa co2 pitoisuus on noussut viiveellä lämpötilan nousun perässä. Ja mikä olikaan se ihmisen ”pumppaama” osuus co2 pitoisuuden noususta.

    1. Hyvä kirjoitus Aleksilta.

      Niin, Kauppisen kirjoituksia kasvihuoneilmiöön liittyen voi ehkä alkaa ottaa vakavasti sitten jos ne pääsevät aivan oikeisiin merkittäviin julkaisusarjoihin. Debatti sanomalehtien yleisönosastoissa ja webissä ei ole oikein vakuuttavaa. Myöskään EE ja IRPHY eivät maineellaan nouse korkealle. Väitteet ovat niin perustavaa laatua että meidän vaativat todella jämäkkää tutkimustulosta.. Ei ole näkynyt mitään mikä viittaisi Nobelin olevan tästä tulossa Suomeen..

      Todistamisvastuu on puhtaasti Kauppisella..

      2. Ethän sinä voi mitenkään vielä tietää kuinka hyvä Aleksin kirjoitus oli. Pitää odottaa vielä 35 v. Pane tarkasti muistiin tämä kirjoitus ja palaa sitten asiaan, ellei ilmastonmuutos ole jo tappanut ihmispopulaatiota.

  38. Edelleen: Hatunnosto Aleksille hyvistä hermoista, että jaksat kommentoida. Tsemppiä tärkeään työhösi.

    1. Ihan tottako? Mitä iloa näistä jutuista ja jatkuvasta uhkakuvien maalailusta on kenellekään? Ei Aleksi, eikä muutkaan suomalaiset AGW hörhöt pysty vaikuttamaan ennustettuun lämpenemiseen tuon taivaallista, koska a) Suomi on niin pieni 5 miljoonan kansa pienine päästöineen ja 2) maapallon kuoreen varastoituneet fossiiliset polttoaineet poltetaan loppuun maapallon kierron kannalta silmänräpäyksessä ja sitten alkaa jäähtyminen, jos sitä ennen 10 miljardia ihmistä on saanut nauttia lyhyestä lämpökaudesta. Fossiilisten käyttämisestä huolehtii Kiina, Intia ja monet suurkäytyäjät, eikä Aleksi mahda sille mitään, vaikka kuinka pelottelee päivöstä toiseen herkkää suomalaista kansanosaa. Maapallolla on oikeitakin ongelmia sekä luonnonsuojelussa, että isisin tapaisten tappokoneistojen kanssa. Keskittyisitte Aleksi ja muut ilmastohörhöt oikeisiin asioihin ja ongelmiin, ettekä työntäisi päätänne tuohon yksisilmäiseen ilmastonmuutospensaaseen.

      1. Täytyisi kuitenkin ottaa huomioon, että esimerkiksi Kiina on monesti vedonnut siihen että on epäreilua vaatia siltä ja muilta kehittyviltä talouksilta huomattavia ponnistuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, elleivät länsimaat itse sitoudu huomattavasti suurempiin ponnistuksiin. Ja rehellisesti sanottuna, tämä on pelkästään reilua, sillä me vanhat teollisuusmaat olemme saaneet hyötyä vuosikymmenten, ellei peräti vuosisatojen ajan hiilenpoltosta jne.

        Minkä lisäksi on syytä huomata, että mm. Kiinassa onkin ryhdytty panostamaan myös uusiutuvaan energiaan.

  39. Edelleen hatunnosto Aleksille, että jaksat kommentoida. Älä vaan luovuta tärkeästä aiheesta kirjoittamista jankkaajien vuoksi. Kiitos.

  40. Onpas ollut kovasti kommentteja. Olet Aleksi varmaankin viimeistään nyt huomannut, minkälaista ”työtä” nuo ilmastodenialistit tekevät. Näistäkin lukuisista ”eri henkilöiden” kommenteista suurin osa on todennäköisesti yhden tai korkeintaan kahden päätoimisen ja/tai pakkomielteisen tieteenkieltäjän ja/tai öljyteollisuuden propagandan levittelijöiden raapustamaa denialismiroskaa, tieteenvastaista hörhöilyä, lapsellista herjausta jne.

  41. Vielä kysyisin Aleksilta, jos viitsit vastata:

    Onko sinulle koskaan tullut ns. hohhoijaa-fiilistä lukiessasi ilmastodenialistien loputtomia tieteenvastaisia lässytyksiä ja kirsikanpoimintoja ja hörhöilyjä ja hihhulointeja?

    Minulla on ollut sellainen fiilis jo vuosikaudet.

    Olen myös jo vuosikaudet miettinyt keinoja kaikkea tuota omasta mielestäni keskiaikaista tieteenkieltämistä vastaan. Jotain ideoita olisikin, mutta tämän suhteen pitäisi minun mielestäni kehittää jotain laajempaa yhteistyötä, jotta samoja asioita ei tarvisi joka paikassa selittää tieteenkieltäjille ja tietämättömille aina uudestaan ja uudestaan…

    1. Aika helposti tulee hohhoijaa fiilis, kun joku kirjoittaa täysin ilman mitään sisältöä, kuten hohhoijaa nyt.

      Vertaus keskiajan tieteenkieltäjiin oli kyllä osuva. Näitähän oli useita, Galileo Galilei ehkä tunnetuin. Hän oli siis mielestäsi väärässä.

      Juuri tällaisia juttuja liikkuu tolkuttomasti, joista kukaan ei saa mitään lisäarvoa. Painettu media ja YLE suoltavat roskaa sumeilematta, yleensä jonkin toisen probagandavälineen (Guardian) jutut toistetaan alkuperäistä lähdettä tutkimatta.

      Aiemmin oli puhe myrskyjen voimistumisesta lämpötilan noustetessa. Aleksi kertoi, että tämä johtuu kosteuden kasvusta. Minä ymmärrän tämän ilmiön tapahtuvan tornadojen kohdalla, mutta en muiden myrskyjen.

      Jos Aleksi kovasti kannustaa hohhoijaata jatkamaan samaan tyyliin, niin hän voisi vastata tähän, minusta asialliseen kysymykseen, josta olen todella kiinnostunut.

      Hohhoijaan denialistileima kuvaa hänen ala-arvoista suhtautumistaan toisiin ihmisiin. Mihinkään kieltämiseen harvoin törmään. Tähän mennessä täysin metsään menneiden ilmastomallien luotettavuuttako ei saisi kritisoida?

    2. Voit vain kuvitella kuinka monta kertaa. On todella turhauttavaa huomata, että suurin osa tännekin tulleista kommenteista on täynnä mustavalkoista ajattelua vailla monisyisen kokonaiskuvan ymmärtämistä. Perustellaan näkemyksiä epätieteellisiin seikkoihin tai lähteisiin, joiden luotettavuutta ei olla kyetty tai haluttu ymmärtää. Tällaisien väitteiden loputon kumoamisrumba on todella turhauttavaa, sillä tuntuu siltä että vaikka mitä vastaisit niin mitään ei kuitenkaan oteta todesta. Aina keksitään joku uusi asia, jos on johonkin päätetty uskoa (tiede ei ole uskomisen asia), niin on ihan turha vaikka kumoaisi joka ikisen väitteen mitä on esitetty. Ikävät asiat on valitettavasti helpompi kieltää millä verukkeella hyvänsä kuin hyväksyä. Tietenkin saa kritisoida jos on jotain tieteellistä pohjaa näiden kritisointien takana, toivoisin että kukin tahollansa perehtyisi ensin paremmin esittämiensä väitteiden todenperäisyyteen ennen kuin aletaan niitä missään esittämään. Tämä paikka ei kuitenkaan ole oikea alue tätä kritiikkiä käydä läpi. Kiitos kuitenkin kaikille kommentoijille. Lopetan vastaamisen tähän.

      1. Aleksi höpötti. ”Voit vain kuvitella kuinka monta kertaa. On todella turhauttavaa huomata, että suurin osa tännekin tulleista kommenteista on täynnä mustavalkoista ajattelua vailla monisyisen kokonaiskuvan ymmärtämistä.”

        Ite vedit mustavalkoisesti kahdesta vähälumisesta talvesta yhtäläisyysmerkit ilmaston lämpenemiseen ja peräti 10 vuoden sisällä oli noi kaksi vankkaa ”todistetta”, mihin unohtui se 30vuotta tossa kohtaa?.
        Ja aika hyvin kommentoitu että tällä pallolla on kaksi napaa mutta jostain syystä eteläisen jatkuvat jääennätykset ja myös kylmyysennätykset ohitetaan aina sujuvasti.
        Historiaa tutkimalla huomaa että kun pohjoisessa on vähän jäätä niin etelässä on paljon ja päinvastoin.
        Ilmaston lämpenemättömyys täyttää 30vuotta 12 vuoden päästä! Oletko Aleksi ajatellut jos noin käy niin pyytää koko kansalta anteeksi kun olet turhaan huutanut ”suden tulevan” ?
        Aika mielenvikaista että skepsis tunnustaa ilmastouskoaan julkisesti :) .

        1. Tuo Antarktiksen merijään laajeneminen on kyllä mielenkiintoinen asia. Mutta viimeaikojen jään lisääntyminen on vain murto-osa siitä, kuinka paljon jään määrä on vähentynyt 70-luvulta lähtien.

          Yksi selittävä asia voi olla se että muutokset paine-eroissa ovat muuttaneet tuulia niin, että voimakkaammat tuulet levittävät jäätä laajemmalle alueelle. Toisaalta jään sulaminen Antarktiksen reuna-alueilla pienentää ympäröivän veden suolaisuutta ja näin ollen vesi jäätyy herkemmin uudelleen.

          Kovemmat napaa kiertävät tuulet voivat myös estää kylmän ilman leviämisen Antarktikselta pois päin, jolloin alue on tavallista kylmempi.

          Ei ole ollenkaan tavatonta että ilmastonmuutoksessa toiset alueet reagoivat toisin kuin toiset, eikä yksittäisen alueen muutokset kerro koko maapallon tilaa.

          Tässä lisätietoa:
          http://www.nasa.gov/content/goddard/antarctic-sea-ice-reaches-new-record-maximum

          1. Monasti olen miettinyt, miten yläilmakehän lämpötilat vaikuttavat ilmastoomme, koska auringon UV tai pikemminkin EUV-säteilyn määrä vaihtelee jopa kertoimella 10.
            Maanpinnallehan tuo säteily ei onneksi pääse, vaan se absorboituu yläilmakehään kokonaisuudessaan.

            http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2013/08jan_sunclimate/

            Tuo lähitähtemme käytös kiinnostaa astronomisten syiden vuoksi myös siksi, että se määrää kuinka kuumaa täällä on lopultakin.

            Ja kasvaahan auringon koko joka vuosi hitusen mutta sen kasvamisen vaikutus ilmastoon lienen äärimmäisen pieni vielä toistaiseksi. Miljardin vuoden kuluttua tilanne onkin sitten aivan toinen.

      2. @ Aleksi: Kiitos kärsivällisyydestä tähän asti, ratkaisusi lopettaa kommenttointi on ihan ymmärrettävä.

      3. Jonkin verran Aleksi olet tässä ketjussa syyllistynyt itse esittämään paikkaansa pitämättömiä väitteitä ja jopa vihjaillut katastrofeista, kuten vaikkapa Venuksen kohtalolla. Rohkenenkin näin diletanttina kehottamaan sinua kiinnittämään huomiota tarkkuuteen väitteissäsi sillä löysät heittosi syövät uskottavuuttasi.

        Lopuksi vielä linkki Riston roska-saittiin, jossa Risto aiheellisesti ihmettelee miksi pohjoisen merijään pinta-aloista raportoidaan juuri vuodesta 1979 lähtien. Miksei käyriä piirretä aikaisemmista ajanhetkistä, kuten IPCC itse vielä 1992 teki. Eihän tässä vain ole tarkoitus niinsanotusta pissiä linssiin? Mitä mieltä sinä Aleksi olet? Onko Risto oikeassa arveluissaan?

        https://roskasaitti.wordpress.com/2015/05/27/vanhoja-muistelen/

        1. Kyllä Aleksi tuon tietää ja puhuu palturia siitä että glopaalin jään määrä olisi vähentynyt koska sitä on tälläkin hetkellä keskimääräisesti. Melkoista kirsikanpoimintaa pitää harrastaa jotta saa noita nousevia käyriä aikaiseksi ja nyt kun ei ole lämmennyt vuosikymmeniin niin se poiminta käy koko ajan vaikeammaksi. Yksi keino jota jo tehdään on ”kylmentää” menneisyyttä niinkuin on jo esille tullut.

          Meteorologit kait paatuu pikkuhiljaa siitä että jopa seuraavan päivän ennustukset menee täysin pieleen vaikka edellisenä päivänä on puhunut telkkarissa suu hymyssä palturia, seuraavana päivänä taas sama palturi hymyssä suin jatkuu. Ja varmaan uskovat tietävänsä 50-100 päässä olevan ilmaston ”tilan” pelkästään pieleen menneiden mallinnusten perusteella.

          1. @ Matti: väitteesi ettei olisi lämmennyt vuosikymmeniin ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

            Tässä malliksi UAH:n satelliittilämpötilat. Lämpeneminen jatkuu koko mittaushistorian ajan hyvin samanlaisena, yksittäisten vuosien tulokset osuvat pääosin +/- 0.2 asteen sisään trendiviivasta koko mittausjakson ajan. Ainoa isompi poikkeus on 1998 joka tosiaan voimakkaana El Nimo -vuotena pomppasi reilusti normaalia ylemmäs.

            http://woodfortrees.org/graph/uah/compress:12/plot/uah/trend/plot/uah/trend/offset:-0.2/plot/uah/trend/offset:0.2

            Sääasemien datassa, joissa vuosittainen vaihtelu näkyy pienempänä, tilanne on sama mutta vielä selkeämpi.

            http://woodfortrees.org/graph/gistemp/from:1978/compress:12/plot/gistemp/from:1978/trend/plot/gistemp/from:1978/offset:-0.2/trend/plot/gistemp/from:1978/offset:0.2/trend

            Globaalisti meri jään määrä on myös vähentynyt radikaalisti tällä ajanjaksolla, eikä muutosta trendiin ole nähtävissä:

            http://www.skepticalscience.com/pics/GlobalSeaIce.gif

          2. https://www.google.fi/search?q=rss+satellite+no+global+warming&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=SO5mVYEagbmxAaLHgMgF&ved=0CAcQ_AUoAQ&biw=1366&bih=674

            Ja glopaalia merijäätä on nyt enemmän kuin koko mittausajan keskiarvo on.

          3. Matti, tiedän kyllä että noita graafeja joiden mukaan näyttää siltä että lämpeneminen on pysähtynyt on netti pullollaan. Ongelma on vain se, että ne ovat tietoista huijausta.

            Valitsemalla sopivasti graafin alkuajankohta, saadaan lyhyellä pätkällä kaivettua esiin kyllä melkein mikä vaan trendi. Jos noita ei olisi aloitettu vaikkapa vuodesta 1997, vaan esim. vuodesta 1995, 1999 tms. tulos olisi ihan toinen. Syynä jälleen se poikkeusvuosi 1998, joka nostaa tällaisen sopivasti kirsikanpoimitun graafin vasenta reunaa. Mitään tilastollista tai ilmastollista merkitystä tällaisella esityksellä ei kuitenkaan ole.

            Tässä sama data, jossa trendi koko ajalta, siihen +/- 0.2 asteen vaihteluväli – ja lisäksi vihreällä trendi vudesta 1997 joka todella näyttää laskevaa.

            http://woodfortrees.org/graph/rss/from/trend/plot/rss/from/compress:12/plot/rss/trend/offset:-0.2/plot/rss/trend/offset:0.2/plot/rss-land/from:1997/trend

            Tuosta näkyy myös, kuinka tämä lyhyt trendi alkaa aika pystymetsästä, ei sovi oikein mitenkään lämpötilan kokonaiskehitykseen. Tämä on aika varma merkki siitä että k.o. trendi on tilastoharhaa. Vastaavia laskevia tai tasaisia trendejä voi myös kaivaa esiin koko vuosisataisen lämpenemisen ajalta, ks. esim. tämä:

            http://www.skepticalscience.com/graphics.php?g=47

            Mitä merijäähän tulee, voisitko antaa jonkin lähteen väitteellesi?

          4. Tuohon edelliseen graafiini lipsahti virhe, tässä oikea:
            http://woodfortrees.org/graph/rss/from/trend/plot/rss/from/compress:12/plot/rss/trend/offset:-0.2/plot/rss/trend/offset:0.2/plot/rss/from:1997/trend

            Tuossakin 1997 trendi on hieman laskeva muttei niin jyrkästi kuin RSS: land onlyssä josta otin sen edelliseen. Itse pointin kannalta tällä ei ole isoa merkitystä.

        2. @ Kalle: Merijään pinta-alasta on kunnollista dataa eli satelliittimittauksia vasta 1970 -luvun lopulta alkaen. Oletettavasti IPCC alkoi käyttämään tätä dataa 1992 koska aiemmin sarja oli vielä niin lyhyt ettei se vielä kertonut paljonkaan tilastollisesti.

          Mitä Venusilmiöön, siis lapasesta lähtevään itseään ruokkivaan kasvihuoneilmiöön tulee, sekin on teoriassa mahdollinen, joskin hyvin, hyvin epätodennäköinen skenaario. Niin epätodennäköinen, että on käytännössä mahdotonta että sellainen syntyisi ihmisten toiminnan tuloksena.

          http://en.wikipedia.org/wiki/Runaway_greenhouse_effect

          Olettaisinkin että Aleksi kirjoitti hieman kieli poskessa tuon kommentin.

    3. Eikä vain ilmastodenialistien, vaan kasvihuonedenialistien. Äsken löysin jo toisen entisen suom. lehden toimittajan joka on kääntynyt kieltämään kasvihuoneilmiönkin, ja kirjoitusaktiivisesti. Ei siis ainoastaan ilmastonmuutoksen tai ihmisen aiheuttaman..

    4. Galileo Galilei ei ollut tieteenkieltäjä. Päin vastoin, hän oli yksi havaintoihin pohjautuvan nykytieteen esi-isistä. Siis samalla puolella aitaa kuin ilmastotutkijat tänä päivänä.

      1. Kerrohan Eki, kuinka moninkertaisen määrän ja mistä voimme saada hiilidioksidia pallollemme? Et kylläkään kertonut tästä itseään ruokkivasta ilmiöstä ja sen suuruudesta.
        Jos se on kovin vaatimaton, voi olla, että sellaisen joku väittää jo tapahtuneen.

        Venuksen suuruusluokka taas vaatisi ennen muuta satakertaisen ilmanpaineen, lähetulkoon sama on, mitä kaasua tänne jostain niin paljon saisimme.

        Aleksi lopetti vastaukset, kun jättikin hankalimmat kysymykset vastaamatta. Oletan, että FORECA keskittyy sääennusteisiin eikä ole missään tekemisissä ilmastomallinnuksen kanssa. Aleksilla tuskin on siis harmainta aavistustakaan mallien sisältämien takaisinkytkentöjen perusteista tai pilvien mallinnuksesta. Näiden asioiden varassa mallien kyky ennustaa seisoo tai kaatuu. Tähän mennessä on jatkuvasti kaatunut.

        1. Siellä linkin takana oli jo pyytämäsi tieto, mutta kerrataan perustasiat tuosta visiosta… Lämpötilan noustessa on olemassa positiivisiä takaisinkytkentöjä, jotka entisestään voimistavat lämpenemistä. Nämä toimivat jo nyt, mutta on nykytiedon valossa onneksi äärimmäisen epätodennäköistä että näistä todella syntyisi itseään ruokkiva looppi.

          Hiilidioksidipäästöt olisivat tässä skenaariossa vain alkusysäys, joka aiheuttaa ensimmäisen lämpötilannousun.

          Sitä seuraava itseään ruokkiva looppi on periaatteessa yksinkertainen: ilman lämmetessä se sitoo enemmän vesihöyryä, joka on tärkein kasvihuonekaasu > lämpenee lisää > ilmaan situotuu taas lisää vesihöyryä > lämpenee lisää… kunnes meret ovat kuivuneet.

          On muitakin positiivisia palautteita, nämä lienisivät tuossa visiossa mukana lähinnä auttamassa lämpötilaa nousemaan yli veden kannalta kriittisen pisteen:

          Lämpeneminen pienentää jäätiköitä ja lumipeitettä joka puolestaan aiheuttaa sen että vähemmän auringonvalosta heijastuu takaisin > lämpenee lisää > jäätiköt pienenevät…

          Ikiroutaan sitoutuneena on suuria määriä metaania, joka voi roudan sulaessa pääsee ilmaan > lämpenee lisää > lisää metaania vapautuu…

          Mutta, vielä kerran pitää todeta että on nykytiedon valossa erittäin epätodennäköistä että tuo mylly lähtisi pyörimään, vaikka kaikki nämä positiiviset takaisinkytkennät ovat todellisia ja toimivat parhaillaankin. Onneksi ne eivät ole niin voimakkaita että tuo kone lähtisi käyntiin, vaan maapallo vain hakeutuu uuteen hieman lämpimämpään tasapainotilaan.

          Joskus miljardien vuosien kuluttua, kun auringon säteily on kasvanut noin 10%, tuo ketju tulee ilmeisesti tapahtumaan. Mutta tuskinpa täällä enää on ihmisiä sitä murehtimassa silloin.

          1. ”Sitä seuraava itseään ruokkiva looppi on periaatteessa yksinkertainen: ilman lämmetessä se sitoo enemmän vesihöyryä, joka on tärkein kasvihuonekaasu > lämpenee lisää > ilmaan situotuu taas lisää vesihöyryä > lämpenee lisää… kunnes meret ovat kuivuneet.”

            Tuttua jorinaa. En vieläkään ymmärrä, mihin tuossa hiilidioksidia tarvitaan, kun vesihöyry on selvästi voimakkain kasvihuonekaasu. Sen hetkellisen nousun olisi jo ajat sitten pitänyt tämän prosessin käynnistää, ei siihen mitään hiilidioksidia tarvitttaisi.

            Jäätiköiden pienentymisen takaisinkytkentä tästä lämpimämpään on varsin vaatimaton takaisinkytkentä. Kylmempään suuntaa tästä on huomattavasti voimakkaampi takaisinkytkentä. Tämä kyllä toimii jääkausisykleissä, mutta tästä lämpimämpään varsi heikosti ja arktiset merijäät toimivat erisuuntaan kuin väitetään.

            Tuon teoriasi mukaan vesihöyrypitoisuuden kasvu voi jatkua lähes rajattomiin. Vaikka tuo Venus-analogia unohdettaisiin, pilvisyyden vaikutus sinulta kyllä unohtuu. Lämpeneekö pallomme vai kylmeneekö, jos pilvet peittävät koko pallomme?

            Tästäkään ilmastotieteellä ei vieläkään liene vastausta. Se on ainakin varmaa, että lämpötilaerot siitä pienenisivät. Minä väitän kyllä, että pallomme siitä lähtisi viilenemään.

          2. Ei siihen tarvita välttämättä juuri hiilidioksidia. Mikä tahansa syy joka lämmittää ilmastoa tasapainotilasta yli sen kriittisen pisteen jossa tuo ketjureaktio käynnistyy on yhtä hyvä. Todennäköisesti tuo reaktio tosiaan tulee ihan oikeasti käynnistymään miljardien vuosien kuluttua kun auringon säteilyteho on kasvanut noin 10%.

            Koska nykyisen lämpenemisen aiheuttaa pääosaltaan nimenomaan noussut hiilidioksidipitoisuus, pohdittiin jossain vaiheessa voisiko sen vaikutus riittää käynnistämään tuon. Onneksemme ei riitä, kuten sanottu.

            Mitä tulee jään/lumen määrän takaisinkytkentään, se on käsittääkseni aika suuri: lumi/jää heijastaa jopa 90% auringonvalosta takaisin avaruuteen, sula meri tai maa taas paljon vähemmän, luokkaa 10% tai alle. Kyseessä ovat myös valtavat pinta-alat, puhutaan miljoonista neliökilometreistä,

            Teoria ei ole minun, tietenkään. Sen fysiikka selitettiin sen wikilinkin takana jonka laitoin aiemmin. En ole itse fyysikko, joten joudun tässä luottamaan siihen että he todnäk. osaavat hommansa. Ilmeisesti täyspilvinen maapallo siis tosiaan lämpenisi. Vaikka albedo kasvaisikin, kasvihuoneilmiön voimistuminen olisi tätä voimakkaapi tekijä.

        2. Millä perusteella väität että mallit ovat epäonnistuneet? Ainakin lämpötilakehityksen ne ovat ennustaneet erinomaisesti.

          1. Vai erinomaisesti, je jep.
            http://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/CMIP5-73-models-vs-obs-20N-20S-MT-5-yr-means1.png

          2. Tässä on kyseessä pelkästään tropiikin alue 20S-20N.

          3. Tarkemmin tropiikin alue keskitroposfäärin osalta, siis kilometrien korkeudelta maanpinnasta, mikäli olen ymmärtänyt oikein. Lisäksi tuo ei ole ihan niin yksinkertaista kai muutenkaan:

            http://www.realclimate.org/index.php/archives/2007/12/tropical-troposphere-trends/

            Meitä maan kamaralla tallustelijoita enemmän koskettavien pintalämpötilojen osalta tropiikinkin malliennusteet ovat käsittääkseni osuneet aika hyvin maaliin, globaalista puhumattakaan.

          4. Jos pilvisyyden lisääntyminen nostaa lämpötilaa ja samalla tietenkin haihduntaa, niin miksi aurinko vielä joskus paistaa maanpinnallekin?

          5. Topias, kuten jo oli puhetta, nuo takaisinkytkennät eivät ole niin vahvoja että itseään toistava looppi lähtisi käyntiin.

            Kun maapallo lämpenee määrän X (oli syy mikä tahansa), esim. tuo ilmassa olevan vesihöyryn määrän kasvu lisää tätä lämpenemistä määrän Y. Tämän jälkeen päädytään uuteen tasapainotilaan joka on edeltävä lämpötila + X + Y.

          6. Ei kai sillä alueella ole väliä vaan tässäkin tapauksessa sillä että yksikään mallinnus ei ole osannut ennustaa tulevaa. Lämpötilakaan ei tuona aikana ole muuttunut kuin marginaalisesti.
            Niin kauan kun ei tiedetä niitä kaikkia kytköksiä niin noita mallinnuksia on aivan turha tehdä/teettää ja huutaa sutta niiden tulosten perusteella.

          7. Mielenkiintoinen tuo ajatus ketjureaktiosta, joka käynnistyy jonkin mystisen lämpötilan yläpuolella. Mystisen siksi, että eihän pallollamme ole mitään yhtä lämpötilaa, jota voitaisiin edes määritellä. Keskilämpötilaakin on täysin mahdoton määritellä saati mitata.,

            Samaa sarjaa tuon metaanipelottelun kanssa, kun on kuulemma jokin raja, minkä jälkeen ikirouta alkaa sulaa. Ikiroudan rajaa riittää Siperian ja Kanadan alueilla monta tuhatta kilometriä. Jos siellä on lämmennyt, raja on kai siirtynyt. Mitään tipping pointtia ei löydy siltäkään suunnalta.

          8. Matti, globaalisti mallien ennusteet ovat onnistuneet hyvin. Se, että mittauksissa ja mallituloksissa on eroa muutaman kilometrin korkeudessa tropiikin yllä olevan ilmamassan osalta ei muuta kokonaiskuvaa yhtään mihinkään – etenkin kun nuo mittauksetkaan eivät ole absoluuttisen tarkkoja.

            Maailmanlaajuisesti katsottuna lämpeneminen tosiaan jatkuu aika tarkkaan mallien ennustamalla tavalla. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö edelleen voitaisi parantaa, eivät nykymallitkaan täydellisiä ole, tietenkään.

          9. Topias, kannattaa lukea se tuota itseään ruokkivaa lämpenemistä käsittelevä wikiartikkeli johon linkkasin.

            Metaanin suhteen, sitä tulee jo sieltä ikiroudasta. Ks. vaikka tämä:
            http://www.nature.com/news/mysterious-siberian-crater-attributed-to-methane-1.15649

        3. Kyllä, Foreca ei ole mitenkään tekemisissä ilmastomallinnuksen kanssa. Meteorologian opinnoissa käytiin aika kattavasti takaisinkytkentöjä, mutta työni puolesta en ole tekemisissä asian kanssa. Lopetin vastaamisen lähinnä sen vuoksi, että kommentteja alkoi olla niin paljon etten millään ehtisi kaikkiin vapaa-ajallani tai työajallanikaan vastaamaan vaikka haluaisinkin, osaan joutuisin myös perehtymään tarkemmin.

        4. Oletan, että Topiaksen työnantaja ei ole missään tekemisissä ilmastomallinnuksen kanssa. Topiaksella tuskin on siis harmainta aavistustakaan mallien sisältämien takaisinkytkentöjen perusteista tai pilvien mallinnuksesta.

          1. Siksipä noista kyselenkin.

            Aleksi toisti tuon typerimmän syyn, mitä on keksitty Antarktiksen ympäröivien jäämassojen ennätyksiin. Hänkin näköjään uskoo siihen, että mannerjää sulaa n. 50 asteen pakkasissa Antarktikan talvissa ja valuu n. -1 -asteiseen mereen ja jää tyy sen pinnalle ja vieläpä leviää siitä tuhat kilometriä rannikosta.

            Sen fysikaalisia perusteita en todellakaan ymmärrä.

            Golf-virran sulattaman merijään väheneminen yli 70 leveyspiirin alueella lämmittää paikallista ilmastoa, mutta jäähdyttää palloamme globaalisti. Albedo ei ole ainoa asia, mikä vaikuttaa tähän asiaan.

          2. Ihan alkuun täytyy myöntää etten ole tutustunut antarktiksen tilanteeseen kovinkaan hyvin, ja pikavilkaisulla vaikuttaa siltä että sen selvittäminen on tutkijoillakin vielä työn alla.

            Mikäli olen kuitenkin ymmärtänyt oikein, antarktis menettää mannerjäätä lähinnä siksi että syvemmältä lämmennyt meri sulattaa jäätä alta päin, joka nopeuttaa ”jäävirtojen” liikettä. Tämä on mahdollista koska mannerjäästä on alueilla jotka ovat merenpinnan alapuolella – painonsa vuoksi jää ulottuu täälläkin pohjaan asti, siksi se on edelleen ”mannerjäätä”. Se, että ilma on pakkasen puolella ei ole este tällaiselle sulamiselle.

            Merijää taas lisääntyy ilmeisesti ainakin osin siksi, että nämä sulamisvedet puolestaan viilentävät pintavettä. Lisäksi kai muuttuneilla tuulilla on oma osansa tässä.

            Näin siis ainakin näiden parin lähteen mukaan:

            http://www.carbonbrief.org/blog/2015/05/satellites-reveal-rapid-acceleration-of-antarctic-glacier-ice-loss/

            http://news.sciencemag.org/climate/2014/10/whats-going-antarctic-sea-ice

            Mitä arktisen jääpeitteen sulamisen maapalloa lämmittävään vaikutukseen tulee, olisiko sinulla lähdettä tälle väitteelle?

          3. Eki höpötti. ”Merijää taas lisääntyy ilmeisesti ainakin osin siksi, että nämä sulamisvedet puolestaan viilentävät pintavettä.”
            Siis makea sulamisvesi +0°C viilentää merivettä joka on tuolla jopa -3°C KYLMÄÄ .
            Ja miten jää sulaa pakkasen puolella ei ole selvinnyt mulle vieläkään, saa paljastaa.

          4. Avoin meri on selvästi lämpimämpi kuin jään päällä oleva lumi ja emissiokerroinkin on suurempi. Säteily siis kasvaa avaruuteen avoimesta merestä jääpeitteeseen nähden.

          5. Antarktiksen muutosten takia panikoinnin voi lopettaa.

            ”A new light has been shed on the stability of the Antarctic ice sheet. It shows for the first time that ice rises (pinning points that keep the floating parts of ice sheets in place) are formed during the transition between glacial and interglacial periods, which significantly slows down the response of the ice sheet to climate change. ”
            http://www.sciencedaily.com/releases/2015/05/150526110224.htm

          6. Niinhän tuon linkkisi otsikossa jo sanotaan, että merenpinta on kääntymässä nousuun. Mittaustulokset eivät tätä kääntymistä osoita.

            En löytänyt IL:n alkuperäistä juttua, mutta tältä samalta sivustolta löytyy tuo käyrä ennusteineen. Onhan siinä melkoinen virhemarginaali, sen perusteita pieleen menneelle ennusteelle voi tietenkin arvioida.

            https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/338246aa-d354-4607-b087-cd9e0d4a3d04/maankohoaminen-hillitsee-merenpinnan-nousua-suomen-rannikolla.html

          7. Se jää sulaa lähinnä jäätikön alaosissa, syvällä veden alla, jossa vesi on plussan puolella. Tähän veteen sekoittuessaan 0 -asteinen sulamisvesi tosiaankin viilentää ympäröivää vettä. Tämä sitten ilmeisesti puolestaan aiheuttaa myös pintavesien viilenemistä. Voi myös olla että makean veden lisäys riittää laskemaan suolapitoisuutta siinä määrin että osa lisääntyneestä merijäästä johtuu lähempänä nollaa olevasta jäätymispisteestä.

            Kuten sanottu, en ole asiaan kovin hyvin tutustunut, eli voin hyvin olla väärässäkin. Ehkä haluaisit katsoa ne laittamani aihetta käsittelevät linkit läpi?

          8. @ Topias: Mille pieleen menneelle ennusteelle?

            Tuon (helsingin) käyrän mukaan jos mennään, mittaustuloksissa pysähtyminen olisi kunnolla havaittavissa seuraavien muutaman vuosikymmenen kuluessa, nousu vuosisadan loppupuolella.

          9. Re: http://www.sciencedaily.com/releases/2015/05/150526110224.htm

            Tuo kuulostaa potentiaalisesti oikeinkin hyvältä uutiselta, mikä on nykytilanteessa sangen tervetullutta.

  42. Niin Matti, Ekillä on omat mallit, mihin luottaa. Jos lähdekritiikki on luokkaa SkS, ei voi paljon odottaa.

    1. SkS on aika mainio saitti, jossa löytyy tiedeyhteisön enemmistön näkemyksen mukainen vastine moneen Think Tankien lobbarien syytämään ilmastomyyttiin. Suuri valtaosa saitilla olevista kirjoituksista perustuu suoraan tiedeyhteisön tutkimustuloksiin, ja lähes jokaiseen väitteeseen löytyy lähde, siis linkki alkuperäiseen tutkimukseen.

      1. Tässä vielä linkki saitille niille joille SkS ei ole tuttu:
        http://www.skepticalscience.com/

        1. SkS:n taso kuvaa hyvin sen aikanaan keksimä 97 %:n konsensus, josta on herännyt ”lievää” kritiikkiä, jopa suomeksikin: http://ilmastokauhu.blogspot.fi/2014/09/skeptical-science-osa-35-97.html

          Tuossa SkS:n sivulla on puhe merenpinnan nousun kiihtymisestä. Senhän väitetään kiihtyneen samalla hetkellä, kun sitä ruvettiin mittaamaan satelliiteista. Rannikoilla tuota on vaikea havaita. Helsingin edustallakin lasku on vain kiihtynyt, vaikka Ilmatieteen Laitos ennusti vajaa 10 v sitten, että nyt pitäisi jo olla kääntynyt nousuun. Lasku on vähintään 4 mm vuodessa, mutta tulvavalleja suunnitellaan merenpinnan nousun pelossa.

          1. Tuo haukkumasi 97% konsensustutkimus…

            http://iopscience.iop.org/1748-9326/8/2/024024/

            …on vertaisarvostellussa sarjassa julkaistu tieteellinen artikkeli, ja tuloksiltaan täysin samassa linjassa kaikkien muiden aiheeseen liittyneiden tutkimusten kanssa.

            http://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_opinion_on_climate_change#Surveys_of_scientists_and_scientific_literature

            Ei toki ole ihme että sitä kritisoivia blogauksia ja muita hyökkäyksiä on netti pullollaan – ”ilmastokriitikoille” kun paperin tulokset ovat tietysti myrkkyä. Totuus kuitenkin on että sillä ainoalla pelikentällä jolla on mitään merkitystä, eli tieteellisissä julkaisuissa paperin tuloksia ei olla kiistetty.

            Voisimme toki käydä vaikkapa tuon linkkaamasi blogin esittämän, kritiikin läpi kohta kohdalta, mutta luulen että aiheesta syntyisi turhan pitkä ja turhan OT osio tähän keskusteluun.

            Mitä siihen merenpinnan nousun nopeutumiseen liittyvään artikkeliin tulee (oletan että tarkoitat SkS:n etusivulla tällä hetkellä olevaa kirjoitusta), niin se on uudelleenjulkaisu tästä artikkelista, ei SkS:n omaa tekstiä:

            http://theconversation.com/sea-level-is-rising-fast-and-it-seems-to-be-speeding-up-39253

            Artikkelin kirjoittajat ovat tutkijoita, ja kertovat siinä omista tutkimustuloksissaan (alla heidän Naturessa julkaisemansa paperi johon myös kirjoituksessa linkataan)…

            http://www.nature.com/nclimate/journal/v5/n6/full/nclimate2635.html

            …suhteessa muihin aiheesta julkaistuihin tieteellisiin artikkeleihin.

            En oikein keksi miten tuosta kirjoituksesta, joka kertoo ehkä maailman arvostetuimmassa tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta tutkijoiden omin sanoin, saisi kirveellä, rautakangella ja jeesusteipilläkään väännettyä jotain joka heikentäisi SkS:n luotettavuutta lähteenä?

          2. …vielä jäi käsittelemättä vedenkorkeus Helsingissä. En tiedä mistä olet saanut tuon tietosi IL:n 10 vuotta vanhasta ennusteesta, mutta löysin tällaisen videon:

            https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/videot-ja-visualisoinnit/-/artikkeli/5c60b3ca-cfdb-49cb-b273-0f9737b811f1/video-merenpinta-on-kaantymassa-nousuun-etela-suomessa.html

            …jonka mukaan merenpinnan globaalin nousu voittaa todennäköisesti lähitulevaisuudessa jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta aiheutuvan pinnanlaskun täällä Helsingissä, eli suunta on pikkuhiljaa kääntymässä pinnan laskusta nousuun. pohjanlahdella jossa maankohoaminen on voimakkaampaa tuota käännöstä saadaan odotella vielä satakunta vuotta.

            On järkevää suunnitella tulvavalleja yms. sellaisiin kohteisiin, joiden käyttöikä on pitkä, ja joiden tulvariski voisi nousta käyttöiän aikana tapahtuvan vedennousun merkittäväksi.

          3. Ja toi konsensus on ammuttu alas aikoja sitten.
            http://joannenova.com.au/2013/07/thats-a-0-3-consensus-not-97/

          4. Se nyt on ihan sama mitä mieltä nämä tarkkaan valitut tutkijat ovat omassa asiassaan eli SkS:n konsensuskohelluksessa.

            Samanlaista touhua kuin aikanaan climategate-tutkimukset, jotka ”osoittivat”, että mitään climategate:a ei ollut olemassakaan.

          5. Josko esittäisitte noiden surkuhupaisten denialistiblogien sijaan vaikkapa edes yhden oikean, jossain vertaisarvostellussa tiedelehdessä julkaistun vastineen joka kiistää 97% konsensuspaperin tulokset?

            Mitä ”climategateen” tulee, se tosiaan osoittautui tekaistuksi mustamaalauskampanjaksi. Mitään tiedevilppiä ei useista eri tahojen tekemistä tutkinnoista huolimatta CRU:n toiminnasta löytynyt. Moitteita taisivat kyllä saada mm. siitä etteivät vastailleet tarpeeksi nopeasti nettitrollien lähettämiin FoI vaatimuksiin jne.

            no, tietenkin salaliittoteoreetikoille se, ettei vilppiä löytynyt tukinnassa on ilmiselvä osoitus siitä että tutkinta itsessään on osa salaliittoa. Huoh.

          6. Olihan siinä poliitikoilla pesemistä CRU:n jengin naamoista puhtaiksi, kun kaverit kuitenkin myönsivät sähköpostien olleen aitoja. Uskoa voi mihin haluaa.

          7. Miksiköhän SkS:n probagandaporukan touhista joku vaivautuisi tekemään mitään tutkimusta?

          8. Yleensä tutkimuksen tekoon ajaa uteliaisuus, halu selvittää miten asiat ovat.

          9. ”Yleensä tutkimuksen tekoon ajaa uteliaisuus, halu selvittää miten asiat ovat.”

            Pelkkä uteliaisuus ei yleensä riitä tutkimuksen rahoitukseen.

          10. Tutkimuksen rahoituksesta: käsittääkseni SkS:n 97% paperin tutkimus syntyi vapaaehtoistyönä, tekijöiden itse kustantamana.

            Tämä ei ole mitenkään erityisen harvinaista. On tuosta itse asiassa jopa henkilökohtaistakin kokemusta palkattoman tutkimusassarin hommissa jeesaillen, vaikken itse olekaan koulutettu tutkija (ei ilmastotiedettä kuitenkaan).

            Ammattitutkijoista suurin osa tekee tietääkseni työtään viran puolesta kuukausipalkalla. Ainakin Suomen yliopistoissa homma menee ymmärtääkseni pääsääntöisesti niin, että talvet opetetaan, ja kun opiskelijat lähtevät kesälomille, proffat sun muut siirtyvät tekemään kesän ajaksi tutkimusta. Apurahoilla katetaan usein tutkimustyön ulkoisia kuluja (esim. tarvittavia laitteita jne.).

        2. ”Gaten” sähköpostit olivat toki aitoja, ja muutamassa niistä oli aika onnettomia sanavalintoja, jotka asiayhteydestä irroitettuina ja sopivalla blogipostauksella ryyditettynä saatiin näyttämään aika pahalta satunnaisen katsojan silmään.

          Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että CRU:ssa oltaisiin tehty vilppiä tai huonoa tiedettä, tai edes että noissa s-posteista irrotetuissa lauseissa olisi ollut mitään kovin ihmeellistä kun ne lukee oikeassa asiayhteydessään, kokonaisina viesteinä, osana pidempää kirjeenvaihtoa.

          1. Täyttä soopaa. Näytä sitten niitä kokonaisia viestejä, jotka olivat kaikin puolin korrekteja.

          2. Viestit voi ladata esim. täältä:
            https://wikileaks.org/wiki/Climatic_Research_Unit_emails,_data,_models,_1996-2009

            Suurin osa viesteistä on normaalia tutkijoiden välistä keskustelua, jota varmaan sinäkin pitäisit ”kaikin puolin korrektina”.

            Mutta tarkoittanet kuitenkin niitä muutamaa joista poimittiin lauseita ”Clkimategateen”. Enkä suinkaan väitä niitä kaikkia korrekteiksi tai asiallisiksi. Ainoastaan ”ei kovin ihmeellisiksi”.

            Tässä joukossa on niin juttuja jotka kuuluvat osastoon ”puhutaan p*skaa tutun piirin kesken”, siis tooodella epäkorrektia, mutta tieteeseen sinänsä vaikuttamatonta kamaa, yhtä epäkorrektia kamaa jossa näkyy inho McIntyreä ja kumppaneita kohtaan (esmes FoI matskuihin liittyvä kama yms.), kuin niitä oleellisempia kohtia joiden väitettiin olevan tieteellistä vääristelyä (”hide the decline” tai ””travesty we can’t account for the lack of warming””).

            Mikä niistä kiinnostaa erityisesti? Kovin monta tuskin kannattaa käydä läpi.

  43. Jos palataan hetkeksi aiheeseen niin terminen kesä on pidentynyt välillä 1959-2014 0.26vuorokautta.
    Tällä ”vauhdilla” se 2kk piteneminen kestää, öö aika kauan. Ja noi on laskettu helsinkivantaan mittausten perusteella.
    Uskooko Aleksi oikeasti siihen että tästä eteenpäin terminen kesä pitenee ~vuorokaudella per vuosi kun kerrot jutussas että 2050 terminen kesä kestää 5kk.
    Nyt on ensimmäinen toukokuu ~30 vuoteen kun ei saatu nauttia yhdestäkään hellepäivästä. Koskas se luvattu kiihtyminen oikein alkaa?
    2° hokemakin täyttää tänään jo 10vuotta ja se mainitaan taas kerran jopa hallitusohjelmassa vaikka politiikot on asiasta eniten pihalla.
    https://www.youtube.com/watch?v=VTKhJj75LQQ

    1. Jaa hellepäivästä. 20 astettakin on ylittynyt vain pienellä alueella.

  44. Suomalaiset metsäntutkimukset osoittavat, että keskiajan lämpökaudella oli globaalisti poikkeuksellisen kuivaa.

    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240_2_2.1.pdf

    Miten lienee niiden takaisinkytkentöjen kanssa?

    1. Tähän vielä jatkoa, että näitä lustotutkimuksia ei enää jatketa, kun olivat sen verran ristiriidassa Ilmatieteen Laitoksen ylivertaisten mallinnusten kanssa.

  45. Tuossa metlan tutkimuksessa minusta tiivystyy koko asia loppulauseissa, joka suomeksi toteaa sen, ettemme tiedä ilmaston muuttumisesta luonnollisista syistä likikään tarpeeksi. Se ainakin tiedetään, että IPCC:n mallit ovat pielessä.

    1. Mika, IPCC:n mallit ovat onnistuneet sangen hyvin esimerkiksi lämpenemisen ennustamisessa. Millä perusteella väität että ne olisivat pielessä?

      1. Ei Eki IPCC:n lämpenemisen ennustelu oikein pahemmin pieleen olisi voinut mennä.
        Milloin tämä tunnustetaan IPCC:ssä ja milloin uskonnosta palataan takaisin tieteeseen?
        Ei niin, ei milloinkaann, sillä näin menetellessään IPCC tuhoaisi itsensä.

        http://wattsupwiththat.com/2015/05/29/when-will-climate-scientists-say-they-were-wrong/

        http://wattsupwiththat.com/2015/05/29/claim-data-does-not-prove-that-climate-models-are-wrong/

      2. Pikku lista IPCC:n pieleen menneistä ennustuksista.
        http://wattsupwiththat.com/2014/04/02/the-big-list-of-failed-climate-predictions/

        Kannattaa lukea noi kaikki ja sitten Eki voi kertoa ne onnistuneet, itse olen niin tumpelo että en löydä niitä.

        1. Nuo malleihin liittyvät pari ekaa linkkiä käsiteltiin jo. Tuossa graafissa (molemmissa linkeissä oli sama data, eri tavoin esitettynä) kyse on vain ja ainoastaan trooppisen alueen keskitroposfääristä, siis ilmasta useamman kilometrin korkeudessa päiväntasaajan alueella, EI maanpinnalla, EI koko maapallolla.

          Koko maapallon (ja käsittääkseni kaikkien muiden muiden ilmakehän osien paitsi tämän yhden päiväntasaajaa vuortenhuippujen korkeudella kiertävän kiertävän nauhan) osalta mallit ovat olleet hyvin lähellä toteutuneita mittaustuloksia. Tuolla yhdellä kaistaleella ilmeisesti tosiaan kuitenkin on eroja mallien ja mittaustulosten välillä. Tämä ero mahtuu kuitenkin mittausten ja mallien virherajojen sisään (jotka tietysti oli noista graafeista kätsysti jätetty näyttämättä).

          Globaalin pintalämpötilan suhteen mallit ovat osuneet aika tarkkaan maaliin. Malleissa on useita skenaarioita, jotka edustavat erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia: näin käy jos päästöt ovat X jne. Ne skenaariot jotka ovat lähinnä toteutunutta ovat antaneet projektioita jotka ovat sangen lähellä reaalimaailman lämpömittauksia.

          Ja mallit osuvat aika tarkkaan napakymppiin, kun otetaan skenaarioiden sijaan käyttöön todelliset toteutuneet ilmastopakotteet ennusteajalta (toteutuneet CO2 päästöt, mitattu auringon aktiivisuus, toteutuneet tulivuorenpurkaukset jne.).

          ***

          Luin noista ”pieleen menneistä” ennusteista muutaman ensimmäisen. Ne kaikki vaikuttivat olevan ennusteita jotka koskevat aikaa kymmenien vuosien kuluttua, eivät nykyhetkeä. On siis yksinkertaisesti täysin perusteetonta väittää että ennusteet ovat menneet pieleen.

          Siis tyyliin ”In the Alps winters will be 2°C warmer already between 2021 and 2050.”

          Millä perusteella vuonna 2015 voidaan väittää että tämä vuoteen jonnekin vuosien 2021 ja 2050 välille kohdistuva ennuste on väärässä?

        2. Hetkinen, korjaus edelliseen. Tässä linkissä…

          http://wattsupwiththat.com/2015/05/29/claim-data-does-not-prove-that-climate-models-are-wrong/#sthash.hoQCxocU.dpuf

          …olikin sittenkin kyse pintalämpötiloista. My bad, katsoin huolimattomasti.

          Tuossa on kyse (ilmeisen tahallisesti) väärin tehdystä graafista.

          Ensinnäkin, mistään ei käy ilmi mitä skenaariota malleissa on käytetty. On kuitenkin hyvin mahdollista, ellei todennäköistä, että tuossa graafissa EI olla käytetty toteutuneita päästöjä parhaiten vastaavaa skenaariota. Mutta koska tämä on vain mutuarvelu, enkä ole tästä feikkigraafista niin kiinnostunut että jaksaisin otta selvää annetaan tämän olla.

          Graafissa on näet vakava virhe, joka tekee ylläolevan epäolennaiseksi. Sekä ennusteet että mittaukset on täsmätty alkaamaan samasta pisteestä, yksittäisestä vuodesta 1983. Tämä on yksinkertaisesti täysin väärin. Virheen tuloksena mallit ja graafin kaksi mitattua lämpökäyrää ovat kaikki eri asteikolla: niiden nollapiste on eri paikassa kuin pitäisi. Vaihtamalla aloitusvuotta voitaisiin tehdä villisti erilaisi graafeja.

          Todellisuudessa niin mallien kuin mittaustenkin nollapiste pitäisi tasoittaa saman meteorologisen jakson keskiarvoon (esim 1970-2000 keskiarvo), tai useamman vuoden tasoituksella kulkevan juoksevaan keskiarvoon aloitushetkellä. Tällöin niiden tulokset olisivat vertailukelpoisia. Tämä on myös tapa jota malleja luotaessa käytetään.

          Tuossa graafissa näyttäisi silmämääräisesti siltä, että mittausten välillä virhe on suunnilleen 0.1 astetta, eli joko UAH olisi pitänyt plotata noin 0.1 astetta ylemmäs tai HADCRUT 0.1 astetta alemmas.

          Mallin osalta virhe on isompi, lähemmäs 0.2 astetta silmämääräisesti. Ei ihme että malli näyttää ”ennustavan väärin” kun se piirretään 0.2 astetta liian korkealle, eh.

          Vastaava virhe meinasi päästä myös IPCC:n tuoreimpaan raporttiin. Se onneksi jäi draftia arvioitaessa haaviin ja korjattiin. Hämmentävää sinänsä, että tuollainen jättimoka pääsi edes placeholderina draftiin asti.

          Tein aiheesta jopa videon aikoinaan, jossa selitetään yksityiskohtaisesti miten tällainen virheellinen esitystapa vaikuttaa lopputulokseen. Tässä, olkaa hyvät:

          https://www.youtube.com/watch?v=COxwfW1FCxA

          1. Eki kirjoittaa: ”On kuitenkin hyvin mahdollista, ellei todennäköistä, että tuossa graafissa EI olla käytetty toteutuneita päästöjä parhaiten vastaavaa skenaariota.”

            Hyvä, että otit esiin tämän sillä käsittääkseni päästöt ovat toteutuneet skenaarioiden yläpään mukaisesti, kun taas malleista on otettu mukaan kaikki saatavilla olleet 102 eri ennustetta. Jos skenaarioista olisi otettu mukaan vain toteutuneen päästöskenaarion mukaiset mallit, olisi ero vielä huimempaa vai kuinka? Hämmästys sen kun kasvaa!

          2. Eki kirjoittaa:”Todellisuudessa niin mallien kuin mittaustenkin nollapiste pitäisi tasoittaa saman meteorologisen jakson keskiarvoon (esim 1970-2000 keskiarvo.”

            Tämähän onkin mielenkiintoinen vaatimus. Ennusteeseen pitäisi siis mielestäsi ottaa jälkikäteen mukaan toteutunut keskiarvo. Eli jos ennustan huomispäivän säätä, pitäisi ennustettani odottaa huomiseen jolloin eiliseen ennusteeseen lisätään korjaustermi, ja näin huomenna nähtäisiin mitä ”oikeasti” eilen ennustin. Pidätkö Eki meitä täysinä pölvästeinä?

          3. Päästöt menivät suunnilleen vuoteen 2008 asti mallien keskiarvoa ylempänä, mutta ovat tietääkseni sittemmin jääneet niistä jälkeen – lähinnä maailmanlaajuisen laskusuhdanteen johdosta. Voin toki olla väärässäkin.

        3. Kalle, niin se vain menee. Mallit ja mittaukset pitää asettaa samalle nollaviivalle.

          Nuo mainitsemani vuodet olivat vain esimerkki. Tarkalleen ottaen ottaen, jos muistan oikein, AR3:n mallit asetetaan kohdilleen niin, että nollaviiva on mitatun lämpötilaston 1961-1990 keskiarvo, ja mallien lähtökohta on 10 vuoden juokseva keskiarvo vuoden 1990 kohdalla. AR4:n mallit taas asetetaan niin, että mallien nollaviiva on mallin ulostulon 1961-1990 keskiarvo.

          Voin muistaa väärinkin, kaivoin nuo tiedot kyllä esiin alkuperäisistä julkaisuista silloin kun tein tuon videon. Tuoreimman AR5:n nollaviivan määritysperuste taas on 1986-2005 keskiarvo.

          1. …oleellista ei sinänsä ole se, mitä jaksoa käytetään, vaan se, että kaikkien graafissa esiteltyjen aikasarjojen nollaviiva on määritety saman ilmastollisen 20 tai 30 vuoden jakson perusteella, ei yksittäisen vuoden mukaan.

          2. Koska -80 ja -90 luvuilla on tapahtunut lämpenemistä, niin keskiarvojen käyttö automaattisesti tarkoittaa lähtöpisteen (keskiarvon) lämpötilan laskua, jolloin tasainenkin lämpötilakehitys näyttää lämpenevää? Saadaan siis -80 ja -90 lukujen lämpeneminen hyödynnettyä ikäänkuin uudelleen. Tästä historian viilentämisestähän Nasa on jo useaan otteeseen jäänyt kiinni ns. housut kintuissa.

            Ja lämpötilathan ovat pysyneet muuttumattomina jo parikymmentä vuotta, vaikka mallit näyttävätkin kohoavia lämpötiloja.

            Voisitko muuten kertoa kuka olet? Kysyn, sillä oletan sinun olevan FMI:n palkkalistoilla tai sitten eläkkeellä ko laitoksesta.

          3. Keskiarvojen käyttö ei aiheuta keinotekoista lämpenemistä. Sillä on merkitystä ainoastaan sen sihteen, missä kohtaa graafin nollaviiva on, eli siis siihen kuinka ylös tai alas käppyrä piirretään. Käppyrän MUOTOON sillä ei ole mitään vaikutusta. Sekä alku- että loppupää siirtyvät täsmälleen saman verran.

            Eri keskiarvon käyttö nollaviivana voi vaikuttaa esimerkiksi niin että vaikkapa sama 0.5 asteen lasku voi piirtyä graafiin välille 0.2 > -0.3 astetta, tai vaikkapa 0.6 > 0.1 astetta. Laskua on kuitenkin edelleen se täsmälleen sama -0.5 astetta.

            Sillä mihin nollaviiva osuu ei ole isoa merkitystä, kunhan se on samassa kohdassa KAIKISSA graafiin piirretyistä kuvaajista.

            ***

            Kirjoitan omalla nimelläni, joten olisit voinut googlatakin ;-)

            Olen ammatiltani videoveijari, saanut aikoinaan artenomin koulutuksen. Teen työkseni pääasiassa mainoksia ja yritysvideoita. Minulla ei ole mitään erityisiä suhteita FMI:hin, en ole edes tainnut koskaan eläessäni tavata yhtään FMI:n työntekijää. Nettikeskusteluissa heitä on voinut tulla vastaan toki.

            Ilmastokeskustelun suhteen olen täysi amatööri, vaikkakin aika pitkään ja joskus melko syvällisestikin noita asioita on tullut puitua matkan varrella.

            Aikoinaan eksyin mukaan ”debattiin” vähän sivukautta, huomattuani ”ilmastokriitikoiden” kommenttien muistuttavan (ehkä itseäni lähempänä olevan) evoluutiokeskustelun intelligent designiä kannattavien kreationistien argumentointia ja taktiikkaa.

            Olen biologiperheestä ja seurannut aika lähietäisyydeltä populaatiogenetiikan tutkimusta (itsekin vähän kenttätöissä jeesaillen) – varmaan tästä syystä aikoinaan taas innostuin taittamaan peistä evoluutiosta.

            Sittemmin kiinnostuksen aiheeksi on noussut yleisemminkin kaikki tieteenkieltäminen – niin rokotedenialistit, evoluutiodenialistit kuin ilmastodenialistit kuin kaikki muutkin vastaavat. Yleisesti se miksi pokkana kiistetään vakintunut tieteen valtanäkemys – ja usein ilmeisesti vielä ihan vilpittömästi sitä vaihtoehtohuuhaata uskoen.

            Keskusteluun osallistun yleensä ehkä enemmänkin siksi, että asiaan vielä kantaa ottamattomat saisivat kuvan siitä mikä tieteen valtanäkemys on. En niinkään yrittääkseni kääntää vastakommentoijien mielipiteitä. Koitan myös olla johdonmukainen ja sitkeä, olla lopettamatta kesken vaikka vastailu välillä sangen turhauttavaa onkin…

          4. Hyvä pointti, Eki. Itsestänikin nämä ilmasto”kriitikot” käyttävät täsmälleen samoja menetelmiä/argiumentteja kuin evoluutio”kriitikot”. Tästä ei voi tehdä muuta johtopäätöstä, kuin sen että heidän ”totuutensa” tulee samasta lähteestä. Ikävintä asiassa on se, että luultavasti suurin osa näistä ilmasto”kriitikoista” kauhistuisi, jos he ymmärtäisivät, kuka heitä todellisuudessa manipuloi. Surullista.

  46. Eki höpötti. ”Luin noista ”pieleen menneistä” ennusteista muutaman ensimmäisen. Ne kaikki vaikuttivat olevan ennusteita jotka koskevat aikaa kymmenien vuosien kuluttua, eivät nykyhetkeä. On siis yksinkertaisesti täysin perusteetonta väittää että ennusteet ovat menneet pieleen.”

    Olisit vaan lukenut loppuun asti niin huomaisit että kaikki tähän päivään ulottuvat ennusteet ovat täysin pielessä. Siis yksikään ei ole toteutunut, jos sulla on tietoa niistä toteutuneista niin kerro vaan mitkä.

    https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/05/michaels-102-ipcc-models-vs-reality.jpg?w=720

    Tossa kuvassa on siis IPCC:n 102:n mallinnuksen keskiarvo punaisella viivalla ja reaalimittaukset alapuolella. Oletko sitä mieltä että noi mallinnukset on oikein ja reaalimaailma on väärässä.

    1. Matti, tuo vain ja ainoastaan tropiikin keskitroposfääriä koskeva graafi on käsitelty jo aiemmin useampaan kertaan. Ota silmä käteen ja lue aiempia viestejä ;-)

      1. Tässä IPCC:n projektioita verrattuna mitattuun lämpötilaan, oikein asetetulla nollaviivalla:
        https://tamino.files.wordpress.com/2012/12/compare2.jpg

        1. Ja tässä tutkimus, jossa ennusteita verrattiin lämpötilaan niin, että otettiin huomioon / suodatettiin pois satunnainen vaihtelu (El Nino etc.):
          http://iopscience.iop.org/1748-9326/7/4/044035/article

        2. Tässä vielä graafi suoraan IPCC:n AR5 raportista. Jatkoin perään giffin toiseen ruutuun vielä julkaisun jälkeiset lämpömittaukset jotta on paremmin ajan tasalla – ihan viimeisimmät sattuvat olemaan juuri malliajojen keskiviivalla.

          http://eki.pp.fi/temp/Ilmasto/MalliVSMittaus_20150531.gif

          1. Lisäsin giffiin vielä kolmannen ruudun, joka demoaa sitä miten täsmääminen yksittäiseen vuoteen 1983 (kuten laittamassasi esimerkissä) aiheuttaa sen että mittaustieto piirtyy väärään kohtaan. Tuossa laittamassasi graafissa taisi olla vielä niin, että jokainen yksittäinen simulaatiokin oli täsmätty tähän vuoteen, joka pahentaa tilannetta entisestään – edes yksittäiset simulaatiot eivät ole keskenään samassa skaalassa.

  47. Eki kirjoitti:”Keskiarvojen käyttö ei aiheuta keinotekoista lämpenemistä. Sillä on merkitystä ainoastaan sen sihteen, missä kohtaa graafin nollaviiva on, eli siis siihen kuinka ylös tai alas käppyrä piirretään. Käppyrän MUOTOON sillä ei ole mitään vaikutusta. Sekä alku- että loppupää siirtyvät täsmälleen saman verran.”

    Liukuvan keskiarvon käyttö mittausarvoissa nimenomaan aiheuttaa ”lämpenemistä”, mikäli liukuman alkupäässä on ollut viileämpää ja liukuman loppupäässä tasaista. Sitä mukaa, kun viileämmät mittaukset häviävät liukumasta, nousee keskiarvo, vaikka lämpötiloissa ei enää pitkään aikaan olisi tapahtunut mitään. Nythän on tilanne se, ettei lämpötiloissa ole tapahtunut mitään, pariin kymmeneen vuoteen.

    Kiitos taustoistasi.

    1. Toki liukuva keskiarvo on noussut ajan myötä, koska keskimääräiset lämpötilat nousevat. Mutta en oikein ymmärrä miten viimeaikaiset lämpötilat vaikuttaisivat yhtään mitenkään tuohon ainoaan noista kirjoituksessani puhutuista mallinnuksista (AR3) jonka alku täsmätään 10 vuoden liukuvaan keksiarvoon vuonna 1990. Se ei ole muuttunut yhtään mihinkään, siinä oli mukana vuodet 1985-1995 silloin kun malli julkaistiin, ja siinä on mukana nuo täsmälleen samat vuodet edelleen.

      Mitä lämpenemiseen tulee, esimerkiksi juuri tuo 10 vuoden liukuva keskiarvo antaa aika hyvä kuvan todellisesta kehityksestä. Niitä viileitä vuosia ei enää tule mukaan juurikin siksi että ilmasto on jatkanut lämpenemistään. Jos todella oltaisiin vuoden 1995 tasolla (niin kuin väität sanoessasi ettei kahteenkymmeneen vuoteen ole tapahtunut muutosta), 10 vuoden keskiarvossa pitäisi olla mukana myös niitä viileitä vuosia. Mutta kun niitä ei ole > on lämmennyt.

      1. Hmmm… saattaa muuten olla että myös AR4 malli täsmättiin alkamaan tuosta samasta paikasta. En muista ulkoa varmasti, enkä jaksa tarkistaa alkuperäislähteistä.

  48. ftp://ftp.ssmi.com/msu/graphics/tlt/plots/rss_ts_channel_tlt_global_land_and_sea_v03_3.png
    ftp://ftp.ssmi.com/msu/graphics/tmt/plots/rss_ts_channel_tmt_global_land_and_sea_v03_3.png

    1. http://wattsupwiththat.com/2015/05/14/april-2015-global-surface-landocean-and-lower-troposphere-temperature-anomaly-model-data-difference-update/

  49. Jos uusi, Naturessa julkaistu, tutkimus pitää paikkansa saadaan vielä kauan odottaa että kesä pitenisi, siinä kun ennustetaan puolen asteen kylmenemistä vuosikymmeniksi.
    http://www.sciencedaily.com/releases/2015/05/150527133932.htm

    1. Niinpä.
      ”A new study in the journal Nature reports that the AMO is again transitioning to a negative phase, meaning the vaunted “pause” in global warming may be with us for decades. In fact, scientists at the University of Southampton predict that cooling in the Atlantic Ocean could cool global temperatures a half a degree Celsius.”

      http://theresilientearth.com/?q=content/tide-turning-time-global-cooling

    2. Piti oikein ostaa tuo paperi ja lukea läpi (vaikka on myönnettävä aika iso osa teoriapuolesta kyllä meni ohi oman ymmärryskyvyn).

      ”This may offer a brief respite from the persistent rise of global temperatures, but in the coupled system we describe, there are compensating effects. In this case, the negative AMO is associated with a continued acceleration of sea-level rise along the northeast coast of the United States”

      Tuohan olisi aika hienoa, toivottavasti ovat oikeassa ennustuksessaan – jos käy niin kuin ennustavat, lämpeneminen saattaa hidastua joksikin aikaa, ja meillä on siis enemmän aikaa vastatoimille lämpenemisen suhteen – vaikka toisaalta vastaavasti merenpinnan nousu nopeutuu tuossa tapauksessa.

      Tuo voisi myös tarkoittaa sitä, että 2000 -luvun ”tasanko” lämpenemisessä voi parhaimmillaan olla ihan todellinen alku hitaammalle lämpenemiselle, eikä pelkkää satunnaisvaihtelun aiheuttamaa tilastoharhaa.

      Olisi mahtavaa jos näin, tämä on asia jossa olisin oikein mielelläni ollut väärässä tähän asti.

  50. @ Bertil: Ei tuossa paperissa ennusteta mitään ”puolen asteen viilenemistä vuosikymmeniksi” vaan vapaasti suomennettuna ”Tämä saattaa antaa hetkellisesti helpotusta vääjäämättömään lämpötilannousuun, joskin merenpinnan nousun kiihtymisen kustannuksella”.

    Aika eri asia.

    1. Eki tais ohittaa ton ihan ”vahingossa” .
      ” Since this new climatic phase could be half a degree cooler,”
      Mutta mitäs nyt on tapahtunut lämpötilan ja COkakkosen korrelaatiolle joka on Aleksin mukaan vahva.
      Aika mielenvikaista väittää että nyt tämä aivan luonnollinen kohtalaisen vakaa aika jotenkin hidastaisi ihmisperäistä lämpötilan nousua ja siirtää maalitolpat taas sinne 20-30v päähän. Ja sitten väittää silmät kirkkaina että silloin lämpö lähtee taas kerran lapasesta jos nyt ei makseta anerahaa niin ja niin paljon ties minne.

      Eki on ilmeisesti tyytyväinen tämän päivän lämpötilaan.
      Olisi kivaa jos Aleksi kommentoisi tota paprua ja että onko edelleen sitä mieltä että kesät senkun pitenee?

      1. Niin, minäkin hämmästelen tätä CO2:n väitettyä korrelaatiota lämpötiloihin ja sen ehdottomana pitämistä. Epäilemättä se on kasvihuonekaasu mutta sen vaikutuksen voimakkuus onkin tässä se hämmästyttävä tekijä. Sen vaikutukseksi lasketaan 9-26%.
        Hetkinen! Miksi sillä on noin suuri vaihteluväli, sillä samaa kaasuahan se silti on?

        Vesihöyrylle annetaan vaihtelyväliksi 36-70%. Hm.. Miksi silläkin on noin suuri vaihteluväli? Siksikö, ettei noiden todellista vaikutusta sitten tunnetakkaan riittävän hyvin?

        Toisaalta, kun lämpötila ja CO2:n määrä kasvaa, tulee yhteyttäminen kasveille helpommaksi ja ne kuluttavat CO2:sta niin paljon kuin olosuhteet sallivat, koska ylärajaa CO2:n määrälle ei ole biomassan kasvamisen osalta.

        Kasvihuone ilmiössä minua ihmetyttää se, että CO2:n absortiospektri on joko niin alhaisessa lämpötilassa, että se alkaa olla lähellä kiinteää ainetta ja toinen taasen niin korkeissa lämpötiloissa, ettei telluksella voi olla vettä enää kuin höyryn muodossa.
        Mutta vesihöyrympä absorbtiospektri onkin huomattavasti mielenkiintoisempi, sillä se absorboi termistä infrapunaa (lämpösäteilyä) jo huomattavasti matalammissa lämpötiloissa. Alkaen sieltä hitusen päälle 300 kelvinin aallonpituuksilta.
        Hm.. siinä on myös hapen absorbtio-piikki, joten jo happen ja vesihöyryn pitäisi laukaista tämä hallitsematon kasvihuoneilmiö.
        Pelkästään vesihyöryn pitäisi laukaista tuo kasvihuoneilmiö hallitsemattomaan tilaan.
        Kysymys onkin, miksi näin ei ole käynyt?

        CO2:sta työntyy ilmakehään uskomattomia määriä jo tulivuorista, palavista hiili-kaivoksista ja esiintymistä, vaikkemme polttaisi yhtään grammaa fossiilisia polttoaineita.

        Vai johtuisiko tämä kaikki ilmaston muutokset Milankovitch-jaksoista, auringon aktiviteetin muutoksista ja Stefanin–Boltzmannin laista? Tosin tällöin joutuisimme myöntämään, ettemme tunne koko ilmakehän mekanismejä kovinkaan hyvin, vaan kaikki ennusteemme sen toiminnasta ovat korkeintaan arvauksia, joiden epätarkkuus kasvaa ajan toiseen potenssiin?

        Toki minusta on kannatettavaa pienentää kaikkea toimintamme ulkoisvaikutuksia, olivat ne OC2 päästöjen vähentämistä tai vieläkin tärkeämpää on pienentää pienhiukkaspäästöjämme, sillä niiden haittavaikutukset eivät tarvitse vuosisatoja, vaan vuodet tai kymmenet riittävät niiden esiin saamiseen.

      2. Matti, tuossa Naturen paperissa ei itse asiassa lue noin. Paperista kertovassa uutisessa taitaa kyllä lukea, mutta se lienee toimittajan tulkintaa.

        En itse asiassa löydä paperista lainkaan kohtaa jossa arvioitaisiin AMO:n vaikutusta lämpöasteina. Ainoa on tuo maininta hetkellisestä helpotuksesta.

        Jos AMO:n vaikutus todella olisi se 0.5 astetta, se todennäköisesti takoittaisi lämpenemisen pysähtymistä pariksikymmeneksi vuodeksi (taustalämpenemisen ollessa luokkaa 0.2 astetta / vuosikymmen), jota seuraisi vastaava muutaman kymmenen nopeamman lämpenemisen aika. Hiilidioksidista johtuva lämpeneminen ei ole pysähtynyt vaikka AMO:n vaikutus olisikin noin suuri – se vaikuttaa edelleen siellä taustalla.

        Mutta pidä aika epätodennäköisenä että AMO:n vaikutus olisi noin iso, läheskään.

        1. Tsekkasin tarkemmin, ja tuossa ”helpotus” -lauseessa viitattiin tähän paperiin:

          http://www.nature.com/news/atlantic-ocean-key-to-global-warming-pause-1.15755

          Tuon mukaan kylmä vaihe olisi alkanut 1999, ja olisi selitys 2000 -luvun ”tasangolle”. Jos näin, olisimme siis jo puolivälissä tuota viilenemissykliä, nopeaa lämpenemistä ei tarvitsisi odotta vuosikymmeniä.

          ***

          Itse olen ollut aika vakuuttunut siitä, että suurin osa ”hitaammasta lämpenemisestä” johtuu vain El Nino / La Nina vaihtelusta: etenkin 1998 voimakkaasta El Ninosta joka nosti tuon vuoden lämpötilan tosi paljon ns. normivuosien yläpuolelle, jonka jälkeen sitä seuranneet normaalit / La Nina -painotteiset vuodet näyttävät siltä ettei lämpenemistä tapahtuisi paljonkaan verrattuna tuohon vuoteen. Siis toisin sanoin lyhytaikaisen vaihtelun aiheuttamasta tilastoharhasta.

          Tuo käsitys tulee varmaan testatuksi hyvinkin pian, tästä vuodesta näyttäisi pitkästä aikaa tulevan El Nino -vuosi. Pidän hyvin todennäköisenä että vuodesta 2015 tulee taas uusi lämpöennätys jos näin käy. Jos El Ninosta tulee voimakas, hyppäys ylöspäin voi olla suurikin.

          http://iri.columbia.edu/our-expertise/climate/forecasts/enso/current/

          …odotan mielenkiinnolla. Ja ehkä tuo ENSO on loppupelissä samaa asiaa kuin NAO – olisi itse asiassa kiinnostavaa vertailla noita keskenään.

          1. Uusimmman NOAA:n analyysin mukaan näyttäisi siltä että saatoin hyvinkin olla oikeassa aavistuksineni siitä että lämpenemisen hidastuminen on vain tilastoharhaa…

            http://www.sciencemag.org/content/early/2015/06/05/science.aaa5632.abstract

  51. @ Mika

    Vaihteluväleistä: ainakin NASA:n mukaan vesihöyryn osuus kasvihuonelilmiöstä maailmanlaajuisesti on tällä hetkellä noin 50%, Pilvien noin 25% ja hiilidioksidin noin 20%, muiden kaasujen merkityksen ollessa aika vähäistä.

    http://pubs.giss.nasa.gov/docs/2010/2010_Schmidt_etal_1.pdf

    Mitä noihin suuriin vaihteluväleihin tulee (en tiedä mistä nuo löysit), kyse saattaisi olla esim. siitä, että noissa on päällekkäisyyttä, keskinäistä vuorovaikutusta, ja sekin ehkä vaikuttaa mistä maantieteellisestä alueesta puhutaan? Ja paikallisesti ajatellen, onko pilvinen vai kirkas sää varmasti muuttaa rajusti tuota suhdetta?

    Kasveista: Lisääntynyt yhteyttäminen ei riitä poistamaan kaikkea ilmakehään päästämäämme CO2:ta. Jos pystyisi, pitoisuudet eivät kasvaisi. Laskennallisesti noin puolet ihmiskunnan päästöistä jää ilmakehään.

    Absorbtiokaistoista yms.: käsittääkseni veden absrorptiospektrissä on aukko, jota hiilidioksidi täyttää. Tuo muistaakseni näkyy myös satelliittimittauksissa. Ilmakehä on muuttunut lämmön kannalta ”läpinäkymättömämmäksi” juuri tuolla CO2:n kaistalla. Itseään ruokkivan kasvihuoneilmiön osalta taas kyse on ymmärtääkseni siitä, että ilmakehä ei ole riittävän lämmin siihen että se sitoisi riittävästi vesihöyryä itseään ruokivan loopin käynnistymiseen. Jos lämpötila nousee (oli syy mikä vain) yli kriittisen pisteen, kone käynnistyy.

    CO2 päästöt tulivuorista ovat mitättömät verrattuna ihmiskunnan päästöihin. Ilmakehän CO2:sta suuri valtaosa tulee hajoavasta biomassasta. Ihmiskunnan päästöt eivät ole mitekään hirveän suuret koko hiilikiertoon nähden, mutta mitattuun pitoisuuden nousuun riittää se, että noin puolet ilmaan päästämästämme hiilidioksidista kertyy ilmakehään. Meret ja kasvit eivät ehdi sitoa kaikkea ylimääräistä CO2:ta.

    Noita muita vaikuttavia tekijöitä on tietysti tutkittu paljonkin, mutta niillä ei pystytä selittämään nykyistä lämpenemistä.

    1. Kaivoin noiden kasvihuonekaasujen vaikutuksen määrät ihan wikistä, joten jos siellä on väärää tietoa, niin joku korjannee sen pian.
      http://en.wikipedia.org/wiki/Greenhouse_effect#Greenhouse_gases

      Absorbtion kohdalla väistät muurin, sillä vesihöyry absroboi jo 8µm kohdalla, happi ja otsooni 9-10µm kohdalla ja maksimi säteilypiikki on 310K lämpötilassa n. 9,6µm kohdalla.
      http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7c/Atmospheric_Transmission.png

      Joten tällä hetkellä pääosan lämpösäteilystä imee itsensä happi ja otsooni, toki ne emitoivat myös, kuten kaikki materia absoluuttisen nollapisteen yläpuolisissa lämpötiloissa.

      Skeptiseksi CO2:n väitetystä vaikutuksesta tekee lähi-naapurimme mars, jonka laskennallinen pintalämpötila pitäisi olla -48C mutta havaittu onkin -60 – 120C vaikka sen kaasukehä on pääsääntönä CO2:sta.
      Venus ei kelpaa esimerkiksi CO2:n vaikutuksista, koska siellä paine pinnalla on jotain aivan muuta kuin marsissa ja maassa.

      1. En suoraan sanoen oikein ymmärrä mitä yrität sanoa tuolla abrorptiokommentillasi. Siinä ei tunnu olevan yhtään mitään tolkkua. Happi ja otsoni pidättävät jonkin verran infrapuna/lämpösäteilyä kapealla kaustalla, mutta niiden merkitys on aika mitätön kokonaisuuden kannalta.

        Mitä Marsiin tulee, mihin lähteeseen perustat tuon, en ole moisesta mitatun vs. laskennallisen lämpötilan erosta aiemmin kuullut?

        1. Ymmärrät komenttini heti, kun katsot ilmakehän absorbtio-kaistat tuosta wikipedian linkistä ja vertaat niitä mustan kappaleen säteilyyn.
          CO2:n alempi absorbtiokaista on 10-11µm kohdilla ja ylempi 4-5µm kohdilla, joista alempi tarkoittaa (10,8µm) ~260Kelvinin lämpötlaa (=13C) ja ylempi 640Kelviniä tarkoittaa (~370C) jo niin korkeaa lämpötilaa, että vesi on pysyvästi höyrynä.
          Eli skeptisyyteni pelkkään CO2-pelotteluun perustuu puhtaaseen fysiikkaan

          Marsin lämpötilan kohdalta perustan kommenttini wikipedian epäluotettavaan tietoon.
          http://fi.wikipedia.org/wiki/Stefanin-Boltzmannin_laki

          Eli koko pointtini on ilmakehän absorbtiossa.

  52. Oletko Aleksi koskaan ajatellut mitä ilmastohuijaukseen uhratuilla rahoilla olisi saatu/ saataisiin aikaan esimerkiksi ilman-, merien- ja yleensä luonnonsuojeluun käytettynä?

    Tiedän kirjoittelusi ja mielipiteesi taustat, et voi vastustaa julkisesti ilmastonväärennöstiedettä, mutta pidän silti toimintaasi puolirikollisena.

    1. Mielestäsi on siis ”puolirikollista” kertoa lukijoille tiedeyhteisön työn tuloksista?

      Jep jep.

  53. Onko Ekille tollanen teksti tuttu?

    ”Kumpi on pahempi uhka, ilmaston lämpeneminen vai jääkausi seurauksineen, lisääntynyt köyhyys ja epäoikeudenmukaisuus kaikilla mittareilla mukaan lukien. Jos jääkausi tulee, meillä on muutakin pohdittavaa kuin ydinvoimaloiden polttoainesauvat. Ihmiselle käy molemmissa tapauksissa huonosti. Jos lämpenee, se on oma vika, emme ole saaneet suurteollisuutta ja väestönkasvua kuriin. Mutta, kuljemme myös vääjäämättä edellisen Eem-kauden ilmasto-oloja kohden. Entä luonto: jääkausi on sille tuhoissa. Sen sijaan esimerkiksi liitukaudella luonto voi kertyneiden sedimenttien perusteella erittäin hyvin vaikka CO2-pitoisuuden on arvioitu olleen yli 2000 ppm /4/. Koralleja esiintyi jopa 1500 km kauempana päiväntasaajasta kuin nykyisin. Puut kasvoivat vuoden ympäri, edes puulustoja ei löydy. Maapallon keskilämpötila oli n. 6-14 oC nykyistä korkeampi. Meret peittivät alavat mannerlaatat ja niiden syvänteissä veden lämpötila oli n. 15 oC korkeampi kuin nykyisin. Meret kuhisivat elämää ja biologinen tuotanto oli valtaisaa.
    Nautimme vieläkin tuloksista, yli puolet tunnetuista öljyvaroista on löydetty liitukauden kerrostumista /4/. Kävi niin tai näin, stabiiliksi emme maapallon ilmastoa saa. Ja on suuri itsepetos kuvitella että tietoisuutemme ilmastonmuutoksesta olisi lopullista; jälkipolvet tulevat kumoamaan kaiken, mitä luulimme tietävämme.
    Marke Hongisto
    TkT, FK 73!
    Kirjoittajan CV .
    http://en.ilmatieteenlaitos.fi/cv-marke-hongisto
    Koko juttu löytyy tuolta.
    http://mal-liitto.fi/fi/system/files/lehti_1_netti.pdf

    1. Ei ollut tuttu. mutta silmäilin kirjoituksen pikaisesti läpi. Olen toki samaa mieltä, jääkausi olisi varmaan vielä ikävämpi juttu kuin ilmaston lämpeneminen. Mutta tuossa puhutaan ydinjätteen säilömisestä ja siihen liittyen tuhansien vuosien aikaskaalasta (jolla tuo jääkausikin on ihan oikeasti huomioon otettava vaihtari),

  54. Tälleen se kesän piteneminen etenee.
    http://4.bp.blogspot.com/-BfX7o2vU3cE/VXClGqW9pJI/AAAAAAAAEZM/nGG7VS9Ua7M/s640/Leenanlampi.png

    1. Olisi kiinnostavaa nähdä tuolta Leenanlammelta kuvia vaikkapa muutaman vuosikymmene ajalta – toki nuo viimeisten muutaman vuoden kuvatkin ovat omalla tavallaan kiinnostavia, mutta ilmastosta ne kertovat vain sen että vuosittainen vaihtelu on suurta – ilmaston *muuttumisesta* nuo eivät vielä kerro oikein mitään.

      1. Meille on jo yli 10v vakuuteltu että pohjoinen lämpenee eniten ja nopeiten. Sitä trendiä ei noitakaan kuvia ihmettelemällä löydy vaan näyttää päinvastaiselta. Jos, siis jos se olisi totta niin pienenpieniä merkkejä lämpenevästä trendistä pitäisi pikkuhiljaa näkyä.
        Tosta voi kattella miten vähän pohjoisen lämpötila oikeasti muuttuu.
        http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php
        Jos tosta löydät lämpenevän trendin niin aika poppamies olet.

        1. Ei tarvitse olla poppamies löytääkseen noista graafeista lämpenemistä. Kun vertaa sarjan ensimäisiä kymmentä vuotta päällekäin asetettuna viimeisiin kymmeneen vuoteen päälekäin asetettuna, huomaa sen että keskimääräiset talvilämpötilat ovat nousseet selvästi – silmämääräisesti arvioiden ehkä reilut viitisen astetta K tarkastelujaksolla. Kesälämpötiloissa ei näy tässä tilastossa paljonkaan muutosta.

          http://eki.pp.fi/temp/Ilmasto/meanT_Ekat10.jpg
          http://eki.pp.fi/temp/Ilmasto/meanT_Vikat10.jpg

  55. Aleksi, olet omien sanojesi mukaan valinnut ammattisi siksi että voisit vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

    Voisit ottaa vaikka ilmatieteenlaitoksen ACCLIM raportin, jossa ennustettiin Suomen ilmaston kehtittymistä 90-luvulla ja verrata sitä nykyisiin lämpötiloihin. Huomanneet pienen eron toteutuneen ja ennustetun välillä. Silloinkin olitiin aivan yhtä varmoja kehityksestä kuin sinä olet nyt. Saman huomanneet vaikka James Hansenin ennustuksista ja teoteutuneesta lämpötilakehityksestä, jos tahdot asiaan hieman globaalimpaa vinkkeliä.

    Meteorologien tehtävä on ennustaa säätä, ei ajaa omaa ideologista agendaa. Olen itse matemaattinen mallintaja ja nyt tunnen suurta myötähäpeää, mielestäni oma ideologiasi syrjäyttää nyt tieteellisen koulutuksesi.

    1. Öh, ainakin alla olevan lähteen mukaan ACCLIM -raportti tehtiin vuosina 2006-2008. Ei 90 -luvulla. Olettaisin että tulevaisuusarviot eivät ole muuttuneet merkittävästi raportin julkaisun jälkeen.

      https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15711/2009nro4.pdf

      Hansenin lämpenemisessnuste, jo se ihan eka vuodelta 1988, on pitänyt aika hyvin paikkansa (tuosta scenario B on lähimpänä toteutuneita pakotteita).

      http://www.realclimate.org/images/Hansen06_fig2.jpg

      Mitä ideologiaan tulee, jos ideologiana on julkistaa tieteen valtanäkemystä ja toivoa sen auttavan torjumaan vahingollisia toimintamalleja, pidän k.o. ideologiaa aika hyvänä. En keksi tämän ideologian noudattamisessa mitään ristiriitaa tieteellisen metodin asianmukaisen noudattamisen suhteen.

      1. Myönnettäköön että ACCLIM tutkimuksesta ei ole niin pitkää aikaa kuin muistin.Niin, katsoitko niitä ACCLIM raportin ennustuksia ja miten ne vertautuvat toteutuneeseen kehitykseen? Siinä lupailtiin suomeen jopa 6-8 astetta lämpimämpää 100 vuodessa. Tuollaisen signaalin pitäisi näkyä aika nopeasti, koska yli puolet viime vuosisadan lämpenemisestä tapahtuisi silloin Suomessa yhdessä vuosikymmenessä. Kuitenkaan tälläistä uutisointia ei ole kummemmin vielä näkynyt.

        Sama on Hansenin ennustuksen kanssa, siinä on jo hieman pitempi väli. CO2-päästöt kasvoivat enemmän kuin Hansen ennusti ja toteutunut lämpötilakehitys on sen skenaation alle missä CO2-päästöt lopetettiin käytänössä kokonaan vuonna 2000. Jos satuit huomaan niin lämpeneminen on ollut noin 0,1 per vuosikymmen (juuri tullut naturen juttu) ja Hansenin ennustukset olivat kyllä jotakin ihan muuta.

        Se kertoo jo itsesään paljon että laitat linkit realclimaten juttuihin. Joogalentäjienkin sivustu on todennäköisesti tieteellisesti puolueettomampi ja luotettavampi. Ota ennustukset ja vertaa niitä ’wood for tress’ sivustolta kaikkiin viiteen suosituimpaan indeksiin, ehkä se ennustusten ja todellisuuden ero sieltä vielä aukenee. Ei mainstream uutisoinnissa ihan syyttä vilahtele se globaalin lämpenemisen tauko tai hidastuminen.

        1. Muistisi tuntuu pätkivän enemmänkin. ACCLIM:issä EI ennusteta 6-8 asteen lämpenemistä, vaan sanatarkasti ”Vuoden keskilämpötilan ennustetaan olevan tämän vuosisadan loppuvuosikymmeninä 2–6 C korkeampi kuin vertailujaksona 1971–2000.”.

          Hansenin projektioista B, eli se keskimmäinen on tosiaan se joka on ollut lähinnä toteutuneita päästöjä (päästöt nousevat suhtkoht tasaisesti). Olet toki oikeassa siinä että tuon graafin loppupäässä ollaan menty lähempänä projektio C:n (kasvu pysähtyy) ennustetta – en löytänyt edelliseen vastaukseeni pikaisella hakemisella tuoreempaa graafia jossa olisi ollut mukana ihan viime vuodet, jossa tämä eroaminen olisi varmasti näkynyt selvemmin.

          On yleisesti tiedossa että Hansenin 1988 malli on todennäköisesti jonkin verran liian ”herkkä” tai ”kuuma”. Sanoisin silti että tuo ”on onnistunut aika hyvin” on oikea tapa kuvata tuota mallia. Se ei toki ole läheskään täydellinen, mutta silti aika hyvä, etenkin kun ottaa huomioon sen julkaisuvuoden.

          Mitä Realclimate.org -saittiin tulee, sen parempaa tai luotettavampaa ilmastotieteen valtanäkemystä esittelevää esittelevää saittia on aika vaikea löytää. Saitin kirjoittajat ovat aktiivisesti julkaisevia ilmastotutkijoita, taitavat kaikki olla vähintään tohtoritasoa.

          1. ACCLIM projetissa oleet tutkijat ova esittäneet juuri noita 6-8 asteen lämpenemisiä mediassa ja olleet alemmista ennustuksita vaiti. Kyse on juurikin siitä että koko hommaa markkinoidaan aina ylärajan ennustuksilla, pahimmalla mahdollisesella skenaariolla. Usein on myös harvinaisen selvää että kyseiset ennustukset ovat fysikaalisesti epärealistisa.

            On useita esimerkkejä: Paul enrichin popupation boom, rooman klubin kasvun rajat, jotka ovat jo nyt osoitettu täysin paikkaansapitämättömiksi. Mutta niihin silti uskotaan vakaasti, riippumatta päinvastaisesta todistusaineistosta. Usein näihin ennustuksiin uskovilla on pakonomainen tarve osittaa että yksikään osa ei ole totetuneen kehityksen vastaista. Analogia ilmastotieteeseen lienee aika selvä.

            Olen itse tohtori, matemaattisen mallintamisen alalta. Olen jopa niin hyvä etten työskentele yliopistolla. Olen hyvin kokenut vertailemaan eri mallinen suorituskykyä ja se on se syy miksi epäilen hyvin vahvasti nykyistä ’konsensusta’. Auktoriteettiin vetoaminen on älyllistä laiskuutta, jota käyetään yleisesti kun asia-argumentit ovat heikkoja. Jos tuo olisi mennyt aina läpi niin maa olisi vielä litteä, mannerlaatat eivät liikkuisi ja eteeri selittäisi useita asioita. Itseasiassa jos et ole itse väitellyt matemaattisesta mallintamisesta, niin omien perustelujesi mukaan sinä et ole tarpeeksi pätevä väittelemään tästä asiasta kanssani.

            Real climate ei ole puolueeton, se pyrkii suoraan poliittiseen vaikuttamiseen asian tiimoilta, usein vielä hyvin epäeettisillä keinoilla ja suoranaisella valehtelulla. Sinänsä se ei eroa fanaattisuudesaan kreationistien vastaavista sivuista.

            Data osoittaa sen IPCC:n ennustusten mediaani on 95% varmuudella väärin, Hansenin ennustuksissa prosentit ovat samoilla tasoilla. Silti väität että ne ovat enimmäkseen menestyneet hyvin. Olen hyvin varma että sinulle ei koskaan voi osoittaa että ilmatonlämpenmisen uhka on yliarvioitu, mallit epäkypsiä ja kykenemättömiä ennustamaan tulevaisuutta luotettavasti. Jos luet ja siteeraat suoraan real climatea, et todennäköisesti pysty vielä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun joka on tieteen peruspilari.

  56. Pasi, rehellisesti sanoen olet tähän mennessä kirjoittanut sen verran pahasti pielessä olleita väitteitä tuosta ACCLIM:ista, etten pysty ottamaan vakavasti tuota 6-8 asteen väitettä ilman todistusaineistoa. Olisiko sinulla siis jotain kunnollista lähdettä väitteellesi, vai ollaanko taas jo pariin kertaan täysin virheellisiksi osoittautuneiden muistikuviesi varassa?

    ***

    Mitä Rooman Klubin yms.ennusteisiin tulee, en ole tutustunut niihin, tai niiden maaliinosumistarkkuuteen kovinkaan hyvin (eikä aihe kiinnosta juuri nyt niin paljoa että jaksaisin nähdä tämän vastauksen vuoksi ylimääräistä vaivaa sen suhteen). En oikein hahmota miksi otat asian puheeksi, miten k.o. raportti liittyy ilmastotieteeseen, joka kuitenkin on aika puhdasta luonnontiedettä: havainnointia, fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa. Sen verran voi kuitenkin todeta, että Rooman Klubin perusajatus siitä että maapallon resussit ovat rajalliset, josta syystä kasvu ei voi jatkua loputtomiin pitää tietysti edelleen paikkansa.

    ***

    Voi hyvin olla että olet tohtori, ja ehkä ihan hyvä työssäsi, kun kerran niin sanot – mutta koska kirjoitat nimimerkillä, tätä on mahdotonta tarkistaa. Myöskään sitä, kuinka hyvin osaamisalueesi todella pätevöittää sinut arvioimaan ilmastomalleja emme nykytiedoilla pysty todentamaan oikein mitenkään.

    On joka tapauksessa hieman huvittavaa että yrität kohottaa itsesi auktoriteetiksi samassa lauseessa jossa moitit minua auktoriteettiin vetoamisesta real climaten taustoista kertoessani. Etenkin kun väitteesi auktoriteettiin vetoamisesta on olkinukke.

    Kuten sanottu, realclimate tuo esiin tutkijoiden valtaenemmistön näkemyksen, suoraan tätä valtaenemmistöä edustavien tutkijoiden kynästä. Tämä on todennettavissa oleva fakta, ei auktoriteettiin vetoamista. Huomaa myös, ettei tämä sisällä väitettä siitä että tuo valtanäkemys on varmuudella oikeassa.

    ***

    Väitteesi realclimaten harjoittamasta valehtelusta tai vääristelystä taas eivät tietääkseni pidä lainkaan paikkaansa – sinulla tuskin on todistusaineistoa väitteellesi? Ellet kykene esittämään vakuuttavaa näyttöä syytöksellesi, pidän sitä pelkkänä panetteluna.

    Netissä toki on pilvin pimein WUWT:n ja Climateauditin kaltaisia lobbaussaitteja, joissa ihan oikeasti vääristellään tieteen tuloksia – nimenomaan juuri kreationistien tai rokotteenvastustajien tyyliin. Nämä on usein helppo tunnistaa siitä, että kirjoittajat löytyvät tutkijayhteisön, yliopistojen tai eri maiden ilmatieteen laitosten sijaan Free Market think tankien (Esim. Marshall Institute, Heartland Institute yms.) henkilölistauksista. Näiden kirjoittajilla on myös melko harvoin kummoistakaan ilmastotieteen julkaisuhistoriaa missään merkittävissä tiedelehdissä. Muutama poikkeus tuosta julkaisemattomuudesta toki on (Christy, Spencer etc.). Jos palaamme vielä kreationisteihin, heillä on omat Christynsä ja Spencerinsä (vaikkapa Dembski ja Behe), omat listansa ”evoluution kiistävistä tieteellisistä julkaisuista” jne. Oletko ”itsenäisen kriittisesti ajatellen” myös heidän kannallaan, evoluutiobiologien valtanäkemystä vastaan?

    ***

    Väitteesi siitä että data osoittaisi IPCC:n mallien olevan väärässä ei ymmärtääkseni pidä lainkaan paikkaansa. pystytkö perustelemaan väitteesi jollain asianmukaisella lähteellä?

    ***

    Mitä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun tulee, se EI tarkoita sitä että automaattisesti kiistetään kaikki olemassaoleva tieteellinen tutkimus ja hyväksytään sitä vastustavien tieteen rajamailla kulkevien ”kriitikoiden” näkemtys.

    Päin vastoin, oletusarvo on, että ilmastotutkimuksen kaltaisilla vakintuneilla tieteenaloilla tutkijayhteisön valtanäkemys on yleensä parasta kullakin hetkellä saatavissa olevaa tietoa. Ja jos tämä tieteen valtanäkemys kiistetään, tällaiseen vallankumoukselliseen uuden näkemyksen hyväksymiseen pitää olla todella vahvat perusteet ja todisteet. Ja kannattaa myös harrastaa lähdekritiikkiä – jos väite julkaistaan änkyräsaitilla (oli se sitten ID -proponenttien tai ”ilmastokriitikoiden” saitti), se on todennäköisesti pielessä, tavalla tai toisella.

  57. Millähän meriselityksellä tämä kylmä kesänalku pistetään glopaalin lämpenemisen piikkiin :) .

      1. Erityisen kylmä kesäkuu puolessa välissä ja takana kylmä toukokuu onkin siis vaan säätä, jep jep.
        Enää ei puutu kuin se yksi hellepäivä niin saa hehkuttaa ilmaston lämmenneen taas.
        Ja muka vain vähän tavanomaista viileämpää kun lämpötila seilaa 10° ja 12° välillä päivällä.
        Ei ihme että Aleksilla posket punotti kun piti taas päästää valkoinen vale TV lähetyksessä.

        1. Näin juuri. Ihan niin kuin viime kesän hurja hellejaksokin oli vain säätä. Mitä ilmastoon tulee, ei tarvitse odottaa hellepäivää todetakseen että se on lämmennyt. Ilmastoa tutkitaan kymmenien vuosien aikaskaalalla, ei yksittäisten päivien, kuukausien tai edes vuosien.

          Kun tarkastellaan tätä vuotta suhteessa aiempiin, nähdään että esimerkiksi täällä Helsingissä toukokuu-kesäkuun alku on tosiaan ollut 2000 -lukulaiseksi viileähkö (toukokuu oli hieman 1981-2010 keskiarvon alapuolella, ehkä vajaan asteen verran – kesäkuu on ollut viileä mutta tilastot eivät ole vielä saatavilla).

          Toisaalta tammi-huhtikuu olivat todella lämpimiä (reilusti 1981-2010 keskiarvon yläpuolella, luokkaa +4 – +6 astetta).

          http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

          Maailmanlaajuisesti vuosi 2015 on myös ollut lämmin tähän asti. Voi hyvin tulla taas uusi ennätys.

          1. Ihan varmaan tuleekin kun menneisyyden lämpötiloja vedetään taljoilla alaspäin hirmuisella kiirellä pariisin herätyskokousta varten.

          2. Jepjep. Maailmanlaajuinen tutkijoiden salaliitto iskee jälleen. Muista kuitenkin ottaa foliohattusi pois päästä ukonilmalla, se johtaa sähköä.

  58. Tuo kasvihuonekaasujen osuus lämpötilaan tai liekö säteilyyn alas, on vähän mystinen juttu. Minun käsittääkseni CO2:n haarukka johtuu siitä, että toisessa laidassa vesihöyry on mukana ja toisessa ei.

    75 ppm:n lisäys CO2-pitoisuudessa n. 45 vuodessa on muuten aiheuttanut n. 0,3 W/m^2 lisäyksen alastulevaan säteilyyn. Tämähän kompensoituu jo huikealla 0,06 K:n lämpenemisellä, jolloin tasapaino on saavutettu.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.