Lämpöä kaupungissa?

Julkaistu

Ilmastonmuutoskeskustelussa putkahtaa välillä esiin termi lämpösaarekeilmiö (Urban Heat Island, UHI). Monet ovat intuitiivisesti oivaltaneet, että kaupunkialueet ovat ympäröivää maaseutua lämpimämpiä. Loogisesti modernin maailman kaupungistuessa ilmakehän lämpötila nousee. Mahtaako tämä seikka olla meteorologien, ja ennen kaikkea ilmastotieteilijöiden tiedossa?

Lontoon ydinkeskustaa (Kuva Mike McBey / Flickr / CC BY 2.0)

Onhan se. Lämpösaarekeilmiö on meteorologiassa tunnettu melko tarkalleen parisensataa vuotta, kyseessä on siis hämmästyttävän varhainen löytö siihen nähden että meteorologia tieteenä oli aivan lapsenkengissään 1800-luvun alussa.

Lämpösaarekeilmiön löytäjäksi nimetään useimmiten englantilainen tiedemies Luke Howard (1772-1864). Howardin ehkäpä kuuluisin saavutus meteorologian alalla on pilvityyppien luokittelu (”Essay on the Modification of Clouds”, 1802). Kun me meteorologit puhumme latinaksi nimetyistä cumulus– tai cirrus-pilvistä, saamme kiittää tästä Luke Howardia.

Luke Howard (John Opie, Royal Meteorological Society)

Howard oli valistuksen ajan hengessä innokas sään havainnoija ja tiedon kerääjä. 1800-luvun alkupuolella sään ennustamiseen ei ollut oikeastaan muuta menetelmää kuin ikkunasta ulos katsominen sekä vanhojen tilastojen analysointi, jotka toki vieläkin ovat käyttökelpoisia metodeja.

Howard tallensi 1800-luvun alkupuoliskolla Lontoon ja sen ympäristön lämpötiloja. Hän vertasi Lontoon keskustassa Royal Societyn Somerset Housen pihalla tehtyjä lämpötilahavaintoja hieman kauempana maaseudulla tehtyihin havaintoihin. Nämä julkaistiin 1818-1830 kolmiosaisessa teoksessa ”The Climate of London”.

Somerset House (Kuva Roman Boed / Flickr / CC BY 2.0)

Howardin mittauksista selvisi, että Lontoon keskustassa etenkin talviyöt olivat selvästi lämpimämpiä kuin ympäröivällä maaseudulla. Howard myös päätteli jokseenkin oikein syyt ilmiölle, tosin hän ei vielä onnistunut laskemaan eri tekijöiden suuruusluokkia. Nykytieteen mukaan tärkein tekijä on kaupunkirakenteen pinnanmuoto, joka määrää sen, kuinka tehokkaasti pinnat säteilevät lämpöä avaruuteen. Lisäksi rakennusmassa varastoi tehokkaasti lämpöä luovuttaen sitä öisin ympäristöön. Tärkeää on myös kasvillisuuden vähäisyys, kivikaupungissa ei ole kosteutta haihduttavia kasveja, jotka alentavat ilman lämpötilaa päivisin.

Vinkki: Jos seuraavalla kaupunkilomallasi joudut tukalan helleaallon kouriin, hakeudu puistoihin tai veden äärelle!

Lähde: http://www.theurbanclimatologist.com/uploads/4/4/2/5/44250401/post6lukehoward.pdf

8 vastausta artikkeliin “Lämpöä kaupungissa?”

  1. Mielenkiintoinen aihe! Lämpösaarekeilmiö näkyy erityisen hyvin Venäjän kaupungeissa, joista löytyy lätkämailakuvaajia:

    https://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/stdata_show_v3.cgi?id=638276120000&dt=1&ds=5

    Asia on ihan selvä, mutta esim. GISTEMP ei siitä piittaa. Väittäisinkin, että globaali ”lämpeneminen” on pitkälti lämpösaarekeilmiöstä johtuvaa. Ilmatieteenlaitoksen data poikkeaa muodoltaan GISTEMPistä, sillä Suomessa suurin osa mittauspisteistä on lämpösaarekkeiden ulkopuolella. Suomen aikasarja antaa NH kehityksestä luotettavamman kuvan kuin GISTEMP.

    1. Sillä ei loppujen lopuksi ole merkitystä, onko jokin yksittäinen mittauspiste lämpimämpi vai kylmempi johonkin toiseen lähellä olevaan verrattuna. Lämpötilat nyt vaihtelee ihan luonnollisestikin paikasta toiseen siirryttäessä. Niissä lämpötilojen pitkän aikavälin muutokset ja trendit kuitenkin ovat melko hyvin yhteneväisiä keskenään.

      Ja lämpösaarekeilmiö otetaan ilmastotieteessä huomioon homogenisoimalla data vertailemalla UHI-vaikutuksen piiriin kuuluvien mittausasemien lämpötiloja (usein lähimpiin) maaseutuasemiin, jolloin UHI-vaikutus voidaan vähentää.

      Tämäkin asia löytyy laajemmin selitettynä lähes kaikkialta, missä nyt ilmastoasioita yleensä käsitellään.

      1. Niin varmaan. GISTEMP kylläkin homogenisoi Venäjän kaupunkien lämmön Suomeen asti. Tuloksena GISTEMP näyttää tänne voimakkaampaa lämpenemistä, mikä varmistettiin minulle myös IL:n tutkijan toimesta.

        Luotettavampi globaali aikasarja saataisiin, jos käytettäisiin vain maaseutuasemia ja pikkukaupunkien asemia ja vielä niin että on riittävän pitkä yhtenäinen aikasarja. Niitäkin löytyy ihan tarpeeksi. Tuloksena saataisiin samanmoinen käppyrä kuin Suomesta, mutta sellainen ei miellyttäisi koska lätkämailan lapa puuttuu.

      2. https://moyhu.blogspot.com/2010/02/giss-uhi-adjustments.html

        Tuolla pohdintaa GISS homogenisoinneista. Miksei oteta vain maaseudun asemia? Esimerkiksi NH käppyrän määrittämiseen riittää 50 asemaa, joista on pitkä yhtenäinen aikasarja. Vastaan siihen samalla, että tuolla keinoin saadaan se lapa sinne aikaiseksi.

    2. Näyttäisi Moskovankin lämpötiloihin tehdyn korjauksia. Kun siirtää kursorin ”GHCN V3 Unadjusted” tekstin ylle, huomaa eron homogenisoituun dataan. UHI-korjauksesta on ehkä kysymys.

  2. Mitenköhän pakokaasut etc. ilmansaasteet mahtavat torjua sateita, kun sateet säännöllisesti kiertävät kehä III:n
    ulkopuolelta Helsingin seudulla, eivätkä puutarhurit saa kasvimailleen kastelua pilvistä? Saasteet vai lämpökö
    syynä? Vai kasautuuko kuivuus jotenkin, että sateet estyvät?

    1. Hei! Helsingin sateettomuudessa on kyse merituulen vaikutuksesta. Kuurosateet syntyvät, kun maan lämmittämä ilma nousee ylöspäin ja sen sisältämä kosteus muodostuu pilviksi, joka sataa pois. Maanpinnan lähelle nousevan ilman tilalle imeytyy ympäristöstä uutta ilmaa. Rannikkoseudulla, kuten Helsingissä, ilma imeytyy suoraan mereltä. Tämä tuntuu kaupungissa merituulena. Merituuli estää kuuropilvien muodostumisen sille vyöhykkeelle, jonka yli tuuli puhaltaa. Sama ilmiö toteutuu Suomessa muillakin merenrannikoilla, eli kyse ei ole pelkästään Helsingin tai kaupunkialueiden asiasta; kaupunkialueilla vain on paljon ihmisiä todistamassa tätä tuuli-ilmiötä.

  3. Kyllä täällä maaseudullakin auringon lämpö varastoituu kiviin ja kallioihin. Varsinkin tummat kalliot ovat aurinkoisina iltoina selvästi lämpimämpiä kuin nurmi tai peltomaa, päivisin niillä vois paistaa makkaraa… :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.