Vuodenaikaisennuste: millainen syksy ja talvi?

Julkaistu

Meiltä saa ennusteita erimittaisina: on lähivuorokausien täsmäsääennuste, 10 vuorokauden ennuste, 15 vuorokauden ”parviennuste” ja jopa kuukausiennuste.

Meillä meteorologeilla on käytössämme vielä yksi, vielä pidempi ennustetyyppi, johon kuitenkin harvemmin viitataan: vuodenaikaisennuste.

Miksi siitä puhutaan niin vähän, ja mitä tämänhetkinen ennuste kertoo tulevasta syksystä ja talvesta? Siitä tässä blogitekstissä!

Kuva: Maarit Siitonen

Ennen itse ennusteen paljastamista on syytä puhua siitä, miksi tähän ennusteeseen viitataan niin harvoin.

Vuodenaikaisennuste tehdään samassa paikassa kuin lyhyemmät ennusteet, Euroopan keskipitkien ennusteiden laitoksella eli ECMWF:llä. Se tehdään koko maailmaan siitä huolimatta, että se on pääasiallisesti tarkoitettu tropiikkia varten. Pitkän ajan ennusteita ei ole mahdollista tehdä ottamatta laskuihin mukaan koko maapalloa, sillä pitkässä ajassa yhden maapallon kolkan säätapahtumien vaikutus ehtii levitä kaikkialle.

Vuodenaikaisennusteen mukana tulee kartta, joka osoittaa, kuinka hyvin ennuste tilastollisesti osuu oikeaan eri puolilla maailmaa. Kartan mukaan ennuste onnistuu oikein hyvin esim. Etelä-Amerikan länsipuolisella alueella Tyynellä Valtamerellä, eli El Niño -ilmiön kannalta erittäin tärkeällä vyöhykkeellä. Mutta Suomessa? Ennuste on tekijänsäkin mukaan vain karvan verran luotettavampi kuin se, jos ennustaisimme katsomalla suoraan alueen ilmastoa. Välimeren seudulla ennuste onnistuu jopa hieman huonommin kuin ilmaston perusteella tehty oletus säästä!

Syksyisin ja talvisin ennuste on aiempina vuosina onnistunut Suomen alueella hieman paremmin kuin kesällä. Kohta kertomani uusin ennuste ei siis missään nimessä ole varma kuvaus tulevasta, vaan tilanne, joka on karvan verran todennäköisempi kuin ajankohdan tilastojen mukainen sää. Ennuste on hieman kuin vauvan lasketun ajan osuminen oikeaan: se osuu harvoin täysin nappiin, kohtuullisen usein sinnepäin, mutta silti välillä ero todellisuuteen on suuri. Eli – lähdekritiikki käyttöön.

Kuva: Maarit Siitonen

Miltä näyttää syksyn pitkä ennuste?

Tämän lannistavan kannustuspuheen myötä itse ennusteeseen. Ennuste julkistetaan kuukauden välein, kunkin kuukauden 8. päivä. Siinä niputetaan aina kolmen kuukauden sää yhteen. Sateen, lämpötilan ja ilmanpaineen ennusteet on nähtävissä jaksoille syys-loka-marras, loka-marras-joulu, marras-joulu-tammi ja joulu-tammi-helmi.

Ennusteen mukaan nämä kaksi ensimmäistä rypästä olisivat hieman ajankohdan keskiarvoa lämpimämmät, jälkimmäiset kaksi keskiarvoiset. Kaikki ovat Suomessa hieman keskimääräistä sateisempia ja ilmapaine on kahdessa ensimmäisessä ryppäässä keskiarvon tasolla, jälkimmäisissä keskiarvoa alempi.

Mikäli tällainen ennuste toteutuisi, mitä se meteorologin mielestä tarkoittaisi?

Syksyä ja loppuvuotta, jolloin meillä olisi tyypillistä vaihtelevaa säätä: matalapaineen keskukset toisivat meille ajoittain vettä, mutta vuodenaikaan nähden lämpimiä ja kuivempiakin jaksoja saattaisi välillä olla. Talvi puolestaan ei suosisi pitkäaikaisia kylmän, itäisen ilman jaksoja, vaan pikemmin edelleen aktiivista matalapainetoimintaa, jossa Suomen yli pyyhkisi ajoittain sadealueita, jotka toisivat meille lunta, etelämpänä myös välillä vettä tai räntää. Toki väleihin mahtuisi kuivempiakin kausia.

Tulevista kuukausista on siis jonkinlainen, hatara näkemys, mutta en vielä näiden varaan tekisi elämänsuunnitelmia; sen verran epävarmasta ennusteesta on kyse.

Minkälaista syksyä ja talvea sinä toivoisit?

4 vastausta artikkeliin “Vuodenaikaisennuste: millainen syksy ja talvi?”

  1. Pitkälle marraskuuhun venyvä syksy kelpaisi, ja oikeastaan olen myös lumettomien, leutojen talvien ystävä, mutta niin moni muu nauttii lumesta ja luontokin tarvitsee talvea että en sellaista varsinaisesti toivo.

  2. Hyvä että asiantuntija puhuu avoimesti siitä, miten paljon ja vähän pitkän ajan ennusteisiin on luottamista. Varmaankin tropiikin ennustaminen on helpompaa koska vuodenajat eivät kovin paljon poikkea toisistaan, mutta täällä lähempänä napa-alueita ihan maalaisjärjellä ajatellen se käy vaikeammaksi, koska auringon säteilyvoimakkuus vaihtelee paljon vuodenaikojen mukaan, mikä tietenkin muuttelee lämpötiloja.vastaavasti – Teoriani jota olen ennenkin esittänyt on, että jos ilmakehä lämpenee niin siihen mahtuu enemmän kosteutta (perusfysiikkaa). Ja kun kostea ilma jäähtyy (tänne pohjoiseen kulkeutuessaan), seurauksena on veden tiivistyminen kaasumaisesta muodosta nesteeksi sekä myös jäätyminen, eli sateisuus lisääntyy ko. muodoissa, lämmön poistuessa avaruuteen. Ja vaikka kesäaikana niin ja niin monta gigatonnia jäätä sulaa, niin montakohan Gt uutta lunta ja jäätä taas talvella muodostuu. Siitä IPCC ei pukahda.

  3. Nykyilmastossa aika turvallinen ratkaisu ennustaa keskimääräistä leudompaa syksyä. Mennyt kesä oli vaihteeksi sellainen suomalainen peruskesä, vaihteleva ja ajoittain viileähkö. Syksystä en oikein toivo mitään sen kummemmin. Viikko 37 saisi olla Lapissa lämmin ja aurinkoinen, mutta muuten ei ole oikeastaan väliä. Vaihteleva olisi kiva. Välillä aurinkoa, välillä sadetta ja pakolliset syysmyrskytkin on varmaan edessä, toivoi niitä tai ei.

  4. Toivon lämmintä syyskuuta, viileää lokakuuta ja marraskuuta sekä kylmää tammi-maaliskuuta xD

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.