Suomi on pian kuin pala tropiikkia – loppuviikon raivoukkoset tuovat kuitenkin muutoksen

Julkaistu

Vuorokauden keskilämpötila ylittää lähipäivinä maan etelä- ja keskiosassa paikoin 20 astetta ja ilman kosteuskin on kasvamaan päin loppuviikkoa kohden. Korkeiden lämpötilojen ja kostean ilman yhdistelmä tuokin lähipäivien ajaksi tropiikin tunnelman Suomeen. Lauantaina saapuva ukkosrintama muuttaa kuitenkin tilanteen ja tuo mukanaan vuoden tähän mennessä rajuimmat ukkoset: todennäköisesti puhutaan useista tuhansista salamaniskuista.

30 astetta voi rikkoutua torstaina – ilma tuntuu tukalalta

Helleraja eli 25,1 astetta tulee rikkoutumaan keskiviikon aikana maan etelä- ja keskiosassa, 20 asteen raja kipuaa jo Pohjois-Lappiin saakka. Tämä on kuitenkin vasta esimakua huomisesta, jolloin se kaikista kuumin ilma raivaa tiensä Suomen ylle Etelä-Euroopasta. Helleraja nousee torstain aikana jo Etelä-Lapin korkeudelle saakka, maan eteläosan sisämaassa lämpötila saattaa kivuta jopa yli 30 asteen. Hikisimmät paikat löytyvät Kouvola–Hämeenlinna–Turku-akselilta.

Viilennystä voi hakea suurten vesistöjen ja merialueiden ääreltä: esimerkiksi Suomenlahdella pintavesi on vasta 10-asteista, Perämerellä ja Selkämerellä paikoin alle 5-asteista. Tiedoksi veneilijöille: merialueilla, saaristossa ja etelärannikon tuntumassa helleilma voi lähipäivinä laukaista sakeita ja hyisiä merisumuja.

Lähipäivinä sää on Suomessa trooppisen lämmintä, loppuviikkoa kohden myös kosteaa.
Kuva: Matti Hietala

Kesäkuussa 30 astetta ylitetty viimeksi vuonna 2014

30 asteen ylitykset eivät Suomen kesäkuissa ole ihan jokavuotinen juttu. 2000-luvulla 30 asteen raja on ylitetty kesäkuussa viisi kertaa: vuosina 2000 (ylin 31,9 °C), 2006 (ylin 31,3 °C), 2011 (ylin 32,8 °C), 2013 (ylin 32,4 °C) ja viimeksi vuonna 2014 (ylin 30,5 °C). Kaikkien aikojen kesäkuun lämpöennätys on vuodelta 1935, jolloin Ähtärissä mitattiin 24. päivänä 33,8 astetta.

Helleilma purkautuu lauantain ukkosissa – koetaanko myös trooppinen yö?

Jo perjantain aikana yksittäisiä ukkoskuuroja, nk. ilmamassaukkosia, esiintyy paikoitellen, tuskin kuitenkaan etelärannikon tuntumassa. Ilma voi tuntua tukalan kuumalta, ja paikoin vielä perjantaina ja lauantainakin mitataan 30 asteen lämpötiloja. Lauantain vastaisena yönä ollaan hyvin lähellä trooppisen yön määritelmää, jolloin lämpötila ei yölläkään laske alle 20 asteen.

Lauantain aikana Suomea lähestyy lännestä kylmä rintama, jonka etupuolella ukkoskuurot heräävät henkiin iltapäivän aikana erityisesti maan länsi- ja pohjoisosassa. Lauantaista onkin odotettavissa kuluneen vuoden kovin ukkospäivä: mantereen puolella puhutaan todennäköisesti useista tuhansista salamaniskuista. Vaaratilanteita runsaan salamoinnin lisäksi aiheuttavat mahdolliset ukkospuuskat ja rankkasade. Kaupunkitulviakin voi syntyä, liikenteessä puolestaan kannattaa huomioida vesiliirron mahdollisuus.

Ukkosrintaman jälkipuolella Suomeen virtaa sunnuntaina raikkaampaa ja kuivempaa ilmaa, jonka myötä paahtavimmat helteet ovat tältä erää ohi.

Lauantaina Suomea lähestyvän kylmän rintaman etupuolella meille virtaa etelästä kuumaa ja kosteaa ilmaa. Kylmän rintaman edellä tulee kehittymään voimakkaita ukkoskuuroja. Sunnuntaina Suomi kuuluu jo Skandinavian viileämpään ja kuivempaan ilmamassaan.

13 vastausta artikkeliin “Suomi on pian kuin pala tropiikkia – loppuviikon raivoukkoset tuovat kuitenkin muutoksen”

  1. Taitaa tulla kaikkien aikojen kuumin kesäkuu Suomeen. Keskilämpötila tulee arvioni mukaan olemaan jopa yli 5 astetta normaalia ylempi.

    1. GFS:n mukaan aivan etelässä mahdollisuudet hieman keskimääräistä lämpimämpään, mutta pohjoisessa voidaan jäädä viileämmälle puolelle. Joka tapauksessa kesäkuiden viilenemistrendi ainakin vuodesta 1961 jatkunee. Siinä onkin Markukselle ja muillekin pikku pähkinä, miksei hiilidioksidi teidän todellisuudessanne vaikuta kesäkuussa.

      1. Eiköhän se hiilidioksidi meidän kaikkien yhteisessä todellisuudessa vaikuta ihan ympäri vuoden. Vaikutus vain ei ole aina yhdenmukainen.

      2. Mutta 11:lla muulla kuukaudella onkin lämpenemistrendi. Kaikkein voimakkain se näyttää olevan talvikuukausilla. Silloin kun tilastoja tarkastellaan tai analyysejä tehdään, ei mitään yksittäistä kuukautta voi nostaa ylitse muiden, vaan ne ovat kaikki ihan samanarvoisia. Jos ei lämpenisi, niin silloin pitäisi olla lämpenemistrendejä ja viilenemistrendejä suunnilleen yhtä monella kuukaudella. Mutta nyt niitä lämpenemistrendejä on kuitenkin 11:lla kuukaudella ja viilenemistrendejä vain yhdellä kuukaudella ja sekin trendi on hyvin lievä ja todennäköisesti koskee vain osaa maata.

        Lämpenemistrendit kuukausittain ja asteittain per vuosikymmen vuodesta 1961 alkaen:
        Tammikuu: Helsinki +0,50 Sodankylä +0,40
        Helmikuu: Helsinki +0,60 Sodankylä +0,55
        Maaliskuu: Helsinki +0,44 Sodankylä +0,57
        Huhtikuu: Helsinki +0,44 Sodankylä +0,52
        Toukokuu: Helsinki +0,33 Sodankylä +0,38
        Kesäkuu: Helsinki -0,09 Sodankylä +0,05
        Heinäkuu: Helsinki +0,42 Sodankylä +0,39
        Elokuu: Helsinki +0,36 Sodankylä +0,33
        Syyskuu: Helsinki +0,34 Sodankylä +0,38
        Lokakuu: Helsinki +0,05 Sodankylä +0,18
        Marraskuu: Helsinki +0,35 Sodankylä +0,39
        Joulukuu: Helsinki +0,61 Sodankylä +0,78

        Samat trendit vuodenaikojen osalta:
        Kevät: Helsinki +0,41 Sodankylä +0,49
        Kesä: Helsinki +0,23 Sodankylä +0,26
        Syksy: Helsinki +0,23 Sodankylä +0,28
        Talvi: Helsinki +0,54 Sodankylä +0,57

        Vielä vuoden osalta:
        Helsinki +0,35 Sodankylä +0,41

        Lähteet:
        https://ilmatieteenlaitos.fi/kuukausitilastot
        https://ilmatieteenlaitos.fi/vuodenaikojen-tilastot
        https://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

        1. Kesäkuiden lämpenemättömyys tarkoittaa sitä, että siihen vaikuttaa luonnollinen komponentti, joka ylittää hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen, jos sellainen ylipäätään on. Jos vielä lasket trendit 2000-2019 (jotka ovat pienempiä), niin ainoa johtopäätös on, että vuodesta 1961 alkaen Suomen lämpötiloja hallitsee siihen voimakkaana kuuluva luonnollinen vaihtelu. Hiilidioksidin osuutta muutoksiin ei voida tieteellisesti osoittaa joka nyt pitäisi näkyä pelkästään korrelaatioanalyysilläkin.

  2. Terveisiä oikeasta tropiikista Pohjois-Thaimaasta. Äsken ukkosti, ja nyt on mukavan viileää, n. 24-25 C. -Minusta tuo Suomessa käytetty määritelmä trooppisesta yöstä, jolloin lämpötila yölläkään ei laske alle 20 asteen, on vähän hassu. -Bangkokissa lähes 20 vuoden asumisemme aikana kylmin kokemamme aamulämpötila oli n. 17 astetta. Siitä oli tropiikin tunnelma kaukana, kun oli niin kylmä. -Minusta trooppinen yö on silloin, kun yölläkin on vähintään 25 astetta.

    1. Toinen asia mitä en ymmärrä on helteen määritelmä Suomessa. Parempi olisi ruotsinkielen sommardag sana l. kesäpäivä. Se olisi huomattavasti kuvaavampi ja kertoisi minkälaisissa sääoloissa elämme täällä kylmässä pohjolassa. Ei saada kovinkaan monesta kesäpäivästä nauttia Suomessa vuoden aikana. Sen sijaan sääennusteiden kartat alkavat hohkaamaan punaisena jo kai 15 asteessa nykyään.

      1. Hei Mari,
        Juu, määritelmiä on moneen eri lähtöön. Meillä tuo helteen määritelmä on jo monen vuosikymmenen takaa ja kovin herkästi niitä ei lähdetä muuttamaan, jotta vertailukelpoisuus eri vuosien ja vuosikymmenien välillä säilyy. Joskushan on käsittääkseni Suomessakin käytetty ”kesäpäivän” määritelmää, mutta tällöin riitti, kun päivän max. lämpötila kohosi yli 20 asteeseen ja sademäärä jäi alle 1 mm:n.

    2. Hei Jukka,
      Kiitos terveisistä. Täällä pohjolassa tuo 25 asteen alaraja trooppisen yön määritelmänä ei vaan koskaan taitaisi täyttyä, joten sen takia lienee valittu 20 astetta. Eikä termiä taideta muualla käyttää kuin Pohjoismaissa. Onhan hellerajakin sijaintiriippuvainen: esim. Pohjoismaissa määritelmä on 25 ja Etelä-Euroopassa 30 astetta.

    3. Jotenkin naurettavia tuollaiset vertaukset tyyliin Suomi ja Bangkok, mitä lämpötiloihin tulee. Kannattaisi ensin ottaa karttapallo pöydälle ja katsella siitä sijainteja. Sen jälkeen saattaisi alkaa tajuamaan, että jos täällä Pohjolassa on yölämpötila vaikkapa +20 astetta, niin se on paljon näille leveyksille.

      1. ”Pete”,
        ei minusta ole naurettavia. Jos Markus puhuu trooppisista öistä, silloin pitää verrata tropiikin yöhön. Suomessa ei voi olla ”trooppiselle yölle” omaa määritelmää. Tässähän on Markuksella taustalla ihmisen aiheuttama ilmastoagenda, jolla halutaan antaa ymmärtää että olisi jotenkin Suomen kesälle epätyypillisestä ilmiöstä kysymys kun on ”trooppinen yö”.

        1. Vai että oikein Markuksen agenda… Itse olen kuullut puhuttavan myrskybongaripiireissä saman määritelmän mukaisista trooppisista öistä jo 2000-luvun alkuvuosina, eli ei kyseessä ole mikään ihan tuore juttu.

          Kyseessä on myöskin aika yleinen määritelmä ympäri Euroopan, muun muassa Isossa-Britannissa ja jopa Espanjassakin käytetään samaa +20 celsiusasteen yölämpötilan rajaa.

        2. Hyvä huomio. Media luo illuusiota lämpenemisestä ja ihmiset ovat vaipuneet jonkunlaiseen joukkopsykoosiin. Tämä näkyy karmealla tavalla poliittisessa päätöksenteossa, kun taloutta tuhotaan mielipuolisilla päätöksillä joilla ei ole ilmastoon mitään vaikutusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.