Category: Miina opettaa meteorologiaa

Koputa barometriä

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu
Ilmapuntari eli barometri mittaa ilmanpainetta, kuva Tiina Asula

Ilmanpaine on perinteinen säähavaintosuure. Rasia- eli aneroidibarometri on se perinteisin ilmanpainemitari. Sään ennustuksen puolesta historiallinen kapistus, mutta kuuluu edelleen jokaveneilijän vakiovarusteisiin. Lapsena pidin ilmapuntaria ihmeellisenä. Etenkin se kun sitä sai kopauttaa. Miksi niitä koputellaan?

No, koska lepokitka on liikekitkaa suurempi: Paineen muutos on aika heiveröinen asia heiluttamaan viisaria. Kyse on muutamasta hehtopascalista. Usein muutos on niin pieni ettei se saa puntarin viisaria edes liikkeelle. Kopautus saa paikalleen kangistuneen viisarin heilahtamaan. Kun viisari kerran on liikkeelle lähtenyt se on voittanut lepokitkan ja sen on helppo siirtya paineen osoittama määrä.

Muistitko sinä kopauttaa ilmapuntariasi?

Näin tulkitset säähavainnon meteorologin havaintokartalta

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu

Säähavainto on meteorologin perustyökalu. Siitä kaikki alkaa. Jotta voi ennustaa säätä, on tiedettävä millainen sää on nyt. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta näyttää, ainakin ensivilkaisulla, pahalta.

SYNOP-havainto on yksiselitteinen, mutta tulkitsijan on tunnettava termit.
Havainnon tärkeimmät osat ovat:
– lämpötila
– kastepiste
– tuulen suunta ja nopeus
– sää (sade tms.)
– paine ja sen muutos
– näkyvyys
– pilvisyys

Merkkikielessä riittää monimuotoisuutta. Esimerkiksi pilvet on jaoteltu kolmeen luokkaan: ala- keski- ja yläpilviin, joista kullekin on yhdeksän eri symbolia.

Kuvan säähavainnon mukaan tällä havaintoasemalla on 3 astetta pakkasta, kastepisteen ollessa -5 astetta. Tuuli käy pohjoisesta 5 metriä sekunnissa. Taivas on lähes kokonaan pilvessä ja ajoittain sataa heikosti lunta. Perus kevätsää ;)

Säähavaintoja tehdään ympäri maailmaa kolmen tunnin välein. Kun vallitseva säätila tunnetaan, voidaan ennustaa tulevaa.
No, miltä näyttää?

kuva: Miina M.

Tähtitieteellinen kevät

Kirjoittaja Miina Manninen Julkaistu

Tänään on kevätpäiväntasaus! Yö ja päivä ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.

Mitä kevätpäiväntasauksen aikaan tapahtuu?

Maapallo kiertää aurinkoa ja maa pyörii myös itsensä ympäri. Maapallon pyörimisakseli on 23.5 astetta kallellaan aurinkoa kiertävään rataan nähden. Kallistuskulman ansiosta meillä on neljä vuodenaikaa. Kesällä pohjoinen pallonpuolisko on kallistunut aurinkoon päin, talvella poispäin auringosta. Tänään aurinko on meiltä -eli maasta- päin katsottuna päiväntasaajan tasossa. Aurinko paistaa tasaisesti kaikkialle. Päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä koko maapallolla.

Huomisesta alkaen aurinko on päiväntasaajan pohjoispuolella ja päivä yötä pidempi. Tähtitieteellisesti, nyt on kevät!

 

lähde: Olli Manner ja Veikko Mäkelä. Tähtitaivas paljain silmin. 2007. Ursa.
kuva: http://www.universetoday.com/wp-content/uploads/2009/03/seasons.jpg