Miten tuuli syntyy?

Julkaistu

Tuuli on ilman liikettä. Välillä ilma liikkuu vauhdilla ja toisinaan seisoo vain paikallaan. Mistä tämä sitten johtuu? Otetaan esimerkkinä auton rengas, johon painetaan  terävällä esineellä  pieni reikä. Näin ilma alkaa liikkua ja reiän kohdalle syntyy erittäin paikallinen tuuli. Tuuli puhaltaa renkaan sisältä ulospäin. Aluksi tuuli on voimakasta, mutta vähitellen tuuli kuitenkin alkaa heikentyä.  Lopulta, kun rengas on ”tyhjä”, myös tuuli tyyntyy.

Tuuli johtuu paine-erosta

Rengaskokeessa tuuli johtuu paine-erosta renkaan sisä- ja ulkopuolella.  Aluksi renkaan sisällä on selvästi suurempi paine kuin renkaan ulkopuolella, mutta renkaan ”tyhjennyttyä” paine-eroa ei enää ole lainkaan. Samalla tavalla myös ilmakehässä tuuli on sitä voimakkaampaa, mitä suurempaa on paine-ero eri alueiden välillä. Ilmakehässä paine-erot johtuvat ilmanpaineen vaihtelusta.

Paljonko ilma painaa?

Maapalloa ympäröi kaasukerros, jota kutsutaan ilmakehäksi. Ilmakehä on sekoitus noin kymmentä erilaista luonnollista kaasua.  Pääasiassa seos sisältää typpeä (78%) ja happea (21%).  Tämä ilman kaasuseos on kovin huomaamaton ja usein ajatellaankin, ettei  ilmakehä myöskään paina mitään. Kaikilla kaasuilla on kuitenkin oma painonsa ja niin on ilmakehän kaasuseoksellakin. Tämä paino on jopa huomattavan suuri. Ilmakehä aiheuttaa 1 m² alueelle keskimäärin noin 10 000 kg painon.

Ilman paino aiheuttaa ilmanpaineen

Ilmakehä ei ole tasapaksu. Korkeapaineessa ilmakehässä on kumpu ja matalapaineessa kuoppa. Tästä johtuu meteorologiset sanonnat "matalapaine syvenee", silloin kun matalapaine voimistuu sekä "matalapaine täyttyy" silloin kun matalapaine heikkenee.

Ilmakehän maanpinnalle kohdistama paino aiheuttaa paineen, jota kutsutaan ilmanpaineeksi. Kylmä ilma on raskaampaa kuin lämmin ilma ja näin syntyy paine-eroja. Pohjimmiltaan ilmanpaine-erot johtuvatkin maapallon epätasaisesta lämpenemisestä. Aurinko lämmittää päiväntasaajan seutua enemmän kuin napaseutuja. Mantereet lämpenevät päivällä huomattavasti enemmän kuin merialueet. Erilaiset pinnat lämpenevät myös eri tavalla. Yöllä ja talvella erot saattavat olla juuri päinvastaisia. Lisäksi maapallo pyörii ja tämän kaiken seurauksena maapallon ilmanpaineessa on suurta vaihtelua niin paikallisesti, kuin ajallisestikin.  Mitä suurempi paine-ero  on eri paikkojen välillä, sitä voimakkaampaa on myös tuuli.

Ilmanpaine ja tuulensuunta

Rengaskokeessa tuuli puhalsi renkaan sisältä ulospäin eli korkeapaineesta matalapaineeseen päin. Näin tuulelle kävisi ilmakehässäkin, jos maapallo ei olisi pyöreä eikä se pyörisi. Maapallo kuitenkin pyörii ja on pallon muotoinen. Tästä aiheutuvan ns. coriolis-voiman seurauksena tuuli kiertää matalapaineita vastapäivään ja korkeapaineita myötäpäivään pohjoisella pallonpuoliskolla.  Eteläisellä pallonpuoliskolla tilanne on päinvastoin.

 

Tuuli on mantereella voimakkainta päiväsaikaan

Maanpinnan kitka heikentää tuulta ja tekee tuuleen pyörteitä. Sisämaassa kitka on suurempaa kuin merellä. Niinpä tuuli on maa-alueilla puuskaisempaa ja heikompaa kuin merialueilla.  Myös maan tai vesistön lämpötila vaikuttaa tuulisuuteen. Parhaiten tuuli pääsee laskeutumaan pintaan tilanteissa, joissa ilma on kylmempää kuin maan tai vesistön lämpötila. Maa-alueet jäähtyvät yöaikaan ja niin  tuuli usein yöaikaan ”irtoaa” maan pinnasta.  Seuraavana päivänä auringon lämmittäessä maanpintaa puuskat taas hiljalleen laskeutuvat pintaan ja tuuli voimistuu uudelleen.

 

ILMANPAINEKERTTA: Kartassa näkyvät viivat ovat isobaareja eli paineen saman arvon käyriä. Siellä, missä viivat ovat lähellä toisiaan: Paine-ero on suuri ja tuuli voimakasta. Siellä , missä viivat ovat kaukana toisistaan: Paine-ero on pieni ja tuuli heikkoa. Kun lisäksi muistaa, että tuuli kiertää matalapainetta vastapäivää ja korkeapainetta myötäpäivää, voi tällaisista vähän tylsänkin näköisistä meteorologisista viivoista saada paljonkin tietoa tuulesta. Mainittakoon, että kartan viivoilla Suomessa etelätuulen nopeus lähentelisi jo kovan tuulen rajaa eli 14 m/s, kun taas Islannin itäpuolella tiheiden viivojen alueella pohjoistuuli puhaltaisi jo myrskyn voimalla. Venäjällä korkeapaineen eteläpuolella itätuuli puhaltaisi tuskin edes 5 m/s nopeudella.

 

 

 

Koputa barometriä

Julkaistu
Ilmapuntari eli barometri mittaa ilmanpainetta, kuva Tiina Asula

Ilmanpaine on perinteinen säähavaintosuure. Rasia- eli aneroidibarometri on se perinteisin ilmanpainemitari. Sään ennustuksen puolesta historiallinen kapistus, mutta kuuluu edelleen jokaveneilijän vakiovarusteisiin. Lapsena pidin ilmapuntaria ihmeellisenä. Etenkin se kun sitä sai kopauttaa. Miksi niitä koputellaan?

No, koska lepokitka on liikekitkaa suurempi: Paineen muutos on aika heiveröinen asia heiluttamaan viisaria. Kyse on muutamasta hehtopascalista. Usein muutos on niin pieni ettei se saa puntarin viisaria edes liikkeelle. Kopautus saa paikalleen kangistuneen viisarin heilahtamaan. Kun viisari kerran on liikkeelle lähtenyt se on voittanut lepokitkan ja sen on helppo siirtya paineen osoittama määrä.

Muistitko sinä kopauttaa ilmapuntariasi?