Elokuusta kesän lämpimin ja helteisin kuukausi?

Julkaistu

Auringon teho hiipuu Suomessa nopeasti heinäkuun jälkeen ja elokuussa aurinko lämmittää keskimäärin samalla teholla kuin huhti-toukokuun vaihteessa. Ilmakehä kuitenkin lämpenee kesän aikana, joten lämpötiloja ei suoraan voida verrata auringon säteilytehoon. Elokuu on tilastollisesti rannikkoalueilla kesäkuuta lämpimämpi, sisämaassa kuta kuinkin kesäkuun veroinen kuukausi lämpöoloiltaan. Etelämpänä Euroopassa, erityisesti Välimeren alueella, kesän lämpöhuippu ajoittuu usein vasta elokuulle ja keskisessäkin Euroopassa hyvin korkeat lämpötilat ovat vielä mahdollisia. Pohjoisemmilla leveysasteilla, Suomen korkeudella, syksyn lähestyminen alkaa jo vääjäämättä näkyä elokuun edetessä: päivälämpötilat laskevat, yöt viilenevät ja aamusumut yleistyvät. Tänä vuonna kaikki voi kuitenkin olla päinvastoin.

Sekä kesä- että heinäkuu olivat koko maassa tavanomaista viileämpiä. Ylimmillään heinäkuun keskilämpötila kipusi Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla lähelle 16 astetta, Lapin koillisosassa kuun keskilämpötila jäi paikoin alle 10 asteeseen. Elokuun keskilämpötila on eteläisessä Suomessa 15-16, maan keskivaiheilla n. 14 ja pohjoisessa 10-13 astetta. Viimeksi vuosina 2006 ja 2002 elokuu oli osassa maata kesän lämpimin kuukausi. Ylimmillään elokuun keskilämpötila on esimerkiksi Helsinki-Kaisaniemen mittausasemalla ollut v. 1939 tasan 20 astetta, ja viimeksi erittäin lämpimänä elokuuna vuonna 2002 keskilämpötila oli 19,4 astetta. Keskimäärin hellelukemille päästään elokuussa jossain päin Suomea yhdeksänä päivänä; vuonna 2006 elokuisia hellepäiviä kertyi jopa 27 kappaletta.

Elokuun helteet eivät siis ole harvinaisia, mutta syyskuulle siirryttäessä niiden todennäköisyys vähenee huomattavasti. Yksittäinen hellepäivä tosin on mahdollinen syyskuun puolivälille asti. Elokuussa lämpötila voi korkeimmillaan vielä kohota 30-33 asteen välille. Myöhäisimmillään yli 30 asteeseen on päästy 23.8.1959, jolloin kolmella paikkakunnalla rikottiin 30 asteen raja: esimerkiksi Järvenpäässä mitattiin 30,7 astetta.

Kuluvan elokuun sijoittuminen kesän lämpimimmäksi kuukaudeksi ei paljoa vaadi: Etelä- ja Keski-Suomessa 20-25 asteen päivälämpötilat ja 10-15 asteen yölämpötilat takaisivat kesän lämpimimmän kuukauden tittelin, pohjoisessa riittäisivät selvästi alhaisemmatkin lukemat. Tuoreimpien ennusteiden valossa sää on suuressa osassa maata ensi viikollakin kesäisen lämmintä, ja lähes joka päivä jossain päin maata on mahdollisuus päästä ainakin lähelle hellelukemia. Tavanomaista lämpimämmän elokuun todennäköisyys on kasvanut myös keskipitkien ennusteiden valossa.

Kesän helletilastoja johtaa toistaiseksi heinäkuu, jolloin hellepäiviä oli Suomessa kolme. Elokuussa on jo kuitenkin päästy hellelukemille kaksi kertaa ja näyttää ihan todennäköiseltä, että lähipäivinä hellesaldo tulee kasvamaan ainakin muutamilla päivillä, joten pidän täysin mahdollisena, että elokuu on tämän kesän helteisin kuukausi.

Kuva 1: Forecan sivuilta löydät paikkakunnallesi 15 vuorokauden piste-ennusteet. Tämän ennusteen mukaan kesäinen, miltei helteinen sää jatkuu Helsingissä vielä pitkään, joskin ennusteen epävarmuus hieman kasvaa ensi viikon aikana.
Kuva 1: Forecan sivuilta löydät paikkakunnallesi 15 vuorokauden piste-ennusteet. Tämän ennusteen mukaan kesäinen, miltei helteinen sää jatkuu Helsingissä vielä pitkään, joskin ennusteen epävarmuus hieman kasvaa ensi viikon aikana.

Välimeri lähes ennätyslämmin

Etelä-Euroopan kuuma kesä on saanut Välimeren pintaveden lämpötilan kohoamaan moneen otteeseen lähelle ennätyslukemia. Satelliittimittausten perusteella pintavesi on tällä hetkellä monin paikoin lähes 30-asteista, ja erityisesti Välimeren länsi- ja pohjoisosassa poikkeama normaaliin on useita asteita. Erittäin lämpimällä merivedellä on myös kääntöpuolensa: syksyllä ilman viiletessä ja matalapainetoiminnan vilkastuttua Välimeren ympäristössä riskinä ovat erittäin runsaat sateet ja voimakkaat ukkoset. Hyvin lämmin pintavesi voi syksyllä voimistaa matalapaineita ja erityisesti rannikkoalueet vuoristojen rinteillä, kuten esimerkiksi käytännössä koko läntisen Balkanin niemimaan valtiot, ovat ”riskialueella”. Tulvasateiden mahdollisuus kasvaa varsinkin siinä tapauksessa, mikäli siirtyminen kesästä syksyyn tapahtuu lämpötilojen osalta nopeasti. Verrattaen laajan vesistön ominaislämpökapasiteetti on suuri, joten Välimeri voi toimia tulevana syksynä merkittävänä lämmön ja kosteuden lähteenä voimakkaille, vaaraa aiheuttaville sääilmiöille.

Kuva 2: NOAA:n analyysi merivesien lämpötiloista. Välimerellä pintavesi on paikoin ollut ennätyslämmintä: Pohjois-Italian ja Kroatian edustalla on mitattu jopa yli 30-asteista pintavettä (kuva: Wetterzentrale)
Kuva 2: NOAA:n analyysi meriveden lämpötilasta Euroopan ympäristössä. Välimerellä pintavesi on paikoin ollut lähes ennätyslämmintä: Pohjois-Italian ja Kroatian edustalla on mitattu jopa yli 30-asteista pintavettä (kuva: Wetterzentrale)

Elokuun tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

Foreca Twitterissä: @forecasuomi
Markus Twitterissä: @markusmanty

Salamaa ja salamia

Julkaistu
UV-indeksi on voimakkaissa lukemissa tänään. Huomiselle ennustetaan ukkosta.
UV-indeksi on voimakkaissa lukemissa tänään. Huomiselle ennustetaan ukkoskuuroja.

Yöttömän yön juhla on juhlittu, taiat taiottu ja korkkien narina taas hetkeksi vaimennut. Valtionhotelli Miekka on tyhjennetty asiakkaista, uimarit naarattu rantaan ja juhannuskokosta lienee jäljellä enää savuava kivijalka. Kesä ei suinkaan ollut tässä. Sehän on vasta alussa!

Tämän päivän osalta UV-indeksi kertoo, että aurinkoa ja läkähdyttävää hellettä riittää. Varsinkin Etelä-Suomessa on odotettavissa T-paitojen liimautumista autonpenkkeihin kehän ruuhkassa. Jalankulkusään osalta todettakoon, että auringonpistos, nestehukka ja palorakkulat vaanivat tänään rannoilla ja puistoissa liikkujia monin paikoin.

Helle on oma lukunsa, mutta meteorologin työasema oli tänään jokseenkin pelottavan näköinen ennustetun ukkosriskin vuoksi. Heikkohermoisempi saattaisi kuvan nähdessään kaivautua syvälle Tuomionpäivän bunkkerin suojiin, mutta onneksi riski muuntua eläväksi ohmimakkaraksi salamaniskun seurauksena on huomattavasti lottovoittoa epätodennäköisempää. En silti kuparilankaista leijaa välttämättä huomenna lennättäisi.

Salamointi on pelottavaa sen arvaamattoman voiman ja kovan jyrinän vuoksi. Lemmikit – no ehkä sähköankeriasta lukuunottamatta – katoavat sänkyjen alle ja vaatekomeroiden kätköihin, mutta todelliset riskit tavalliselle kaduntallaajalle liittyvät oikeastaan sähköverkon jännitepiikkeihin. Salama voi rikkoa sähkölaitteita ja itse sähköverkkoa aiheuttaen sähkökatkoja. Maaseudulla toki myös tulipalot ja puiden kaatumiset salamaniskun seurauksena ovat vaarana.

Riskejä voi pienentää toimimalla järkevästi. Vaikeuksia ei myöskään kannata ihan hakemalla hakea. Golf-harrastus metallivartisen mailan kanssa keskellä kaameinta ukonilmaa ei välttämättä ole kovin kestävällä pohjalla.

Riskejä kannattaa kuitenkin osata suhteuttaa. Koko ihmiselämän aikaskaalalla eloonjäämismahdollisuudet usein merkittävästi heikkenevät. Voi osua salama. Voi peräti tukehtua salamiin. Siinä olisi ukkostutkijalle hirvittävä kohtalo!

Valokuvat:
UV-indeksi (c) 2013 Foreca
Kuvaruutukaappaus työasemasta (c) 2013 Foreca

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohmimakkara

Helteeltä suojaan

Julkaistu

varjossa
Tehokas tapa suojautua auringon lämmitysvaikutukselta on pysytellä varjossa. Kuva: Mika Toivonen
Hyytävän kylmän talven jälkeen lämmin kesä on monelle toivottu vieras. Lämpimät ilmat ovat viivytelleet tuloaan, mutta pientä esimakua armaan aurinkomme armottomuudesta saimme viime sunnuntaina. Saman sunnuntaipäivän aikana mitattiin kesän lämpö- ja salamaennätykset.

Mustikka-ajan ollessa parhaimmillaan blogistimme koki metsässä myös kesän hyttys- ja paarmaennätyksen. Luonnon monimuotoisuus näyttäytyi tässä mielessä helteen aikana pahimmillaan. Biodiversiteetin kätköistä tuntui löytyvän suunnaton määrä verenhimoissaan hyvin nälkäisiä surisijoita ja ryömijöitä imukärsineen, piikkeineen ja hampaineen.

Sään ääri-ilmiöistä helle niittää eniten lohdutonta satoaan. Ilmiö ei suinkaan rajoitu vain lämpimiin maihin, sillä myös Suomen olosuhteissa arvioidaan tavallisena kesänä kuolevan 200 henkilöä kuumuuden seurauksena. Poikkeuksellisen kuuman kesän aikana hellekuolemien määrä voi kivuta jopa tuhanteen. Riskiryhmässä ovat erityisesti huonokuntoiset vanhukset, jos taustalla on kroonista sydänsairautta, kova nesteenpoistolääkitys tai mikäli elimistö muuten liian vähäisen juomisen johdosta pääsee kuivumaan hellejakson pitkittyessä. Kesällä tulee muistaa juoda paljon – vettä.

Helteen tukaluutta vastaan voi yrittää taistella monin eri menetelmin. Korkea huonelämpötila yhdistettynä korkeaan ilmankosteuteen tekee olon erityisen tukalaksi, sillä se vaikeuttaa elimistön omaa jäähdytysmekanismia haihduttaa hikeä ihon pinnalta.

Ensimmäisenä keinona kannattaa yrittää tuulettaa. Ikkunat ja ovet auki, mielellään eri puolilta taloa vedon aikaansaamiseksi. Pöytä- tai kattotuulettimet, vaikka nämä omalta osaltaan hiukan lämmittävätkin huoneilmaa, ovat silti monesti hyödyllisiä, sillä ilman liike tehostaa kosteuden haihtumista ihon pinnalta viilentäen kehon lämpötilaa.

Ilmalämpöpumppuja voi käyttää jäähdyttämiseen, vaikka koko kesän huristessaan tämä helposti syö ne vähätkin laitteen sähkölaskussa säästämät eurot. Aina ei ole suinkaan tarpeen viilentää koko asuntoa. Pieniä siirrettäviä ilmastointilaitteita voi käyttää yksittäisen huoneen, esimerkiksi makuuhuoneen viilentämiseen yöksi, mutta ongelmaksi tietysti muodostuu poistoilman ja kondensioveden johtaminen pois asunnosta.

Taloa voi joissain olosuhteissa yrittää suojata auringon lämpösäteilyltä. Etelämeren maissa ei aivan turhan takia kalkita taloja valkoisiksi tai korkeiden talojen ilmankiertoa suunnitella siten, että siellä käy läpi talon pieni tuulenvire.

Teoriassa asuntoa voi yrittää varjostaa väliaikaisella vuorauksella tai muilla infrapunasäteilyä heijastavilla peitteillä, mutta usein jo laadukkaat sälekaihtimet auttavat asiaa. Maalämpöä voi jossain määrin hyödyntää myös toiseen suuntaan, imemällä asuntoon tulevan ilman maan alle asennetun ilmastointiputken kautta, antaen samalla kondensioveden imeytyä maaperään.

Jos mikään ei auta, niin juuri ennen nukkumaanmenoa otettu kylmä suihku auttaa varmasti. Vielä jos käy nukkumaan märän pyyhkeen tai lakanan alle, niin voi tulla jopa vilu.

Edessä kesän toistaiseksi kuumin päivä

Julkaistu
Lämpötilaennuste Pohjoismaihin pe 6.7. klo 18.

Sää on tällä viikolla lämmennyt päivä päivältä. Eilen ylittyi virallinen hellerajakin, kun Lahdessa mitattiin 25,3 astetta. Tänään torstaina hellettä on mitattu iltapäivään mennessä jo usealla havaintoasemalla. Ja huomenna lämpenee taas hieman. Helleaaltoa ei päästy tällä kertaa etukäteen hehkuttelemaan, sillä heinäkuun lämpö hiipi meille hieman varkain. Osittain sää on lämmennyt, koska Keski- ja Itä-Euroopan helleilmamassa on pikku hiljaa hivuttautunut pohjoisemmaksi. Lisäksi Suomessa tällä hetkellä heikko korkeapaineen selänne, jossa ilma pysyttelee paikallaan, ja keskikesän aurinko on päivä päivältä nostanut sen lämpötilaa.  Voimakkaimmin tämän viikon lämpeneminen on näkynyt Pohjois-Suomessa ja koko maan yölämpötiloissa, jotka vielä viime yönä kävivät monin paikoin 10 asteen alapuolella. Sallassa oli jopa yöpakkasta!

Kuluvan kesän lämpötilaennätyksiä siis rikotaan tämän päivän, perjantain ja vielä lauantainkin aikana. Olennaisempaa lomailijoiden kannalta lienee kuitenkin se, että lämmintä on nyt suurimmassa osassa maata. Lapin alueella sää muuttuu viileämpään ja epävakaisempaan suuntaan perjantain ja lauantain kuluessa. Sunnuntaiksi puolestaan maan lounais- ja länsiosaan on tiedossa ukkosia, jotka katkaisevat helteet hetkeksi.

Ennakkotietona ensi viikon lomailijoille, että vaikka viikosta on tulossa tätä viikkoa sateisempi, se tulee kuitenkin olemaan kesäkuun loppupuolta selvästi lämpimämpi. Väliin mahtuu niitä hellepäiviäkin.

Bikinit esiin, helle tulee!

Julkaistu

Ennuste torstaille. Kuva: mtv3
Virtaus kuljettaa lämmintä ilmaa Suomeen etelän puolelta. Ensin sää lämpenee vähitellen. Tänään on vähän lämpimämpää kuin eilen ja huomenna vielä vähän lämpimämpää. Torstaina etelästä nousee Suomen rintamasysteemi, jonka lämpimässä sektorissa on helteistä ilmamassaa. Itä-Suomeen ennustetaan jopa +25 astetta.

Ihan varma ennuste ei tietenkään ole, eikä ainakaan se että miten suuressa osassa maata päästään hellerajalle. Rintamavyöhykkeen eri puolilla on keskenään ihan erilaiset kelit. Kun rintaman lämpimämmälle puolelle ennustetaan +25 niin kylmän rintaman takana jäädään alle +10 asteeseen. Eikä vielä ole ihan varmaa mihin kohtaan rintama torstaina asettuu.

Nyt näyttää siltä että säärintama parkkeeraa Länsi-Suomen ylle. Lännessä on sateiden takia viileämpää, idässä hellettä. Mutta vielä rintaman paikka voi muuttua. Jos virtaus painaa saderintaman kokonaan Suomen länsipuolelle, niin silloinhan lännessäkin on hellettä. Toisaalta, mitä idemmäksi rintama jää sen kapeammalla kaistaleella idässä on lämmintä.

Eikä hellettä ilman ukkosta. Tiukkaan säärintamaan liittyy voimakkaita ukkosta. Torstai voi olla kauden avaus paitsi auringonottajille, myös myrskybongareille.

Sattuipa sopivasti että juuri Helatorstai avaa kesän helletilin. Karjalaiset, Savolaiset, kaivakaa piknik-korit esiin. Shortsit jalkaan ja metsään. Rannalle ei kannata mennä, kun siellä on vielä veden kylmyyden takia vähän viileämpää.

Minä varmistan itselleni lämpimän vapaapäivän matkaamalla torstaiksi Mikkeliin. Mitä sinä aijot?

Kesän kuumimmat päivät tulossa loppuviikosta?

Julkaistu

MTV3:n iltavuorossa laaditaan tänään ennuste koko tulevalle viikolle. Olen nyt puuhannut ennustetta jo useamman tunnin, säätänyt lämpeneviä sääkarttoja ja tuskaillut ukkosten sijaintia. Loppuviikko on luonnollisesti ennusteen epävarmin osa. Vaikka lähetyksen nimi on ”Viikon sää”, aika harvoin meteorologi pystyy esittämään ennusteen seuraavaan sunnuntaihin asti. Viikonloppu vaikuttaa kuitenkin siinä mielessä kiinnostavalta, että tulossa ovat kuluvan kesän mahdollisesti lämpimimmät päivät. Sääkartoilla kuvio on jo kesän aiemmilta hellejaksoilta tuttu: säärintamat sateineen ja ukkosineen ovat juuri Suomen länsipuolella ja Suomen ylle virtaa kaakosta hyvin lämmintä ilmaa. Kuuma ilma on peräisin jostain Mustanmeren ja Kaspianmeren välimaastosta, jossa päivälämpötilat huitelevat tällä hetkellä jopa liki 40 asteessa.

Palanen meteorologin työmaata, kuvassa oikealla näkyy vielä keskeneräinen loppuviikon hellekartta.

Ihan niin kärventäväksi sää ei sentään käy täällä Suomessa, mutta tämänhetkisten ennusteiden mukaan lauantaina maan kaakkoisosassa voi lämpötila kohota jopa 35-36 asteesen. Kuluvan kesän lämpötilaennätys, 10.6. Ylitorniolla mitattu 32,8 astetta, rikkoutuisi silloin kirkkasti. (Kauhean kauas ei jäisi Suomen mittaushistorian lämpötilaennätyskään, viime kesänä Liperissä Joensuun lähellä mitattu 37,2 astetta.)

Lämmintä voi toki hyvin piisata elokuullekin, mutta tilastollisesti lämpimin vuorokausi asettuu Suomessa heinäkuun 20. päivän tienoille. On siis hyvin mahdollista, että viikonlopusta tulee ainakin Itä-Suomen vinkkelistä kesän kuumin.