Syyskuussa mitattiin Suomen mittaushistorian toiseksi myöhäisin hellepäivä, kun 10. syyskuuta lämpötila nousi korkeimmillaan 26,2 asteeseen. Se oli samalla kuukauden korkein lämpötila. Yhteensä syyskuussa oli kolme hellepäivää. Tämä lukema yltää tilastoissa syyskuisten hellepäivien jaetulle kolmannelle sijalle. Kuun loppupuoliskolla pakkasia oli ajoittain etelässä asti ja Pohjois-Lappiin saatiin ensilumi. Sadetta tuli etenkin maan länsi- ja lounaisosassa reilusti, paikoin jopa yli kaksinkertainen määrä syyskuun keskimääräiseen verrattuna. Maailmalla hurrikaani Dorian runteli Bahamaa, Espanjassa rankkasateet aiheuttivat pahoja tulvia.
Syyskuu oli Suomessa keskilämpötilaltaan maan eteläosassa sekä pohjoisessa asteen verran keskimääräistä lämpimämpi ja maan keskivaiheilla keskiarvon tuntumassa.
Syyskuun alku oli jopa kesäisen lämmin, mutta sateita tuli paikoin runsaasti. Kuun puolivälin jälkeen sää viileni ja pakkasia mitattiin etelässä asti, Pohjois-Lapissa satoi jo lunta.Kuva: Maarit Siitonen
Viime yö oli syyskuun tähän asti kylmin ja Pohjois-Lapissa Kilpisjärvellä satoi myös hieman lunta. Vaikka lähes kaikilla Lapin mittausasemilla oli pakkasta, Kilpisjärven keskustassa lämpötila jäi hieman nollan yläpuolelle ja maahan asti päässyt lumi suli nopeasti. Saana-tunturilla oli kuitenkin kylmempää ja tunturi sai ohuen lumipeitteen.
Marraskuun alkaessa on aika luoda lyhyt katsaus menneen kuukauden säähän. Lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista lämpimämpi, kuukauden keskilämpötila oli noin asteen verran tavanomaista korkeampi. Maan pohjoisosassa keskilämpötila oli tavanomaisissa lukemissa, Lapissa oli paikoin jopa normaalia kylmempää.
Näin kesäiseltä näytti vielä 16.10. Keski-Suomessa. Kuva Maarit Siitonen
Lokakuun lämpimin jakso osui kuukauden puoliväliin. Tuolloin Itä-Euroopassa ollut laaja korkeapaine työntyi myös meille ja toi mukanaan lämmintä ilmamassaa. Lokakuun 14. päivä lämpötila kohosi Kruunupyyssä 20,9 asteeseen, kyseessä oli kaikkien aikojen korkein lokakuussa mitattu lämpötila. Poikkeuksellista oli myös ennätyksen ajankohta, yleensä syyspuolen lämpötilaennätyksiä rikotaan kuukauden alkupäivinä sään viilentyessä talvea kohti mentäessä.
Tänään perjantaina talvi kolkuttelee toden teolla jo maan pohjoisosassa, sillä osa Lapista on saamassa ensilumen ja paikoin lunta kertyy yli viisi senttimetriä. Ensilumen määritelmähän on se, että lunta täytyy kesäaikana olla aamun mittauksissa klo 9 vähintään senttimetrin verran, talviaikana kelpuutetaan klo 8 mittaustulos. Näin ollen jos jostain kohtaa tänään satava lumi ehtii sulamaan ennen huomisaamua, ei sitä vielä ensilumeksi lasketa. Pysyvää lumipeitettä tästä ei ole kuitenkaan vielä tulossa, sillä ensi viikolla on lokakuisen lämpöaallon vuoro: etelässä lukemat ovat niin korkeita kuin tähän aikaan vuodesta vain voi olla ja Lapista lumet sulavat vauhdilla.
Pöllyävää lunta Kilpisjärven teillä perjantaiaamuna. Iltapäivän kuluessa lunta voi pyryttää Lappiin yli 5 cm. / Kuva: Liikennevirasto, kelikamerat
Kolea viikonloppu
Lapissa viikonloppu on kylmä ja talvinen: päiväsaikaankin lämpötila jää paikoin pakkasen puolelle ja sunnuntain vastaisena yönä saatetaan mitata tämän syksyn pohjalukemat, kun pakkasta voi paikoin olla 10…15 astetta. Etelässä viikonloppua voisi luonnehtia vaihtelevaksi: lauantai on poutaisempi päivä, sunnuntaina tuulee, sataa ja on hyvin koleaa. Maanantaiaamuksi sitten pakastuu ja tienpinnat jäätyvät – ikäviä keliongelmia odotettavissa. Maanantain jälkeen tosin keliongelmista ei kannata hetkeen välittää, sillä lämpöaalto tekee tuloaan.
Kalenterin mukaan syksyn puoliväli on jo taittunut, mutta missä luuraavat syyssateet? Kuluneen lokakuun sademäärä on osassa maata jäänyt paikoin vain 0-3 mm:iin, eikä helpotusta ole luvassa tulevana viikonloppunakaan. Vaikka korkeapaine onkin sitkeästi majaillut Suomen ympäristössä, ei se ole tähän vuodenaikaan enää taannut aurinkoisia päiviä, vaan pikemminkin olemme useaan otteeseen värjötelleet kolean ja paksun sumupilven alla.
Suihkuvirtaukset ohjaavat matala- ja korkeapaineita
Lentokoneiden lentokorkeudella sijaitsevat voimakkaat suihkuvirtaukset ohjaavat matala- ja korkeapaineiden reittiä alempana ilmakehässä. Lokakuun ajan pohjoisen pallonpuoliskon suihkuvirtaus on Euroopan kohdalla kaartanut Islannista jyrkästi kohti eteläistä Eurooppaa ja noussut Välimereltä kohti koillista, jolloin läntisen ja pohjoisen Euroopan ylle on ikään kuin lukkiutunut korkeapaineen alue. Välillä tämä korkeapaine on osoittanut heikkenemisen merkkejä, mutta vahvistunut aina uudestaan lähiympäristöön. Atlantin matalapaineet ovat joutuneet kiertämään joko korkeapaineen pohjois- ja eteläpuolelle jättäen Suomen sateettomaksi. Välillä tällainen lukkotilanne suursäätilassa voi kestää kuukausitolkullakin.
Suihkuvirtaukset Euroopan yllä tällä hetkellä. Kuva: Foreca
Muutos ensi viikolla?
Säämallit indikoivat jonkin sortin säätilan muutosta ensi viikolle, mutta ajoituksessa on edelleen epävarmuuksia. Näyttäisi kuitenkin mahdolliselta, että joko etelän tai lännen suunnalta saapuvat matalapaineet syrjäyttävät korkeapaineen ainakin hetkeksi Suomen tieltä pois, mutta toisaalta pitkään jatkuneen samantyyppisen suursäätilan murrosvaihe on säämalleille toisinaan tiukka paikka ennustettavaksi. Osa malleista indikoi jo viime viikolla matalapaineiden saapumista Suomeen tälle viikolle, mutta korkeapaine piti kuin pitikin pintansa.
Mikäli matalapaineet ensi viikolla raivaavat tiensä Suomeen, näyttää siitä huolimatta epätodennäköiseltä, että käynnistyisi ns. tyypillinen Atlantin matalapaineiden marssi lauhkeine lounaistuulineen. Pikemminkin mahdolliset sateet ovat saapumassa kylmän, polaarisen ilmamassan alle, jolloin sateiden olomuoto on iso kysymysmerkki. On ihan mahdollista, että laajemmallekin alueelle maan keski- ja pohjoisosaan saataisiin ensilumi, mutta tilannetta kannattaa seurata. En pitäisi mahdottomana korkeapaineen jämähtämistä Suomen ylle vielä vähän pidemmäksikin aikaa.
Ilmastonmuutos jumittaa suursäätiloja ja tuo kuivuuskaudet myös Suomeen?
On päivän selvää, että ilmastomme on muuttumassa ja mittaustulosten mukaan näin onkin jo tapahtunut. Epävarmaa puolestaan on se, mitkä tarkalleen ovat ilmastonmuutokset vaikutukset missäkin päin maailmaa, ja toisaalta yllätyksiäkin tulee varmasti vastaan. Eräänä todennäköisimpänä skenaariona ilmastonmuutoksen mukana tuomista ilmiöistä pidetään suursäätilojen jumiutumista. Suihkuvirtaukset saattavat jäädä paikoilleen pidemmiksi ajoiksi ja tehdä yhä kaarevampia mutkia, jolloin pohjoista polaarista ilmamassaa pääsee purkautumaan eteläisemmille leveysasteille ja puolestaan keskileveysasteiden lämmintä ilmamassaa virtaisi yhä pohjoisemmas. Toisaalta suursäätilan lukkiutumistilanteessa matala- ja korkeapaineet saattavat jäädä jylläämään samalle alueelle pidemmäksi aikaa, jolloin sään ääritilanteet, kuten runsaat sateet ja kuivuuskaudet yleistyvät.
Suomessa vuosittaisen sademäärän on arveltu kasvavan ilmastonmuutoksen myötä siten, että erityisesti talvipuolella sademäärät kasvavat. Sademäärien kasvaminen ei välttämättä tarkoita sadepäivien lukumäärän lisääntymistä: sadepäivät pysynevät ennallaan, mutta kun sataa, niin kerralla sataa enemmän. Kuivuuskaudet tulevat yleistymään erityisesti etelämpänä Euroopassa, mutta Suomen alueellakin pitkät ja sateettomat, tämän lokakuun kaltaiset kaudet, saattavat yleistyä, mikäli teoria suursäätilanteiden lukkiutumisesta toteutuu.
Ahtojää koostuu vapaasti ajelevista jäälautoista, jotka ovat kasautuneet päällekäin ”ahtaumiksi”. Ahtojääröykkiöt syntyvät, kun jääpalat tai -lautat puristuvat toisiaan vasten ja ne saattavat muodostaa jopa 20-30 metriä korkeita kasaumia. Erityisesti Perämerellä ahtojää aiheuttaa keväisin ongelmia meriliikenteelle.
Kiintojää
Kiintojäällä tarkoitetaan yhtenäistä ja paikallaan pysyvää jääpeitettä, joka on kiinnittynyt rannikoihin, saariin tai matalikkoihin. Jäätä syntyy alueille, missä veden syvyys on enintään 20 metriä. Itämerellä jääpeite on laajimmillaan helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin arivolta 2/5 merestä jäätyy.
Kohvajää
Jos jää- ja lumipeitteen päälle pääsee railoista vettä ja siitä muodostuva sohjo jäätyvät, muodostuu kohvajäätä. Se sisältää paljon ilmaa ja on melko huokoista. Kantavuus on jopa puolet teräsjäätä heikompi.
Ajojää
Ajojää on yhteisnimitys merijäälle, joka ei ole kiintojäätä. Ajojää liikkuu tuulten ja virtausten mukana ja sen liike saa jääkentän halkeilemaan. Itämeren ulapoilla valtaosa jäästä talvisin on ajojäätä.
Kuva 1: Ajojäätä Helsingin edustalla helmikuussa 2015 (kuva: Markus M.)
LUMI JA SADE
Ensilumi
Ensilumi on satanut maahan, kun kesäaikana klo 9 tai talviaikana klo 8 virallisella havaintoasemalla on ensimmäistä kertaa vähintään 1 cm:n paksuinen lumipeite.
Iljanne
Iljanne on liukas jääkerros maanpinnan tai lumipeitteen yllä. Se voi syntyä esimerkiksi jäätävän tihkun tai sateen seurauksena.
Jäätävä sade tai tihku
Jäätävää sadetta esiintyy talvisin pakkassäällä, kun pisarat ovat alijäähtyneessä tilassa. Veden lämpötila on siis jäätymispistettä alhaisempi, mutta pisarat yhä veden olomuodossa. Jäätävää sadetta voi syntyä, jos jossakin ilmakerroksessa lämpötila on nollan yläpuolella ja lumi sulaa vedeksi, mutta ennen maanpinnalle putoamistaan pisara jäähtyy kylmemmässä ilmakerroksessa. Jäätävä sade aiheuttaa hyvin liukasta keliä maanpinnalle saapuessaan.
Loska
Loskaksi nimitetään osittain sulanutta ja vesipitoista lumikerrosta suojasäällä.
Nietos
Lumi voi nietostua tuulen vaikutuksesta. Käytännössä nietos on tuulen kasaama lumikerros.
Nuoska
Nuoskalumeksi kutsutaan kostean suojasään kostuttamaa ja pehmentämää lumikerrosta.
Räntä
Räntäsateessa on sekä vettä että lunta. Usein räntänä pidetty sade onkin todellisuudessa märkää lunta.
Tykky
Tykkylumi on raskasta, märkää lunta, joka kasaantuu puun oksille ja latvuksiin aiheuttaen lumituhoja ja sähkökatkoja.
Tykkylumella voidaan myös tarkoittaa puihin kerääntyvää huurrekerrosta. Tykkylunta esiintyy Suomen olosuhteissa eniten maan pohjoisosan vaara-alueilla, jossa se voi pysyä kiinni puissa läpi talven, mikäli lämpötila on nollan alapuolella.
Tuisku
Tuisku on maahan satanutta lunta, joka on noussut siitä uudelleen ilmaan tuulen mukana. Lumituiskua syntyy, kun lumi on riittävän kuivaa ja tuuli on tarpeeksi kova (yli 7 m/s). Lumituisku voi olla vaarallista liukkauden, huonon näkyvyyden ja hiihtäjien eksymisvaaran takia. Lentosääpalvelussa erotellaan matala tuisku ja korkea lumituisku, joista edellinen vaikuttaa alle 2 m korkeudella ja jälkimmäinen haittaa näkyvyyttä yli kahden metrin korkeudessa.
Kuva 2: Tykkulunta Valkeakoskella marraskuun lopulla 2015 (kuva: Markus M.)
PAKKANEN
Heikko pakkanen
Pakkanen on heikkoa, kun lämpötila on -0,1 ja -5 asteen välillä.
Kireä pakkanen
Pakkanen on kireää, kun lämpötila on etelässä alle -15, maan keskiosassa alle -20 ja pohjoisessa alle -25 astetta.
Pakkasen purevuus
Pakkasen purevuus kuvaa talvella lämpötilan, tuulen ja ilman suhteellisen kosteuden yhteisvaikutusta.
MUITA
Arktinen ilmamassa
Arktiseksi ilmamassaksi määritellään lämpötilaltaan vähintään -18 -asteinen ilma 1,5 kilometrin korkeudella. Usein talviaikana pohjoisesta saapuva arktinen ilmamassa on hyvin kylmää ja kuivaa.
Föhn-tuuli
Föhn-tuuli syntyy, kun kostea ilmavirtaus joutuu vuoriston kohdatessaan pakotettuun nousuun ja korkeammalla kosteus tiivistyy pilviksi ja sateiksi. Tiivistyminen vapauttaa paljon lämpöä ja vuoriston ylitettyään laskutuuli on kuiva ja lämmin. Föhn-tuuli tuo meille talvisin aurinkoisen ja hyvin leudon sään.
Inversio
Tyypillisesti ilmakehässä ylöspäin mentäessä lämpötila laskee, mutta inversiotilanteessa se nousee. Inversio pääsee syntymään erityisesti talvisissa, heikkotuulisissa ja selkeissä korkeapainetilanteissa, jolloin maanpinta kylmenee voimakkaasti. Kesäisin halla on merkkinä maanpintainversiosta.
Kuura
Kuuraa syntyy talvisin, kun maanpintatasolla oleva vesihöyry härmistyy suoraan jääksi ilman nestemäistä välivaihetta.
Polanne
Polanne on kovaksi ja tiiviiksi pakkautunut lumikerros, joka syntyy ajo- tai kevyen liikenteen väylille, jos satanutta lunta ei aurata pois.
Routa
Routa tarkoittaa maaperän jäätynyttä pintakerrosta. Jos routa on ympärivuotista, puhutaan ikiroudasta.
Terminen talvi
Termisen talven määritelmä täyttyy, kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi nollan alapuolelle.
Kuva 3: Kuuraa Helsingin Arabianrannassa lokakuussa 2014 (kuva: Pekka Pouta)
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
