Talviset säätermit haltuun!

Julkaistu

Kirjoitin aiemmin väärinymmärretyistä ja -tulkituista säätermeistä, nyt on aika paneutua talviseen sanavarastoon. Lisäykset seuraavaan listaan ovat erittäin tervetulleita, joten lisätermejä saa vapaasti ehdottaa.

JÄÄ

Ahtojää

Ahtojää koostuu vapaasti ajelevista jäälautoista, jotka ovat kasautuneet päällekäin ”ahtaumiksi”. Ahtojääröykkiöt syntyvät, kun jääpalat tai -lautat puristuvat toisiaan vasten ja ne saattavat muodostaa jopa 20-30 metriä korkeita kasaumia. Erityisesti Perämerellä ahtojää aiheuttaa keväisin ongelmia meriliikenteelle.

Kiintojää

Kiintojäällä tarkoitetaan yhtenäistä ja paikallaan pysyvää jääpeitettä, joka on kiinnittynyt rannikoihin, saariin tai matalikkoihin. Jäätä syntyy alueille, missä veden syvyys on enintään 20 metriä. Itämerellä jääpeite on laajimmillaan helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin arivolta 2/5 merestä jäätyy.

Kohvajää

Jos jää- ja lumipeitteen päälle pääsee railoista vettä ja siitä muodostuva sohjo jäätyvät, muodostuu kohvajäätä. Se sisältää paljon ilmaa ja on melko huokoista. Kantavuus on jopa puolet teräsjäätä heikompi.

Ajojää

Ajojää on yhteisnimitys merijäälle, joka ei ole kiintojäätä. Ajojää liikkuu tuulten ja virtausten mukana ja sen liike saa jääkentän halkeilemaan. Itämeren ulapoilla valtaosa jäästä talvisin on ajojäätä.

Kuva 1: Ajojäätä Helsingin edustalla helmikuussa 2015 (kuva: Markus M.)
Kuva 1: Ajojäätä Helsingin edustalla helmikuussa 2015 (kuva: Markus M.)

LUMI JA SADE

Ensilumi

Ensilumi on satanut maahan, kun kesäaikana klo 9 tai talviaikana klo 8 virallisella havaintoasemalla on ensimmäistä kertaa vähintään 1 cm:n paksuinen lumipeite.

Iljanne

Iljanne on liukas jääkerros maanpinnan tai lumipeitteen yllä. Se voi syntyä esimerkiksi jäätävän tihkun tai sateen seurauksena.

Jäätävä sade tai tihku

Jäätävää sadetta esiintyy talvisin pakkassäällä, kun pisarat ovat alijäähtyneessä tilassa. Veden lämpötila on siis jäätymispistettä alhaisempi, mutta pisarat yhä veden olomuodossa. Jäätävää sadetta voi syntyä, jos jossakin ilmakerroksessa lämpötila on nollan yläpuolella ja lumi sulaa vedeksi, mutta ennen maanpinnalle putoamistaan pisara jäähtyy kylmemmässä ilmakerroksessa. Jäätävä sade aiheuttaa hyvin liukasta keliä maanpinnalle saapuessaan.

Loska

Loskaksi nimitetään osittain sulanutta ja vesipitoista lumikerrosta suojasäällä.

Nietos

Lumi voi nietostua tuulen vaikutuksesta. Käytännössä nietos on tuulen kasaama lumikerros.

Nuoska

Nuoskalumeksi kutsutaan kostean suojasään kostuttamaa ja pehmentämää lumikerrosta.

Räntä

Räntäsateessa on sekä vettä että lunta. Usein räntänä pidetty sade onkin todellisuudessa märkää lunta.

Tykky

Tykkylumi on raskasta, märkää lunta, joka kasaantuu puun oksille ja latvuksiin aiheuttaen lumituhoja ja sähkökatkoja.

Tykkylumella voidaan myös tarkoittaa puihin kerääntyvää huurrekerrosta. Tykkylunta esiintyy Suomen olosuhteissa eniten maan pohjoisosan vaara-alueilla, jossa se voi pysyä kiinni puissa läpi talven, mikäli lämpötila on nollan alapuolella.

Tuisku

Tuisku on maahan satanutta lunta, joka on noussut siitä uudelleen ilmaan tuulen mukana. Lumituiskua syntyy, kun lumi on riittävän kuivaa ja tuuli on tarpeeksi kova (yli 7 m/s). Lumituisku voi olla vaarallista liukkauden, huonon näkyvyyden ja hiihtäjien eksymisvaaran takia. Lentosääpalvelussa erotellaan matala tuisku ja korkea lumituisku, joista edellinen vaikuttaa alle 2 m korkeudella ja jälkimmäinen haittaa näkyvyyttä yli kahden metrin korkeudessa.

Kuva 2: Tykkulunta Valkeakoskella marraskuun lopulla 2015 (kuva: Markus M.)
Kuva 2: Tykkulunta Valkeakoskella marraskuun lopulla 2015 (kuva: Markus M.)

PAKKANEN

Heikko pakkanen

Pakkanen on heikkoa, kun lämpötila on -0,1 ja -5 asteen välillä.

Kireä pakkanen

Pakkanen on kireää, kun lämpötila on etelässä alle -15, maan keskiosassa alle -20 ja pohjoisessa alle -25 astetta.

Pakkasen purevuus

Pakkasen purevuus kuvaa talvella lämpötilan, tuulen ja ilman suhteellisen kosteuden yhteisvaikutusta.

MUITA

Arktinen ilmamassa

Arktiseksi ilmamassaksi määritellään lämpötilaltaan vähintään -18 -asteinen ilma 1,5 kilometrin korkeudella. Usein talviaikana pohjoisesta saapuva arktinen ilmamassa on hyvin kylmää ja kuivaa.

Föhn-tuuli

Föhn-tuuli syntyy, kun kostea ilmavirtaus joutuu vuoriston kohdatessaan pakotettuun nousuun ja korkeammalla kosteus tiivistyy pilviksi ja sateiksi. Tiivistyminen vapauttaa paljon lämpöä ja vuoriston ylitettyään laskutuuli on kuiva ja lämmin. Föhn-tuuli tuo meille talvisin aurinkoisen ja hyvin leudon sään.

Inversio

Tyypillisesti ilmakehässä ylöspäin mentäessä lämpötila laskee, mutta inversiotilanteessa se nousee. Inversio pääsee syntymään erityisesti talvisissa, heikkotuulisissa ja selkeissä korkeapainetilanteissa, jolloin maanpinta kylmenee voimakkaasti. Kesäisin halla on merkkinä maanpintainversiosta.

Kuura

Kuuraa syntyy talvisin, kun maanpintatasolla oleva vesihöyry härmistyy suoraan jääksi ilman nestemäistä välivaihetta.

Polanne

Polanne on kovaksi ja tiiviiksi pakkautunut lumikerros, joka syntyy ajo- tai kevyen liikenteen väylille, jos satanutta lunta ei aurata pois.

Routa

Routa tarkoittaa maaperän jäätynyttä pintakerrosta. Jos routa on ympärivuotista, puhutaan ikiroudasta.

Terminen talvi

Termisen talven määritelmä täyttyy, kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi nollan alapuolelle.

Kuva 3: Kuuraa Helsingin Arabianrannassa lokakuussa 2014 (kuva: Pekka Pouta)
Kuva 3: Kuuraa Helsingin Arabianrannassa lokakuussa 2014 (kuva: Pekka Pouta)

Lisää säätermejä täältä.

Markus Twitterissä: @markusmanty

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

Väärinymmärretyt säätermit

Julkaistu

Kun on päivittäin tekemisissä sään kanssa, tulee ehkä vähän liiankin pikkutarkaksi sanomisissaan. Joskus vapaa-ajallakin yllätän itseni miettimästä, miten mikäkin asia tulisi sanoa sääkorrektilla tavalla. Toisinaan säätermejä kuulee puhekielessä sekoitettavan tuon tuosta, jolloin niiden perimmäinen tarkoitusperä saattaa jäädä häilyväksi. Kokosin tähän yleisimmin sekoittuvat termit – lukijoidenkin ehdotukset ovat erittäin tervetulleita.

1) Keli

Keli-sanalla viitataan aina jonkin kulkuväylän, kuten tien tai ladun sääriippuvaiseen kulkukelpoisuuteen. Puhekielessä keli-sanaa käytetään usein korvaavana sanana ”säälle” esimerkiksi seuraavaan tapaan: ”Olipa eilen lämmin ja aurinkoinen keli!”

Itsekin olen tähän toisinaan puhekielessä syyllistynyt, mutta todellisuudessa keli-sanaa pitäisi käyttää ainoastaan puhuttaessa kulkuväylien olosuhteista. Keli voi olla huono tai liukas, mutta ei pilvinen tai kylmä.

2) Myrsky (ukkosmyrsky, lumimyrsky, raemyrsky…)

Myrsky-sana on suomen kielessä varattu sääilmiöille, joissa 10 minuutin keskituulen nopeus on vähintään 21 m/s. Myrsky-sanan väärinkäyttö juontaa juurensa englannin kielestä, jossa myrsky-sanaa viljellään laajalti eri sääilmiöiden yhteydessä (thunderstorm, snowstorm, hailstorm), vaikka tuulennopeus ei myrskylukemiin yltäisikään.

Myrsky voidaan useissa tapauksissa korvata esimerkiksi rajuilma-, tai myräkkäilmaisuilla, jolloin tuulennopeuskriteereitä ei ole. Voidaan esimerkiksi puhua voimakkaasta ukkosmyräkästä tai Suomea lähestyvästä rajuilmasta.

Varsinaisia myrskyjä esiintyy Suomessa vain merialueilla ja tuntureilla. Muualla maa-alueilla myrskyjä ei tiettävästi havaintohistoriamme aikana ole esiintynyt.

Myrskypuuskiakaan ei ole syytä sekoittaa myrskyyn: puuskat ovat tuulen hetkellisiä huippuarvoja. Myrskypuuskia esiintyy lähes vuosittain myös maa-alueilla.

3) Syöksyvirtaus, trombi (tornado)

Syöksyvirtaus ja trombi ovat kaksi eri asiaa, mutta molemmat tyypillisesti liittyvät voimakkaisiin ukkospilviin. Syöksyvirtaus on ukkoskuuropilven edelle syntyvä voimakas laskuvirtaus, joka voi kaataa puita laajaltakin alueelta likimain samansuuntaisesti. Sitä vastoin trombi on paikallinen, pienialainen ukkospilvestä työntyvä suppilo, joka koskettaa maanpintaa. Trombin tuhojäljet erottaa syöksyvirtauksesta sillä, että se kaataa puita sikinsokin ja yleensä pienemmältä alueelta. Trombien pyörivä liike voi olla hyvin voimakas (tuulet yli 120 m/s) ja niihin liittyvät nousuvirtaukset ovat vaarallisen voimakkaita myös.

Trombi ja tornado ovat käytännössä sama asia – valtaosassa maailmaa käytetään tornado-nimitystä, mutta useassa Euroopan maassa puhutaan trombista.

4) Trooppinen hirmumyrsky, taifuuni, hurrikaani, trooppinen sykloni

Trooppisille hirmumyrskyille on tarkemmat nimitykset alueellisen jaon perusteella. Atlantilla ja itäisellä Tyynellämerellä trooppisia myrskyjä kutsutaan hurrikaaneiksi, läntisellä Tyynellämerellä taifuuneiksi, Intian valtamerellä trooppisiksi sykloneiksi.

5) Intiaanikesä

Intiaanikesä-nimitystä kuulee joskus käytettävän jo elokuun puolella, jolloin se ei vielä oikein ole oikeutettua. Intiaanikesästä voidaan puhua vasta, kun syksyisen ja viileän sään tilalle saadaan yllättäen kesäisiä lämpötiloja ja aurinkoista säätä. Viime päivien aurinkoinen ja lämmin sää täyttää suuressa osassa maata intiaanikesän määritelmän.

6) Sää, suursäätila, ilmasto

Säällä kuvataan tämänhetkisiä tai lähitulevaisuuden suureita, kuten esimerkiksi pilvisyyttä, lämpötilaa, tuulisuutta jne. Suursäätilalla voidaan puolestaan ilmaista suuremman mittakaavan sääilmiöitä, kuten suihkuvirtausta tai säähäiriöitä laajemalla aikaskaalalla. Ilmasto on sääsuureiden pitkäaikainen keskiarvo, jonka tarkastelujakso on useita kymmeniä vuosia. Sää voi muuttua nopeastikin, mutta ilmasto ei.

7) Halla, yöpakkanen

Halla tarkoittaa sitä, että maanpinnalla lämpötila laskee kasvukauden aikana nollan alapuolelle. Sen sijaan kahden metrin korkeudella, missä viralliset lämpötilamittaukset tehdään, lämpötila voi olla viitisenkin astetta korkeampi. Yöpakkasella lämpötila laskee pakkasen puolelle kahden metrin korkeudessa.

8) Pouta

Sää voi olla poutaista ja pilvistä samaan aikaan, vaikka joskus arkikielessä puhutaankin poutaisesta säästä ainoastaan auringon paistaessa. Poutaisia päiviä ovat ne päivät, jolloin vuorokauden sadekertymä jää alle 0,3 millimetrin.

9) Paikoin, monin paikoin, yleisesti

Näillä termeillä kuvastetaan sateen alueellista todennäköisyyttä:

Sadekuuroja paikoin” tarkoittaa sitä, että noin kolmasosalla (30 %) alueesta sadekuurot ovat mahdollisia.
Sadekuuroja monin paikoin” tarkoittaa sitä, että noin 70 % alueesta sadekuurot ovat mahdollisia.
Sadekuuroja yleisesti” tarkoittaa sitä, että 90 % alueesta sadekuurot ovat mahdollisia.

10) Harvinainen, poikkeuksellinen

Jonkin sääilmiön ollessa harvinainen toistuu se keskimäärin kerran vuosikymmenessä tai harvemmin. Poikkeuksellinen sääilmiö toistuu vain muutamia kertoja vuosisadassa tai harvemmin.

Säätermit saattavat sekoittua arkikielessä. Poikkeukselliseksi kaavailtu ilmiö saattaa ollakin jokakesäinen tai vastaavasti trombiksi luultu ilmiö olikin vain tyypillinen ukkospilveen liittyvä ukkospuuska (kuva: Markus Mäntykannas)
Säätermit saattavat sekoittua arkikielessä. Poikkeukselliseksi luultu ilmiö saattaa ollakin ihan normaali, jokakesäinen ilmiö tai vastaavasti trombi saattaakin paljastua tyypilliseksi ukkospilveen liittyväksi ukkospuuskaksi (kuva: Markus Mäntykannas)

Markus Twitterissä: @markusmanty

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

Kalijamikko, uveavanto ja iljanne – oletko kuullut näistä säätermeistä?

Julkaistu

Työstimme työkaverini kanssa Maikkarilla sääaiheista nettiuutista lähestyvästä myräkästä ja pohdiskelimme, että olisi mukava käyttää välillä jotain toisenlaista nimitystä – on tylsää aina käyttää samaa myräkkä-sanaa. Toinen työkaverini ehdotti, että käyttäisimme nimitystä myteri, joka tulee ilmeisesti jostain Karjalan suunnalta.

Tutkiessani netistä myterin alkuperää, törmäsin vieläkin erikoisempiin ja hauskempiin, eri puolella Suomea käytettäviin säätermeihin, joista suurimmasta osasta en ollut kuunaan edes kuullut. Päätin koota tähän löytämiäni hauskimpia ja erikoisimpia säätermejä. Oletko itse kuullut näistä termeistä?  Ilmiantakaa arvon lukijat ihmeessä muitakin jos tulee mieleen!

 

Kalijamikko – Liukas jäinen tie (sanonta peräisin Oulusta)

Kaljamo/kaljama – Liukas jäinen keli

Iljanne – Liukas jääkerros

 

Mukulakivien päällä oli iljannetta Tallinnassa 3.2.2008.
Mukulakivien päällä oli iljannetta Tallinnassa 3.2.2008.

 

Uveavanto –  Vaarallinen paikka jäällä, jossa vesi on syövyttänyt jäähän avannon, jonka päälle on satanut lunta.

Kirsi – Tarkoittaa samaa kuin routa

Tiera/tilsa – Hevosen kenkään muodostuva lumi/jääpaakku

Holotna – Kylmän kalsea sää (sanonta tulee venäjän kielestä)

 

Kaivopuistossa oli holotna sää 2.3.2013.
Kaivopuistossa oli holotna 2.3.2013.

Suppo – Supolla tarkoitetaan virtaavassa alijäähtyneessä vedessä muodostuvia jääkiteitä. Jääkiteet voivat tarttua uoman pohjaan pohjajääksi tai vesirakenteisiin haitaten veden kulkua.

Lumihome – Luonnossa esiintyvä yleinen homesieni.

Vitilumen synonyymeja: hiere, höyty, nattura, sarvijauho,kropo, ryöppy, hyhmä, ypyli, höttö, kitkalumi, pakkasensiemen, siukale ja puuterilumi

Olisiko mukava kuulla esimerkiksi TV-meteorologin suusta perinteisien säätermien sijaan tällaisia erikoisempia nimityksiä? Voisin kertoa liukkaalla säällä esimerkiksi näin: ”Kaljamat voivat aiheuttaa kaatumisia erityisesti lauantain vastaisena yönä!”

 

Kuvat: Aleksi Jokela

Lähteet:

http://peda.net/veraja/jyvaskyla/palokankoulu/ymparistokasvatus/globe/saa-lumi-jajaasanastoajasanontoja

http://urbaanisanakirja.com/