Väärinymmärretyt säätermit

Julkaistu

Kun on päivittäin tekemisissä sään kanssa, tulee ehkä vähän liiankin pikkutarkaksi sanomisissaan. Joskus vapaa-ajallakin yllätän itseni miettimästä, miten mikäkin asia tulisi sanoa sääkorrektilla tavalla. Toisinaan säätermejä kuulee puhekielessä sekoitettavan tuon tuosta, jolloin niiden perimmäinen tarkoitusperä saattaa jäädä häilyväksi. Kokosin tähän yleisimmin sekoittuvat termit – lukijoidenkin ehdotukset ovat erittäin tervetulleita.

1) Keli

Keli-sanalla viitataan aina jonkin kulkuväylän, kuten tien tai ladun sääriippuvaiseen kulkukelpoisuuteen. Puhekielessä keli-sanaa käytetään usein korvaavana sanana ”säälle” esimerkiksi seuraavaan tapaan: ”Olipa eilen lämmin ja aurinkoinen keli!”

Itsekin olen tähän toisinaan puhekielessä syyllistynyt, mutta todellisuudessa keli-sanaa pitäisi käyttää ainoastaan puhuttaessa kulkuväylien olosuhteista. Keli voi olla huono tai liukas, mutta ei pilvinen tai kylmä.

2) Myrsky (ukkosmyrsky, lumimyrsky, raemyrsky…)

Myrsky-sana on suomen kielessä varattu sääilmiöille, joissa 10 minuutin keskituulen nopeus on vähintään 21 m/s. Myrsky-sanan väärinkäyttö juontaa juurensa englannin kielestä, jossa myrsky-sanaa viljellään laajalti eri sääilmiöiden yhteydessä (thunderstorm, snowstorm, hailstorm), vaikka tuulennopeus ei myrskylukemiin yltäisikään.

Myrsky voidaan useissa tapauksissa korvata esimerkiksi rajuilma-, tai myräkkäilmaisuilla, jolloin tuulennopeuskriteereitä ei ole. Voidaan esimerkiksi puhua voimakkaasta ukkosmyräkästä tai Suomea lähestyvästä rajuilmasta.

Varsinaisia myrskyjä esiintyy Suomessa vain merialueilla ja tuntureilla. Muualla maa-alueilla myrskyjä ei tiettävästi havaintohistoriamme aikana ole esiintynyt.

Myrskypuuskiakaan ei ole syytä sekoittaa myrskyyn: puuskat ovat tuulen hetkellisiä huippuarvoja. Myrskypuuskia esiintyy lähes vuosittain myös maa-alueilla.

3) Syöksyvirtaus, trombi (tornado)

Syöksyvirtaus ja trombi ovat kaksi eri asiaa, mutta molemmat tyypillisesti liittyvät voimakkaisiin ukkospilviin. Syöksyvirtaus on ukkoskuuropilven edelle syntyvä voimakas laskuvirtaus, joka voi kaataa puita laajaltakin alueelta likimain samansuuntaisesti. Sitä vastoin trombi on paikallinen, pienialainen ukkospilvestä työntyvä suppilo, joka koskettaa maanpintaa. Trombin tuhojäljet erottaa syöksyvirtauksesta sillä, että se kaataa puita sikinsokin ja yleensä pienemmältä alueelta. Trombien pyörivä liike voi olla hyvin voimakas (tuulet yli 120 m/s) ja niihin liittyvät nousuvirtaukset ovat vaarallisen voimakkaita myös.

Trombi ja tornado ovat käytännössä sama asia – valtaosassa maailmaa käytetään tornado-nimitystä, mutta useassa Euroopan maassa puhutaan trombista.

4) Trooppinen hirmumyrsky, taifuuni, hurrikaani, trooppinen sykloni

Trooppisille hirmumyrskyille on tarkemmat nimitykset alueellisen jaon perusteella. Atlantilla ja itäisellä Tyynellämerellä trooppisia myrskyjä kutsutaan hurrikaaneiksi, läntisellä Tyynellämerellä taifuuneiksi, Intian valtamerellä trooppisiksi sykloneiksi.

5) Intiaanikesä

Intiaanikesä-nimitystä kuulee joskus käytettävän jo elokuun puolella, jolloin se ei vielä oikein ole oikeutettua. Intiaanikesästä voidaan puhua vasta, kun syksyisen ja viileän sään tilalle saadaan yllättäen kesäisiä lämpötiloja ja aurinkoista säätä. Viime päivien aurinkoinen ja lämmin sää täyttää suuressa osassa maata intiaanikesän määritelmän.

6) Sää, suursäätila, ilmasto

Säällä kuvataan tämänhetkisiä tai lähitulevaisuuden suureita, kuten esimerkiksi pilvisyyttä, lämpötilaa, tuulisuutta jne. Suursäätilalla voidaan puolestaan ilmaista suuremman mittakaavan sääilmiöitä, kuten suihkuvirtausta tai säähäiriöitä laajemalla aikaskaalalla. Ilmasto on sääsuureiden pitkäaikainen keskiarvo, jonka tarkastelujakso on useita kymmeniä vuosia. Sää voi muuttua nopeastikin, mutta ilmasto ei.

7) Halla, yöpakkanen

Halla tarkoittaa sitä, että maanpinnalla lämpötila laskee kasvukauden aikana nollan alapuolelle. Sen sijaan kahden metrin korkeudella, missä viralliset lämpötilamittaukset tehdään, lämpötila voi olla viitisenkin astetta korkeampi. Yöpakkasella lämpötila laskee pakkasen puolelle kahden metrin korkeudessa.

8) Pouta

Sää voi olla poutaista ja pilvistä samaan aikaan, vaikka joskus arkikielessä puhutaankin poutaisesta säästä ainoastaan auringon paistaessa. Poutaisia päiviä ovat ne päivät, jolloin vuorokauden sadekertymä jää alle 0,3 millimetrin.

9) Paikoin, monin paikoin, yleisesti

Näillä termeillä kuvastetaan sateen alueellista todennäköisyyttä:

Sadekuuroja paikoin” tarkoittaa sitä, että noin kolmasosalla (30 %) alueesta sadekuurot ovat mahdollisia.
Sadekuuroja monin paikoin” tarkoittaa sitä, että noin 70 % alueesta sadekuurot ovat mahdollisia.
Sadekuuroja yleisesti” tarkoittaa sitä, että 90 % alueesta sadekuurot ovat mahdollisia.

10) Harvinainen, poikkeuksellinen

Jonkin sääilmiön ollessa harvinainen toistuu se keskimäärin kerran vuosikymmenessä tai harvemmin. Poikkeuksellinen sääilmiö toistuu vain muutamia kertoja vuosisadassa tai harvemmin.

Säätermit saattavat sekoittua arkikielessä. Poikkeukselliseksi kaavailtu ilmiö saattaa ollakin jokakesäinen tai vastaavasti trombiksi luultu ilmiö olikin vain tyypillinen ukkospilveen liittyvä ukkospuuska (kuva: Markus Mäntykannas)
Säätermit saattavat sekoittua arkikielessä. Poikkeukselliseksi luultu ilmiö saattaa ollakin ihan normaali, jokakesäinen ilmiö tai vastaavasti trombi saattaakin paljastua tyypilliseksi ukkospilveen liittyväksi ukkospuuskaksi (kuva: Markus Mäntykannas)

Markus Twitterissä: @markusmanty

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

16 vastausta artikkeliin “Väärinymmärretyt säätermit”

  1. Tätä myrskyn määritelmää en tiennytkään. Omaan korvaan ”rajuilma” kuulostaa myrskyä vakavammalta, vaikka asia on ilmeisesti juuri toisinpäin.

    1. Myrsky on tosiaan se ilmiö, jossa 10 min. keskituulen nopeus väh. 21 m/s. Rajuilmassa tuulennnopeuskriteereitä ei ole: riittää esimerkiksi, että on odotettavissa voimakkaita ukkosia, ukkospuuskia, rakeita tai trombeja. Olenpa rajuilmaa kuullut käytettävän myös lumimyräköiden yhteydessä.

  2. Varsinkin tuota ”poikkeuksellista” on viime aikoina käytetty turhan heppoisesti.

  3. Tämä teksti pitäisi lähettää joka ikiselle keltaisen median toimittajalle vaikka kerran viikossa. Jos vaikka joskus oppisivat ;)

  4. Hyvä kooste säätermeistä. Tuohon trombiin voisi tarkennuksena lisätä, että pilvestä työntyvä suppilo on pyörivässä liikkeessä ja sen vuoksi sen tuhojälki on sekavampaa kuin syöksyvirtauksen tai kovan tuulen aiheuttamat suoraviivaisemmat tuhot. Se ei ole pelkästään joku staattinen ”Jumalan sormi”, joka työntyy alas pilvestä ja koskettaa maata.

    Sään tuntiennusteissa olen joskus huomannut käytettävän termejä ”ajoittaista sadetta” tai ”ajoittain sadetta”. Mikä on näiden välinen ero?

    1. Kiitos Olli tarkennuksesta!

      ”Ajoittain sadetta” ja ”ajoittaista sadetta” lienevät asiasisällöltään ihan vastaavia. Ehkä kyse on enemmänkin siitä, kumpi mieltyy paremmin puhujan suuhun.

  5. Entäs paskamyrsky? Sellainen yleensä seuraa jos erehtyy kritisoimaan tätä ilmastonmuutoskusetusta.

  6. . . . Teksasissa asuessani kysyin paikallisilta, mitähe tarkoittavat termillä ”indian summer”. Selitys oli sellainen, että aikoinaan kuuman kesän jatkuessa epätavallisen pitkälle syksyyn intiaanit tulivat tasangoilta kaupunkeihin hakemaan turvaa kuumuudelta ja kuivuudelta.

  7. Hyvä kirjoitus Markukselta. Mielestäni sanat ”keli” ja ”myräkkä” pitäisi laittaa paavin pannaan. Tietysti keliä voi käyttää oikeassa yhteydessä ja meteorologeilla on vastuuta oikeiden termien käytöstä. Sitä ihmettelen, että ennusteissa käytetään ajoittaisen sateen sijaan termiä ” kuurosateita”. Eikös kuuroilla ole aivan omat pilvensä ja määritelmänsä?

  8. Tähänkin kirjoitukseen on tainnut tulla väärä termi, nimittäin trooppinen pyörremyrsky. Oikea termi lienee trooppinen hirmumyrsky, jota Aleksi Jokelakin käyttää tuossa linkatussa artikkelissa. Minä ainakin ymmärrän pyörremyrskyn tarkoittavan tornadoa, jossa pyörteen voi nähdä maan pinnaltakin. Hurrikaanit ja taifuunithan ovat sen verran laaja-alaisia (matalapaineiden kokoluokkaa), että maan pinnalta ei mitään pyörrettä voi havaita.

    1. Arska, kiitos hyvästä huomiosta. Arkikielessä trooppisilla pyörremyrskyillä kuvataan tornadojen lisäksi myös trooppisia hirmumyrskyjä. Korrektimpi termi on juurikin kollegani käyttämä trooppinen hirmumyrsky.

      Sinällään vähän hassu termi koko ”trooppinen pyörremyrsky”, sillä valtaosa tornadoista/trombeista esiintyy kuitenkin keskileveysasteilla tai subtropiikissa.

  9. Hyvä kirjoitus,joka todellakin olisi syytä lähettää jokaiselle keltaisen ja vähän muunkin median toimittajalle.Eikö ”poikkeuksellinen” tarkoita suurin piirtein sitä,että havainto sijoittuu 99 prosentin todennäköisyysrajan ulkopuolelle?Kuten tammikuu 1987 Kaisaniemessä?

  10. Pitäisikö hallan kohdalle lisätä, että lämpötila laskee nollan alapuolelle kasvukauden aikana? Olen ymmärtänyt, ettei halla-termiä käytetä aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Sen sijaan hallan ja yöpakkasen eroa en tiennyt!

    1. Päivi, oikein hyvä lisäys. Lisäsin tekstiinkin. Kiitos!

  11. Joissaikin Englannin kielisissä maissa käytetään voimakkaasta tuulesta termiä Gale.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Gale

    Merenkulkuslangissa taas käytetään myös sanaa ”hiivari”. -Olisiko vännetty sanoista heavy weather?

  12. Olen hiukan eri mieltä tuosta että ”todellisudeessa” joku sana tarkoittaa jotain, ja sanojen ”oikeasta” käytöstä. Kieli on niin kuin sitä yleisesti käytetään. Esimerkiksi myrsky-sana on varmasti vanhempi kuin sen meteorologinen määritelmä (tuulen nopeus 21 m/s). Se että jälkikäteen on määritetty myrskylle tieteellisen tarkka raja helpottamaan tutkimusta ja tarkkaa kommunikointia, ei tee arkikäytössä muuta käyttöä väistämättä vääräksi. Sama pätee ainakin keli-sanaan, vaikka siinä ”väärinkäyttö” onkin harvinaisempaa.

    Tässä on taustalla se filosofinenkin kysymys, että kenellä on valta määrittää mitä sanat tarkoittavat? Jos kyse on tietyn erityisalan sanastosta jota ei käytetä muualla, niin yleensä sen erityisalan asiantuntijat ja instanssit voivat sen vapaasti tehdä, mutta mikäli sanat ovat myös arkikäytössä ei niiden merkitystä noin vain voi määrittää yleispätevästi joksikin muuksi kuin miten niitä arkisesti käytetään.

    Tämä kirjoitus on toki ansiokas siinä että avataan termien määritelmiä meteorologisessa mielessä.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.