Kirjoitin aiemmin väärinymmärretyistä ja -tulkituista säätermeistä, nyt on aika paneutua talviseen sanavarastoon. Lisäykset seuraavaan listaan ovat erittäin tervetulleita, joten lisätermejä saa vapaasti ehdottaa.
JÄÄ
Ahtojää
Ahtojää koostuu vapaasti ajelevista jäälautoista, jotka ovat kasautuneet päällekäin ”ahtaumiksi”. Ahtojääröykkiöt syntyvät, kun jääpalat tai -lautat puristuvat toisiaan vasten ja ne saattavat muodostaa jopa 20-30 metriä korkeita kasaumia. Erityisesti Perämerellä ahtojää aiheuttaa keväisin ongelmia meriliikenteelle.
Kiintojää
Kiintojäällä tarkoitetaan yhtenäistä ja paikallaan pysyvää jääpeitettä, joka on kiinnittynyt rannikoihin, saariin tai matalikkoihin. Jäätä syntyy alueille, missä veden syvyys on enintään 20 metriä. Itämerellä jääpeite on laajimmillaan helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin arivolta 2/5 merestä jäätyy.
Kohvajää
Jos jää- ja lumipeitteen päälle pääsee railoista vettä ja siitä muodostuva sohjo jäätyvät, muodostuu kohvajäätä. Se sisältää paljon ilmaa ja on melko huokoista. Kantavuus on jopa puolet teräsjäätä heikompi.
Ajojää
Ajojää on yhteisnimitys merijäälle, joka ei ole kiintojäätä. Ajojää liikkuu tuulten ja virtausten mukana ja sen liike saa jääkentän halkeilemaan. Itämeren ulapoilla valtaosa jäästä talvisin on ajojäätä.
LUMI JA SADE
Ensilumi
Ensilumi on satanut maahan, kun kesäaikana klo 9 tai talviaikana klo 8 virallisella havaintoasemalla on ensimmäistä kertaa vähintään 1 cm:n paksuinen lumipeite.
Iljanne
Iljanne on liukas jääkerros maanpinnan tai lumipeitteen yllä. Se voi syntyä esimerkiksi jäätävän tihkun tai sateen seurauksena.
Jäätävä sade tai tihku
Jäätävää sadetta esiintyy talvisin pakkassäällä, kun pisarat ovat alijäähtyneessä tilassa. Veden lämpötila on siis jäätymispistettä alhaisempi, mutta pisarat yhä veden olomuodossa. Jäätävää sadetta voi syntyä, jos jossakin ilmakerroksessa lämpötila on nollan yläpuolella ja lumi sulaa vedeksi, mutta ennen maanpinnalle putoamistaan pisara jäähtyy kylmemmässä ilmakerroksessa. Jäätävä sade aiheuttaa hyvin liukasta keliä maanpinnalle saapuessaan.
Loska
Loskaksi nimitetään osittain sulanutta ja vesipitoista lumikerrosta suojasäällä.
Nietos
Lumi voi nietostua tuulen vaikutuksesta. Käytännössä nietos on tuulen kasaama lumikerros.
Nuoska
Nuoskalumeksi kutsutaan kostean suojasään kostuttamaa ja pehmentämää lumikerrosta.
Räntä
Räntäsateessa on sekä vettä että lunta. Usein räntänä pidetty sade onkin todellisuudessa märkää lunta.
Tykky
Tykkylumi on raskasta, märkää lunta, joka kasaantuu puun oksille ja latvuksiin aiheuttaen lumituhoja ja sähkökatkoja.
Tykkylumella voidaan myös tarkoittaa puihin kerääntyvää huurrekerrosta. Tykkylunta esiintyy Suomen olosuhteissa eniten maan pohjoisosan vaara-alueilla, jossa se voi pysyä kiinni puissa läpi talven, mikäli lämpötila on nollan alapuolella.
Tuisku
Tuisku on maahan satanutta lunta, joka on noussut siitä uudelleen ilmaan tuulen mukana. Lumituiskua syntyy, kun lumi on riittävän kuivaa ja tuuli on tarpeeksi kova (yli 7 m/s). Lumituisku voi olla vaarallista liukkauden, huonon näkyvyyden ja hiihtäjien eksymisvaaran takia. Lentosääpalvelussa erotellaan matala tuisku ja korkea lumituisku, joista edellinen vaikuttaa alle 2 m korkeudella ja jälkimmäinen haittaa näkyvyyttä yli kahden metrin korkeudessa.
PAKKANEN
Heikko pakkanen
Pakkanen on heikkoa, kun lämpötila on -0,1 ja -5 asteen välillä.
Kireä pakkanen
Pakkanen on kireää, kun lämpötila on etelässä alle -15, maan keskiosassa alle -20 ja pohjoisessa alle -25 astetta.
Pakkasen purevuus
Pakkasen purevuus kuvaa talvella lämpötilan, tuulen ja ilman suhteellisen kosteuden yhteisvaikutusta.
MUITA
Arktinen ilmamassa
Arktiseksi ilmamassaksi määritellään lämpötilaltaan vähintään -18 -asteinen ilma 1,5 kilometrin korkeudella. Usein talviaikana pohjoisesta saapuva arktinen ilmamassa on hyvin kylmää ja kuivaa.
Föhn-tuuli
Föhn-tuuli syntyy, kun kostea ilmavirtaus joutuu vuoriston kohdatessaan pakotettuun nousuun ja korkeammalla kosteus tiivistyy pilviksi ja sateiksi. Tiivistyminen vapauttaa paljon lämpöä ja vuoriston ylitettyään laskutuuli on kuiva ja lämmin. Föhn-tuuli tuo meille talvisin aurinkoisen ja hyvin leudon sään.
Inversio
Tyypillisesti ilmakehässä ylöspäin mentäessä lämpötila laskee, mutta inversiotilanteessa se nousee. Inversio pääsee syntymään erityisesti talvisissa, heikkotuulisissa ja selkeissä korkeapainetilanteissa, jolloin maanpinta kylmenee voimakkaasti. Kesäisin halla on merkkinä maanpintainversiosta.
Kuura
Kuuraa syntyy talvisin, kun maanpintatasolla oleva vesihöyry härmistyy suoraan jääksi ilman nestemäistä välivaihetta.
Polanne
Polanne on kovaksi ja tiiviiksi pakkautunut lumikerros, joka syntyy ajo- tai kevyen liikenteen väylille, jos satanutta lunta ei aurata pois.
Routa
Routa tarkoittaa maaperän jäätynyttä pintakerrosta. Jos routa on ympärivuotista, puhutaan ikiroudasta.
Terminen talvi
Termisen talven määritelmä täyttyy, kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi nollan alapuolelle.
Markus Twitterissä: @markusmanty
Foreca Twitterissä: @forecasuomi
Tuo ensilumen määritelmä on aina ihmetyttänyt. Miksi nuo kellonajat ja miksi vain yöllä satanut lumi on ensilunta? Entä jos lauhalla säällä sakea lumisade alkaa aamulla klo 8 ja jatkuu vaikkapa iltapäivään asti. Tuossa ajassa lunta ehtii kertyä useita senttejä, jopa 10cm. Iltapäivällä sää sitten lämpenee hieman ja sade muuttuu vedeksi. Vesisadetta kestää iltaan tai yöhön asti ja se sulattaa lumet pois. Seuraavana aamuna klo 8 maa on taas lumeton. Virallisen määritelmän mukaan tuo 10cm:n lumikerros ei olisi ollut ensilumi.
Tykkylumi voi muodostua myös puihin kertyneestä huurteesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tykky
Olli, näin on sovittu aikojen saatossa, ja tapaa noudatetaan, jotta mittaukset olisivat vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Toki vähän hölmöä, ettei tässä tilanteessa mainitsemaasi 10 cm:n paksuista lumikerrosta lasketa ensilumeksi, mikäli se ehtii sulaa aamuun mennessä pois…
Termi tykkylumi on mielestäni hämärä ja laajasti väärin käytetty, tässäkin artikkelissa.
Alun perin se lienee korkeille vaaroille/tuntureille puihin kerääntynyttä lunta. Ilmiön aiheuttaa ilmavirtauksen noususta aiheutuva ilman jäähtyminen ja jäähtyneen ilman alentunut kyky pitää sisällään kosteutta. Kosteus tiivistyy erikoisesti puiden oksiin ja tuloksena on hyvinkin komeita maisemia.
Itse asiassa tykkylunta esiintyy usein samoissa maisemissa kuin tykkilunta.
Satanut lumi sen sijaan jää puihin maaston korkeudesta riippumatta ja aiheuttaa joskus isonkin lumikuorman.
Tälle vois olla jokin muukin termi kuin tykkylumi-vaikkakin tässä taitaa käydä niin, että alkuperäinen merkitys katoaa/peittyy toisen alle, kuten on osin käynyt sanoille huomioida ja ottaa huomioon.
Mielenkiintoista onkin nähdä huomioidaanko tämä kirjoitus, vai otetaanko se peräti huomioon.
Kiitos hyvästä selvityksestä! Uutta oppia ainakin minulle.
Mauno, kiitos tästä lisäyksestä! Tykky tosiaan alunperin ilmeisesti tarkoittaa juuri mainitsemaasi ilmiötä.
Tuo ensilumen määritelmä itseänikin hieman ihmetyttää. Maa voi näyttää täysin valkoiselta, mutta mittauksen mukaan lunta on vain 0,9 cm jolloin virallisesti lunta ei ole maassa. Jokainen kaduntallaaja kuitenkin näkee että lumipeite on satanut. Raja voisi olla mielestäni vähän pienempi. Onkohan raja ollut aina samanlainen, vai onko sitä tiukennettu viime aikoina. Silloin ensilumen satamisen tilastot eivät olisi vertailukelpoisia.
Ville, niinpä niin. Käsittääkseni ensilumimääritelmä on ollut sama jo vuosikaudet, nimenomaan sen takia, että lumensyvyysmittaukset olisivat vertailukelpoisia vuodesta toiseen.
Hauskaa terminologiaa Markus, mitäs veikkaat monta % Itämerestä pinta-alallisesti jäätyy tänä talvena ?
50% taitaa olla aika kiven alla ja 40%. Itse veikkaan 36%.
Miksi Markus muuten 2010-luvun talvet kylmenevät ?
Katsoin Jari KOlehmaisenkin blogista, että ilmasto lämpenee ja talvet eniten. Kuitenkin 2010-luvulla 2009-2016 talvissa on Täällä Tampereen lentoasemalla lievä viilenevä trendi :
http://koti.mbnet.fi/tilastot/html/tampere_pirkkala.html
Varsinkin jos 2016 tammi-helmikuun jakso on vähintään n. -1,5C tavanomaista viilemämpi.
1981-2010 talvien keskiarvo on siis pirkkala/tampere lentokentällä -5,91C.. Ja jos siis 2016 tammi-helmi jakso on -1,5C tavanomaista kylmempi, niin 2009-2016 talvien keskiarvo olisi -5,94C.. Tämä oli se minun kysymykseni. Että miksi talvet kylmenevät. Kun ilmaston lämmetessä niiden piti lämmetä eniten ?
Omasta mielestäni huhtikuu on lämmennyt eniten ja keväät.
Eiköhän nyt katsota rauhassa tämäkin talvi loppuun ennen kuin puhutaan viilenevästä trendistä.
Trendi on kyllä nähdäkseni ollut viime vuosina päinvastainen. Allahan on nimenomaan 3 peräkkäistä harvinaisen lämmintä marras-joulukuuta ja sitä myötä talven myöhästyminen sekä 2 peräkkäistä harvinaisen lämmintä helmi-maaliskuuta ja sitä myötä kevään alkaminen etuajassa. Tämän seurauksena esim. Tampereen Näsijärven jäidenlähtöennätys on rikottu jo kahtena keväänä peräkkäin nimenomaan leutojen ja lyhentyneiden talvien seurauksena.
Jos siis tänä vuonna tammi-helmikuusta tulee keskimääräistä viileämpi (eikä sekään siis ole vielä varmaa vaikka pakkanen paukkuu juuri nyt), yhtä hyvin voisi sanoa, että lämpenemistrendi katkeaa ja rauhoittuu edes hetkeksi. Totta kai noita keskiarvoja painavat alas kylmät talvet 2010 ja 2011, mutta niistä alkaa olla jo aikaa.
Minun on Dada vaikeaa uskoa noihin epäilyihisi, että talvet lämpenisivät tämän talven jälkeen. Tunnettu Cohen on ennustanut, että tämä kylmyys jatkuisi vähintään maaliskuun loppuun :
https://www.aer.com/sites/default/files/tfcstJFM16_model_degC_NH.png
Nyt kun on super el nino se voi jatkua jopa kesään asti..
AO-indeksi on menossa ihan kellariin pian :
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao_index_ensm.shtml
Ja myös NAO :
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/pna/nao_index_ensm.shtml
Myös MJO-indeksi pysyttelee tiukasti kylmimmällä mahdollisella alueella Suomen kannalta :
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/MJO/foregfs.shtml
Tästä talvesta on tulossa jopa kylmempi kuin -1,5C poikkeama tammi-helmi jaksosta. Ei Näsijärven 2 peräkkäistä lähtöennätystä silti näytä painavan 2010-luvun talvia lämpenemään 1981-2010 keskiarvoon vaan niissä on kylmenevä trendi. Ja se ihmetyttää… Ilmastonmuutos ei toimi talvella eikä kesäkuussa täälläpäin Suomea.
Tässä Dada sinulle vähän vastinetta siihen, että nykyäänkin voi olla kylmää. Vantaalla on mahdollisesti tänään kylmin päivä 29 vuoteen :
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/vantaa
2003 tammikuussa Vantaalla oli -24,1C päiväkeskiarvo. Tänään voi olla kylmintä sitten 1987 tammikuun siellä.
En ole väittänyt etteikö nykyään voi olla kylmää. Minusta on vain hassua puhua viilenemistrendistä juuri nyt kun se kuitenkin perustuu lähinnä 2009-11 koettuihin kylmiin talviin ja vuoden 2012 jälkeen on talviaikaan mitattu lähinnä lämpöennätyksiä. Katsotaan nyt tosiaan tämä talvi loppuun ja mieluummin vielä pari seuraavaakin niin nähdään mikä se trendi oikeasti on vai onko edes mitään trendiä (yksi mahdollisuus on, että kylmät ja hyvin leudot talvet esiintyvät vuorollaan 2-3 kertaa peräkkäin eli ei voi sanoa kumpi trendi on voitolla).
Sitä paitsi ilmastonmuutoshan ei tarkoita sitä, että jatkossa olisi vain leutoja talvia eikä kylmää enää ollenkaan esiintyisi. Keskiarvot kuitenkin nousevat vähitellen vääjäämättä. Jo tuo käyttämäsi 1981-2010 on talvien osalta edellisiä vertailukausia lämpimämpi ja 1991-2020 tulee todennäköisesti olemaan sitä lämpimämpi kun kylmiä talvia sisältänyt 1980-luku tulee putoamaan pois, ellei nyt sitten 2016-2020 tulla kokemaan erityisen kylmien talvien jaksoa. En vain ole nähnyt mitään uskottavaa materiaalia sen puolesta että niin tulisi käymään.
Oletetaan, että ilmastomallit olisivat nykykehityksessään ja eletään vuotta 1880. Minkälaisen käppyrän ne olisivat piirtäneet Pohjois-Skandinaviaan jos CO2 -kehitys oltaisiin tiedetty. Tällaisenkö:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/show_station.cgi?id=645021960000&dt=1&ds=14
No, jos olisivat piirtäneet, niin kukaan ei olisi huolestunut hiilidioksidista…
Hei Leone. Älä edes yritä leikkiä tuolla datalla, koska jo edellisellä kerralla, kun sen esitit, totesin ettet osaa tulkita sitä, koska et edes ymmärrä, mikä on trendi.
Olisitko ystävällinen ja menisit takaisin kouluun opiskelemaan.
Peikko, vaikea antaa tässä vaiheessa mitään arvioita. Lauhan alkutalven myötä Itämeri oli reilusti tavanomaista lämpimämpi ja on vielä tälläkin hetkellä. Jäätyminen tapahtuu pakkasista huolimatta hitaasti, ja jäähuippu saavutetaan keskimäärin vasta maaliskuun puolella. Vaatisi pitkäkestoista pakkasjaksoa, jotta yli puolet jäätyisi.
En osaa ottaa suoraan kantaa esittämääsi kysymykseen 2010-luvun talvista. Kaiken kaikkiaan 2000-luvulla talvikuukaudet ovat tilastojen valossa lämmenneet, vaikka mukana on ollut kylmiäkin talvia. On arveltu, että ilmastonmuutoksen myötä suursäätila saattaa jäädä junnaamaan samanlaisena pitkänkin aikaa, ja mikäli itävirtaukset ja korkeapaineet jäävät päälle talvikuukausiksi, on kylmää, kuten v. 2009-2010 ja tällä hetkellä. Toisaalta aivan yhtä hyvin lauhat lounaisvirtaukset saattavat vallita kuukausitolkulla.
Kiitos Markus vastauksesta. Vielä joulukuun puolella Itämeri oli n.3C tavanomaista lämpöisempi. Eilisessä jää kartassa ero oli kuroutunut enään 1C:hen. Sanoisin että jos sää jatkuu tälläisenä vielä pitkään. 1-2vk kuluessa Itämeri on jo tavanomaista viileämpi.
Tämän varmaan jo tiesitkin, että Euroopan sääennuste on kääntänyt suuntaansa :
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195013574036/artikkeli/pitka+saaennuste+paalaelleen+ainakin+kuukausi+hyytavaa.html
Eli helpotusta kylmyyteen ei ole vielä tulossa.
Termi ”hanki” on vähän hankala myös. Toisaalta se tarkoittaa vain maassa jo olevaa lunta, varsinkin jos sitä on reilummasti. Sitten toisaalta se tarkoittaa myös lumipeitettä, jonka pinnassa on kova kuori. Silloin on hankikeli. Heikoimmillaan hankikanto ei kestä kuin juuri ja juuri lapsen painon. Kovimmilla hankiaisilla olen päässyt pyöräilemään.
Jep Marko, hyvä pointti. Kiitoksia.
Mitä turhaa. Ilmastonmuutoksen myötä meillä ei enää ole kunnon talvikelejä juurikaan luvassa, joten nämä termit voidaan haudata muinaisjäämistöön. Tässä on talvet lämmenneet hurjasti jo toistasataa vuotta, näin kertovat ilmastomallit.
Kyllä Leonenkin pitäisi käydä kerran viikossa pihalla. Ymmärsin toki sarkasmin. Joulukuussahan jotkut muutamat 15-vuotiaat idunsyöjät sanoivat, että tällaisia ovat talvet jatkossa. Siitä nautitaan.
En viitsi lähteä rämpimään tuonne lounaistuuliseen tihkusäähän. Katsoin juuri joulukuun ECMWF:n (vai mikä lienee) viimeisen keskipitkänmatkan ennusteen, ja pidän kaihtimet kiinni enkä viitsi ulos edes vilkaista.
Kiitos Leone. Olet huumorimies. Itse lähden tuonne leppeään koillistuulen siivittämään ulkoilmaan.
Mutta, missä ovat ne ilmastouskovaiset, joiden mukaan kaikki talvet ovat jatkossa tällaisia. Uskontoja on monenlaisia. Ja kyllä minä ne pari astetta ottaisin mielelläni; sittenhän olisi vain miinus 26 astetta.
Leone kirjoitti:”Oletetaan, että ilmastomallit olisivat nykykehityksessään ja eletään vuotta 1880.”
Kuinka ollakaan 1800- luvun loppupuolella ihmiset olivat huolissaan suurten metsänhakkuiden vaikutuksesta ilmastoon.
Ja kun oli poikkeuksellisen lämmin talvi 1960 tienoilla, arveltiin että atomipommeilla on sekoitettu kelit. Olihan se pommien räjäyttely kyllä melko hulvatonta.
Juurikin ihmisen perusluonteeseen näköjään kuuluu olla huolissaan ilmastosta. Toisaalta ihminen yliarvioi omat mahdollisuutensa potenssiin kymmenen. Näistä elementeistä hiilidioksidisotku on syntynyt ja sittemmin sitä on ylläpitänyt rahastuksen mahdollisuus. Tieteen kanssa asialla ei ole juurikaan tekemistä. Ilmastomallit ovat yhtä tieteellisiä kuin Angry Birds – kummankin perustana on fysiikan kaavoja, mutta siihen se sitten jääkin.
Määritelmiin voisi lisätä vielä termit: nuoska, loska ja nietos
Mukava lukea näitä termimääritelmiä.
MIllähän nimellä virallisesti kutsutaan sitä kovaa hankea, jonka päällä voi jopa pyöräillä ?
Nimim. Marko puhuu hankiaisista ja hankikannosta. Lapsuudessani puhuttiin ilmiöstä nimellä kerste. Sitä ei kyllä kuule nykyisin enää. Onko ilmiöllä ylipäänsä nimeä ? Luulisi, onhan kyseessä suomalaisille tuttu ja odotettukin poikkeuksellinen lumen olotila.
Marita, hyvä kysymys. Itse en ole kuullut käytettävän muuta ilmaisua kuin ”kantava hanki”. Toki tälle voi löytyä jokin muukin termi, kuten nämä mainitsemasi, mutta ilmeisesti mitään ”virallista” nimitystä ei ole.
Tarkennetaan hieman tuota Näsijärven jäiden lähtöasiaa. Vuonna 2014 jäät lähtivät 13.4. ja viime vuonna ennätystä sivuttiin. Jäiden lähdön ja jäätymisen kannalta ratkaiseva selkä on Koljonselkä, joka sijaitsee Näsinneulasta hyvin näkyvän Näsinselän pohjoispuolella.
http://yle.fi/uutiset/nasijarvi_alkaa_olla_jaista_vapaa__koljonselan_jaat_sulanevat_iltaan_mennessa/7925160
Se on selvää, että syksyt ja keväät ovat lämmenneet. Mutta joulu-helmikuun jakson lämpeneminen ja kesäkuun lämpeneminen ei ole niin selkeää. Näyttäisi jopa nuo 4kk kylmentyneen.
Miksi näin monta sanaa lumelle? Eikö se ollutkaan niin, että eskimoilla on monta sanaa lumelle, mutta meillä vaan sana lumi?
Löpö, löpö ja läiskis näille typerille kommenteille, tyhjänpäiväisyyksiä kaikki.:)
Mainitsit kohvajään kohdalla termin teräsjää, mutta sen määritelmä jäi uupumaan.
Täällä lounaissaaristossa maa on ollut valkoinen jo toista viikkoa mutta ensilunta ei ole vieläkään saatu <-1cm. Aika hassua jos sitä ei enempää tulisi niin silloin tilastoissa olisi lumeton talvi?
terve markus olisiko Suomen talvessa tapahtumassa selvempi vallanvaihdos kun 85-87 oli kolme kylmää tammikuuta peräkkäin sen jälkeen oli 22 tammikuusta 19 lauhaa ja kolme kylmää nyt on ollut 10-12 kolme kylmää helmikuuta peräkkäin joten voisiko olla tulossa 22 helmikuusta niin ikään 19 lauhaa. Jos lokakuun auringonpaiste-ennätys vuodelta 1973 rikottiin viime vuonna 1974 kaisaniemen helmikuu oli +0,2 eli toinen samankaltainen talvi luvassa kuin 13-14 sehän oli yhtä lauha kuin 04-05 vain helmikuu ja tammikuu kääntyi ympäri olisikohan tamä 06-07 helmikuu ja tammikuu ympärikäänneetynä. Syksy viimeksi samanlainen 2013 syyskuu nappasi lokakuulta asteen pois ja marraskuu oli asteen lauhempi nyt joulukuu on ottamassa tammikuulta (2014) asteen pois joten kävisikö niin että kevättä kynttelistä (31.1.) ja sää lauhtuisi ensin -1 ja -5 väliin laskiaisen ajaksi sitten lauhtuisi nollaan pariksi viikoksi ja räntää tulisi ja kevät alkaisi 26.2. Tässä ainakin yksi tilasto puolesta Helsinki-Vantaan asemalta
2009-2010 terminen talvi 11.12-26.3
2011-2012 terminen talvi 31.12-10.3
2013-2014 terminen talvi 11.1.-8.2
2015-2016 terminen talvi 27.12-26.2
talvi 11-12 loppui 16 päivää 09-10 talvea aikaisemmin
talvi 15-16 alkoi 16 päivää 13-14 talvea aikaisemmin
talvi 11-12 alkoi 18 päivää 09-10 talvea myöhemmin joten
talvi 15-16 loppuisi 18 päivää 13-14 talvea myöhemmin
terminen kevät alkaisi helmikuun lopussa jos helmikuun sää olisi tyypillinen maaliskuun sää ja maaliskuu olisi n kaksi astetta normaalia lämpimämpi juurikin kuten se oli vuonna 2012