Ilmastonmuutoskeskustelussa putkahtaa välillä esiin termi lämpösaarekeilmiö (Urban Heat Island, UHI). Monet ovat intuitiivisesti oivaltaneet, että kaupunkialueet ovat ympäröivää maaseutua lämpimämpiä. Loogisesti modernin maailman kaupungistuessa ilmakehän lämpötila nousee. Mahtaako tämä seikka olla meteorologien, ja ennen kaikkea ilmastotieteilijöiden tiedossa?
Marraskuun alkaessa on aika luoda lyhyt katsaus menneen kuukauden säähän. Lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista lämpimämpi, kuukauden keskilämpötila oli noin asteen verran tavanomaista korkeampi. Maan pohjoisosassa keskilämpötila oli tavanomaisissa lukemissa, Lapissa oli paikoin jopa normaalia kylmempää.
Lokakuun lämpimin jakso osui kuukauden puoliväliin. Tuolloin Itä-Euroopassa ollut laaja korkeapaine työntyi myös meille ja toi mukanaan lämmintä ilmamassaa. Lokakuun 14. päivä lämpötila kohosi Kruunupyyssä 20,9 asteeseen, kyseessä oli kaikkien aikojen korkein lokakuussa mitattu lämpötila. Poikkeuksellista oli myös ennätyksen ajankohta, yleensä syyspuolen lämpötilaennätyksiä rikotaan kuukauden alkupäivinä sään viilentyessä talvea kohti mentäessä.
YK:n alaisuudessa toimiva kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tänään 8. lokakuuta erikoisraportin nimeltään “Special Report on Global Warming of 1.5°C”. IPCC:n näkyvin työ on ollut perustamisestaan lähtien laajojen Assesment Report -julkaisujen kokoaminen. IPCC ei tutki itse mitään vaan ainoastaan kokoaa yhteen julkaistua tietoa. Viimeisin, viides Assesment Report julkaistiin 2014 ja seuraavaa odotellaan vuonna 2022. IPCC julkaisee välillä myös suppeampia erikoisraportteja, sellaisesta tässäkin on kyse.
Mikä sitten on erikoisraportin sisältö? Lyhyesti sanottuna raportista ei mullistavaa uutta löydy. Esiteolliselta ajalta ilmasto on tämän hetken tiedon mukaan lämmennyt noin asteella, ja tähän mennessä ihmisten ilmakehään syytämät kasvihuonekaasut tulevat aiheuttamaan vielä vähintään puolen asteen lämpötilan nousun. Jatkossa lämpötilan nousu riippuu siitä onnistutaanko kasvihuonepäästöjä vähentämään, ja millä aikataululla. Lämpötila näyttäisi nousevan nykymenolla pari astetta esiteollista aikaa korkeammalle ennen kuin tulevaisuudessa tehtävät päästöleikkaukset alkavat purra, ja tämäkin skenaario on hyvin optimistinen. IPCC:n raportti kertoo oleellisesti sen mitä tapahtuu jos ja kun 1,5 asteen tavoitteesta lipsutaan.
Lue lisää → ”IPCC:n erikoisraportti – ei mitään uutta auringon alla”
Lakkiaisviikonloppu lähestyy, mutta sääennuste on vielä epävarma. Mitä viikonlopun säästä jo tiedetään? Pitääkö juhlaväen varautua sateisiin vai paistaako päivä? Kysymys on nyt kaikkien huulilla. Minä vastaan.
Mitä tiedetään?
Varmaa on, että viikonloppuna on luvassa vaihtelevaa kevätsäätä, ei hellettä. Atlantilla on laaja matalapaineen alue. Lounaisvirtaus kuljettaa sadealueita Suomen yli koilliseen ja sateiden välissä paistaa aurinko. Mutta missä sataa ja missä paistaa?
Lauantaina Suomessa liikkuu sateita. Kaikkialla ei sada, ei ainakaan koko päivää. Sadealueen liike ja ajoitus ratkaisee pelin. Tämän hetkisen ennusteen mukaan Länsi-Suomeen saapuu lauantaina sadealue, joka liikkuu hiljalleen Suomen yli kohti koillista. Länsi-Suomeen sateet leviävät lauantaipäivän aikana, pohjoiseen lauantai-iltana ja idässä lauantai on poutainen. Sadealueen ajoitus on tietenkin vielä epävarma, tilanteen kehitystä kannattaa seurata sääennusteista.
Sateisilla alueilla lämpötila jää hieman 15 asteen alapuolelle. Sään ollessa poutainen lämpötila vaihtelee 15 ja 20 asteen välillä. Lämpimintä on idässä. Jos sateet eivät ennätä Itä-Suomeen vielä iltapäivällä niin Savon ja Karjalan maakunnissa ollaan laajalti parinkymmenen asteen tuntumassa.
Puutarhajuhlat vai ei?
Jos minä suunnittelisin juhlia Länsi- tai Pohjois-Suomessa, niin varaisin sisätilan, jos ei sateiden, niin ainakin lämpötilan vuoksi. Lännessä ja pohjoisessa sateiden todennäköisyys on suurin ja lämpötila jää varmasti 20 asteen alapuolelle. Itä-Suomessa, ainakin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, suunnittelisin pihajuhlat, mutta varautuisin siirtymään sisälle. Ehkä varautuisin kaikkeen, paitsi helteeseen, ja seuraisin ennustetta.
Olen näin marraskuussa törmännyt usein sellaiseen sääilmiöön, että pyörätie tai jalkakäytävä on märkä, mutta edessä oleva silta onkin jäässä. Jää on yllättänyt minut täysin jo muutamaan kertaan. Lämpötila on ollut vielä mukavasti pikkuisen plussan puolella ja kuivaa pyörätietä on ollut mukava kiitää vauhdilla. Sitten on vastassa silta. Niitä on muutamia Helsingistä Espooseenkin polkiessa. Ja ne sillat ovat olleet jäässä. Mitä ihmettä!
Sitä ei auta kuin pitää vauhtia ja polkea sillan yli pysähtymättä ja kääntymättä. Ihmettelin tätä asiaa ääneen täällä Forecassa.
Tässä on lyhyt selitys ilmiölle. Sillat jäähtyvät nopeammin kuin ilma. Vesistöistä nousee kosteutta. Jos sillan lämpötila on pakkasen puolella, niin se jäätyy. Selkeällä säällä lämpötilan ollessa vähän nollan yläpuolella tällaistä ilmiötä kannattaa pitää silmällä.
Kollegani Juha Föhr on kirjoittanut aiemmin mustasta jäästä ja muistakin olomuodoista hiukan pidemmän selvityksen: http://blogi.foreca.fi/2011/09/huurre-kuura-musta-jaa-ja-vahan-olomuotojen-muutoslammoista/
Ja loppuun tiedoksi teille blogin seuraajille. Forecan meteorologeja voi seurata myös Twitterissä @forecasuomi. Ja forecalaisten sääkuvia Instagramissa #forecaweather.
#forecaweather
Kyllä kesällä on mukavaa. Aivan niin mukavaa, että me forecalaiset perustimme Instagram-tilin, johon lataamme kuvia kesästä, sääilmiöistä ja kesänvietosta.
On tosi kivaa katsella kollegoiden kuvia, koska osumme aika harvoin kaikki saman kahvipöydän ääreen kuulumisia vaihtamaan. Meteorologit (kotoisasti metkut) tekevät vuorotyötä. Osa metkuista tekee sääennusteita Maikkarilla, osa Forecan Ruotsin-toimistossa ja loput täällä Forecan toimistossa Espoossa. Instagram-tilin kautta voimme jakaa kesäkokemuksia toisillemme ja vaikka koko maailmalle. Forecan Instagram-tiliä voivat myös muut käydä katsomassa, ja nykytrendejä seuraten kuvia voi käydä myös tykkäämässä.
Forecan Instagram-tilille ladatuista kuvista näkee, kuinka sää vaikuttaa moneen, ja kuinka monelta kantilta säätä voi katsella tai kuvata. Sovimme heti alkuun, että Instagram-tili ei saa täyttyä pelkästään pilvikuvista, vaikka etenkin metkut niistä niin kovin tykkäävät, ja ovathan pilvet tärkeitä säätä ennustettaessakin. No, kyllä sieltä Instagram-tililtä pilviäkin löytyy niin maalta, mereltä kuin ilmasta kuvattuina.
Sosiaalinen media (some) on näinä päivinä kovin tapetilla. Forecaa voi seurata myös Twitterissä ja Facebookissa. Facebookissa aktivoidumme tehokkaammin vasta lomien jälkeen. Tällä hetkellä aika kuluu säitä ennustaessa.
Forecan yli kaksivuotiasta Sään takaa -blogia seuraa säännöllisesti moni uskollinen lukija. Mutta tiedättekö, että Forecalla on blogi myös ruotsin kielellä? Ruotsin-toimistomme metkut kirjoittavat Väderguiden-blogissa myös kiinnostavia sääasioita. Mitkä sääasiat sinua kiinnostavat?
Foreca somessa: Blogit: blogi.foreca.fi ja blogg.foreca.se
Foreca Twitterissä: @forecasuomi
Foreca Facebookissa: Foreca Suomi (suomenkielinen), Foreca Sverige (ruotsinkielinen), Foreca (englanninkielinen)
Ja se Instagram-tili, jossa voi tutustua forecalaiseen kesätunnelmaan: http://instagram.com/forecaweather
Instagramista: Instagram on maksuton kuvien ja videoiden jakamissovellus, jota voi käyttää Apple iOS- ja Android-laitteissa. Käyttäjät voivat ladata kuvia tai videoita palveluun ja jakaa niitä kaverien kanssa. He voivat myös katsoa kaveriensa Instagramissa jakamia julkaisuja, kommentoida niitä ja tykätä niistä. Instagramia voi käyttää myös web-selaimella kuvien katseluun ja Instagram-tilien selailuun. Kuvien ottamista varten tarvitaan kännykkäsovellutukset.
