Olympiapurjehduksesta ja säästä

Julkaistu
Max Salminen ja Martin Gahmberg mitaliseremonian jälkeen.

Palataan vielä olympialaisiin ja purjehdukseen. Suomen olympiapurjehdustiimin meteorologi Martin Gahmberg kertoo, millaista Weymouthissa oli.

Miten helppoa tai vaikeaa sään ennustaminen Weytmouthissa oikeastaan oli?

– Neljä vuotta sitten tuntui, että Weymouth on todella vaikea paikka ennustaa. Tuuliolosuhteet sekä merivirrat muuttuivat nopeasti, eikä meillä ollut lainkaan selvää kuvaa siitä, että miksi ja miten. Tärkeintä on ollut se, mitä neljän vuoden aikana treenileireillä ja kisoissa on opittu. Sitä kautta teimme empiirisiä teorioita erilaisista olosuhteista. Loppujen lopuksi tuntui siltä, että homma oli hyvin hanskassa.

Olympialaisten aikana oli ihan loistava sää. Ennen kisoja oli kokonainen viikko korkeapainetta ja tosi heikkoja tuulia. Mutta kisojen aikana tuulta oli ihan sopivasti ja oli kuitenkin suhteellisen aurinkoista. Eli sää ei ollutkaan ihan sitä tyypillistä Englannin perussäätä sateineen ja tuulineen.

Kuinka hyvin sääennustemallit pitävät paikkansa? 

– Useimmiten suhteellisen hyvin. Kisojen aikana oli vain muutama aika vaikeasti ennustettava päivä. Tärkeintä oli oma kokemus siitä,  että miten tuulet käyttäytyvät pienessä mittakaavassa eri olosuhteissa yhdistettynä säämallien ennustuksiin, koska ratapurjehduskisat käydään pienellä alueella.

Se, että meillä oli käytössä ”oma” Foreca-malli antoi kyllä lisää itseluottamusta sekä minulle että purjehtijoille. Tykkään käyttää mahdollisimman montaa eri mallia, joten oli tosi hyvä, että käytössäni oli myös Foreca-ETA sekä ECMWF -malli, jotka ovat stabiileja ja luotettavia sääennustemalleja.

Miten tai missä tilanteessa sääennustamisesta ja etenkin sinun ammattitaidosta oli eniten hyötyä?

– Koska olen itse ollut kilpapurjehtija ja olen valmentanut täysipäiväsesti, niin tiedän hieman paremmin minkälaista tietoa kannattaa kertoa purjehtijoille ja mitä taas valmentajille. Kerroin usein tarkemmat ennusteet valmentajille ja jotain vinkkejä urheilijoille. Näin valmentajat saattoivat tuntemuksensa perusteella valita mitä, miten ja milloin kertovat säästä urheilijalleen.

Martinin omat valmennettavat (ruotsalaiset Fredrik Lööf ja Max Salminen) osallistuivat olympilaisissa Star-luokkaan. Miten sinun omat valmennettavat pärjäsivät?

– He voittivat kultaa! Valmensin Fredrik Lööfiä ja Max Salmista vesillä viimeiseen treenipäivään saakka. Amerikkalainen Mark Ivey oli kisojen aikana valmentajana. Suunnittelin myös kisapurjeet, jotka valmistettiin Suomessa. Eli ihan superloistava kisa!

Tuuli Petäjän mitalijuhlaa, Martin oikealla vihreässä pipossa.

Lisää aiheesta:

http://www.iltasanomat.fi/purjehdus/art-1288489573060.html

http://www.iltalehti.fi/lontoon-olympialaiset-2012/201208070165559_ol.shtml

http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-1288488411592.html

http://www.iltasanomat.fi/purjehdus/art-1288489373113.html

http://m.ilkka.fi/mielipide/pääkirjoitus/saatiedot-ja-sauna-hopeiset-aseet-1.1236548

Forecan säätä olympiavesillä

Julkaistu
Laser Radial taustalla Portland, saari Weymouthin edustalla. Kuva: Martin Gahmberg

Suomen purjehdusjoukkueen meteorologin Martin Gahmbergin päivä olympialaisissa alkaa aamulla ennen kello kuutta. Alkajaisiksi hän tekee ennusteet säästä sekä merivirroista ja lähettää ne sähköpostitse purjehtijoille ja heidän valmentajilleen. Hän myös printtaa ennusteet aamuista sääbriiffiä varten. Siihen osallistuvat vain valmentajat, jotka sitten vievät viestin eteenpäin valmennettavilleen. Lontoon olympialaiset ovat Martinille kolmannet.

Myös Forecalle kisat ovat kolmas kerta Suomen purjehdusjoukkueen mukana. Forecan meteorologi ennusti säätä vuoden 2000 joukkueelle Sydneyssä, ja kultaa tuli Thomas Johanssonille ja Jyrki Järvelle 49er-luokassa. Forecan ennusteita käytettiin Kreikassa vuonna 2004 ja nyt taas Lontoon olympialaisissa.

Purjehdustiimien meteorologit saavat sääennustemalleja monista ilmaisista lähteistä. Niiden lisäksi meteorologit voivat käyttää ns. kaupallisia sääennustemalleja. Esimerkiksi Foreca räätälöi Foreca-ETA-malliaan Weymouthin alueelle, jossa Lontoon olympiakisojen purjehduskilpailut pidetään.

Foreca-ETA-säämallidataa on käytetty muuallakin kuin olympialaisissa. Volvo Ocean Race -maailmanympäryspurjehduskisoissa 2001-2002 Forecan mallidataa käytti SEB-tiimi. Tuolloin Foreca laski Foreca-ETA-mallia jokaiseen lähtösatamaan aina viisi päivää eteenpäin. Legeillä eli matkan aikana kaikkien tiimien piti käyttää samaa säädataa, mutta vielä viisi minuuttia ennen lähtöä kaiken mahdollisen säätiedon käyttäminen oli sallittua.

Myös olympialaisissa kaikilla tiimeillä on käytössä samat ilmaiset sääennustemallit. ”On todella hyvä, että meillä on käytössä myös jotain ihan omaa”, Martin Gahmbergin perustelee Foreca-ETA -mallin käyttöä purjehduskisoissa. ”Etenkin, kun mallidata tulee luotettavasta lähteestä eli Forecasta.” Martinilla on myös toinen syy pitää Forecan sääennusteista. Hän on ollut 2000-luvun alkupuolella Forecassa töissä.

Martinin päivä ei pääty aamun sääbriiffiin valmentajien kanssa. Vaikka kisan aikana ei voi välittää kilpailijoille uutta tietoa, niin meteorologi voi päivittää sää- ja merivirtaustietoja niille kilpailijoille, joiden kisa alkaa myöhemmin päivällä. Kaikissa kilpaveneissä on GPS-laitteet, joten oman tiimin menestystä ja taktisia kuvioita on helppo seurata rannalta tietokone apuna.

”Sään ennustamisessa kaiken A ja O on kokemus,” kertoo Martin. ”Kun on käytössä monta sääennustemallia ja kaikki näyttävät hiukan eri tuloksia, niin vain kokemuksella tietää, mikä ennustemalli toimii parhaiten missäkin säätilanteessa.”

Suomen purjehdusolympiajoukkue, Martin Gahmberg keskellä (tumma tukka ja parta). Kuva: Vesa Koivunen/SPV

Olympiapurjehdukset alkavat Weymouthissa 29. heinäkuuta. Foreca toivottaa Suomen purjehdusjoukkueelle hyviä tuulia ja menestystä!

Forecan sää turkulaisissa aamiaispöydissä

Julkaistu
Tämän päivän sää Turun Sanomissa.

Viime marraskuussa kirjoitin, kuinka göteborgilaiset voivat lukea Forecan säätiedot omasta lehdestään Göteborgs-Postenista.

Vuoden vaihteen jälkeen Forecan sääennusteet ovat luettavissa myös Turun Sanomista, sekä lehdestä että nettisivuilta. Samalla myös TS-yhtymän muut lehdet ovat ottaneet sivuilleen Forecan sääpalvelut.

Vaikka ei lehtiä lukisikaan, niin Forecan sään voi myös kuulla Auran Aalloilla ja Radio Melodian kanavilla. Ja muutaman viikon sisällä Forecan sääennusteet ovat nähtävissä myös Turku TV:ssä.

 

Säätä lentäjille jo yli kymmenen vuotta

Julkaistu
Ossi Korhonen, Finavian päämeteorologi ja "lentojätkä" välitankkauksella matkalla Inarista Porvooseen joskus keväällä. Kuva: "lentojätkän" kaveri

Joskus on kiva pysähtyä ja  katsoa hiukan taaksepäin: mitä onkaan saatu aikaan. Forecan ja Finavian (entinen Ilmailulaitos) yhteistyö on jatkunut jo yli 11 vuotta.

Vuonna 2000 Foreca avasi lentosääpalvelun harrastajalentäjien käyttöön. Nettisääpalvelu oli Euroopan ensimmäisiä. Vain Yhdysvalloissa löytyi jo silloin lentosäät netistä. Ennen nettipalvelua lentäjät olivat joko soittaneet lennonneuvontaan lentokentille tai seuranneet lentosääennusteita teksti-tv:stä. Teksti-tv:n lentosääpalvelu oli silloin hyvin edistyksellinen.

Lentäjien nettisääpalvelu oli alusta alkaen käytettävissä myös mobiilisti esimerkiksi silloisilla PDA-laitteilla ja nykyisin tietenkin kännykällä. Tämä mobiilius on helpottanut etenkin korpikentille laskeutuvien ja lähtevien lentäjien lentosuunnitelman tekoa.

Sääpalvelussa on lentäjien käyttämiä erikoissäätietoja: tuulia eri korkeuksille, havaintoja ja ennusteita eri muotoisina. Ajan mittaan palvelua on modernisoitu ja säätuotteita lisätty.  Uusimpana asiana palveluun on lisätty linkki Lontoon VAAC-keskuksen  (Volcanic Ash Advisory Center) tuhkasääennusteisiin.

Finavian lentosääpalvelu on suljettu palvelu ja tarkoitettu vain lentäjille. Käyttäjätunnukset  palveluun saa rekisteröityessään. Rekisteröitymiseen tarvitaan lentolupakirja.

Säätä afrikkalaisiin radioihin ja kännyköihin

Julkaistu
Paikallisen radion johtaja studiossa, kuva Farmer Voice Radio

Phillip vetää pientä paikallista radioasemaa Malawin maaseudulla. Radioasema kuuluu Farmer Voice Radio -ryhmään (FVR), jonka radio-ohjelmat on suunnattu maanviljelijöille.  Nämä radioasemat ovat usein hyvin pieniä. Kuuluvuusalue saattaa kattaa vain yhden laakson.

Radio-ohjelmissa kerrotaan maanviljelijöitä kiinnostavista asioista kuten lannoitteista, eri viljalajeista ynnä muusta kuulijoiden omilla kielillä. Osaa kielistä puhutaan vain pienillä alueilla, ja joistain kielistä ei ole lainkaan kirjoitettua versiota.  Phillip on nykyisin myös paikallinen säämies, koska radiossa kerrotaan myös sääennusteet.

Miten on sitten mahdollista tehdä sääennusteita ja muita maanviljelijöitä kiinnostavia asioita niin monille kielille?  Ratkaisun takana on INSEADin professori Phil Parker. Hän on yhteistyössä yliopistojen kanssa kehittänyt algoritmin, jonka avulla raakadata muuntuu eri kielille. Tällaistä raakadataa ovat myös XML-tekstitiedot, jossa muodossa Forecan sääennusteet lähtevät eteenpäin päätyäkseen lopulta eri kielillä afrikkalaisten FVR-radioiden ohjelmiin. Raakadatan säätermejä täytyy hiukan muokata. Siinä auttaa afrikkalaisiin kieliin erikoistunut tiimi.

Kääntämisessä on haasteita. Osa kuulijoista ei ole koskaan aikaisemmin kuullut sääennusteita, joten 20 astetta Celsiusta ei kerro heille mitään. Tällaisissä tapauksissa käytetään esimerkiksi juuri lämpötilan kuvaamiseen sanoja lämmin, kuuma, hyvin kuuma.

Projekti on Bill and Melinda Gates -rahaston rahoittama. Tällä hetkellä Farmer Voice Radio toimii Malawissa, Ugandassa ja Keniassa. Radio-ohjelmia ja niihin liittyviä mobiilipalveluita on tarkoitus seuraavaksi toimittaa muihin Afrikan maihin ja ehkä myöhemmin myös Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan.

Mutta takaisin Phillipiin. Saimme Phillipilta Malawista viestin, jonka mukaan sääennusteet ovat saaneet hyvän vastaanoton maanviljelijöiltä ja muiltakin kuulijoilta. Ja kun Phillip kulkee kylän raitilla, niin ohikulkijat pysäyttävät hänet ja kysyvät: ”Mikä on nyt lämpötila?”. Phillip vastaa, että 17 astetta lämmintä.

Lisätietoja:

Professor Philip M. Parker, INSEAD

Farmer Voice Radio

Bill and Melinda Gates Foundation

 

 

 

Kuinka usein Forecan sääennusteet päivittyvät?

Julkaistu

Säämalleissa maapallo mallinnetaan kolmiulotteisena hilaruudukkona. Kuva: NOAA

Kaikki sääennusteet pohjautuvat tietokonemalleihin. Mallit tuottavat ennusteita kahdesta neljään kertaan päivässä. Tietokonemallit eri puolille maailmaa päivittyvät eri vuorokaudenaikoina. Foreca käyttää ennusteita laatiessaan useita malleja, joten ennusteiden päivitystahti vaihtelee sen mukaan, mihin päin maailmaa ennustetaan ja kuinka pitkästä ennusteesta on kyse.

Suurin osa Forecan tuottamista ennusteista päivittyy kolme kertaa vuorokaudessa. Meteorologit täydentävät mallien tuottamia ennusteita ja voivat tarvittaessa muuttaa ennustetta montakin kertaa päivässä.

Eripituisten ennusteiden tekemiseen käytetään hiukan eri menetelmiä. Lyhyet, parin päivän ennusteet ovat tarkimpia, eivätkä ne yleensä muutu päivityksissä paljoakaan.

Kymmeneen vuorokauteen yltävät pitkät ennusteet taas saattavat vaihdella huomattavasti, jopa kaksi kertaa vuorokaudessa.  Tämä johtuu siitä, että säätä ennustettaessa pitää ottaa huomioon koko maapallon säätila. Pienikin muutos nykyisessä säässä jossain päin maailmaa saattaa muuttaa maapallon toisella puolella olevan paikan pitkän ennusteen täysin päinvastaiseksi. Esimerkiksi sade voi siirtyä toiselle päivälle tai sadealue siirtyä tuhansia kilometrejä.

Sääparametritkin saattavat päivittyä hieman eri tahtiin. Joidenkin alueiden lämpötilaennusteita päivitetään jopa tunnin välein. Ennusteita kannattaakin seurata useita kertoja päivässä.

Täsmäsääennusteen lisäksi ennusteen kehittymistä voi seurata sääkartoilta. Lämpötila-, sade-, pilvisyys- ja ilmanpainekartat laajentavat käsitystä tulevasta säätilasta. Esimerkiksi sadealue saattaa liipata hyvinkin läheltä kotikaupunkia, vaikka Täsmäsääennusteessa ei näkyisikään pisaroita. Sadetutka on hyvin hyödyllinen lähiajan sateen arvioimisessa. Ja aina voi soittaa Forecan Meteorologille numeroon 0600 – 411 411.