Märkä asfaltti, jäinen silta

Julkaistu
Mustaa jäätä. Kuva Forecan Instagram-tililtä: #forecaweather.
Mustaa jäätä. Kuva Forecan Instagram-tililtä: #forecaweather.

Olen näin marraskuussa törmännyt usein sellaiseen sääilmiöön, että pyörätie tai jalkakäytävä on märkä, mutta edessä oleva silta onkin jäässä. Jää on yllättänyt minut täysin jo muutamaan kertaan. Lämpötila on ollut vielä mukavasti pikkuisen plussan puolella ja kuivaa pyörätietä on ollut mukava kiitää vauhdilla. Sitten on vastassa silta. Niitä on muutamia Helsingistä Espooseenkin polkiessa. Ja ne sillat ovat olleet jäässä. Mitä ihmettä!

Sitä ei auta kuin pitää vauhtia ja polkea sillan yli pysähtymättä ja kääntymättä. Ihmettelin tätä asiaa ääneen täällä Forecassa.

Tässä on lyhyt selitys ilmiölle. Sillat jäähtyvät nopeammin kuin ilma. Vesistöistä nousee kosteutta. Jos sillan lämpötila on pakkasen puolella, niin se jäätyy. Selkeällä säällä lämpötilan ollessa vähän nollan yläpuolella tällaistä ilmiötä kannattaa pitää silmällä.

Kollegani Juha Föhr on kirjoittanut aiemmin mustasta jäästä ja muistakin olomuodoista hiukan pidemmän selvityksen: http://blogi.foreca.fi/2011/09/huurre-kuura-musta-jaa-ja-vahan-olomuotojen-muutoslammoista/

Ja loppuun tiedoksi teille blogin seuraajille. Forecan meteorologeja voi seurata myös Twitterissä @forecasuomi. Ja forecalaisten sääkuvia Instagramissa #forecaweather.

5 vastausta artikkeliin “Märkä asfaltti, jäinen silta”

  1. ”Sillat jäähtyvät nopeammin kuin ilma.”

    Mikä niitä siltoja jäähdyttää pakkasen puolelle, jos ilma on plussan puolella?

  2. Jos olen ymmärtänyt oikein, sillat jäähtyvät maanpintaa ja ilmaa enemmän vain selkeällä ilmalla, kun aurinko ei ole taivaalla, ainakaan niin korkealla että sen säteily lämmittäisi. Ilmiö johtuu lämmön säteilemisestä avaruuteen. Maaperässä oleva lämpö johtuu maan (ja tien) pintaan ja estää jonkin aikaa pintaa pakastumasta, mutta sillassa ei ole niin paljon lämpöä varastoituneena, että sen pinta pysyisi yhtä hyvin suojassa jäätymiseltä.

    Moni on huomannut, että avoimesti taivaan alla olevan auton ikkunat menevät selkeänä yönä jäähän (kuura taitaa olla oikea sana), vaikka samalla korkeudella olevien lämpömittareiden mukaan ilman lämpötila ei ole käynyt pakkasen puolella vaan on ollut vain lähellä nollaa. Tämä johtuu käsittääkseni tuosta samasta lämmön säteilemisestä avaruuteen. Lämpöä säteilee kiinteiltä pinnoilta enemmän kuin ilmasta, käsittääkseni koska ilma varastoi lämpöä paremmin (?).

    Jos olen ymmärtänyt oikein, pinnan jäätyminen kylmentää sitä kappaletta, jonka pinta se on, ja lämmittää viereistä ilmaa. Siten ilman lämpötilan meno pakkasen puolelle ei olisi ainakaan tyynellä ilmalla tasanopeaa vaan hidastuu nollan tienoilla pintojen jäätymisestä vapautuvan lämmön vuoksi (näin oletan, tarkentakaa jotka tiedätte).

    Silloin kun maanpinta on mennyt edellä mainitun ulossäteilyn vuoksi kuuraan, tiheiden puiden ja katosten alla ei ole kuuraa – siksi auton pintakin pysyy kuurattomana pelkän katoksen alla! Tuota ilmiötä ihmettelin pitkään, kunnes tajusin sen syntymekanismin. Kyse ei siis ole pikkupakkasilman sisältämän alijäähtyneen veden jäätymisestä mihin tahansa pintaan, vaan lämpötilaltaan plussan puolella olevan ilman sisältämän kosteuden jäätymisestä niihin pintoihin jotka menevät pakkasen puolelle.

  3. Joo, lämmönsiirtymisen epätasapainostahan tuossa on kyse. Ilma säteilee vähemmän alaspäin siltaan kuin silta ylös korkeuksiin ja tyynellä ilman ja kiintän kappaleen välillä lämpöä johtuu vähemmän.

    Autokatoksessa ei tätä säteilyepätasapainoa esiinny, koska katos säteilee autoon saman verran kuin auto katokseen.

    Mutta mainittakoon myös, että ilma ei varastoi lämpöä kiinteitä paremmin. Vaikka ilman ominaislämpökapasiteetti onkin vaikka yli kaksi kertaa suurempi kuin, niin pitää muistaa, että se on painoon nähden. Tilavuuten nähden raudan tai veden tilavuuslämpökapasiteetti on tuhansia kertoja suurempi kuin ilman.

    Korjataan vielä, että jäätyminen luovuttaa lämpöä. Tässä tapauksessa se on juuri tuota karkaavaa säteilyä. Säteilyvuo vie säteilevää kappaletta pakkasen puolelle ja ilmasta kosteutta alkaa kerääntyä kuuraksi pintaan.

    1. Kiitos ystävällishenkisistä korjauksista! Näin itse kukin opimme parhaiten.

      Tosiaankin, ilma itsessään ei varastoi lämpöä mainittavasti, toisin kuin vaikkapa sadepilvet, jolloin lämpö kulkee veden mukana tosi tehokkaasti.

      Ilmeisesti ilman meneminen pakkasen puolelle tapahtuukin suoraviivaisemmin kuin kuvittelin, eli jäätyessä lämpö karkaa maanpinnalta tai vedestä enemmänkin säteilynä kuin johtumisena ilmaan. Minua harhautti Tiina Asulan kirjoituksen linkkinä olevan kirjoituksen tämä kommentti: ”Samoin jää kaipaamaan tiettyä syventymistä asiaan. Kuten valtavaa energiamäärää kun mennään nolla-asteisesta vedestä nolla-asteiseen jäähän, ja kuinka tämä vaikuttaa ilman lämpötilaan vesistöjen lähellä etenkin keväisin ja syksyisin.”

  4. Jos silta on suora, kandee mennä reilusti rasakka vauhtia. Hyrrävoimat etc. Jos silta ei ole suora, suosittelen renkaiden vaihtamista tieliikennesääntöjen mukaisiksi. Muutoinkin. Nasta toimii talvella, myös polkupyörässä. Hyvin.

    Samoin tapahtuu ilman lauhtuessa pakkasesta suojan puolelle. Muualla kosteaa elipitävää, sillan kohdalla pluikasta. Ranteet ja muut luut säilyy, kun ajattelee kelin mukaan. Ja saa oikeasti raikasta ilmaa! Talvipyöräily on varustautumiskysymys. Ja kivaa

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.