Mennyt lokakuu oli keskimääräistä lokakuuta kylmempi. Sää oli vaihtelevaa ja Suomi oli ajoittain jakautunut jyrkästi kahtia. Etelässä oli välillä lauhaa, osaan Lappia saapui jo täysi talvi. Kuun loppua kohti talvinen sää levisi kohti etelää.
Maan etelä- ja keskiosan leudot säät vaihtuvat talvisempaan säähän kahden myrskyn saattelemana. Pohjois-Lapissa voi viikonlopun jälkeen olla paikoin jopa puolen metrin lumihankia.
Tuulet voimistuvat tämän hetken ennusteen mukaan myrskyksi sekä perjantaina että uudelleen lauantaina. Edessä on siis kaksi myrskyä – perjantain ja lauantain vastaisen yön myrsky vaikuttaa eniten länsirannikolla ja maan keskiosassa, lauantain toinen myrsky puolestaan etelässä.
Lue lisää → ”Loppuviikolla kaksi myrskyä, Pohjois-Lappiin 30–40 senttiä lunta”Sää kylmenee loppuviikon aikana. Öisin pakkasia voi olla selkeillä alueilla eteläistä Suomea myöten. Etenkin itään on tulossa lumisateita, mutta sateet voivat olla räntää tai lunta paikoin ja ajoittain muuallakin.
Pakkasyöt yleistyvät koko maassa ja päivälämpötilat jäävät lähipäivinä maan eteläosaa myöten vain vähän plussan puolelle, enimmillään noin viiden asteen vaiheille. Sää onkin loppuviikolla suuressa osassa maata 5–8 astetta ajankohdan keskimääräistä kylmempää, Lapissa 2–4 astetta.
Read moreSyyskuussa mitattiin Suomen mittaushistorian toiseksi myöhäisin hellepäivä, kun 10. syyskuuta lämpötila nousi korkeimmillaan 26,2 asteeseen. Se oli samalla kuukauden korkein lämpötila. Yhteensä syyskuussa oli kolme hellepäivää. Tämä lukema yltää tilastoissa syyskuisten hellepäivien jaetulle kolmannelle sijalle. Kuun loppupuoliskolla pakkasia oli ajoittain etelässä asti ja Pohjois-Lappiin saatiin ensilumi. Sadetta tuli etenkin maan länsi- ja lounaisosassa reilusti, paikoin jopa yli kaksinkertainen määrä syyskuun keskimääräiseen verrattuna. Maailmalla hurrikaani Dorian runteli Bahamaa, Espanjassa rankkasateet aiheuttivat pahoja tulvia.
Syyskuu oli Suomessa keskilämpötilaltaan maan eteläosassa sekä pohjoisessa asteen verran keskimääräistä lämpimämpi ja maan keskivaiheilla keskiarvon tuntumassa.
Kesä oli laajalti harvinaisen viileä maan etelä- ja keskiosassa eli näin viileä kesä-elokuu koetaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Kesän keskilämpötila oli monin paikoin yli asteen keskimääräistä viileämpi, selviää Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastoista.
Tunnusomaista tälle kesälle oli pilvisyys. Pitkiä korkeapainejaksoja ei juuri ollut. Sen sijaan Suomi on ollut monesti Eurooppaa halkovan suihkuvirtauksen alla tai sen pohjoisella kylmemmällä puolella, kun taas eteläisessä Euroopassa on paahduttu hyvin korkeissa lämpötiloissa.
– Ollaan oltu matalapaineiden reitillä oikeastaan ihan jatkuvasti. Matalapaineet ovat vetäneet mukanaan tavallista useammin kylmän ilman pohjoisesta ja stratocumulus-lautan eli tasaisen pilvilautan. Yleensähän kesän pilvet ovat enemmän kumpu- ja kuuropilviä. Tämä on ollut hankala kesä ennustaa, koska kesällä kun ollaan matalapaineiden reitillä, niin ennustettavuus on yleensä parhaimmillaankin vain lähellä kahta vuorokautta, toteaa Forecan ja MTV Uutisten meteorologi Pekka Pouta.
Hellepäiviä noin puolet keskimääräisestä
Kesän aikana Suomessa oli 19 hellepäiväksi luokiteltua päivää. Tämä on selvästi alle keskimääräisen lukeman, joka on noin 36 hellepäivää. Päivä päätyy tilastoihin hellepäiväksi, kun jossain päin Suomea mitataan vähintään 25,1 astetta.
Tänä vuonna toukokuussa hellepäiviä oli yksi, kesäkuussa kuusi, heinäkuussa kymmenen ja elokuussa vain kaksi. Tilastojen mukaan jossain päin Suomea hellettä on keskimäärin toukokuussa kolmena, kesäkuussa kahdeksana, heinäkuussa kuutenatoista, elokuussa yhdeksänä ja syyskuussa alle yhtenä päivänä.
Vuodesta 1961 lähtien hellepäiviä on ollut tätä vuotta vähemmän vain neljänä kesänä ja vuonna 2015 saman verran kuin tänä vuonna. Vähiten hellepäiviä on ollut vuonna 1962, vain kolme kappaletta. Eniten hellepäiviä on ollut vuonna 2002, peräti 65 kappaletta. Viime vuonna hellepäiviä oli yhteensä 35. Teoriassa helle on mahdollista vielä syyskuussakin, mutta nyt sellaista ei tämän hetken ennusteiden mukaan ole näkyvissä.
Tämän kesän hellepäiville tyypillistä oli, että hellettä oli usein melko pienillä alueilla ja vain muutamilla havaintoasemilla. Pisimmillään hellettä oli viitenä päivänä peräkkäin, kun Pohjois-Suomessa koettiin lämpimiä päiviä heinäkuun lopussa. Maan pohjoisosa saikin tänä vuonna hyvin osansa lämmöstä, sillä siellä mitattiin maan korkein hellehuippu kahtenatoista päivänä kesän yhteensä yhdeksästätoista hellepäivästä.
Kesän korkein lukema 27,6 astetta mitattiin Utsjoella – taas
Tämän kesän korkeimman lämpötilan haltija oli pitkään Hämeenlinna, kun 19. toukokuuta Hämeenlinnan Lammilla oli 27,0 astetta. Kesäkuussa ei näihin lukemiin päästy kertaakaan ja vasta heinäkuun lopulla pohjoiseen yltänyt lämpö rikkoi toukokuun lukeman. Kesän korkein lämpötila mitattiin lopulta Utsjoen Kevolla 28. heinäkuuta, 27,6 astetta. Tämä on matalin kesän ylin lämpötila sitten vuoden 1976, kertoo Ilmatieteen laitos. Myös viime kesän korkein lukema mitattiin Utsjoen Kevolla, kun siellä oli 23. heinäkuuta 2016 29,1 astetta. Tätä ennen alle 30 asteeseen oli jääty viimeksi vuosina 2008 ja 2009.
Kiira oli kesän kovin rajuilma
Ukkosia tänä kesänä on ollut vähänlaisesti, mutta kesän kovin ukkosmyräkkä koettiin Kiiran nimipäivänä 12. elokuuta. Kiira-rajuilma koetteli pahiten maan eteläosaa ja etenkin Uuttamaata. Kovimmat puuskat olivat noin 30 m/s ja salamointi intensiivistä.
Myräkkä kaatoi puuta muun muassa Helsingissä.
– Kiira oli aika tyypillinen ukkosrintama, johon liittyi paikallisia syöksyvirtauksia. Tuhot vaihtelivat paljon paikallisesti. Näitä tällaisia on suunnilleen joka vuosi Suomen päällä, mutta harvemmin ne sattuvat näin isoon kaupunkiin, sanoo Pekka Pouta.
Kesän sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua.
