Jatkamme blogin päivittämistä osoitteessa www.foreca.fi/meteorologilta
Tyyntä ennen myrskyä!
Keskiviikon ennustekarttojen tulkitseminen saa meteorologin vakavaksi: Suomea lähestyy pienikokoinen mutta raivokkaan näköinen matalapaine, joka on saavuttamassa myrskyn voiman. On mahdollista, että eteläisillä merialueilla koetaan jopa hirmumyrskyn voimalla puhaltavia puuskatuulia ja paikoin mantereenkin puolella tuuli yltyy puuskissa myrskylukemiin. Keskiseen Suomeen on tiedossa hyvin hankalaa ajokeliä lumipyryn myötä, sähkökatkotkin ovat mahdollisia.
Suomen talvi tarjoilee lukuisia mystisiä ilmiöitä. Esa-Pekka Isomursu onnistui vangitsemaan ehkä yhden näyttävimmistä: kuun ympärillä oleva kehä, joka lasketaan ilmakehän optisiin ilmiöihin.
Foreca julkaisee Instagramissa ja muuallakin sosiaalisessa mediassa ajankohtaisia sää- ja luontoaiheisia kuvia, voit merkitä omasi #forecasuomi -merkinnällä Instagramissa.
Dramaattista säätä riittää tätä kirjoittaessani keskiviikkona 11.12. Suomessa myrskyää ja sadetta tulee kaikissa olomuodoissa, Islannissa tuuli puhalsi aamuyöllä lähes hirmumyrskylukemissa ja lunta on ennustettu satavan tänään sinne jopa metrin verran.
Kaikki tämä liittyy samaan suursääilmiöön: Islannin ja Norjan välille on asettunut syvä ja laaja matalapaineen keskus, johon liittyvät sääilmiöt tuntuvat sekä Länsi- että Pohjois-Euroopassa.
Miten sää kehittyy tästä eteenpäin? Sataako lunta vai vettä? Siitä tässä blogitekstissä!
Atlantin myrskyrata on nyt aktivoitunut toden teolla: sunnuntain ärhäkkä matalapaine toi Ranskaan ja Britteinsaarille hirmumyrskypuuskia ja lisää metakkaa tulee perästä. Keskiviikkona tuuli yltyy myrskylukemiin myös Suomen merialueilla. Voimakkaat tuulet nostattavat meille etelästä sen verran lämmintä ilmaa, että lumiraja vetäytyy yhä vain pohjoisemmas. Kun kurkkasin ennusteita tämän viikon yli, näyttäisi todellakin siltä, että ei tule talvea etelään. Atlantin matalapaineet jylläävät lähitulevaisuudessa sen verran vahvoina, ettei kylmää ilmaa pääse lurahtamaan meille mistään kolosta.
Britteinsaarilla, Ranskassa ja osassa Norjaa tuuli yltyi sunnuntain aikana puuskissa hirmumyrskyn voimaan eli yli 33 m/s. Lisää puhuria tulee perästä, keskiviikkona on sitten Suomen vuoro.
Joulukuiset myrskyt eivät ole mitenkään harvinainen ilmiö, sillä elämme juuri nyt vuoden myrskyisintä aikaa. Lämpötilaerot tropiikin ja napa-alueen välillä ovat kärjistyneet ja siihen välille syntyy voimakkaita matalapaineita, joiden tehtävänä on tasoittaa eri leveysasteiden välisiä lämpötilaeroja siirtämällä kylmää ilmaa kohti etelää ja lämmintä kohti pohjoista.
Tiistaiaamuna eteläsuomalaisia odottaa todennäköisesti valkea yllätys, kun sää kylmenee sadealueen väistymisen myötä ja viimeiset sateet muuttuvat etelärannikollakin lumeksi. Tiistai onkin kylmä ja osin selkeä pakkaspäivä koko maassa – enpä tiedä, milloin seuraavan kerran vastaavaa koetaan.
Jo keskiviikon vastaisena yönä lauha lounaistuuli voimistuu ja iltapäivään mennessä se puhkuu myrskylukemissa laajalti läntisillä merialueilla. Paikoin rannikkoalueillakin tuulen puuskat voivat yltyä myrskylukemiin ja aiheuttaa pientä paikallista tuulivahinkoa varsinkin alueilla, missä maa ei ole roudassa.
Myöhemmin keskiviikon aikana Lappiin leviää lumipyry, etelämmäs hajanaisia vesi- ja räntäsateita. Näiden sateiden myötä etelän tilapäiselle lumipeitteelle voi heittää hyvästit. Jatkossa sateet tulevat osin vetenä myös maan keskiosassa saakka.
Hyvää 102. itsenäisyyspäivää, Suomi! Olemme selvinneet läpi repaleisen lokakuun ja harmaan marraskuun: tasan kahden viikon ja kahden päivän päästä päivä on lyhimmillään ja tämän jälkeen lähtölaskenta kohti valoisampia aikoja alkaa. Sitä ennen säätyyppi meillä näyttää kuitenkin kehittyvän myrskyisämpään suuntaan, ja ensi viikon matalapaineissa piileekin myrskypotentiaalia. Tuulituhotkaan eivät ole poissuljettuja tässä asetelmassa.
Seuraava pieni matalapaineen keskus lähestyy Suomea huomiseksi tuoden mukanaan eteläiseen Suomeen vesisateita, maan keskivaiheilla sateet tulevat myös lumena ja räntänä. Matalapaineen jälkipuolella sää kuitenkin selkenee ja osassa maata myös pakastuu, joten sunnuntaiaamuna tienpinnat voivat olla liukkaita. Sunnuntaista onkin kiistatta tulossa yksi tämän viikon hienoimmista ulkoilupäivistä, kun luoteistuuli luutii taivasta puhtaammaksi lännestä alkaen ja karkottaa sateet Suomen päältä.
Seuraava sadealue tekee kuitenkin jo tuloaan maanantain vastaisena yönä – etelässä olomuoto on jälleen vettä tai räntää, joten talvi ei ainakaan vielä pääse kiristämään otettaan. Maan keski- ja pohjoisvaiheilla maanantai on lumipyrypäivä ja varsinkin Kainuun ja Koillismaan suunnalle lunta voi pyryttää 10-20 senttiä.
Maanantain aikana myös tuulet voimistuvat ja merialueilla käydään ainakin puuskissa myrskylukemissa, mantereenkin puolella puuskat yltynevät koviksi.
Julkaisemme tiistaisin Forecan etusivulla Euroopan keskuksen (ECMWF) malliin pohjautuvan pitkän ajan sääennusteen, joka kertoo tulevan neljän viikon lämpötila- ja sademääräpoikkeamista Euroopan alueella. Vaikka tämän hetkinen ennuste yltääkin jo joulupyhien yli, ei yksittäisen päivän, kuten esimerkiksi jouluaaton, säästä voida pitkän ajan ennusteen perusteella vetää johtopäätöksiä.
Mitä kauemmas päiväntasaajasta kivutaan kohti napa-alueita, sen haastavammaksi sään ennustaminen käy. Esimerkiksi Suomen leveysasteilla sään luontainen vaihtuvuus on erittäin suurta ja ilmakehä toimii kaoottisesti. Sään suuri vaihtuvuus selittyy meillä sillä, että kuulumme väli-ilmastoon, jossa on piirteitä sekä Atlantin merellisestä että Venäjän mantereisesta ilmastosta. Atlantin matalapaineiden reitille kuuluminen tuo säähämme paljon vaihtelua.
Alueilla, missä esiintyy pitkäkestoisia paikallaan pysyviä korkeapaineita, sään ennustettavuus pidemmälläkin aikavälillä on helpompaa, koska luontaista vaihtelua on vähemmän. Tropiikissa meriveden lämpötilan vaihtelut ovat suoraan kytköksissä paikalliseen säätilaan: tavanomaista lämpimämmän pintaveden tiedetään liittyvän runsaampiin sateisiin, kun taas viileämpi merivesi altistaa kuivuusjaksoille. Pitkän ajan sääennusteet toimivatkin parhaiten tropiikissa, missä meriveden lämpötilan vaihtelut liittyvät pitkäkestoisiin sääilmiöihin, kuten esimerkiksi El Niño ja La Niña -vaiheisiin.
