Julkaisemme tiistaisin Forecan etusivulla Euroopan keskuksen (ECMWF) malliin pohjautuvan pitkän ajan sääennusteen, joka kertoo tulevan neljän viikon lämpötila- ja sademääräpoikkeamista Euroopan alueella. Vaikka tämän hetkinen ennuste yltääkin jo joulupyhien yli, ei yksittäisen päivän, kuten esimerkiksi jouluaaton, säästä voida pitkän ajan ennusteen perusteella vetää johtopäätöksiä.
Sään ennustaminen vaikeampaa korkeilla leveysasteilla
Mitä kauemmas päiväntasaajasta kivutaan kohti napa-alueita, sen haastavammaksi sään ennustaminen käy. Esimerkiksi Suomen leveysasteilla sään luontainen vaihtuvuus on erittäin suurta ja ilmakehä toimii kaoottisesti. Sään suuri vaihtuvuus selittyy meillä sillä, että kuulumme väli-ilmastoon, jossa on piirteitä sekä Atlantin merellisestä että Venäjän mantereisesta ilmastosta. Atlantin matalapaineiden reitille kuuluminen tuo säähämme paljon vaihtelua.
Alueilla, missä esiintyy pitkäkestoisia paikallaan pysyviä korkeapaineita, sään ennustettavuus pidemmälläkin aikavälillä on helpompaa, koska luontaista vaihtelua on vähemmän. Tropiikissa meriveden lämpötilan vaihtelut ovat suoraan kytköksissä paikalliseen säätilaan: tavanomaista lämpimämmän pintaveden tiedetään liittyvän runsaampiin sateisiin, kun taas viileämpi merivesi altistaa kuivuusjaksoille. Pitkän ajan sääennusteet toimivatkin parhaiten tropiikissa, missä meriveden lämpötilan vaihtelut liittyvät pitkäkestoisiin sääilmiöihin, kuten esimerkiksi El Niño ja La Niña -vaiheisiin.
Mitä pitkän aikavälin sääennuste kertoo – ja mitä se ei kerro?
Nykyajan kuluttajat ovat varsin hyvin valveutuneita pitkän aikavälin sääennusteiden saatavuudesta: enää ei riitä pelkkä viikonloppuennuste – nyt säätilanteen kehitys halutaan tietää jopa usean viikon päähän. Siinä missä vielä aikaisempana vuosikymmenenä saatoimme tyytyä muutaman päivän päähän yltävään sääennusteeseen, nykypäivänä haluamme kurkistaa paljon pidemmälle tulevaisuuteen.
Pitkän ajan sääennusteet – kuten kuukausiennusteet – ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Me Forecalla olemme halunneet vastata kysyntään ja niinpä julkaisemme Euroopan keskuksen malliin pohjautuvan ennusteen tiistaisin nettisivuillamme. Pitkän aikavälin sääennustetta tulkittaessa kannattaa kuitenkin pitää tietyt seikat mielessään:
- Pitkän aikavälin sääennusteissa ei koskaan oteta kantaa yksittäisen päivän säähän.
- Pitkien ennusteiden laskenta ei poikkea lyhyistä ennusteista: tietokoneeseen syötetään säätilanteen lähtöarvot ja tietokone laskee ennusteen halutuksi ajanjaksoksi eteenpäin. Eri ennustemallien välinen vaihtelu johtuu laskentatavassa olevista eroavaisuuksista.
- Kuukausiennusteissa ei tulkita yksityiskohtia vaan kokonaisuutta. Jos esimerkiksi viikkokohtainen lämpötilapoikkeama on tavanomaista lämpimämpään suuntaan, voi todellisuudessa tarkasteluviikkoon mahtua myös muutama kylmä päivä. Viikkokohtaista poikkeamaa laskettaessa huomioidaan seitsemän vuorokauden keskiarvo, jota verrataan ilmastolliseen vertailujaksoon.
- Kuukausiennusteessa kunkin viikon ennustetta verrataan ilmastolliseen keskiarvoon, minkä avulla lasketaan todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään (kylmempään) tai sateisempaan (kuivempaan) säähän.
- Kukin pitkiä ennusteita tuottava taho käyttää omia ilmastollisia vertailujaksoja, jotka eivät välttämättä ole yhteneväisiä esimerkiksi Suomessa käytettyyn viimeisimpään vertailujaksoon (1981-2010).
- Pitkän ajan ennusteet hävittävät sään paikallisuuden, eli esimerkiksi sadealueiden tai matalapaineidenkaan reittiä ei pysty tarkkaan ennustamaan.
- Meteorologit arvioivat pitkien ennusteiden pohjalta synoptisen mittakaavan eli suursäätilan kehitystä. Yksittäisen päivän tai paikkakunnan säätilanteeseen ei voi tämän pohjalta ottaa kantaa.
Tältä näyttää uusi kuukausiennuste
Euroopan keskus ECMWF on juuri julkaissut tuoreimman kuukausiennusteensa, joka yltää jo joulupyhien yli. Kollegani Joanna spekuloi valkean joulun todennäköisyyttä jo aikaisemmassa blogikirjoituksessaan.
Kuukausiennusteen mukaan elämme pian joulukuun lämpimintä hetkeä ja jo ensi viikolla edessä olisi muutos tavanomaista kylmempään suuntaan. Itse asiassa näyttää siltä, että eteläisen Suomen ylle muodostuisi ilmamassojen rajavyöhyke, jota pitkin kulkee matalapaineita sateineen ja lämpimin ilma jää Suomen eteläpuolelle. Tässä skenaariossa suuressa osassa Suomea olisi ensi viikolla lumipeite.
Kahdella viimeisellä viikolla ei ole merkittävää poikkeamaa lämpötilassa eikä sademäärässä. Valtaosa Euroopasta näyttää heti Suomen eteläpuolella tavanomaista lämpimämmältä, ajoittain myös etelärannikko, joten tämän kuukausiennusteen valossa etelä- ja lounaisrannikolla sekä saaristossa on korkein todennäköisyys mustalle joululle, ja vastaavasti Lappi on saamassa todennäköisimmin valkean joulun.
Samaa kertovat myös joulujen pitkäaikaiset lumitilastot eli valkea joulu on epätodennäköisin Ahvenanmaalla ja kapealla rannikkokaistaleella Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, mutta todennäköisin maan itä- ja pohjoisosassa.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan jännitysnäytelmän kehittymistä ja päivitämme tilannetta.
