Suomen talvi tarjoilee lukuisia mystisiä ilmiöitä. Esa-Pekka Isomursu onnistui vangitsemaan ehkä yhden näyttävimmistä: kuun ympärillä oleva kehä, joka lasketaan ilmakehän optisiin ilmiöihin.
Foreca julkaisee Instagramissa ja muuallakin sosiaalisessa mediassa ajankohtaisia sää- ja luontoaiheisia kuvia, voit merkitä omasi #forecasuomi -merkinnällä Instagramissa.
Kuun kehä vaatii syntyäkseen uniikit olosuhteet
Kuvassa oleva kuun kehä on vaatinut syntyäkseen ainutlaatuiset olosuhteet: täydenkuun ja tietyllä korkeudella olevat pienenpieniä jääkiteitä sisältävät yläpilvet. Kun kuun valo taittuu jääkidepilvistä sopivassa kulmassa, voi kehä syntyä – ja se muistuttaa itse asiassa vähän suljettua sateenkaarta.
Kuun kehälle on tyypillistä, että sen ulkoreunalla havaitaan punaisen ruskeita värisävyjä, kun taas sisäpuolella sävyt ovat sinistä ja vihreää. Pilvipisaroiden tai jääkiteiden koko määrittelee kehän koon: mitä suuremmista pisaroista Kuun tai Auringon valo taittuu, sitä laajempi kehästä muodostuu. Kuvan tapauksessa kyse on todennäköisesti ollut pienenpienistä jääkiteistä, joista kuun valo on heijastunut tiiviiksi kehäksi.
Kuinka korkealla yläpilvet ovat?
Yläpilvet sijaitsevat troposfäärin ylimmissä kerroksissa, keskileveysasteilla tämä korkeus on vaihtelee viiden ja 12 kilometrin välillä, mutta joskus pilviä voi olla ylempänäkin.
Troposfäärissä lämpötila laskee voimakkaasti korkeuden mukana ja 10 kilometrin korkeudessa pakkasta on tyypillisesti jo 50-60 astetta. Tällä korkeudella ja näin alhaisissa lämpötiloissa ilmakehä kykenee sitomaan enää hyvin vähän vesihöyryä, joten jääkiteistä muodostuvat pilvetkin ovat yleensä harvoja ja päästävät hyvin läpi auringon tai kuun valoa. Yläpilvet synnyttävät myös useita hienoja optisia ilmiöitä, joista esimerkkeinä mainittakoon auringon ja kuun halot sekä lukuisat kehäilmiöt.
Aivan upea kuva. Kiitoksia.
Ei ole mitään tietoa myrskystä. Ei ole satanut, eikä tuullut. Näin Keiteleellä.