Missä salamoi eniten – jopa yli 64 kertaa Suomea enemmän?

Viime kesän vuosilomallani matkasin Pohjois-Italian suuntaan haaveenani päästä valokuvaamaan näyttäviä ukonilmoja. Innostuin myrskybongauksesta jo nuorempana, ja nykyään matkoillani kulkee aina mukana useampikin kamera dokumentointia varten. Uusimmassa Youtube-sarjassamme, Markuksen matkassatutustutaan alueisiin, missä voimakkaat ukonilmat ovat yleisiä. Maapallolta löytyy alue, jossa salamoi jopa yli 64 kertaa enemmän kuin keskimäärin Suomessa – mikä selittää näin suuren eron?

Pohjoisilla leveysasteilla salamoi kesäaikana, tropiikissa ympäri vuoden

Keskileveysasteilla ja Suomessa salamointi keskittyy selvästi kesäkauteen. Ukonilmat liittyvät yleensä rintamien ylityksiin tai lämpimiin ja kosteisiin kesäpäiviin. Kesäauringon lämmittämä manner laukaisee nousevia ilmavirtauksia, jotka suotuisissa olosuhteissa muodostavat ukkospilviä. Keskileveysasteilla voimakkaimmat ukonilmat syntyvät yleensä ilmamassojen rajavyöhykkeille, missä rintamat tehostavat nousuliikkeitä ja muodostavat laaja-alaisia, monisoluisia ukkospilviä. Suurimmat salamointimäärät havaitaan mesoskaalan konvektiivisissa systeemeissä, joista Suomessa on saatu esimakua mm. Kiira- ja Sylvi-rajuilmojen yhteydessä. Myös paikallisemmat supersolu-ukkoset aiheuttavat runsasta salamointia ja sen ohella suuria rakeita ja tornadojakin.

Tropiikissa puolestaan salamointi jakautuu useammalle kuukaudelle, miltei ympäri vuoden. Usein on muutaman kuukauden mittainen kuiva kausi, jonka aikana salamointi vähenee, mutta kiihtyy sadekauden alkaessa ja jatkuu pitkään. Tropiikissa salamoi tyypillisesti eniten iltapäiväkuurojen yhteydessä, ja täälläkin enemmän mantereen kuin meren yllä. Myös trooppiset myrskyt voivat laukaista laaja-alaisempaa salamointia. Tropiikin suuret salamointimäärät perustuvat siis ennen kaikkea siihen, että salamointikausi kestää korkeampia leveysasteita pidempään. Lämpöenergiaa ja kosteutta on saatavilla ympäri vuoden, joten ukkospäiviäkin kertyy enemmän.

Ukkosmyräkkä Garda-järven ympäristössä elokuussa 2018. / Kuva: Markus Mäntykannas

Euroopan tilastoja johtaa Pohjois-Italia – jää kuitenkin kauas eräästä maasta Lue lisää

Kategoria: Huomioita säästä, Kesä, Vuodenajat | Tagit: , , , , | 8 kommenttia

Joko talvi alkaa?

Vuoden lyhyin päivä on tasan kuukauden päässä eli vielä siis vähän nipistetään päivän valosta, mutta pian olemme voiton puolella. Kirkkaammat korkeapainesäät ovat kuitenkin tuoneet vähän piristystä harmaaseen ja lumettomaan marraskuuhun. Moni toivoisi lunta marraskuun maiseman väriksi; kuun keskivaihe oli Suomessa jopa ennätyksellisen vähäluminen. Talvi saattaa päästä alkamaan jo valtaosassa maata, mutta vallitsevat kylmät ja kuivat tuulet eivät ole suotuisia lumentulon kannalta.

Talven alkamisajankohta

Tilastoissa talvi alkaa etelä- ja lounaisrannikolla näinä päivinä ja muualla maassa se on jo alkanut. Termisten vuodenaikojen alkamisessa käytetään lämpösummamääritelmää, ja jotta terminen talvi voidaan laskea alkaneeksi, täytyy vuorokauden keskilämpötilan olla tarpeeksi pitkään nollan alapuolella. Seuraavan 10 vuorokauden ennusteissa lämpötila pysyy yötä päivää pakkasella valtaosassa maata, joten ainakin periaatteessa termisen talven määritelmä täyttyy.

Piste-ennuste Jyväskylään. Muut Suomen paikkakunnat löydät Forecan sivuilta www.foreca.fi. Tarkistathan myös 15 vrk:n ennusteen!

Mikä on lumen kohtalo?

Lue lisää

Kategoria: Elämä ja sää, Vuodenajat, Yleistä säästä | 24 kommenttia

Havainnoista ennusteeksi

Taas tuttu palaute: ennuste on mennyt pieleen ja asiakas ehdottaa, että jos asentaisimme sääaseman juuri hänen kotikaupunkiinsa, niin ennusteet varmasti paranisivat. Ajatus ehdotuksen taustalla on varsin looginen, syötetään ennustemalliin enemmän ja tarkempia havaintoja, jolloin ennustekin varmasti paranee.

 

Omalla säähavaintoasemalla parempia ennusteita? (Kuva H. Dahlström, Flickr)

Mistä ennustemalliin syötettävä havaintoaineisto tarkkaan ottaen koostuu? Aikaisemmin säätä havainnoitiin lähinnä maan pinnalta havaintoasemilla sekä tekemällä radioluotauksia, siis lähettämällä vetypallon varassa ilmakehään luotaimia, jotka mittaavat mm. ilmakehän lämpötilan ja kosteuden pystyjakauman. Nämä perinteiset havaintomenetelmät ovat edelleen käytössä, mutta nykyään 95 % ennustemalliin syötetyistä havainnoista on peräisin sääsatelliiteista. Jokaista ennustemalliajoa varten tarvitaan kymmeniä miljoonia havaintoja, tällaisen tietomassan kerääminen ei onnistu enää perinteisin menetelmin.

Lue lisää

Kategoria: Huomioita säästä | Tagit: , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Havainnoista ennusteeksi

Poikkeuksellisen lämmin ilmamassa lähestyy Suomea

Marraskuu on startannut leudoissa merkeissä. Sunnuntain auringonpaiste ja 10 asteen lämpötila tuntuivat enemmänkin keskieurooppalaiselta marraskuulta. Alkavalla viikolla Suomeen on saapumassa harvinaisen lämmintä ilmamassaa – samainen ilmamassa nosti lämpötilan Balkanin niemimaalla viikonloppuna 32 asteeseen (Albania). Puolassa mitattiin viikonloppuna kaikkien aikojen uusi marraskuun lämpöennätys, kun lämpötila kohosi 24,6 asteeseen (*).

Marraskuun lämpimiä sävyjä Vaasassa. Kuva: Matti Hietala

Mikä ihmeen ilmamassa?

Meteorologiassa ilmamassalla tarkoitetaan n. 1,5 kilometrin korkeudella olevan ilman ominaisuuksia, mm. sen lämpötilaa. Normaalitilanteessa ilma kylmenee ylöspäin mentäessä, jolloin maanpinnan lämpötila on ilmamassan lämpötilaa korkeampi, mutta aina näin ei ole. Erityisesti talvisin ”ilmamassan” lämpötila voi olla selvästi maanpinnan lukemia korkeampi, jolloin puhutaan inversiosta eli lämpötilan käänteisestä kerrostuneisuudesta. Ilmamassan ominaisuudet ovat tärkeitä meteorologeille esimerkiksi rintama-analyysin tekemisessä ja pintalämpötilojen ennustamisessa.

Lue lisää

Kategoria: Elämä ja sää, Vuodenajat | Tagit: | 24 kommenttia

Lokakuussa rikottiin lämpöennätys

Marraskuun alkaessa on aika luoda lyhyt katsaus menneen kuukauden säähän. Lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista lämpimämpi, kuukauden keskilämpötila oli noin asteen verran tavanomaista korkeampi. Maan pohjoisosassa keskilämpötila oli tavanomaisissa lukemissa, Lapissa oli paikoin jopa normaalia kylmempää.

Näin kesäiseltä näytti vielä 16.10. Keski-Suomessa. Kuva Maarit Siitonen

Lokakuun lämpimin jakso osui kuukauden puoliväliin. Tuolloin Itä-Euroopassa ollut laaja korkeapaine työntyi myös meille ja toi mukanaan lämmintä ilmamassaa. Lokakuun 14. päivä lämpötila kohosi Kruunupyyssä 20,9 asteeseen, kyseessä oli kaikkien aikojen korkein lokakuussa mitattu lämpötila. Poikkeuksellista oli myös ennätyksen ajankohta, yleensä syyspuolen lämpötilaennätyksiä rikotaan kuukauden alkupäivinä sään viilentyessä talvea kohti mentäessä.

Lue lisää

Kategoria: Huomioita säästä, lämpöennätys, Vuodenajat | Tagit: , , , , , , , , | 6 kommenttia

Pitkä lämmin jakso alkaa

Viikonlopun aikana hetken mutusteltiin jo talvista säätä ja etelässä hytistiin kylmässä viimassa. Keskisessä Suomessa maisema muuttui astetta talvisemmaksi lumisateiden myötä, ja lunta mitattiin enimmillään yli 15 senttimetriä. Alkavalla viikolla talvinen vaihe väistyy ja leudot syyssäät tekevät paluun.

Jyväskylään satanut ensilumi saa pian kyytiä. Kuva: Maarit Siitonen

Jopa 20 astetta lämpimämpää

Kun kurkotetaan ylöspäin ilmakehässä 1,5 kilometrin korkeudelle ja tarkastellaan nk. ilmamassan lämpötilaa, on meille tulossa muutamassa päivässä radikaali muutos. Viikonvaihteessa nk. ilmamassan lämpötila on Suomen yllä ollut -10 astetta, kun jo keskiviikon aikana meidät ylittää +10 asteen kieleke. Näin lämmin ilmamassa riittäisi aurinkoisessa kesäsäässä nostattamaan lämpötilat hellelukemille. Keskisessä Euroopassa ensi viikosta onkin tulossa hyvin lämmin: Saksan ja Puolan suunnalla mitataan yleisesti 20 asteen lämpötiloja.

Lue lisää

Kategoria: Huomioita säästä | 22 kommenttia