Hidastaako runsasluminen talvi kevään tuloa?

Julkaistu

Kulunut talvi on ollut Helsingissä ennätyksellisen luminen. Lumipeite on ollut noin puolisen metriä keskimääräistä paksumpi. Ja on edelleen! Tavallisesti lumipeite sulaa etelärannikolta maalis-huhtikuun taitteessa. Mutta tänään kinos Kaisaniemessä on 44 cm korkea, ja Helsinki-Vantaalla lunta on jopa 73 cm. Kauanko kestää että lumi sulaa?

Viime talvi on hyvä vertailukohta, sillä sekin oli runsasluminen ja vielä edes jotenkuten muistissa. Vuosi sitten tähän aikaan Helsinki-Vantaalla oli lunta kymmenisen senttiä vähemmän kuin nyt. Lumen sulaminen alkoi näihin aikoihin ja huhtikuun puoliväliin mennessä maa oli sula.

Viime vuonna lumien reipas sulaminen alkoi heti kun vuorokauden keskilämpötila nousi plussan puolelle. Siis heti kun yöt lämpenivät. Tämänhetkisen sääennusteen mukaan niin on käymässä ensi viikolla. Se tietää lumelle lähtöä. Voiko yli puolimetrinen hanki sulaa kahdessa viikossa?

Lähde: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot
Kuva: http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/products/snow-depth-observation-graphs/plot.php?station=301&lang=fi

Aurinkoinen ikkunalauta muuttui yrttitarhaksi

Julkaistu

Valoisaa aikaa on jo niin paljon että taitaa olla hyvä aika perustaa yrttiviljelmä.

 

Minä koitan kasvattaa persiljaa, ruohosipulia, tilliä, ja korianteria. Otin oppia Suuresta yrttien kasvatusoppaasta. Sieltä löytyy hyviä vinkkejä ja kasvatus- ja hoito-ohjeita tutuimmille yrteille. Laitoin siemenet itämään kirsikkatomaattirasioihin kodin valoisimmalle ikkunalle. Tästä se alkaa!

Mitä yrttejä sinä kasvatat?

kuva: http://urbangardencasual.com/wp-content/uploads/herb-pot.jpg

Merkkipäivä

Julkaistu

Vielä ehtii toivottaa hyvää maailman ilmatieteen päivää!

WMO eli Maailman ilmatieteellinen järjestö on julistanut tämän vuoden teemaksi ”Climate for you”. Teemaa varten räätälöidyssä esitteessä tunnelmoidaan ihmisen ja luonnon harmoniaa kauniilla luontoaiheisilla värikuvilla – perimmäisenä ajatuksena on tietenkin korostaa sitä tosiseikkaa, että ilmasto vaikuttaa meihin kaikkiin ja että käynnissä oleva ilmastonmuutos tulee vaatimaan sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin.

Voittekin jo merkitä kalentereihinne toisen ilmatieteellisen merkkipäivän: vuosittain 5. helmikuuta juhlitaan säämiesten, eli nykyään tietysti säähenkilöiden päivää (National Weatherperson’s Day). Aamukahvit sänkyyn tarjoillaan silloin kaikille sään ennustamisen ja havaitsemisen parissa työskenteleville sankareille.

Onnittelukorttitulvaa odotellessa.

Tähtitieteellinen kevät

Julkaistu

Tänään on kevätpäiväntasaus! Yö ja päivä ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.

Mitä kevätpäiväntasauksen aikaan tapahtuu?

Maapallo kiertää aurinkoa ja maa pyörii myös itsensä ympäri. Maapallon pyörimisakseli on 23.5 astetta kallellaan aurinkoa kiertävään rataan nähden. Kallistuskulman ansiosta meillä on neljä vuodenaikaa. Kesällä pohjoinen pallonpuolisko on kallistunut aurinkoon päin, talvella poispäin auringosta. Tänään aurinko on meiltä -eli maasta- päin katsottuna päiväntasaajan tasossa. Aurinko paistaa tasaisesti kaikkialle. Päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä koko maapallolla.

Huomisesta alkaen aurinko on päiväntasaajan pohjoispuolella ja päivä yötä pidempi. Tähtitieteellisesti, nyt on kevät!

 

lähde: Olli Manner ja Veikko Mäkelä. Tähtitaivas paljain silmin. 2007. Ursa.
kuva: http://www.universetoday.com/wp-content/uploads/2009/03/seasons.jpg

Asenna oma peltimeteorologi!

Julkaistu
sääaseman näyttö

Sääasemien ylläpito ei ole enää pelkkää julkisen sääpalvelun huvia, vaan käyttökelpoisia kotihavaintoasemia on markkinoilla pilvin pimein. Oma asemani on hankittu jo vuonna 2007, joten se ei varmaankaan edusta tekniikan uusinta kehitystä. Hyvin se palvelee siitä huolimatta.

Asemaan kuuluu siis ulos asennetut anturit ja sisätiloihin asennettava näyttö. Tietokoneeseenkin tämän voisi kytkeä, jolloin pääsisi tarkastelemaan havainnoista muodostuvia aikasarjoja, mutta itse en ole vielä päässyt siihen vaiheeseen… Asema mittaa tuulen suuntaa ja nopeutta, ulko- ja sisälämpötilaa, kastepistettä/kosteutta, sademäärää ja ilmanpainetta. Lisäksi se ennustaa säätä!

tuuli- ja sademittari

Tosin aseman sääveikkaus perustuu vain ilmanpaineen suuruuteen ja muutoksen suuntaan, joten ihan heti se ei ole viemässä työpaikkaani. Kuvan tilanteessa ilmanpaine on noususuunnassa, joten asema povaa auringon tulevan esiin – ja on tällä kertaa aivan oikeassa. Samalla tavoinhan vanhan ajan rasiailmapuntarit ennustivat ”sadetta”, ”kaunista” tai ”vaihtelevaa”.

Suurimmaksi ongelmaksi näiden kotihavaintoasemien kohdalla muodostuukin sopivan asennuspaikan puute. Viralliset havaintoasemat on yleensä sijoitettu aukeille, alueen säätä hyvin kuvaaville paikoille. Tontillamme taas on paljon puustoa ja itse rakennuskin tietysti vaikuttaa tuuleen ja lämpötiloihin.

anturirasia
anturirasia

Kompromissina tuulimittari on sijoitettu kotitalomme kuistin päätyyn noin 4 metrin korkeudelle. Sen antama tuulitieto on vähän sitä sun tätä ainakin heikommalla tuulella. Sademittari on kiinnitetty samaan tolppaan – se on tuo harmaa rasia tuuliviirin alapuolella. Virallisiin havaintomenetelmiin kuuluu sademittausastian suojaaminen tuulen vaikutukselta – mitään tuulisuojaa meillä ei kuitenkaan ole ellei itse rakennusta oteta lukuun. Lumisateita sademittari ei myöskään kykene mittaamaan. Sen sijaan kun olen joinain kesinä tehnyt vertailua lähistön virallisilta asemilta saatuihin arvoihin, olen havainnut että rajut kesäiset sadekuurot mittari saa yllättävän hyvin kiinni.

Loput anturit on sijoitettu rakennuksen seinään räystään alle suojaan auringon valolta ja muilta häiriöiltä. Yleisin ongelma lämpömittareiden kohdalla onkin, että ne on asennettu aurinkoiselle eteläseinustalle, jolloin itse mittari lämpenee auringon säteilyn vaikutuksesta ja näyttää ennätyshelteitä…

Löytyykö lukijoilta kotisäähavaintoasemia?

Sumusta huolimatta!

Julkaistu
Laaksosumu

Laskettelupäivän aamu Alpeilla oli harmaa. Satoi tai paistoi, mäkeen on mentävä eikä sumusta huolita!
Niin me mentiin, ja kyllä kannatti.
Vuoren rinteellä sää vaihtui kuin veitsellä leikaten. Hiihtohissin noustessa ylöspäin sumu vaihtui auringon paisteeseen.

Laakson harmaus oli matala mutta tiheä sumupilvi, joka ei ylettynyt 100 metriä korkeammalle.

Miten tällainen alppilaakson aamusumu syntyy?

Auringon laskettua maan pinta ja pinnan läheinen ilmakerros alkaa kylmetä säteillessään lämpöä avaruuteen. Sumu muodostuu kun ilma jäähtyy kastepisteeseen ja vesihöyry alkaa tiivistyä pieniksi sumupisaroiksi.

Laakson pinnanmuodot tehostavat sumun syntymistä. Myös vuoren rinteillä jäähtyvä ilma muuttuu ympäristöään kylmemmäksi ja valuu alas laakson pohjalle. Laakso täyttyy kylmästä ilmasta, joka on otollinen sumun muodostumiselle.

Jälkeenpäin ajatellen sumu oli tyypillinen säteilysumu: yö oli kirkas ja heikkotuulinen, jolloin ilma pääsee jäähtymään vapaasti muttei juurikaan sekoittumaan. Tämä sumu hälveni auringon lämmityksen voimalla ennen puoltapäivää, joten after ski oli aurinkoinen!

lähde: Timo Vihma. Rajakerroksen fysiikka II. 2007
kuva: Miina M.