Huomenta Suomen kesäaamu on paras kesätyöpaikka mitä saatan toivoa. Vaihtelu on mukavaa. Tai oikeastaan on mukavampi olla töissä ulkona kuin sisällä. Uloshan meteorologi kuuluukin. Ulkona saa suoraan tietoa siitä miltä sää tuntuu, eivätkä kaikki havainnot ole satelliitin varassa!
Ulkotyö on tuonut mukanaan myös ennalta-arvaamattoman haasteen: kirkkaalla säällä läppärin näyttö muistuttaa peiliä. Pihalla kuvattaessa sääkartat on tunnettava ja muistettava hyvin. Nyt lämpötiloja ei voi tarkistaa kuvasta, koska siitä ei niitä näe. Mutta näkee kyllä, että onko tukka hyvin.
Ensi viikolla pääsen ensimmäiselle työmatkalleni, kun Huomenta Suomi lähetään suorana Porista. Jännittää!
Kaikki sääennusteet pohjautuvat tietokonemalleihin. Mallit tuottavat ennusteita kahdesta neljään kertaan päivässä. Tietokonemallit eri puolille maailmaa päivittyvät eri vuorokaudenaikoina. Foreca käyttää ennusteita laatiessaan useita malleja, joten ennusteiden päivitystahti vaihtelee sen mukaan, mihin päin maailmaa ennustetaan ja kuinka pitkästä ennusteesta on kyse.
Suurin osa Forecan tuottamista ennusteista päivittyy kolme kertaa vuorokaudessa. Meteorologit täydentävät mallien tuottamia ennusteita ja voivat tarvittaessa muuttaa ennustetta montakin kertaa päivässä.
Eripituisten ennusteiden tekemiseen käytetään hiukan eri menetelmiä. Lyhyet, parin päivän ennusteet ovat tarkimpia, eivätkä ne yleensä muutu päivityksissä paljoakaan.
Kymmeneen vuorokauteen yltävät pitkät ennusteet taas saattavat vaihdella huomattavasti, jopa kaksi kertaa vuorokaudessa. Tämä johtuu siitä, että säätä ennustettaessa pitää ottaa huomioon koko maapallon säätila. Pienikin muutos nykyisessä säässä jossain päin maailmaa saattaa muuttaa maapallon toisella puolella olevan paikan pitkän ennusteen täysin päinvastaiseksi. Esimerkiksi sade voi siirtyä toiselle päivälle tai sadealue siirtyä tuhansia kilometrejä.
Sääparametritkin saattavat päivittyä hieman eri tahtiin. Joidenkin alueiden lämpötilaennusteita päivitetään jopa tunnin välein. Ennusteita kannattaakin seurata useita kertoja päivässä.
Täsmäsääennusteen lisäksi ennusteen kehittymistä voi seurata sääkartoilta. Lämpötila-, sade-, pilvisyys- ja ilmanpainekartat laajentavat käsitystä tulevasta säätilasta. Esimerkiksi sadealue saattaa liipata hyvinkin läheltä kotikaupunkia, vaikka Täsmäsääennusteessa ei näkyisikään pisaroita. Sadetutka on hyvin hyödyllinen lähiajan sateen arvioimisessa. Ja aina voi soittaa Forecan Meteorologille numeroon 0600 – 411 411.
Viikon loppupuoli on sujunut lomaillessa Laukaassa, Keski-Suomessa. Eiliseen asti sää oli tukahduttavan helteistä. Sitten taivaalle alkoi kohota lupaavan näköisiä tornicumuluksia – ne tunnistaa kukkakaalimaisesta, vielä teräväreunaisesta yläosasta. Kuitumainen, jääkiteistä muodostuva yläosa on puolestaan jo täysimittaisen ukkospilven eli cumulonimbuksen merkki.
Komeista pilvistä huolimatta ei satanut pisaraakaan. Jyrähtelyä kyllä kuului, mutta salamointia en havainnut. Kuitenkin esimerkiksi parinkymmenen kilometrin päässä Uuraisilla ukkonen oli tehnyt tuhojaan kaatamalla metsää.
Tänään on sitten ollutkin jo ihan eri meininki – päivä on ollut kauttaaltaan pilvinen ja sadettakin on saatu. Lämpötila putosi eilisen +29 asteesta +15:een! Mihin ihmeeseen katosi ”+22 astetta, puolipilvistä”?
Säälinkkivinkki: NASA:n MODIS-sateliittien kuvat. Näistä voi päivän päätteeksi tarkistaa, oliko naapurin mökillä yhtä hyvä sää kuin omalla tai sitten muuten vain ihailla kauniita luonnonilmiöitä. Nämä sääsatelliitit ylittävät Suomen muutaman kerran päivässä n. 700 km:n korkeudella. Koska kiertorata on noinkin matala, erottuvat esimerkiksi kumpupilvet yksittäisinä palleroina ja maaston muodot kuin kartalle piirrettyinä.
Perämeren rannikkoa tänään klo 13.15 700 km:n korkeudesta nähtynä. Klikkaa kuvaa nähdäksesi tarkemman version.
Yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin, miten viileän meren kantilta puhaltava tuuli on siivonnut kumpupilvet sisämaahan. Myös Oulujärven seutu on täysin kirkas. Tässäkö yksi hyvä syy lisää laittaa kesämökki veden äärelle?
Toisaalta, kun vuosi kääntyy syyspuolelle ja manner viilenee, meret ja sisävedet alkavat toimia päinvastoin: pilviä syntyy herkimmin lämpimien vesistöjen yllä ja kaikkein sankimmat sateet tulevat niiden läheisyydessä.
Juhannusaattona intoilin Forecan Sään takaa -blogissa siitä, että meillä on uusi/vanha sääpalvelu. Tuttu foreca.mobi -internetsää on nyt optimoitu kosketusnäyttöisille kännyköille. Palvelu on vielä beta- eli testivaiheessa, ja haluamme käyttäjien kommentteja palvelun parantamiseksi. Lue lisää tästä.
Juhannusaattoa on vietetty vaihtelevassa säässä, niin kuin pitikin. Pohjois-Suomessa päivä on ollut sateinen, mutta etelämpänä on saatu vain hajanaisia ropinoita. Etelä- ja Keski-Suomessa päivää voi kuvailla jopa aurinkoiseksi.
Kalle Kelteinen oli oikeassa, Juhannus on tänäkin vuonna vähäluminen. Mutta parhaiten säätä arvasi Maikki: ”Hämeen sydämessä on 19 astetta, puolipilvistä ja vesikuuroja. Pari astetta tietty lämpimämpää, kun ei sada. Tuulta ei haitaksi asti, joten grillata voi turvallisesti, luontokaan ei ole liian kuivaa.” Aivan oikein! Tampereella mitattiin 19 asteen lämpötiloja, pilvisyys on vaihdellut ja vesikuuroja tullut. Hyvin veikattu.
Eeva-M Järvinen oli kaukonäköinen ennustaessaan jo kaksi viikkoa sitten ”juhannuksen jälkeen alkaa tosi helteet”. Siltähän se näyttää. Ensi viikolla ankaraa hellettä on luvassa ainakin Etelä- ja Keski-Suomeen.
Huomisen sadekuuroissa on Etelä-Suomen osalta on vielä harmillisen paljon epätarkkuutta. Katson neljää eri sääennustus mallia, joista jokaisella on huomattavan erilainen näkemys siitä missä sataa. Ei auta kuin odottaa ja katsoa. Siis huomenna takaisin tutkan ääreen.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
