Foreca.mobi latinankielellä, vatikaani ei vastannut

Julkaistu

Juhan kirjoitus pilvistä ja harrastajameteorologi Luke Howardista (1772-1864) toi mieleen muistoja Forecan mobiilin sääsivuston (foreca.mobi) alkutaipaleelta.

Kun foreca.mobi oli avattu, aloimme miettiä, mitä kieliä lisäisimme palveluun. ”Latina!”, heitti joku. Meistä kaikista se oli oikein hyvä idea.

Monet tietävät, että pilvillä on latinankieliset nimet.  Cumulus eli kumpupilvi on varmaan kaikille tuttu. Pilvien latinankielisten nimien isä oli juuri Luke Howard.

Foreca.mobi-palvelun käänsi latinaksi filosofian maisteri Jokke Häsä. ”Sääilmauksia löytää sanakirjoista varsin helposti. Erikoissanoja, kuten lumeen liittyviä termejä, täytyi pitkälti laatia itse muista kielistä mallia ottaen” . Palvelun käyttöön liittyvät tekniset termit olivat hankalampia, koska ne ovat aivan uusia sanoja, eikä niiden merkityskään ole aina aivan selvää”, Jokke Häsä kommentoi käännöstyötä.

Laitoin latinankielisestä palvelusta tiedon myös Vatikaaniin, mutta sieltä ei ole minulle vielä mitään vastattu.

Haluatko käyttää latinankielistä foreca.mobi-palvelua? Se on helppoa. Kirjoita kännykkäsi selaimeen osoite foreca.mobi ja yläreunan Asetuksista valitse latinan kieli (Lingua Latina), Tallenna ja surffaa säätietoja latinaksi.

 

Lahtelainen, muutit juuri Mäntsälään

Julkaistu

Ainakin Turun Sanomat uutisoi tänään, että Ilmatieteen laitoksen piakkoin julkaistavissa päivitetyissä ilmastotilastoissa Suomen keskilämpötila on noussut 0,4 astetta edelliseen vertailukauteen nähden. Uusi keskilämpötila on +2,3.

Suomen ilmastoa tarkastellaan kolmen viimeksi kuluneen vuosikymmenen perusteella ja tilastoja päivitetään aina kymmenen vuoden välein. Niinpä nyt julkaistava tilasto on laskettu vuosien 1981-2010 perusteella, kun edellinen pohjautui vuosiin 1971-2000.

0,4 astetta ei kuulosta kummoiselta. Karkeasti sanottuna se kuitenkin tarkoittaa, että kotipaikkasi on kymmenessä vuodessa ilmastonsa puolesta siirtynyt noin 50 km etelämmäksi. Lahtelainen, muutit juuri Mäntsälään.

Kuvan lähde

Pilvistä

Julkaistu

Taivaan pilvet ovat joskus yhdenkin päivän mittaan sangen monimuotoisia. Niitä ei kannata pitää vain pilvinä: erilaiset pilvet puhuvat ihan omaa kieltään. Ne osaavat usein kertoa myös tulevasta säästä, kunhan niiden kieltä opettelee.

Pilviä luokitellaan nykyisin mm. niiden esiintymiskorkeuden perusteella: on ala-, keski- ja yläpilviä. Pilvilajeja ja niiden alalajeja on pilvin pimein. Tieteen tapa on ollut luokitella. On mitä bongata.

Pilviluokituksen isä on englantilainen farmakologi, apteekkari ja harrastajameteorologi Luke Howard (1772-1864), ”pilvien kummisetä”. Hänen 1803 julkaistu teoksensa oli ”Essay on the Modifications of Clouds”.

Aikalainen, itse Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832), innostui Howardin työstä niin, että Howardin essee alkaa Goethen pilvirunoudella. Esimerkkinä ”Cumulus”-runo:

Und wenn darauf zu höh´rer Atmosphäre
Der tüchtige Gehalt berufen wäre,
Steht Wolke hoch, zum herrlichsten geballt,
Verkündet, festgebildet, Machtgewalt,
Und was Ihr fürchtet und auch wohl erlebt,
Wie´s oben drohet, so es unten bebt.

60-vuotiaan Goethen kerrotaan sanoneen, että jos hän kerran vielä voisi olla nuori, hän tietäisi, mitä tekisi:”Ich würfe mich ganz auf die Meteorologie, da wäre noch etwas zu erreichen!”

Vuonna 1825 Goethe kirjoitti vielä tekstin ”Versuch einer Witterungslehre”, missä hän sukeltaa laajemmin meteorologiaan.

Lähde:
Sommerhalder, Mark: ”Pulsschlag der Erde!”, Die Meteorologie in Goethes Naturwissenschaft und Dichtung. Zürcher germanistische Studien. Verlag Peter Land. Bern 1993. ISBN: 3-906752-16-X

Ja toki Wikipedia.

Tässä vielä linkit näihin herkkuihin sekä yksi valikoitu pilvikuvastolinkki oppaaksi pilvien näytelmästä nauttimiseen.

Howard: Essay on the Modifications of Clouds: http://books.google.fi/books?id=toU-AAAAYAAJ&printsec=frontcover&dq=howard+modification+of+clouds&source=bl&ots=uThzzUtzs9&sig=7G7tQNDpIM11EM0qXLzKRW05KR8&hl=fi&ei=49eSTai1B9HIswb126HQBg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=4&ved=0CDYQ6AEwAw#v=onepage&q&f=false

J.W. Goethe: Versuch einer Witterungslehre: http://books.google.fi/books?id=wrvCK2AOyf8C&pg=PA247&lpg=PA247&dq=goethe+versuch+einer+witterungslehre&source=bl&ots=QqH0s47Q19&sig=LeMVCTJPZdPJj576UBj56eScQiU&hl=fi&ei=wLaSTayPCtCKswappojQBg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=7&ved=0CEgQ6AEwBg#v=onepage&q=goethe%20versuch%20einer%20witterungslehre&f=false

Ja edellisen alku ehkä helpompilukuisena: http://www.gah.vs.bw.schule.de/leb1800/witterng.htm

Yksi Internetin pilvikuvastoista on  täällä: http://www.wolkenatlas.de/

 

 

Tornado San Franciscon lentoasemalla

Julkaistu

Odottelimme kollegan kanssa lentoa takaisin kotiin San Franciscon lentoasemalla.  Odotushallissa törmäsimme mielenkiintoiseen tornadosimulaattoriin. San Francison alueella ei yleensä muodostu tornadoita, joten tämä saattoi olla alueen ainoa.

Katso video tornadosta lentoasemalla: SFO tornado

Lisätietoja tornadoista (kotoisammin trombeista):

http://fi.wikipedia.org/wiki/Trombi_(py%C3%B6rremyrsky)

 

 

Hidastaako runsasluminen talvi kevään tuloa?

Julkaistu

Kulunut talvi on ollut Helsingissä ennätyksellisen luminen. Lumipeite on ollut noin puolisen metriä keskimääräistä paksumpi. Ja on edelleen! Tavallisesti lumipeite sulaa etelärannikolta maalis-huhtikuun taitteessa. Mutta tänään kinos Kaisaniemessä on 44 cm korkea, ja Helsinki-Vantaalla lunta on jopa 73 cm. Kauanko kestää että lumi sulaa?

Viime talvi on hyvä vertailukohta, sillä sekin oli runsasluminen ja vielä edes jotenkuten muistissa. Vuosi sitten tähän aikaan Helsinki-Vantaalla oli lunta kymmenisen senttiä vähemmän kuin nyt. Lumen sulaminen alkoi näihin aikoihin ja huhtikuun puoliväliin mennessä maa oli sula.

Viime vuonna lumien reipas sulaminen alkoi heti kun vuorokauden keskilämpötila nousi plussan puolelle. Siis heti kun yöt lämpenivät. Tämänhetkisen sääennusteen mukaan niin on käymässä ensi viikolla. Se tietää lumelle lähtöä. Voiko yli puolimetrinen hanki sulaa kahdessa viikossa?

Lähde: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot
Kuva: http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/products/snow-depth-observation-graphs/plot.php?station=301&lang=fi

Aurinkoinen ikkunalauta muuttui yrttitarhaksi

Julkaistu

Valoisaa aikaa on jo niin paljon että taitaa olla hyvä aika perustaa yrttiviljelmä.

 

Minä koitan kasvattaa persiljaa, ruohosipulia, tilliä, ja korianteria. Otin oppia Suuresta yrttien kasvatusoppaasta. Sieltä löytyy hyviä vinkkejä ja kasvatus- ja hoito-ohjeita tutuimmille yrteille. Laitoin siemenet itämään kirsikkatomaattirasioihin kodin valoisimmalle ikkunalle. Tästä se alkaa!

Mitä yrttejä sinä kasvatat?

kuva: http://urbangardencasual.com/wp-content/uploads/herb-pot.jpg