Category: Huomioita säästä

Viikonloppu lähestyy!

Viime päivinä sää on ollut paljon esillä mediassa – sekä lyhyen että pitkän ajan sääennusteet ovat loistaneet otsikoissa. Itse en tässä tekstissä ota kantaa siihen, mitä pitkän ajan ennusteissa sanotaan, sen sijaan nyt on hyvä aika vilkaista, mitä ensi viikonlopun säässä tapahtuu.

Suuren mittakaavan tilannetta katsottaessa nähdään, että laajat korkeapaineet pysyttelevät kaukana, Välimeren ja Atlantin tuntumassa. Sekä Suomen itä- että länsipuolella sijaitsevat laajat matalapaineen alueet, perjantain ja lauantain ajan Suomi sijaitsee niiden välissä olevat kapean korkean selänteen alla. Lauantai-illan ja sunnuntain aikana länsipuolinen matalapaine ottaa voiton ja hilautuu vähitellen Suomen päälle tuoden mukanaan pilviä ja sateita.

 

Ensimmäiseksi Perjantai:

Perjantai on suuressa osassa maata poutapäivä, ainoastaan maan itäosan yli liikkuu lumisadealue. Kaakonkulman sateet jättävät väliin, iltapäivällä lumisadealueen on ennustettu sijaitsevan kuvan mukaisella alueella:

 

Korkeapaineen selänteen ansiosta muualla Suomessa sää on poutainen, Keski- ja Pohjois-Lappia lukuunottamatta varsin aurinkoinenkin. Lämpötilat jäävät parhaimmillaankin n. +6 Celsiusasteeseen, pääosassa maata pysytään 0…5 asteen välimaastossa. Vielä sama kuvamuodossa:

Lauantai:

Lauantaina sää alkaa perjantain kaltaisena, päivän mittaan pilvisyys lisääntyy etelässä ja maan länsiosassa korkeapaineen selänteen väistyessä ja Suomen länsipuolella sijaitsevan matalapaineen lähestyessä. Illalla maan länsiosaan leviää kuurosateita, Länsi- ja Pohjois-Lappiin paikallisia lumikuuroja. Kuvassa sade-ennuste myöhäisillalle (kuuroja saattaa todellisuudessa olla hieman enemmän erityisesti pääkaupunkiseutu-Tampere-alueella):

Lämpötilat ovat selvästi edellispäiviä korkeammat, etelässä palataan reiluun 10 asteeseen, maan keskivaiheilla 5…10 asteen paikkeille ja Lapissakin on muutama lämpöaste.

 

Sunnuntai:

Sunnuntai on viikonlopun sateisin päivä. Läntinen matalapaine työntää korkeapaineen selänteen pois ja tuo meille pilviä ja sateita. Runsaimmat sateet tulevat iltaa kohden maan eteläosassa, mutta ei maan keski- ja pohjoisosakaan täysin osattomaksi jää. Ennustekartassa loppuvat kuvat kesken, illan kuvaa ei ole valitettavasti täältä kotikonttorista käsin tarjolla, mutta iltapäivän tilanne näyttää tältä:

Lämpötilat eivät pilvien takia pääse nousemaan lauantain tasolle, vaan pysyttelevät taas koko maassa alle 10 asteessa.

 

Mikäli ei ole kiinnostunut nimenomaan sadesäästä, suuressa osassa maata ulkoilupäiväksi kannattaa siis valita perjantai tai lauantai. Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

 

Kevät etenee hyvää vauhtia auringonsäteilyn lisääntyessä. Samalla alkaa ilmaantua auringon lämmitykseen liittyviä sääilmiöitä, jotka helposti ajattelen kevään ja kesän merkkeinä (todellisuudessa niitä voi toki sopivissa olosuhteissa tavata muulloinkin).

Yksi tällainen ilmiö on kesäisen näköiset aurinkoisen päivän kumpupilvet, nuo valkoiset, pohjastaan litteät hattarat. Osa meteorologeista käyttää niistä hellyttävää lempinimeä ”kumpiainen”.

Toinen ilmiö on merituuli, joka syntyy, kun auringon lämmittämän maan ja viileän meren välillä on selvä lämpötilaero. Merituulen synnystä kirjoitin tänne jo viime vuonna, halukkaat voivat käydä lukemassa siitä täältä.

 

Tänään töihin tultuani molemmat ilmiöt näkyvät hyvin sääkartoilla. Korkeapaineen takia sää on aurinkoinen, joten aurinko pääsee tehokkaasti lämmittämään maata. Kuten lämpötilakartasta ja tuulikartasta näkyy, pääkaupunkiseudulla merituuli vaikuttaa lämpötiloihin voimakkaasti:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Merituuli puhaltaa mereltä kylmää ilmaa rannikolle, joten Helsinki-Vantaan lentoasemalla lämpötila on 11,2, Helsingin Kumpulassa muutama kilometri rannasta 9,0, mutta Helsingin keskustan Kaisaniemen asemalla vain 5,9 Celsiusastetta! Kaisaniemestä lentoasemalle matkaa on n. 16 kilometriä, sen aikana lämpötila muuttuu peräti 5 asteen verran. Helsinkiä on helppo käyttää esimerkkinä merituulesta puhuttaessa, sillä mittausasemat ovat tarpeeksi tiheässä näyttämään lämpötilaeron, mutta sama ilmiö esiintyy sopivalla tuulensuunnalla ja säällä Suomen koko pitkällä rannikolla.

Merituuli laskee rannikon lämpötiloja, mutta sen hyvä puoli on ”siivoava” vaikutus: nousevia ilmavirtauksia ei merituulen vaikutusalueella synny ja kumpiaiset pysyvät poissa. Tämä näkyy hyvin toimistolla juuri ottamassani valokuvaparissa, joista toinen on otettu merelle, toinen mantereelle päin, aikaroa kuvien ottohetkien välillä on alle minuutti:

 

 

 

 

 

 

 

Hauskaa viikonloppua ja alkavaa viikkoa!

Tänään on suuressa osassa maata saatu nauttia aurinkoisesta säästä, vaikka pilviltä ja sateilta ei ole täysin vältytty. Huomenna sunnuntaina sateet painottuvat maan etelä- ja länsiosaan, sateiden joukossa saattaa aamulla esiintyä paikoin luntakin.

Suunnataan katse silti ensi viikkoon; säätyyppi on muuttumassa sateiseen suuntaan. Kuten allaolevassa kuvassa näkyy, lähipäivinä ilmavirtaus kääntyy lounaan puolelle:

Keski-Euroopassa ilmamassa on huomattavan lämmintä, mutta Suomi jää ilmamassojen välisen rajavyöhykkeen alle, liikkuvien matalapaineiden (ja niihin liittyvien sateiden) kulkureitille. Sen takia tulevien päivien ennusteissa näkyy parikin suurempaa sadealuetta:

Sateiden ja pilvien takia elohopea ei suuressa osassa maata jaksa kivuta tämänhetkiselle tasolle. Mikäli aurinko pääsee pilkahtamaan, lämpötilakin nousee varsin nopeasti: ollaanhan nyt enää noin 2,5 kuukauden päässä juhannuksesta, eli aurinko paistaa meille samassa kulmassa kuin syyskuun alkupuolella!

Tässä vielä symbolikartta ensi viikon ti-to-välille (tietokonemallin lämpötilakentässä näkyy ennustettu pilvipeitteen rakoilu etelässä torstaina):

Hyvää viikonloppua ja ensi viikon alkua kaikille!

Tänä aamuna töihin lähtiessäni kaupunki oli sumun peitossa (yllä kuva työmatkan varrelta). Katuvalojen ja liikennevalojen ympärille muodostui kauniita valokehiä, mutta muuten näkyvyys oli varsin heikko; työmatkareitin kauniin merimaiseman sijaan tuijottelin harmahtavaa sumuseinää.

Töissä sääkartat kertoivat, että sumua esiintyi tänä aamuna monin paikoin. Tämä ei ollut yllättävää, sillä eilisen lämpimät iltapäivälämpötilat olivat korvautuneet varsin kylmillä, monin paikoin pakkaselle laskeneilla yölämpötiloilla; sen lisäksi ilmamassa oli, ja on tätä kirjoittaessani, hyvin kosteaa.

Minä ja kollegani olemme kirjoittaneet tänne blogiin useamman kerran erilaisten tiettyjen sumutyyppien syntytavoista, mutta miten sumut syntyvät noin yleisesti ottaen?

 

Ilmalla on rajoitettu kyky sisältää kosteutta vesihöyryn muodossa. Jos kosteutta on tarjolla liikaa, niin paljon, että ilma ei enää kykene sitä vastaanottamaan, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi. Ilman sisältämää vesihöyryä me emme juuri näe, mutta nuo pienenpienet pisarat haittaavat näkyvyyttä. Me kutsumme pikku pisaroiden täyttämää ilmaa maanpinnan tuntumassa uduksi tai sumuksi, ylempänä ilmakehässä pilviksi. (Eli, pilvet ovat itseasiassa maan yläpuolella kelluvaa sumua ja sumu on maanpinnan lähelle jumittunut pilvi!)

Ilman kyky sisältää kosteutta vesihöyrynä ei ole suinkaan vakio, vaan riippuu ilman lämpötilasta. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän vesihöyryä se pystyy sisältämään. Tästä voi päätellä esimerkiksi seuraavaa:

1. Jos ilma jäähtyy, sen kyky pitää sisällään vesihöyryä heikkenee ja sen aiemmin sisällään pitämä kosteus muuttuu pisaroiksi
2. Syysilloilta tutut paikalliset sumulaikut muodostuvat maaston viileisiin, kosteisiin kohtiin

Meteorologin näkökulmasta mahdollisia sumujen syntymekanismeja on useita, mutta perusajatus aina sama: sumu syntyy, kun ilmankosteus lisääntyy ja/tai ilma jäähtyy. Eri sumutyypeissä kosteuden lisääntymisen ja ilman jäähtymisen mekanismit ovat erilaiset.

Öiset sumut hälvenevät usein vähitellen auringon noustua, sillä ilma lämpenee ja pisarat kykenevät jälleen sitoutumaan siihen näkymättömänä vesihöyrynä. Niin näyttää käyvän tänäkin aamupäivänä, juuri nyt ikkunasta katsoessani näkyvyys on jo parempi kuin muutama tunti sitten. Mukavaa loppuviikkoa!

*Edit 2.4.2016: Ilmaukset ”sitoa itseensä kosteutta” korvattu fysikaalisen harhaanjohtavuutensa takia ilmauksella ”sisältää kosteutta”

Hyvää pääsiäistä!

Lähipäivinä Suomeen virtaa lämmintä ilmaa, samalla tämänhetkinen harmaus väistyy ja sää muuttuu kuivempaan, osin aurinkoisempaankin suuntaan. Tässä karttaennuste pääsiäissunnuntaille ja -maanantaille:

Sateita ei ole odotettavissa ja pilvisyys vaihtelee, aurinkoisesta säästä päästään siis nauttimaan monin paikoin. Kartoilla näkyy keskimääräisiä ennustettuja iltapäivälämpötiloja, mutta paikoin lämpömittarien lukemat pääsevät todennäköisesti kohoamaan korkeammallekin; parhaat mahdollisuudet +10 asteen rajan rikkoutumiseen ovat sunnuntaina maan lounaisosassa. Maanantaiksi lämpimin ilmamassa ehtii väistyä Suomen yltä, mutta pilvisyys jää sunnuntaista vähäisemmäksi, joten auringonsäteilyn avulla lämpötilat nousevat sunnuntain tasolle. Sää on silti molempina päivinä varsin tuulinen, tuuli saa ilman tuntumaan todellista viileämmältä.

Seuraavat päivät ovat säänsä puolesta oivat esimerkiksi ulkoilulle, kevät lähestyy!

Muistakaa kääntää kellot, ensi yönä kelloja siirretään kesäaikaan eli tunti eteenpäin; niin ikään tuttu kevään merkki. Itselleni ei ole onneksi tapahtunut suuria haavereita kellonajan siirron unohtamisen takia, onko sinulle?