Sumuisten aamujen kulkijat

Julkaistu
Helsinki maaliskuun sumuisena aamuyönä (Kuva: Joanna Rinne)
Helsinki maaliskuun sumuisena aamuyönä (Kuva: Joanna Rinne)

Tänä aamuna töihin lähtiessäni kaupunki oli sumun peitossa (yllä kuva työmatkan varrelta). Katuvalojen ja liikennevalojen ympärille muodostui kauniita valokehiä, mutta muuten näkyvyys oli varsin heikko; työmatkareitin kauniin merimaiseman sijaan tuijottelin harmahtavaa sumuseinää.

Töissä sääkartat kertoivat, että sumua esiintyi tänä aamuna monin paikoin. Tämä ei ollut yllättävää, sillä eilisen lämpimät iltapäivälämpötilat olivat korvautuneet varsin kylmillä, monin paikoin pakkaselle laskeneilla yölämpötiloilla; sen lisäksi ilmamassa oli, ja on tätä kirjoittaessani, hyvin kosteaa.

Minä ja kollegani olemme kirjoittaneet tänne blogiin useamman kerran erilaisten tiettyjen sumutyyppien syntytavoista, mutta miten sumut syntyvät noin yleisesti ottaen?

 

Ilmalla on rajoitettu kyky sisältää kosteutta vesihöyryn muodossa. Jos kosteutta on tarjolla liikaa, niin paljon, että ilma ei enää kykene sitä vastaanottamaan, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi. Ilman sisältämää vesihöyryä me emme juuri näe, mutta nuo pienenpienet pisarat haittaavat näkyvyyttä. Me kutsumme pikku pisaroiden täyttämää ilmaa maanpinnan tuntumassa uduksi tai sumuksi, ylempänä ilmakehässä pilviksi. (Eli, pilvet ovat itseasiassa maan yläpuolella kelluvaa sumua ja sumu on maanpinnan lähelle jumittunut pilvi!)

Ilman kyky sisältää kosteutta vesihöyrynä ei ole suinkaan vakio, vaan riippuu ilman lämpötilasta. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän vesihöyryä se pystyy sisältämään. Tästä voi päätellä esimerkiksi seuraavaa:

  1. Jos ilma jäähtyy, sen kyky pitää sisällään vesihöyryä heikkenee ja sen aiemmin sisällään pitämä kosteus muuttuu pisaroiksi
  2. Syysilloilta tutut paikalliset sumulaikut muodostuvat maaston viileisiin, kosteisiin kohtiin

Meteorologin näkökulmasta mahdollisia sumujen syntymekanismeja on useita, mutta perusajatus aina sama: sumu syntyy, kun ilmankosteus lisääntyy ja/tai ilma jäähtyy. Eri sumutyypeissä kosteuden lisääntymisen ja ilman jäähtymisen mekanismit ovat erilaiset.

Öiset sumut hälvenevät usein vähitellen auringon noustua, sillä ilma lämpenee ja pisarat kykenevät jälleen sitoutumaan siihen näkymättömänä vesihöyrynä. Niin näyttää käyvän tänäkin aamupäivänä, juuri nyt ikkunasta katsoessani näkyvyys on jo parempi kuin muutama tunti sitten. Mukavaa loppuviikkoa!

(Kuva: Kevin Snookawell / Flickr)
(Kuva: Kevin Snookawell / Flickr)

*Edit 2.4.2016: Ilmaukset ”sitoa itseensä kosteutta” korvattu fysikaalisen harhaanjohtavuutensa takia ilmauksella ”sisältää kosteutta”

6 vastausta artikkeliin “Sumuisten aamujen kulkijat”

  1. Kiitos valaisevasta jutusta! – Siinä hienoja kielikuvia! :D
    Täällä Naantalin saaristossa – puolen päivän aikoihin – sumu näyttää vain sakenevan. Eikä lämpötila ole paljoakaan kohonnut aamun nolla-asteesta.

    1. Kiitos kiitos! Sumun hälvenemisessä on suuria paikalliseroja, itse matkustaessani bussilla iltapäivällä ikkunasta näkyi omalla kohdalla selkeää säätä, mutta vain muutamankymmenen metrin päässä sankka sumupilvi. Nuo paikalliserot tekevätkin sumusta varsin hankalan ennustettavan.

    1. Nyt kun termisen kevään alkaminen on virallisesti ilmoitettu, tulevat mahdolliset kylmät jaksot määrittyvät takatalviksi; kevättä siis vietetään. :)

  2. Melkoisen harhaanjohtavaa tietoa tässä jutussa, kun puhutaan että ilma jotenkin ”sitoisi” itseensä vesihöyryä, sillä se ei pidä paikkaansa. Ilma ei sido vesihöyryä millään tavalla, vaan kylläisen vesihöyryn paine on voimakkaasti lämpötilasta riippuvainen, toisin sanoen mitä korkeampi lämpötila on, sitä enemmän vettä voi olla kaasumaisessa olomuodossa eli vesihöyrynä. Ilmalla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, vaan kyseessä on nimenomaan vesihöyryn ominaisuus. Ilman tilalla voisi olla mitä kaasua tahansa, vaikka vetyä tai heliumia tai ei mitään ja vesihöyry käyttäytyisi samalla tavalla eli lämpötilan laskiessa osa vesihöyrystä tiivistyy nestemäiseksi.

    Tämä asia on jopa erikseen mainittu Wikipediassa (https://en.wikipedia.org/wiki/Relative_humidity, kappale Misconception), joten ilmeisesti USA:ssakin usein levitetään harhaoppia, että ilman jotenkin ”sitoisi” vesihöyryä. Fysiikan perusopinnot eivät ilmeisesti kuulu meteorologien opinto-ohjelmaan sielläkään.

    1. Hei! Hyvä huomio, sorruin käyttämään tuota yleisesti käytettyä kielikuvaa sen harhaanjohtavuudesta huolimatta. Editoin pois, jotta häipyy tekstistä hämäämästä.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.