Suomen siitepölykausi

Julkaistu

Keväisen lämmön ja auringonpaisteen myötä luontomme heräilee asteittain. Kevään etenemisen kääntöpuolena on kuitenkin siitepöly, joka saattaa aiheuttaa herkimmille oireita jo helmi-maaliskuun vaihteessa.

Suomen siitepölykausi alkaa toisinaan jo helmikuun loppupuolella, jolloin suotuisissa olosuhteissa maahamme ajelehtii kaukokulkeutumina lepän siitepölyä etelämpää Euroopasta. Leppä aloittaa yleensä kukintansa Etelä-Suomessa maaliskuun puolella, pohjoisempana huhtikuun aikana. Tänä vuonna lepän siitepölyhuippu näyttäisi maan etelä- ja keskiosassa ajoittuvan huhtikuun alkuun. Akuutein lepän siitepölykausi kestää muutaman viikon. Yleensä lepän kukintojen aikoihin ilmassa alkaa olla pähkinäpensaankin siitepölyä, mutta tiettävästi se aiheuttaa oireita harvemmille.

Siitepölyoireiden kannalta toukokuu on Suomessa tyypillisesti hankalin kuukausi. Tällöin kukkii koivu. Sen kukinta saattaa alkaa jo huhtikuun puolella, mutta on yleensä huipussaan maan etelä- ja keskiosassa toukokuun alku- ja keskipuolella, pohjoisempana vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Koivun siitepölyn aiheuttamia oireita ovat mm. nuha, tukkoisuus, kutina, aivastelu, yskä ja silmien punoitus. Koivuallergia saattaa aiheuttaa myös mm. ihottumaa tai väsymystä.

Koivun kukintojen jälkeen koittaa yleensä muutaman viikon ”helpompi” ajanjakso, kunnes taas kesäkuun puolella alkaa heinien kukinta. Se on huipussaan maan etelä- ja keskiosassa kesä-heinäkuun vaihteessa, pohjoisempana siitepölymäärät ovat yleensä vähäisempiä ja keskittyvät enemmän heinäkuun puolelle.

Siitepölykausi jatkuu vielä elokuulle, jolloin kukkii pujo. Tämän kasvin siitepölykausi on usein lyhyt ja ajoittuu heinä-elokuun vaihteeseen. Pohjoisimmassa Suomessa pujoa ei juurikaan kasva, joten esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Lapin osalta siitepölykausi päättyy jo heinäkuun aikana.

Siitepölypitoisuudet nousevat suurimmiksi aurinkoisella ja lämpimällä säällä, jolloin kukinnat voimistuvat. Mikäli aurinkoiseen säätilaan liittyy tuuli, levittää tämä yhdistelmä tehokkaasti siitepölyä ja pitoisuudet voivat nousta huipputasolle. Siitepölypitoisuuksien piikki ajoittuu tyypillisesti iltapäivälle, kun taas öisin ja aamuisin siitepölyä on vähemmän ilmassa. Kostea ja sateinen sää sitoo itseensä ilman epäpuhtauksia ja siitepölyä, jolloin siitepölyallergikoilla oireetkin tilapäisesti helpottuvat.

Siitepölytilannetta ja -ennustetta kannattaa seurata Forecan sivuilta!

Screen Shot 2016-04-07 at 15.34.23Siitepölytiedot: Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö

Siitepölyä ilmassa?

Julkaistu

Keväällä luonto herää. Mahla alkaa virrata puissa, ujot hiirenkorvat pikku hiljaa puhkeavat. Monet kasvit kukkivatkin jo varhain, ja illan hämyn täyttävät vähitellen huumaavat tuoksut.

Mutta sitten se kevätidyllin toinen puoli: koska kasvit haluavat varmistaa lisääntymisensä, niistä monet levittävät ilmaan, tuulen kuljetettavaksi – tai sitten vaikka mehiläisten – siitepölyä. Se allergisoi monia; elimistö ylireagoi siitepölyyn. Ensimmäiset pölyttäjät ovat pähkinäpensas ja leppä. Huhtikuun lopusta kesäkuun alkupuolelle kukkii Suomessa koivu, joka on monille se pahin. Heinät uhittelevat kesäkuusta alkaen, ja loppukesällä muistuttaa suvunjatkamisestaan vielä ainakin pujo.

Näitä kukkivia kasveja ei suinkaan tarvitse edes olla lähipiirissä; siitepölyt kaukokulkeutuvat tuulen mukana, kuten luonto on tietysti tarkoittanutkin.

Hazel catkins or lambs' tails, kuvaaja ceridwen 2009

Siitepölyn ohella oireita voi tulla myös homeitiöistä, joita on eniten kesän loppua kohti mentäessä.

Allergisille pahimpia ovat aurinkoiset ja tuuliset päivät, sen sijaan sade puhdistaa ilmaa.

Siitepölytilanne ja sen kehittyminen riippuvat säästä. Suomessa siitepölytilannetta seuraa ja sitä koskevia ennusteita – sääennusteiden peruseella – antaa Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö. Tässä varmuuden vuoksi internetlinkki suoraan sinne.

http://aerobiologia.utu.fi/tiedotus/siitepolytiedote/