Takapihan pensaassa silmuja joulukuisena sunnuntaina. Kuva Tiina Asula
Juha kirjoitti eilen blogissa, että Helsingissä ”on kuin kesä ilman vihreyttä”. Niinpä.
Lisään tuohon vielä, että on sitä vihreyttäkin hiukan. Eilen lenkillä ollessani havainnoin, että ruoho on vihreää aivan kuin Keski-Euroopassa talvella. Ja tarkemmin katsoessani huomasin, että joissain pensaissa oli pienen pieniä vihreitä silmuja. No onkos tullut kevät?
Kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on voitu iloita jo lumilyhdyistä. Mutta Juhan eilisen ennusteen mukaan lumilyhdytkin saattavat tämän viikon sateissa sulaa. Harmi.
Lunta ei näy, mutta ne aiemmin viittaamani syksyn hevoset ovat läsnä. Kuva: peter lloyd / geographic/Googlen tarkennettu kuvahaku
Lyhyt pilvinen päivä painuu mailleen. On kuin kesä ilman vihreyttä, puolihämärässä ja mustavalkoiseksi kuvattu. Vesilätäköistä heijastuu niiden takana olevien tajojen yksityiskohtia. Korupajassa on näköjään joulumyyjäiset. Se tarkoittaa joka vuosi, että siinä ulkona saa myös makkaraa. Tuonne ulos on kohta mentävä, mutta samalta siellä kai näyttää kuin ikkunan läpi. Äänimaailma vain valahtaa siihen päälle, ja muutenkin pian on entistä hämärämpää. Mutta raitista ilmaa pitää saada. Ehkä sitä makkaraakin. On joulukuun 11. päivä, enkä näe missään lunta. Helsingissä, Malmilla. En minä sitä lunta kyllä kaipaakaan, mutta jos miettii, mikä tämän vuodenajan säässä voi olla oleellista muutosta tuovaa peruspimeyteen, niin lumi tietysti muuttaa läsnäolollaan tienoota eniten. Näyttää vain siltä, että se lumi tulee ja menee myrskyjen tavoin.
Äskeinen myrskymatala on jo poistumassa ja heikko. Se tarkoittaa sään kylmenemistä: maanantaiaamuna etelässäkin on vähän pakkasta, ja maan keskivaiheillakin pakkasta on paikoin jopa kymmenkunta astetta. Mutta lyhyeen jäävät pakkaset, sillä uutta sadetta ja lauhtumista pukkaa jo heti maanantaina, ensin maan länsi- ja keskiosaan. Tiistaiksi sateet yleistyvät ja runsastuvat. Maan eteläosassa sataa eniten tiistain vastaisena yönä ja tällöin vettä, muutenhan sateen olomuoto vaihtelee, lähinnä Lapissa ja Koillismaalla sataa varmimmin vain lunta. Tiistaina päivällä sateet painottuvat itään ja pohjoiseen. Lämpötilan nollaraja kipuaa aina Lapin ja Koillismaan rajoille.
Nämä alkuviikon sateet ovat kuitenkin vain kalpeaa esimakua jälkeen tulevista. Jo heti keskiviikon vastaisena yönä Etelä- ja Keski-Suomen yli kulkee sadealue koilliseen, päivällä sataa vielä idässä ja pohjoisessa. Tämä sade liittyy laajaan matalapaineenalueeseen, jonka keskus on liikkeessä Pohjois-Atlantilta Norjan meren yli kohti Jäämerta. Sen seuraava sade liikkuu ylitsemme suunnilleen torstain kuluessa.
Perjantai on tällä tietoa ohimenevästi rauhallisempi päivä säässä, sen sijaan ensi lauantaiksi ja viikonvaihteeksi saamme laskelmien mukaan ison ja äkäisen matalapaineen Pohjois-Atlantilta Pohjois-Itämeren tienoille. Se voi tuoda mukanaan myös myrskytuulia. Sateen olomuoto voi maan eteläosassa kaiken aikaa vaihdella, ja etenkin etelärannikon läheisyys suosii vettä aina silloin, kun mereltä kunnolla tuulee. Maan keski- ja pohjoisosassa lumipeite kaiken järjen mukaan vahvistuu ainakin vähän ja varmimmin idässä.
Kurkkaa (kahden viikon välein) ajankohdan keskimääräinen ylin ja alin lämpötila sinisellä sekä ylin ja alin mitattu keltaisella, keskimääräinen lumensyvyys vihreällä. (Lähde: Ilmatieteen laitos) sivun oikean laidan kartasta. Keskimääräisvuonna etelässäkin (Helsinki-Vantaa) on tähän aikaan jo useita senttejä lunta. Sivu: http://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-nykyilmasto-ja-ilmastotilastot
Kuten blogin lukijat lienevät huomanneet, minun kirjoitusvuoroni on perjantaisin. Silloin sitä usein ajattelee ihan erikseen viikonlopun säätä, vaikka itse vuorotyötä tekeekin, eikä juuri viikonlopulla ole omassa elämässä niin suurta painoarvoa.
Paljaat oksat ja puunrungot piirtyvät taivasta vasten lyhyen päivän ajan. Kuva: Flickr/STC4blues
Huominen lauantai on poikkeus moneen päivään siitä eteenpäin, koska meille onnistuu pukkaamaan hentoinen korkeanselänne eteläkaakosta. Ainakin hetken on siis jopa aika selkeää säätä, joten sinitaivastakin näkee edes vilaukselta. Sää muuttuu jo nyt yöllä selkeämmäksi lännestä alkaen, samalla kasvaa kosteiden tienpintojen jäätymisen mahdollisuus – aamulla myös etelässä. Vielä päivällä ilman lämpötila on vähän pakkasen puolella, etelärannikolla on jo lämpöasteita. Lauantaille siis kannattaa suunnitella se ulkona oleilu, jos haluaa nauttia auringon pilkahduksesta joulukuun alussa. Vaikka lumetonta enimmäkseen onkin, ilmassa on tiettyä kuulautta. Länsirannikolla pilvisyys jo lisääntyy päivän kuluessa: lännestä on tulossa hyvää vauhtia – mitäs muuta kuin sade! Samalla etelänpuoleinen tuuli voimistuu huomattavasti.
Tuulisinta ja sateisinta sää on sunnuntain vastaisen yön kuluessa, mutta lähes samanveroisesti tuulee ja sataa vielä sunnuntaina päivällä. Etelässä, varsinkin rannikolla, tulee lähinnä vettä, pohjoisempana toki myös niitä edes vähän kiinteämpiä veden olomuotoja. Yksinomaisia lumisateita veikkaisin korkeintaan Koillismaalle sekä Itä- ja Pohjois-Lappiin, ja tämäkin voi kuulostaa liialta lupaamiselta lumen ystäville. Vaan koskaanhan tätä sateen olomuotoa ei tähän aikaan vuodesta täysin varmasti tiedä, sen verran herkkä se osaa olla esim. tuulen suunnalle tuolla pohjoisessa. Meren lämpimyydestä voi päätellä aika paljon rannikon sateista, koska tuuli puhaltaa juuri mereltä.
Sunnuntain jälkeenkin Suomen lasketaan kuuluvan matalapaineen alueeseen. Sen sisällä ratkaisevaa on, miten mahdolliset matalan osakeskukset käyttäytyvät. Ne ovat pienempimittakaavaisia kuin itse iso matalapaineenalue ja sen vuoksi vaikeampia ennustaa kovin monta päivää aikaisemmin. Tällä tietoa tiistaina voisi sataa jopa aika lailla maan eteläosassa, missä myös kasvaisi rännän ja lumen mahdollisuus – ainakin vähän. Ilmakehä olisi hivuttautumassa hieman kylmemmäksi täällä Suomessa, jos tietokoneita uskoo. Edelleen ensi viikon loppupuoli olisi sateinen jopa koko maassa, ja tällöin, jos ilmamassan lämpötilaa koskevat laskelmat toteutuvat, lunta voisi jo sataa jopa aika suurella todennäköisyydellä missä päin maata tahansa. Mutta senkin jälkeen jäisi vielä nähtäväksi, pysyisikö tämä lumi. Samojen tietokone-ennusteiden innoittamana veikkaisin, että ei ainakaan etelässä.
Kustaa Vilkunan mukaan keskiviikkona Antin päivänä (30.11.) on aina arvailtu tulevan talven ilmoja. Tässä muutamia sananlaskuja tuosta upeasta Vuotuisesta Ajantiedosta:
– Selkeetä Antin päivää seuraa tasainen talvi, mutta pilvistä epätasainen.
– Antin päivän pakkanen tekee suojatalven ja ruman kevään.
– Jos Antti lotisee, niin joulu komeilee. Tai päin vastoin jos Anttina pakkanen, niin jouluna suojasää.
Myös kirkkaan Antin päivän on sanottu ennustavan vesisadetta jouluksi. Pyryjä, kinoksia ja lumipurkuja, joita tuuli ennen Antin päivää tuo, pidetään hyvän vuoden merkkinä, varsinkin jos ojat peittyvät ja kinokset ulottuvat aitaan saakka. Tämähän viime vuonna oli varsin totta.
Antin päivän tienoo on yleensä koettu tuuliseksi. Jos on ankara itätuuli, talvesta tulee pysyvä: ”Idän kesä, idän talvi, idän ilmat ilkeimmät”. Entisaikaan Antin päivää on pidetty säiden kannalta taitteena kylmempään. ”Antin päivänä tulee talvi viimeistään”.
Katsotaan miten Antin päivän ennusteet tulevat pitämään paikkansa!
"Syksy ajaa yhdeksällä hevosella" on vanha syksyn säänvaihteluita tarkoittava sanonta. Kuva: flickr/smerikal
Tänään on vuoden kahdestoista kuunsyntymä eli uusikuu. Huomenna lauantaina 26.11. on islamilainen uusivuosi. Sunnuntaina raikuu Hoosianna: on ensimmäinen adventtisunnuntai. Joulukatuja avataan tuulisessa loppusyksyn säässä. Pikkujoulut jouduttavat monen askeleita, ei kannata liukastella. Kenties jokunen tonttukin jo kurkistelee, josko ollaan kilttejä. Kauppa alkaa käydä joulua kohti, se on kai sitä harrasta odotusta. Joulukalenterin luukut aukeavat aamu aamulta. Puuttuuko jokin? Ehkä ne nietokset?
Vihjasinkin jo, että tänä viikonloppuna tuulee. Korkeapaine on tipotiessään, nyt eletään matalapainetta. Oikeastaan vähintään kahta, jos kiinnitämme huomiota niiden keskuksiin ja sitä kautta kulkureitteihin ja aikatauluihin. Niin kannattaa tehdä, jos mielii pysyä ajan tasalla noissa ilman entehissä. Jokainen matalapaine kun tuo sitä omaa tuultansa ja sadettansa.
Koska tämä on sääblogi, on vielä muistututettava, että matalapaineet ovat suuria ilmapyörteitä (useimmiten kuitenkin kaikkea muuta kuin kauniin pyöreitä). Niiden keskusten ympäri ilma kiertää pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään eli pohjantähdestä katsottuna samaan suuntaan kuin maapallo pyörii. Samalla ilma pyrkii pakkautumaan pikku hiljaa kohti pyörteen keskustaa, jolloin tulee ymmärrettäväksi, että ilman on myös noustava ylöspäin matalapaineen alueella. Tämä ilman pystyliikekomponentti kanavoituu tiettyihin alueisiin, joita ovat ns. rintamat.
Koska juuri ilman pystyliike synnyttää sateita, nämäkin painottuvat lämpimien, kylmien ja okluusiorintamien yhteyteen. Toisaalta matalapaineisiin voi liittyä hyvinkin kuivan ilman kielekkeitä ja paikallisesti selkeää säätä. Näiden ns. lauhkean vyöhykkeen matalapaineiden ilmapyörteet ovat halkaisijaltaan yleensä tuhansia kilometrejä, mutta etenkin laajempien matalapaineenalueiden osakeskuksina niitä on myös selvästi pienempiä. Välillä käy niin, että matalapaineenalueet pysyttelevät lähes paikallaan, mutta silloinkin niiden pienemmät, sadetta aiheuttavat osaset ovat yleensä jollain tavalla liikkeessä. Tänäkin viikonloppuna miltei koko Pohjois-Eurooppa kuuluu matalapaineen alueeseen, mutta ajatellen Suomen säätä siitä kannattaa tarkastella erikseen kahta matalapainetta.
Näistä ensimäinen liikkuu lauantaina Lapin yli itään. Lounaistuuli, vähitellen länsituuli, pieksää eniten Merenkurkkua ja Perämerta. Tuuli yltyy aina myrskyksi asti, myös vähän etelämpänä. Sateita tulee vähintään ajoittain missä päin maata tahansa, mutta eniten Lapissa ja sielläkin lähinnä matalapaineen keskuksen pohjoispuolella kokonaan lumena, muuten on lauhaa. Jälkipuolellansa tällaiset matalapaineet saattavat ulottaa lumikuuronsa etelämmäksi kuin muut lumisateensa.
Sunnuntaina lännestä saapuu toinen matalapaine, tai itse asiassa USA:n tietokonemallin mukaan kaksi peräkkäistä, mutta joka tapauksessa siis seurattava sääjärjestelmä. Vaan nytpä reitti ei olisikaan enää Lapin yli, vaan maan etelä- ja keskiosan tai jopa vain maan eteläosan yli itään. Matalapaineiden reitin siirtyminen eteläisemmäksi enteilee tähän aikaan vuodesta usein myös niiden sateiden muuttumista lumisemmiksi. Varsinkin maanantaiaamua kohden on jälleen kerran mahdollista, että lopputulos on maan eteläosaa myöten selvästi talvisempi kuin mihin on tänä syksynä totuttu. Välttämättä siis ei, mutta siksi säätä seurataan jatkuvasti ja ennusteita päivitetään esim. uusien tietokonelaskelmien tultua.
Varsinkaan tähän aikaan vuodesta ei perjantaisella sääennusteeella välttämättä pitkälle pötki: nytkin kahden globaalisen ilmakehämallin (Euroopan ja USA:n) Suomen sään kannalta ratkaiseva ero alkaa jo heti sunnuntaista. Mutta suursäätilat ovat näissä malleissa varsin yhteneväiset, eli tämä koko laaja matalapaineenalue olisi maanantain myötä siirtymässä Suomesta itään. Tiistain-keskiviikon maissa on korkeapaineen vuoro, kunnes sää ensi viikon loppupuolella joutuu jälleen matalapaineiden aisoihin. Syksy ajaa yhdeksällä hevosella, niin kuin on tiedetty ja pantu merkille jo kauan sitten.
HUOM! Tulin yövuoroon töihin klo 21, minkä jälkeen näin viimeisimmän Euroopan globaalisen säämalliajon tulokset. Se lähti USA:n mallin linjoille, joten kelin kannalta tärkein matalapaine liikkuisikin sunnuntai-illan kuluessa eteläisimmän Suomen yli itään. Sen jälkipuolella myös etelässä sataisi räntää ja lunta, maanantaiaamuna olisi heikkoa pakkasta.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
