Marraskuun alusta lähtien göteborgilaiset ovat voineet lukea Forecan sääennusteet Göteborgs-Postenista. Lehti on levikiltään Ruotsin toiseksi suurin päivälehti heti Dagens Nyheterin jälkeen. Göteborgs-Postenin lisäksi myös samaan Stampen-ryhmään kuuluvat paikallislehdet valitsivat Forecan säätoimittajakseen.
Forecan sää ei pelkästään löydy sanomalehdistä. Foreca toimittaa sääpalvelut myös lehtien websivuille.
Lehtisäätuotteiden tekeminen on ollut mukavaa ja haastavaa. Mielenkiintoisina ruotsalaisina erikoisuuksina mainittakoon sääkatsaukset. Joka kuukausi Forecan meteorologit kirjoittavat sääkatsaukset ”Så var vädret” (katsaus edellisen kuun säähän) ja Så blir vädret (tulevan kuukauden sääkatsaus) Göteborgs-Postenille.
Maanantaiaamuna autosi alla voi olla etelässäkin lunta. Kuva: Janne / flickr
Saa nähdä, miten lumitilanteen nyt lähipäivinä käy Suomessa. Saamme nimittäin kylmempää, Lappi jopa ihan kylmääkin, ilmaa pohjoisesta. Tuota aiempaa selvästi talvisempaa ilmaa virtaa heti lauantaiaamun jälkeen aina eteläsimpään Suomeen asti. Sitä ennen, tuon ilman etureunalla, maan etelä- ja keskiosan yli pujahtaa sateita itään niin, että lauantaiaamuna varhain sataa vielä pääkaupunkiseudullakin vettä, maan itäosassa satelee räntää tai lunta. Lauantain kuluessa kylmä pohjoinen ilmavirtaus jo heikkenee ja sää on Lapissa melko selkeää. Maan etelä- ja keskiosassa on vielä pilvisyyttä ja siellä täällä voi tulla jokunen vähäinen lumikuuro. Päivälämpötila vaihtelee etelärannikon +2…+4 asteesta maan keskiosan noin nollaan ja edelleen Pohjois-Lapin jopa 15 pakkasasteeseen.
Sunnuntain säässä onkin oleellista se, että Suomi kuuluu kylmän ilman alueeseen ja etelästä meille ulottuva korkeapaine pitää sään suurimmassa osassa maata selkeänä. Lännessä kuitenkin jo tuntuu lähestyvä sadealue lisääntyvänä pilvisyytenä, myös etelänpuoleinen, maalla lähinnä kaakkoistuuli, voimistuu vähän. Myös lunta voi sadella läntisimmässä Suomessa jo päivällä. Maan länsiosassa on heikkoa pakkasta, idässä ja maan keskivaiheilla on viitisen pakkastastetta, Lapissa on pakkasta enimmäkseen 10…15 astetta, lounaisosassa vähän vähemmän.
Maanantain vastaisen yön kuluessa lännestä leviää sateita niin maan eteläosaan kuin keskivaiheillekin. Sade varsinkin alkaa lumena, mutta koska maahamme virtaa samalla lauhempaa ilmaa lounaasta, jää nähtäväksi, lakkaako sade ennen muuttumistaan rännäksi tai vedeksi. On siis täysin mahdollista, että maanantaiaamuna on etelässäkin jokunen sentti lunta ja idässä sitä sataisi vielä lisää. Hyvin lauhaa ilmaa saisimme tietokone-ennusteen mukaan voimistuvan lounaistuulen myötä vasta ensi viikon torstaina, joten jos maanantaina on etelässäkin senttejä lunta, ei lumi välttämättä aivan välittömästi ja kokonaan edes sula. Alkuviikon päivälämpötilat tulevat riippumaan siitä, onko sitä lunta vai ei.
Varma sen lumen kanssa ei siis voi olla, mutta jos vara on viisautta ja ellei tietoisesti halua ottaa riskiä, kannattaa ne talvirenkaat ehkä vaihtaa jo aika nopeasti. Toisaalta ensi viikon loppupuolesta olisi tulossa vielä hyvin lauha. Talvirenkaita ei etelärannikolla ehkä tarvitsekaan, jos malttaa jättää auton kotiin parina aamuna. Mutta jos on matka maan itä- tai pohjoisosaan, vaikka vaan keskiosaankin, aika vaihtoon on nyt.
Edellisessä kirjoituksessani oli kuvia kuuran koristamasta metsämaasta. Kuurankukkien kääntöpuoli on tietenkin kaikkien suomalaisten suosikkipuuha, kuuran kaapiminen auton tuulilasista eli skrabaaminen.
Kuura muodostuu, kun maan pinta/tuulilasi jäähtyy pakkasen puolelle ulossäteilyn seurauksena. Tyypillisesti tämä tapahtuu selkeänä yönä, jolloin ilman lämpötila on lähellä nollaa. Ilmassa oleva kosteus eli vesihöyry härmistyy jääksi tuulilasin pintaan.
Miksi jäätä kertyy auton laseihin, vaikka lämpömittari näyttäisi plussaa?
Ilman lämpötila voi kuurayönä pysyä plussan puolella. Maan pinnan ja tuulilasin lämpötila on pakkasella, sillä ne lähettävät ilmaa tehokkaammin lämpösäteilyä ulospäin ja jäähtyvät, jos mikään ei lämmitä niitä takaisin.
Matalalta paistavan auringon lämpösäteily sulattaa kuuraa auton sivustalta.
Miksi kuuraa ei kerry kovalla pakkasella?
Kovalla pakkasella ilman sisältämän vesihöyryn määrä on niin pieni, ettei kuuraa kunnolla muodostu. Riittävän kylmässä ilman kosteus saattaa olla jo valmiiksi jään olomuodossa, jolloin se ei enää takerru kuuraksi.
Miksi paksuin jää tuntuu olevan tuulilasissa?
Kaikkein voimakkaimmin jäähtyy se pinta, jonka lämpösäteily karkaa suoraan ylöpäin kohti avaruutta ja joka vastaavasti saa hyvin vähän säteilyä takaisin siltä suunnalta. Toisin sanoen vaakasuorat pinnat jäähtyvät nopeimmin ja siksi kaltevaan tuulilasiin kertyy kuuraa herkemmin kuin lähes pystysuoriin sivuikkunoihin.
Miksi katokseen pysäköidyn auton laseissa ei ole kuuraa?
Ilman lämpötila katoksessa on likimain sama kuin sen ulkopuolellakin, joten siitä kuurattomuus ei johdu. Sen sijaan yläpuolella oleva katto lähettää lämpösäteilyä takaisin tuulilasiin ja lämmittää sitä. Esimerkiksi kuvan tapauksessa kuuraa ei ollut muodostunut lainkaan katoksessa seisovaan autoon. Jos sää olisi pilvistä, pilvipeite toimisi samantapaisena lämpösäteilevänä katoksena koko parkkipaikan autoille, eikä kuuraa muodostuisi.
Lapissa lämpötila pysyy pakkasen puolella. Kun talvi määritellään lämpötilan avulla, se alkaa silloin kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi nollan alapuolelle. Aivan etelässä talvi ei ole myöhässä, muualla on. Sitä enemmän mitä pohjoisempana ollaan.
Pohjois-Lapissa talvi alkaa keksimäärin jo lokakuun alussa. Tänä vuonna talvi alkaa siellä nyt. Lappi on ollut nyt kaksi päivää pakkasella. Huomenna päivälämpötilat nousevat nollan yläpuolelle, mutta sitten kylmenee taas. Ensi viikolla seilataan lähellä nollaa, mutta minä toivon että keskiarvo pysyisi pakkasella. Olisihan se jo aika.
Minun puolestani pakkaset saisivat tulla samantien etelään asti. Ja lumet. Valkoinen maa on niin paljon vähemmän musta. Tasan vuosi sitten keski- ja pohjois-Lapissa oli paikoin 30 cm lunta. Tänä vuonna sinne sataa vähän huomenna, mutta enimmtä sulaa heti pois. Etelärannikolle pysyvä lumi sataa keskimäärin joulun tienoolla. Viime vuonna lunta pyrytti eteläänkin jo 18.11. Mitenkähän käy tänä vuonna?
Forecan Pete ja Forecan Juha keskustelevat säästä.
Tänä torstaina on ainutlaatuinen tilaisuus saada tietoa säästä ja sen ennustamisesta. Forecan Pete ja Forecan Juha vastaavat säätä koskeviin kysymyksiin Forecan sää -illassa Facebookissa.
Keskusteluissa keskitytään ennen kaikkea sääilmiöihin ja niiden ennustamiseen. Itse sääennusteet löydät Forecan websivuilta (www.foreca.fi) tai kännykkäpalveluista (foreca.mobi).
Forecan Pete ja Forecan Juha pyrkivät kommentoimaan mahdollisimman monia kysymyksiä, kuitenkin ehtimisensä mukaan. Yleisimmät ja eniten kysytyt kysymykset ovat luonnollisesti etusijalla.
Liity keskustelemaan torstaina 17.11.2011 klo 16 – 20.
Pilvisyyttä Suomen yllä tänään klo 13, lähinnä näkyvän valon aallonpituus. Kuva: NOAA.
Korkeapaine liikahti alkuviikolla niin, että aiempaa kylmempää ilmaa pääsi virtaamaan Suomeen luoteesta. Aurinkoakin nähtiin viikon puolivälissä etenkin idässä ja pohjoisessa, länteen sen sijaan jäi sumupilvinen alue. Koska kylmä ilma on raskasta, se pyrkii painumaan lähelle maanpintaa ja lähtemään sieltä vasta viimeisenä, kun ja jos alkaa tuulla. Jo torstaina, eilen, lounaistuuli toi jälleen huomattavan lauhaa ilmaa suureen osaan maata. Tällainen lämpimämpi ja kevyempi ilma kiilautui maanpinnan läheisen kylmemmän ilman yläpuolelle. Seurauksena on laajoilla alueilla aivan erityinen lämpötilan pystyjakautuma maanpinnan melko läheisessä ilmakerroksessa.
Jos on selkeää silloin, kun auringonsäteilyä ei tule tai se on hyvin vähäistä, kuten talvea kohti myös päivisin, lämpöa karkaa avaruuteen ja maanpinta jäähtyy, samoin laskee maanpinnan läheisen ilmakerroksen lämpötila. Tuloksena on tällöinkin sellainen lämpötilan pystysyyntainen jakautuma, että se kohoaa ylöspäin mentäessä, koska se jäähtyminen menee niin, että ensin jäähtyy maanpinta ja vasta sitten sen läheinen ilma, alhaalta päin. Tällaista ilmakerrosta kutsutaan lämpötilainversiokerrokseksi ja itse ilmiötä siis lämpötilainversioksi. Nimitys johtuu siitä, että keskimäärin ilma kylmenee ylöspäin mentäessä. Inversiokerros estää tehokkaasti eri ilmakerroksia sekoittumasta keskenään, ja esim. kaupunkien ja liikenteen ilmansaasteet kasautuvat näissä tilanteissa melko ohueeseen kerrokseen. Etenkin kesäisin aurinko puolestaan lämmittää maanpinnan ja ilman, jolloin tällainen yöllä syntynyt lämpötilainversio ”särkyy” ja lämmennyt ilma alkaa kohota ylöspäin aina maanpinnalta asti.
Jokioisten luotaus alaosastaan 11.11.2011 00UTC. Kuva Forecan meteorologin työasemalta.
Nyt meidän alimmassa ilmakehässämme on syntynyt lämpötilainversiokerros siitä syystä, että lauha ilma kiilautui kylmemmän yläpuolelle. Inversio on nyt niin vahva, ettei kesäinenkään aurinko sitä välttämättä saisi rikki, marraskuisesta puhumattakaan. Tilanne näkyy hyvin Jokioisten observatorion viimeöisestä radioluotauksesta. Siis lämpötilan, kosteuden ja tuulen pystyjakautuman mittauksesta käyttäen apuna nousevaan heliumpalloon kiinnitettyjä mittalaitteita. Oheiseen diagrammiin piirretty oikeanpuoleinen käyrä kuvaa lämpötilan muutosta ylöspäin mentäessä, lämpötila-asteikko on alareunassa celsiusasteina. Korkeuden lukeminen oikeasta reunasta vaatii totuttelua, koska mittayksikkönä on ilmanpaine (maanpinnalla keskimäärin 1013 hPa), eli esim. 850 hPa:n painepinta on keskimäärin vähän yli kilometrissä ja 700 hPa siinä noin kolmessa kilometrissä. Mutta lämpötilajakautuma eli käyrän muoto on tässä se tärkein.
Vasemmanpuoleinen käyrä on ilman kastepistelämpötila, ja mitä lähempänä se on lämpötilakäyrää, sitä kosteampaa ilma kyseisellä korkeudella on. Vastaavasti käyrien loittoneminen toisistaan kertoo kuivuudesta. Oikeassa reunassa on lisäksi kunkin ilmakerroksen tuuli. Tässä tapauksessa aivan maanpinnan lähellä oli pohjoisluoteista tuulta n. 5 m/s ja ylöspäin mentäessä heti kohta länsilounaista tuulta saman verran. Sumupilvi jää käytännössä sen korkeuden alapuolelle, missä lämpötila- ja kastepistelämpötilakäyrät eroavat toisistaan ylöspäin mentäessä.
Tällaista sumupilveä meillä on ollut useimmilla paikoilla jo pitkään, eikä se kunnolla väisty ennen kuin saadaan selvää tuuletusta eli tässä tapauksessa talvisempaa ilmaa. Sitä on tulossa pohjoisesta ihan reippaasti jo maanantaista alkaen. En ihmettelisi, jos jo tähän sään kylmenemisvaiheeseen liittyisi lumikuuroja aika etelässäkin, mutta joka tapauksessa suursäätila muuttuu ratkaisevasti niin, että seuraavat sateet, joita näyttäisi olevan tulossa ensi keskiviikon maissa, ovat jo suuressa osassa maata lunta. Lauhinta olisi edelleen lounaassa.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
