Uusi blogi avattu

Jatkamme blogin päivittämistä osoitteessa www.foreca.fi/meteorologilta

Tunnetko nämä pilvet?

Kirjoittaja Joanna Rinne Julkaistu

Tässä blogitekstissä katsellaan taivaalle!

Meille meteorologeille kerrotaan opintojen aikana erilaisista pilvityypeistä  ja niiden ominaisuuksista paljon. Opintoihin kuului kurssi, jolla kahlattiin erilaiset pilvityypit läpi kuvaesimerkkien kera, ja lopputentissä pistettiin nenän eteen kuvia, joissa näkyvät pilvet tentin suorittajien tuli tunnistaa.

Eri korkeuksilla näkyvien pilvien erotteleminen toisistaan pilviä katsellessa tulee meteorologiaa opiskeille jo aikalailla selkärangasta. Siksi välillä ei-meteorologiystävien havainnot ja kokemukset pilvistä palauttavat maan pinnalle – harvalle on itsestäänselvää se, sijaitseeko taivaalla näkyvä harmahtava matto alle kilometrin korkeudessa vai pitääkö kulkea ylöspäin useita kilometrejä, ennen kuin ollaan pilvien kanssa samalla korkeudella.

Tässä kohdassa minun on myönnettävä, että en itsekään osaisi enää antaa oikeita latinankielisiä kuvaussanoja kaikille näkemilleni pilville. Töissä riittää omassa tapauksessani se, että tunnistan parin kilometrin tarkkuudella, millä korkeudella pilvi sijaitsee ja tiedostan suurinpiirtein, mikä pilven syntymekanismi on ja mitä pilven olemassaolo kertoo ilmakehän ominaisuuksista sen kellumiskorkeudella. Pilvien tunnistamistentti kaikkine nimeämisineen voisi mennä penkin alle.

Stratocumulus castellanus opacus, altocumulus stratiformis, altostratus translucidus (kuva: Bernhard Mühr / wolkenatlas.de)

Tietenkään nämä tiedot eivät ole oikeasti tarpeellisia ja pakollisia kuin meteorologeille ja lentäjille, mutta pilvien katselu muuttuu vielä kiinnostavammaksi, kun niistä saa silmänilon lisäksi myös tietoa!

Lue lisää → ”Tunnetko nämä pilvet?”

IPCC:n erikoisraportti – ei mitään uutta auringon alla

Kirjoittaja Kristian Roine Julkaistu

YK:n alaisuudessa toimiva kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tänään 8. lokakuuta erikoisraportin nimeltään “Special Report on Global Warming of 1.5°C”. IPCC:n näkyvin työ on ollut perustamisestaan lähtien laajojen Assesment Report -julkaisujen kokoaminen. IPCC ei tutki itse mitään vaan ainoastaan kokoaa yhteen julkaistua tietoa. Viimeisin, viides Assesment Report julkaistiin 2014 ja seuraavaa odotellaan vuonna 2022. IPCC julkaisee välillä myös suppeampia erikoisraportteja, sellaisesta tässäkin on kyse.

 

Kuva IPCC

 

Mikä sitten on erikoisraportin sisältö? Lyhyesti sanottuna raportista ei mullistavaa uutta löydy. Esiteolliselta ajalta ilmasto on tämän hetken tiedon mukaan lämmennyt noin asteella, ja tähän mennessä ihmisten ilmakehään syytämät kasvihuonekaasut tulevat aiheuttamaan vielä vähintään puolen asteen lämpötilan nousun. Jatkossa lämpötilan nousu riippuu siitä onnistutaanko kasvihuonepäästöjä vähentämään, ja millä aikataululla. Lämpötila näyttäisi nousevan nykymenolla pari astetta esiteollista aikaa korkeammalle ennen kuin tulevaisuudessa tehtävät päästöleikkaukset alkavat purra, ja tämäkin skenaario on hyvin optimistinen. IPCC:n raportti kertoo oleellisesti sen mitä tapahtuu jos ja kun 1,5 asteen tavoitteesta lipsutaan.

Lue lisää → ”IPCC:n erikoisraportti – ei mitään uutta auringon alla”

Ensin lunta tupaan, ensi viikolla lämpöaallon vuoro

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Tänään perjantaina talvi kolkuttelee toden teolla jo maan pohjoisosassa, sillä osa Lapista on saamassa ensilumen ja paikoin lunta kertyy yli viisi senttimetriä. Ensilumen määritelmähän on se, että lunta täytyy kesäaikana olla aamun mittauksissa klo 9 vähintään senttimetrin verran, talviaikana kelpuutetaan klo 8 mittaustulos. Näin ollen jos jostain kohtaa tänään satava lumi ehtii sulamaan ennen huomisaamua, ei sitä vielä ensilumeksi lasketa. Pysyvää lumipeitettä tästä ei ole kuitenkaan vielä tulossa, sillä ensi viikolla on lokakuisen lämpöaallon vuoro: etelässä lukemat ovat niin korkeita kuin tähän aikaan vuodesta vain voi olla ja Lapista lumet sulavat vauhdilla.

Pöllyävää lunta Kilpisjärven teillä perjantaiaamuna. Iltapäivän kuluessa lunta voi pyryttää Lappiin yli 5 cm. / Kuva: Liikennevirasto, kelikamerat

Kolea viikonloppu

Lapissa viikonloppu on kylmä ja talvinen: päiväsaikaankin lämpötila jää paikoin pakkasen puolelle ja sunnuntain vastaisena yönä saatetaan mitata tämän syksyn pohjalukemat, kun pakkasta voi paikoin olla 10…15 astetta. Etelässä viikonloppua voisi luonnehtia vaihtelevaksi: lauantai on poutaisempi päivä, sunnuntaina tuulee, sataa ja on hyvin koleaa. Maanantaiaamuksi sitten pakastuu ja tienpinnat jäätyvät – ikäviä keliongelmia odotettavissa. Maanantain jälkeen tosin keliongelmista ei kannata hetkeen välittää, sillä lämpöaalto tekee tuloaan.

Lue lisää → ”Ensin lunta tupaan, ensi viikolla lämpöaallon vuoro”

Syyskuu oli lämmin ja kylmä, myrskyisä ja sateinen

Kirjoittaja Joanna Rinne Julkaistu

Lokakuu alkoi! Onpa aika edennyt vauhdilla, juurihan vasta oltiin kesälomalla (vaikka vietin omani kesäkuussa). Kuun vaihteessa on hyvä kurkistaa taaksepäin: tässä blogitekstissä katsellaan, millainen sää syyskuussa oli.

 

Kuva: Matti Hietala

Yleisilmeeltään kuukausi näytti lämpötilojen osalta koko Suomessa samalta: kolmisen ensimmäistä viikkoa olivat keskimääräistä lämpimämpiä, ajoittain jopa reilusti keskiarvon yläpuolella. Selvä muutos säätyypissä tapahtui kuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna, jolloin Suomeen alkoi virrata viileää ilmaa myrskytuulien säestämänä. Lämpötilat tipahtivat keskiarvon tuntumaan, monin paikoin sen alapuolelle. Muutos tuntui erityisen dramaattiselta siksi, että tipahdusta edelsi erityisen lämpimän ilmamassan vyöhyke, jonka yhteydessä yöllä lämpötila pysyi etelässä lähes 20 asteessa myöhäisestä ajankohdasta huolimatta.

Lue lisää → ”Syyskuu oli lämmin ja kylmä, myrskyisä ja sateinen”

Välimeren medikaani uhkaa suomalaisten suosimia lomakohteita

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Välimeren keskiosassa Italian ja Libyan välillä on kehittynyt matalapaine, joka muistuttaa syntymekanismiltaan trooppista myrskyä. Joskus nämä myrskyt saavuttavat ensimmäisen luokan hurrikaanin voimakkuuden eli tuulen nopeus on yli 33 m/s. Tällöin puhutaan medikaanista (Mediterranean hurricane). Tämän viikonlopun aikana Zorbas -nimiseksi ristitty myrsky runtelee suomalaisten suosimia lomakohteita Etelä-Kreikassa ja Kreetan saarella. Keskituulen nopeus saattaa pahimmillaan käväistä hirmumyrskylukemissa ja kovimmat puuskat ovat jopa yli 45 m/s. Eniten harmia aiheuttavat kuitenkin runsaat sateet.

Medikaanin syntymekanismi

Välimeren medikaanit tai trooppiset myrskyt ovat harvinaisia: niitä on keskimäärin vain joka toinen vuosi. Trooppisten alueiden myrskyistä ja hurrikaaneista poiketen medikaanit eivät vaadi syntyäkseen erityisen lämmintä vettä – niitä on esiintynyt toisinaan 15-asteisen meriveden yllä, kun taas muualla maapallolla hirmumyrskyt vaativat syntyäkseen vähintään 26-asteista merivettä. Medikaanien vilkkain kausi ajoittuu syyskuusta tammikuuhun.

Medikaanit syntyvät, kun ilmakehä muuttuu instabiiliksi eli epävakaaksi Välimeren yllä. Tänä viikonloppuna Pohjois-Euroopan kylmää ilmamassaa valahtaa ylempänä ilmakehässä erittäin lämpimän Välimeren ylle, mikä tekee ilmakehästä epävakaan: alhaalla on jopa 30-asteista merivettä ja ylempänä ilmakehässä Skandinavian kylmää ilmaa. Voimakas pystysuuntainen lämpötilaero edesauttaa myrskyn kehittymistä. Trooppisten myrskyjen tapaan medikaanin syntyminen vaatii pientä tuuliväännettä eli tuulen suunta ei saisi kovinkaan paljoa muuttua eri ilmakerrosten välillä.

Kylmän ilman purkaukset, heikko tuuliväänne ja suuri pystysuuntainen lämpötilaero näyttäisivät olevan välttämättömiä elementtejä Välimeren myrskyjen syntymiselle. Nämä ehdot toteutuvat parhaiten syksyllä ja alkutalvesta, kun meri on vielä ilmaa lämpimämpi.

Lue lisää → ”Välimeren medikaani uhkaa suomalaisten suosimia lomakohteita”

Ruskamatka napapiirin pohjoispuolelle – tiesitkö Suomen muotoisesta lammesta?

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

Näin syyskuun jälkimmäisellä puoliskolla ruska alkaa vähitellen valua pohjoisesta kohti etelää ollen tällä hetkellä hienoimmillaan maan keskiosien pohjoisosassa ja valtaosassa Lappia. Aivan pohjoisimmasta Lapista ruska on kuitenkin jo häviämään päin.

Ruskakausi alkaa elo-syyskuun vaihteessa, etelärannikolla vasta lokakuussa

Ruskakausi starttaa Pohjois-Lapin tunturialueilla jo elo-syyskuun vaihteessa, kun ensimmäiset yöpakkaset puraisevat auringonvalon vähetessä ja saavat lehdet kellastumaan. Valtaosassa maata ruska on hienoimmillaan syyskuun aikana, mutta etelä- ja lounaisrannikolla sekä saaristossa väriloistoa joutuu toisinaan odottelemaan lokakuun puoliväliin saakka. Lämmin Itämeri nimittäin pitää ilman sisämaata lämpimämpänä ja ruskan loitolla.

Kilpisjärven ruskaa ja aamusumua 15.9.2018. Kuva: Markus Mäntykannas

Antoisa ruskamatka pohjoiseen

Viime viikonlopun ruskakuvausreissuni Keski- ja Pohjois-Lappiin oli ajoitukseltaan hyvä, vaikka Kilpisjärvellä olinkin ruskabongauksen kannalta viime tingassa. Saavuin tunturikylään lauantain vastaisena yönä ja sain vielä lauantaina nauttia ruskaloistosta aurinkoisessa säässä, mutta sunnuntaiyön sade ja tuuli tiputtivat miltei kaikki lehdet pois, joten pienestä oli kiinni. Käsivarteen ruskan perässä matkustavia suosittelenkin saapuvan paikalle jo syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Parhaita paloja pohjolan ruskaloistosta voit käydä katsomassa koostelmavideolta Foreca Suomi Youtube -kanavalta, joka kannattaa ottaa seurantaan tulevia sää- ja luontojulkaisuja silmällä pitäen.

Tuoreimmasta videosta löydät klipin mm. Suomen muotoisesta lammesta. Tiesitkö, että tämä lampi on oikeasti olemassa?

Suomen muotoinen lampi nimeltään Neitokainen löytyy Kittilän kunnasta. Kuva: Markus Mäntykannas
Kilpisjärven ruskaa 15.9.2018. Kuva: Markus Mäntykannas
16.9. näyttävin ruska oli jo Kilpisjärveltä ohi tuulisen ja sateisen yön jälkeen. Kuva: Markus Mäntykannas

Ruska käynnistyy etelässäkin ensi viikolla

Viilenevät säät ja ensi viikon kylmät yöt käynnistävät ruskakauden vähitellen myös etelässä. Ruskakausi voi rannikoilla ja saaristossa jatkua pitkälle lokakuun loppuun saakka riippuen tuulista ja yöpakkasista.