Uusi blogi avattu

Jatkamme blogin päivittämistä osoitteessa www.foreca.fi/meteorologilta

Talvi pitää vielä hyvin pintansa

Julkaistu
Carpe diem. Kuva: Mike Laverdiere / Googlen tarkennettu haku.

Viime aikoina erinäiset sääuutisoinnit ovat ainakin minulle luoneet sellaista mielikuvaa, että kevättalvemme muuttuisi jotenkin ratkaisevasti lämpimämmäksi. Ja toki siihen suuntaan nyt hieman mennäänkin, mutta laittaisin kyllä jäitä hattuun, kuten tässä maassa on ylipäätään suositeltua tehdä. Olisikohan kyseinen retoriikka suorastaan peräisin sääoloistamme. Mutta tähtitieteelle eli kevään edistymiselle auringonsäteilyn viimeistään kyllin voimistuessa ei tämä kiukutteleva ilmakehämme sittenkään mitään mahda. Se ei tätä jokavuotista kisaa voita, mutta kampoihin se laittaa maaliskuussa vielä mennen tullen kun sille päälle sattuu.

Lauantai on jo esimakua kevättalvesta, jolloin lämpötila kohoaa iltapäivällä selvästi nollan yläpuolelle. Nyt vielä ehkä itäisintä Suomea ja Luoteis-Lappia lukuun ottamatta, mutta silti säässä on jo selvä pesäero aikaisempaan pakkasvoittoiseen. Sunnuntain vastaisen yön paikkeilla Suomen yli liikkuu vielä lumisateita ja taitaa käydä niin, että maan eteläosan yli itään harppaa oikein matalapainekin. Sunnuntaiaamuna lunta sataa vielä idässä, mutta päivä on useimmilla paikoilla aurinkoinen sekä maan etelä- ja keskiosassa luoteistuulinen. Aamun pakkaset vaihtuvat iltapäivälämpötiloihin, jotka ovat etelässä ja lännessä +2…+5 astetta, mutta idässä ja pohjoisessa edelleen lähellä nollaa. Ennen kuin lämpimät iltapäivät yleistyvät, täytyy vielä yhden lumisadealueen liikkua Suomen yli itään. Tämä tapahtuu maanantain vastaisen yön maissa.

Alkuviikolla koko maassa tuulee luoteesta, Norjan Kölivuoriston yli. Vuoristo paitsi kuivattaa ilmaa sateiden jäädessä sinne tuulenpuoleisille rinteille norjalaisten vesivoimaksi, ilma vuoriston suojanpuolella myös lämpenee, koska ilma on myös laskevassa liikkeessä, jolloin ilmanpaine kohoaa. Maamme itä- ja pohjoisosassa voi kuitenkin jokunen vähäinen lumikuuro tulla. Laskelma luoteistuulisen maanantain päivälämpötilaksi osoittaa etelässä jopa kuutta , idässä ja Etelä-Lapissa 2…4 astetta. Pohjois-Lapissa olisi heikkoa pakkasta.

Tiistaina tuuli voimistuu entisestään. Samalla sen suunta alkaa muuttua pohjoisemmaksi. Suomeen alkaa virrata kylmempää ilmaa. Sää on yleiskuvaltaan edelleen aurinkoista, mutta vähäisten lumikuurojen mahdollisuus kasvaa. Päivälämpötila on vain etelässä pari astetta nollan yläpuolella, muuten lähellä nollaa. Keskiviikon vastaisena yönä ja siis vielä keskiviikkoaamuna pakkasta on 5….9 astetta ja siihen päälle pohjoisluoteinen tuuli. Ei muuta kuin takinkaulusta pystyyn ja pipoa syvemmälle.

Ensi viikon loppupuolella tuuli heikkenee, jolloin yöt kylmenevät. Iltapäivälämpötilat sentään kipuavat ainakin etelässä vähän nollan yläpuolelle.

 

Kuvan osoite: http://www.mikelav.com/blog/media/BigWhite_12.jpg

Heurekassa on näyttely ilmastonmuutoksesta

Julkaistu

Kuva: Patu Manninen
Kävin tänään Heurekassa tutustumassa helmikuussa avattuun Klima X näyttelyyn. Se on näyttely ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksesta ihmiseen ja ihmisen vaikutuksesta siihen. Suosittelen. Klima X kiteyttää ilmastonmuutoksen hyvin. Laiskakin lukija oppii mistä on kyse kun puhutaan hiilijalanjäljestä. Näyttely on myös rakennettu hyvällä maulla. Päällimmäisenä on ”Apua, näinkö meille käy!” -tunne. Vesi ulottuu nilkkoihin asti, mutta maailmanloppukuvia ei maalailla ärsytykseen asti. Faktat puhuvat.

Meteorologin mieltä lämmittivät erityisesti näyttelyssä pyörivät videot. Kuinka ilmoja ennustetaan on 60-luvulla kuvattu meteorologin työstä kertova pätkä. Nostalginen video esittelee muun muassa laitteen jolla auringon paisteaika on mitattu. Aika jännästi! Videot paljastavat myös ettei ilmastonmuutos ole uusi puheenaihe. Jo vuonna 1984 ympäristökeskustelun aiheeksi ennakoitiin ilmastonlämpenemistä.

Eikä Klima X ole Heurekan ainoa mielenkiintoinen osuus. Osallistuin innolla myös 20X0 – Matka tulevaisuuteen -näyttelyn tehtävärukseille.

Oletko sinä käynyt Heurekassa?

Auringon lämmitysvaikutus

Julkaistu

Aurinkoa Ruoholahdessa
Auringonpaistetta Helsingin Ruoholahdessa. Kuva: Mika Toivonen
Armas aurinkomme tarjosi viikonloppuna mukavan ulkoilukelin. Viikonlopun havaintohistorian perusteella vaikuttaisi siltä, että auringon paisteesta on saatu nauttia laajalti koko Suomessa. Talven niska näyttää taittuneen ainakin Etelä-Suomen korkeuksilla, mutta tiedä tuosta. Sää on ollut varsinkin lumen suhteen melkoinen Pandoran lipas jo koko talven.

Aurinko säteilee jatkuvasti melko tasaisella teholla. Auringon säteilyvuon tiheyttä ilmakehän ulkorajalla nimitetään aurinkovakioksi. Keskimäärin päiväntasaajan kohdalla yläilmakehässä auringon koko säteilyspektri huomioiden aurinkovakion arvoksi on mitattu 1,366 kW/m2. Hyvin pientä vaihtelua on havaittavissa vuodenajan ja auringon aktiivisuuden mukaan. Historiankirjoihin on jäänyt muutamia nimettyjä kausia, mm. Maunderin ja Daltonin auringonpilkkuminimit, pilkkumaksimi 1950-luvun lopulla sekä nyt alkanut vuosien 2012-2013 maksimi.

Aurinkomyrskyjen tiedetään aiheuttavan ongelmia sähkönjakeluun ja tietoliikenteeseen, mutta auringonpilkkujen vaikutus ilmastoon on ongelmallisempi selvittää. UV-säteilyn osuus auringon säteilyspektrissä vaihtelee pilkkujen aktiivisuuden mukaan, mutta muuten on vaikea sanoa varmaksi mitään. Tutkimuksia on puoleen jos toiseen. Voi olla parempi tyytyä toteamaan, että ilmasto muuttuu joka päivä. Tänään on hieman erilainen ilmasto kuin eilen.

Auringon vuosittainen insolaatio Euroopassa. Lähde: PVGIS © European Communities, kts. lähdeviitteet
Maan pinnalle tietyssä ajassa saapuvaa auringon säteilytehoa pinta-alayksikköä kohden kutsutaan insolaatioksi. Säteily on tässä vaiheessa vaimentunut, sironnut ja heijastunut ilmakehässä. Vuosittaisen kokonaissäteilyn määrittämiseksi tulee huomioida myös aurinkotunnit. Lapissa kaamoksen aikaan on turha odottaa auringonpaahdetta, mutta valoisan kesän runsaampi hajasäteily puolestaan hieman tasaa tilannetta etelän ja pohjoisen välillä. Keskimäärin vuotta kohden saatava auringon kokonaissäteilyn määrä Suomessa on noin 850 kWh/m2.

Kaikkien asuntojen voi ainakin jollain osuudella ajatella lämpiävän aurinkoenergialla. Keskellä kylmää talvea tämä osuus ei riitä pitämään torppaa lämpimänä, mutta kesäisin lämpöenergiaa voi helleviikkoina kertyä liiaksi saakka.

Asuntojen energiataseessa pitää peruslämmityksen, tuuletuksen, ikkunoiden laadun, lämmön talteenoton ja eristyksen lisäksi huomioida asunnossa kävelevien säteilylämmittimien lukumäärä, sillä kukin ihminen säteilee lämpöenergiaa noin 100 watin teholla. Aamusuihkun aikana kaadamme suoraan viemäriin suuret määrät lämpöenergiaa, mikäli lämmön talteenottoa ei ole järjestetty.

Rakennustekniikassa on energiakysymykset ovat olleet esillä kautta aikojen. Taloja tiedetään tilkityn sammalella, paperilla ja sahanpuruilla. Tulisijan hormin pelti on syntynyt tarpeesta estää lämmön karkaaminen harakoille kovan lämmityksen jälkeen. Nykyään melko hyvin asiansa ajaneet luonnonmateriaalit on korvattu uusilla materiaaleilla, joten olisi syytä huomioida myös materiaalien valmistukseen käytetyn kokonaisenergian kulutus. Yhtenä eristeaineena käytetyn polyuretaanivaahdon valmistus on varsin paljon energiaa kuluttava prosessi.

Katolle nostetut aurinkopaneelit eivät nekään valmistu itsestään, vaan valmistusmateriaaleja pitää ensin louhia, valmistaa laitteet ja kuljettaa lopulliselle käyttöpaikalleen. Tämä kaikki kuluttaa energiaa. Hyötysuhdekin voi olla jotain muuta kuin mitä mainosmies brosyyreissään lupasi. Tilanne on tosin ratkaisevasti paranemassa uuden sukupolven aurinkopaneeleissa.

Tietenkään lämmitykseen tehtäviä investointeja ei pidä ajatella niin mustavalkoisesti, että ne hetkessä maksaisivat itsensä takaisin. Valmistuttuaan esimerkiksi passiivitalo saa kuluttaa ainoastaan neljänneksen normaalista rakennussäädösten mukaan valmistetusta talosta. Energiankulutusta voi vähentää myös ennakoimalla säätä. Lämmityksen voi aloittaa jo hiukan ennen kylmiä säitä ja pienentää ennakkoon sään lämmetessä jälleen.

Aurinkoenergiaa voi ottaa talteen myös lämpönä aurinkokeräinten avulla. Markkinoilla on useita laitteistoja esimerkiksi käyttöveden lämmittämiseen. Käsistään kätevä isäntä tai emäntä voi rakentaa aurinkokeräimen itsekin. Satunnaista mökkikäyttöä varten voi nostaa mustaksi maalatun vesitynnyrin riittävän korkealle paahteiseen auringonpaisteeseen.

Aurinkoa pitää kiittää elämästä maapallolla. Me syömme päivittäin kasvien yhteyttämää aurinkoenergiaa. Nautitaan siis auringon säteilystä monin eri tavoin!

Lähteet:

PVGIS © European Communities, 2001-2008. Šúri M., Huld T.A., Dunlop E.D. Ossenbrink H.A., 2007. Potential of solar electricity generation in the European Union member states and candidate countries. Solar Energy (in press), http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Insolaatio

http://en.wikipedia.org/wiki/Sun

http://en.wikipedia.org/wiki/Sun_spot

http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo

Aurinkoinen alku viikolle – kuinka pitkään se jatkuu?

Julkaistu

Suomi on tällä hetkellä korkeapaineen keskuksessa, joten kolmas hiihtolomaviikko alkaa koko maassa aurinkoisessa pakkassäässä. Päivällä pakkanen on heikkoa ja onneksi myös tuuli on pääosin heikkoa (lauantaina puhalsi ilkeä pohjoisviima, ja se kyllä tuntui vaikka mittarissa ei ollut juuri mitään). Öisin voi kuitenkin esiintyä kireää pakkasta. Vuorokauden lämpötilavaihtelu on suurta: esimerkiksi Lapissa pakkanen voi öisin kiristyä 25 asteeseen ja lauhtua päiväksi alle 10 asteeseen.

K niin kuin kirkasta ja kivaa ulkoilusäätä.

Aurinkoinen sää jatkuu todennäkoisesti ainakin keskiviikkoon, etelässä mahdollisesti torstaihinkin. Korkeapaine alkaa kuitenkin väistyä itään viikon keskivaiheilla. Keskiviikkona pilvisyys alkaa lisääntyä pohjoisessa ja torstaina sataa Lapissa luntakin. Seuraavan kunnon sadealueen ajoituksesta mallit ovat tällä hetkellä hämmästyttävän yksimielisiä: lumisade alkaa lännessä perjantai-iltana ja lauantaina lumisadealue kulkee koko maan yli itään. On aika harvinaista, että viiden päivän päähän ulottuva ajoitus sadealueelle olisi näin tarkka! Miettikääpäs, että se matalapaine, johon sadealue liittyy, ei ole vielä edes muodostunut, vaan alkaa syvetä Yhdysvaltain itärannikon edustalla joskus ensi yön aikana.

Aurinkoisia hiihtopäiviä! Itse olen enemmänkin kevätihmisiä, joten nautin ajatuksesta, että aurinko vääjäämättömästi sulattaa myös hankia…

Utö 26.-28.2.2012 / Talvea paossa

Julkaistu
Pärnäs 26.2.2012. Yhteysalus Eivor noutaa. Kuva: Juha Föhr.

Esitin viime tekstissäni keskipitkän sääennusteen, jonka mukaan matalapaineenalue oli vaihtumassa toiseksi, ja siinä välissä olisi aurinkoisinta ja heikkotuulisinta maanantaina (27.2.). Koska ennusteista on määrä olla myös jotain hyötyä, tein samalla ennustetta testatakseni pienen matkan. Enkä mitä tahansa, vaan halusin samalla todistaa vääräksi iskostuneen käsityksen siitä, että saaristoon muka voi mennä vain kesällä. Utö:hön pääsee yllättävän hyvin, joskaan joka päivä yhteysalus Eivor ei sinne aja. Matkan varrella on myös muita asuttuja saaria. Piti siis ensin hankkiutua Pärnäisiin, joka sijaitsee Nauvon ja Korppoon välisen lossireitin itäpäässä. Paraista nykyään. Omia autoja varten on parkkipaikka. Korppoon busseila päsee myös Pärnaisiin. Laivamatka ei maksa nykyään mitään (!) ja on ihan mukava: lautalla on myös pienoinen kahvila. Lohi- ja/tai siskonmakkarakeitot (yksi keitto kerrallaan) mennen tullen maksoivat 10 euroa, lehtipihviannokset muutaman euron enemmän. Juomavalikoima ei ollut laaja, mutta ulottui A-oikeuksiin. Erittäin ystävällinen henkilökunta ja reilu meininki.

Hämärä laskeutuu, matka jatkuu. Kuva: Juha Föhr

Menomatkaa keinutti vielä luoteistuuli, mutta sehän oli tiedossa. Pakkanen oli iltaa myöten kiristymässä, muttei tietenkään avoimella merellä sillä tavoin kuin maissa. Saaristo on kaunis myös talvella.

Utöhön saavuttaessa oli jo pimeää. Vuokraemäntämme oli vastassa ja otti vastaan myös matkatavarat, jotka kulkivat kylän keskustaan kärryillä. Lunta oli vain vähän, ihan pari senttiä. Se oli melko vastikään satanutta ja sitä ennen oli ollut kaksi viikkoa lumetonta. Oli ihanaa päästä hetkeksi kävelemään normaalisti, pois Helsingin lumikasoista. Tuuli heikkeni, ja tähtitaivas oli hurmaavan kirkas. Majakan valo aivan pulppusi lasiprismaston läpi; kuin valtava valaiseva jalokivi, ehkä topaasi, olisi laitettu sinne ylös pyörimään. Ei muuta kuin tuli kakluuneihin ja taloksi. Netin nopeudeksi sai mitattua seitsemän megaa.

Kahden yön koti. Entinen upseerikerho Venäjän vallan ajalta. Kuva: Juha Föhr

Maanantaina tuuli oli heikkoa ja meri vähitellen tasainen. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Päivälämpötila kohosi lähelle nollaa. Majakan ja samalla saaren opastus (Hanna Kovanen) oli klo 10.30-11.30, minkä jälkeen ehti vielä hyvin kauppaan: Utö Handel oli tuona päivänä auki  klo 11-13. Iltapäivällä oli Hanna Kovasen luona mahdollisimman aito paikallinen ruokailu yhdessä perheen kanssa. Hannan lisäksi pääsi tapaamaan hänen vanhempiaan ja saamaan paljon tietoa saaren paitsi nykyisestä myös menneiden vuosikymmenten elämänmenosta. Tähän saaren varsinaiseen puuhanaiseen kannattaa olla yhteydessä, kun aikoo Utöhön.

Salpausselkien ja Lohjanharjun jatketta Saaristomerellä, tässä merenpinnan yllä. Kuva: Juha Föhr

Saaren geologiassa, samoin kuin naapurisaaren Jurmon, on maisemaksi asti realisoituva erikoisuus, johon törmää erityisesti saaren itäosassa. Maiseman tajuaa olevan yhtä kivikkoa, jonka raoista kasvaa ruohomattomaisen matala kataja. Olen nähnyt tämän maiseman myös elokuussa, ja silloin kanerva värjää kaiken sinisävyiseksi. Kesällä täällä on paljon käärmeitä. Kivikkoa voi pitää vaikeakulkuisena, tai sitten voi kehittää siinä liikkumisesta ihan oman taitolajinsa.

Majakka idästä. Iltapuolen taivas ei ollut enää aivan pilvetön. Kuva: Juha Föhr

Majakka on saaren keskipiste. Sitä kannattaa kävellä katsomaan eri suunnista niin päivällä kuin yölläkin. Majakan valo on suunnattu suunnilleen etelään ja kaakkoon, ei esim. pohjoiseen. Minulla kävi tuuri: näin valon öisin suoraan ikkunasta. Kaksi yötä, joista jäljempänä jo voimistui etelätuuli. Tiistaina aamupuolella satoi, pääosin vettä, mutta jokin lumihiutalekin. Eivorin matkan alkaessa alkoi olla jo selkeämpää, eikä tuulikaan ollut mikään kova.

Tekemäni matka on erittäin suositeltava ja jossain määrin ehkä omaperäinenkin idea. Kaiken muun ohella se oli säämatka: sään mukaan tarkasti suunniteltu, ja vedessä saattoi ratkoa mielessään jään muodostumisen arvoituksia. Kylläpä voitti löhöilyn kotona!

Matkan voi tiivistää vaikka tähän, eli olkoon vaikka sääkoppi (viereinen kuva). Samaan aikaan Helsingissä on puolisen metriä lunta. Talvea pakoon pääsee siis myös ulkosaaristoon!

 

 

 

 

http://www.rosita.fi/reitit/parnainen_uto.htm

http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/varsinaissuomenely/Saaristoliikenne/Sivut/Utonreitti_Eivor.aspx

http://uto.fi/2.0/service.php?lang=fi

http://uto.fi/webcam/

Lumituisku yllätti meteorologin

Julkaistu

Lumipyry 28.2.2012 klo 13
Olen ollut useamman päivän vapaalla, enkä siksi juuri seurannut säätä. Eilisten uutisten perusteella tiesin että lumipyry kulkee tänään maan yli itään. Osasin odottaa lunta ja tuulta. Mutta miten paljon!!! Jos minä olen tyrmistynyt lumen määrästä, niin voin vain kuvitella miten lumipyry yllättää autoilijan, joka ei ole meteorologi. Ajakaa varovasti!

Lumisade alkoi Helsingissä klo 8 maissa ja jatkuu yhä. Sakeasta sateesta lunta kertyy muutenkin paljon, mutta kaiken huipuksi tuuli kinostaa lunta tehokkaasti. Kauppamatkan aikana meidän kotikadulle (jota ei muutenkaan ole aurattu kahteen viikkoon!!!) oli kertynyt ainakin 5 cm uutta lunta. Siinä piti kahlata silmät suljettuna tuulen piiskatessa lunta hupun alle. Raju, mutta ihanan raikas ilma.

Nyt on varmaankin yhtä huono ajokeli kuin sinä perjantaina 2.3. Toisin kuin silloin, tämä pyry ei jatku loputtomiin vaan kulkee maamme yli itään. Kuten oli ennustettu! Sakein lumipyry loppuu Helsinki – Jyväskylä -linjalla ihan pian. Pääkaupunkiseudulla ajokeli onkin varmaan kaikista huonoin juuri nyt. Lunta on satanut aamusta alkaen niin että sitä on tienpinnat täynnä ja pyryttää edelleen, niin että näkyvyys on todella huono. Kun lumituisku loppuu näkyvyys paranee, mutta kertyneen lumen takia ajokeli on huono vielä iltapäivän työmatkaliikenteessäkin.

Aja varovasti ja muista turvaväli!