Joskus näitä juhlapyhien säitä on ilo hehkutella etukäteen. Lähinnä silloin, kun oikeasti tietää sään jo yli viikkoa ennen (muistatteko viime pääsiäisen?). Tästä joulusta on muodostumassa puolestaan oikea meteorologin painajainen. Täällä nimittäin kirjoittaa iltavuorossa puurtava säätieteilijä, jonka viikon sään ennuste meni uusiksi tunti ennen lähetystä. Tuorein Euroopan keskuksen ennustelaskelma muutti lännestä saapuvien sadealueiden ajoituksen jälleen kerran: esimerkiksi vielä iltapäivällä näytti, että jouluaattona tulee lunta ja vettä – nyt sadealue on nopealiikkeisempi ja ehtii ennusteen mukaan aatoksi jo Suomen itäpuolelle. Siispä varoitan, että seuraava ennuste muuttuu varmasti vielä alkuviikollakin.
Näillä tiedoilla sadealue saapuu perjantai-iltana lännestä ja tiedossa on lisää vettä maan länsi- ja itäosaan. Jouluaatto olisi siis ennusteen mukaan poutainen koko maassa, kun sateet jo aamun aikana väistyvät itärajan taakse. Aattoillan aikana sää myös pakastuu.
Myös joulupäivänä on poutaa ja aluksi sää kirkastuu. Lämpötila on koko maassa hivenen pakkasella. Kuitenkin jo illalla lännestä lähestyy seuraava lumi- ja vesisadealue. Arvelisin tosin, että tuonkin sadealueen vauhti tulee ennusteissa kiihtymään, joten sateet voivat tulla sittenkin jo joulupäivänä.
Melko varmalta näyttää kuitenkin se, että niin merkittäviä lumisateita ei maan etelä- ja länsiosaan ole tiedossa, että se muuttaisi tämänhetkistä lumitilannetta. Sen sijaan lumitilanne voi jopa heiketä Keski-Suomessa aattopäivää edeltävien vesisateiden seurauksena.
Kuva Tim Burtonin elokuvasta Nightmare Before Christmas. Kuvaa hyvin myös eteläsuomalaista maisemaa tällä hetkellä.
Kustaa Vilkunan mukaan keskiviikkona Antin päivänä (30.11.) on aina arvailtu tulevan talven ilmoja. Tässä muutamia sananlaskuja tuosta upeasta Vuotuisesta Ajantiedosta:
– Selkeetä Antin päivää seuraa tasainen talvi, mutta pilvistä epätasainen.
– Antin päivän pakkanen tekee suojatalven ja ruman kevään.
– Jos Antti lotisee, niin joulu komeilee. Tai päin vastoin jos Anttina pakkanen, niin jouluna suojasää.
Myös kirkkaan Antin päivän on sanottu ennustavan vesisadetta jouluksi. Pyryjä, kinoksia ja lumipurkuja, joita tuuli ennen Antin päivää tuo, pidetään hyvän vuoden merkkinä, varsinkin jos ojat peittyvät ja kinokset ulottuvat aitaan saakka. Tämähän viime vuonna oli varsin totta.
Antin päivän tienoo on yleensä koettu tuuliseksi. Jos on ankara itätuuli, talvesta tulee pysyvä: ”Idän kesä, idän talvi, idän ilmat ilkeimmät”. Entisaikaan Antin päivää on pidetty säiden kannalta taitteena kylmempään. ”Antin päivänä tulee talvi viimeistään”.
Katsotaan miten Antin päivän ennusteet tulevat pitämään paikkansa!
Kustaa Vilkunan oivassa kirjassa Vuotuinen ajantieto Jaakon päivän säästä voi arvioida kesän säätä.
Kirja kertoo, että miehekäs Jaakko – apostoli Jaakob Sebedeuksen poika- päättää naisten viikon. Jaakko on hyvin merkillinen mies. Hän heittää kylmän kiven veteen ja lopettaa kansanomaisen uimakauden, hän naulaa tuohen kiinni ja houkuttelee lapset papumaahan. Hänen päivästään alkaa kaura kasvaa, hän sokaisee paarmat ja panee ne pussiin tai keittää niistä puuron. Hänen päivänään on kirppujen kutuaika ja hän jakaa kirput antaen rikkaaseen taloon kapan, köyhään kaksi ja niin edelleen. – Tähän tapaan vanha kansa luonnehtii vanha kansa Jaakon päivän aikaista kesää. Kesän korkein piste nyt sivuutetaan. Yöt pitenevät ja tummuvat, syyskesä alkaa.
Mahtava Jaakko määrää myös sään, erityisesti elonkorjuun sään.
”Mitä Jaakkona, sitä Lauriin.”
”Jos Jaakkona ei sada, tulee hyvä loppukesä.”
”Jos Jaakkona sataa, syödään pettua:”
Jos Jaakko kastelee housunsa, kastelee sade maata useina päivinä perätysten.”
Sen sijaan kirkas ja lämmin Jaakko tietää kylmää joulua.
Cirrus fibratus -yläpilveä, tosin samassa kuvassa on myös kumpupilviä. Kuva ja copyright Bernhardt Mühr / Wolkenatlas.
Säätä kuvataan perinteisesti ja yksinkertaisimmillaan pilvi-aurinko -symboleilla. Onkin helppoa hahmottaa, että pelkkä aurinko tarkoittaa käytännössä selkeää ja pelkkä tumma pilvi puolestaan pilvistä säätä. Mutta entä erilaiset pilvisyyden asteet ja lajit siltä väliltä?
Kun tuon pelkän auringon eteen tulee kumpupilvimäisiä pilvenlonkareita – siis näissä sääsymboliesityksissä – symbolit todellakin pystyvät kuvaamaan vaihtelevan pilvisyyden tilanteita niin kauan kuin niiden on myös määrä tarkoittaa juuri tällaista pilvisyyttä.
Mutta kun se todellisuus siellä taivaalla voi olla paljon monimutkaisempi: koko taivaan voi kattaa ohut kuituinen tai joskus tasainen maitomainen pilviharso, josta aurinko vaihtelevasti paistaakin läpi. Tässä yhteydessä kannattaa kiinnostua eri pilvilajeista; nyt nimittäin puhutaan jääkiteistä muodostuneista ns. yläpilvistä, joita meillä Suomessa esiintyy tavallisimmin 6-10 km:n korkeudella. Melko systemaattisesti niitä näkyy taivaalla esim. lähestyvien lämpimien rintamien edellä, itse asiassa ensimmäisinä näkyvinä merkkeinä näistä sääjärjestelmistä. Mutta ohutta -tai sitten aika paksuakin – tai tiheää, yläpilveä voi olla taivaalla muutenkin.
Yläpilvistä tyypillisin on Cirrus eli untuvapilvi lukuisine alalajeineen. Lisäksi yläpilvi voi olla Cirrostratus-pilveä eli harsopilveä tai tyypiltään Cirrocumulus eli palleropilvi. Näistä harsopilvi saattaa aiheuttaa auringon ympärille renkaan eli ns. halo-ilmiön. Lämpimän rintaman lähestyessä harsopilven muuttumisen verhopilveksi (ns. keskipilveä) tietää siitä, ettei maanpinnalle enää muodostu varjoja auringonsäteilyn esteistä.
Kaikki tämä siis tiedetään oikein hyvin, eikä mikään estä meteorologia mainitsemasta yläpilviä sanallisissa ennusteissa. Ja onpa ainakin säähavaintojen ilmoittamisessa ”ohutta yläpilveä” jo legendaarinen sääkategoria, joka on päässyt jopa osaksi musiikkibändin nimeä. Yhtä kuuluisa sääilmaisu voisi olla ”alavilla mailla hallanvaara”.
Mutta nykyään, eikä vähiten internetin myötä, yhä isompi osa sääpalvelusta on kuvamuotoista. Käytetty symboliikka tai grafiikka ei ole toistaiseksi pyrkinyt erittelemään näitä yläpilvitilanteita muusta pilvisyydestä, jolloin sää voidaan esittää jopa kokopilvisenä, vaikka aurinko paistaa pilven läpi. Meteorologisessa mielessä tällöin onkin pilvistä, mutta joku saattaa pitää ennustetta vääränä ja säätä tietysti aurinkoisena, mitä se usein onkin. Sää voi siis ihan oikeasti olla pilvistä ja aurinkoista yhtä aikaa!
Mikä siis neuvoksi, miten kertoa yksinkertaisella sääsymboliikalla, että pilvisyys on yläpilveä? Sääpalvelun perinne maailmassa ei kokonaan uuden symbolin ilmestymistä tue, ja lisäksi törmätään kulttuurieroihin: kuka pitää mitäkin tilannetta pilvisenä ja kuka aurinkoisena. Monelle voi toisaalta olla merkitystä tietää, onko pilvisyys vaikka kumpupilvisyyttä, joka merituulen vuoksi pyyhkiytyy pois rannalta, vai onko taivas koko päivän valkohehkuisen kalpea ja aurinko vain siintää yläpilven läpi. Sanoilla sen voi sanoa.
Osaatko ehdottaa, mikä neuvoksi tähän? Ovatko yläpilvet kenties lähes aina niin merkityksettömiä, että ne voisi jättää kokonaan huomiotta kuvallisissa esityksissä? Entä sanallisissa? Koetko yläpilvet tärkeiksi?
Yläpilvien maailmaan tutustumisen voit aloittaa vaikka tästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4pilvi
Tai tästä (Hohe Wolken): http://www.wolkenatlas.de/
Helle on hellinyt tänä kesänä niin lomalaisia kuin työssäkäyviäkin. Vai onko?
Helle ei helli kaikkia. Jotkut pitävät viileämmistä lomasäistä. Sateet ovat joillekin todella parasta kesässä. Joillekin taas kunnon ukkosmyrskyt tuovat mukavaa vaihtelua. Tuullakin saisi välillä.
Suomessa kesäsäät saattavat vaihdella hyvinkin paljon. Viime vuosina olemme nauttineet lämpimistä kesäpäivistä. Mutta muistanpa yhden kesäteatterin ensi-illan viikkoa ennen juhannusta, kun taivaalta satoi räntää. Yleisö ja näyttelijät olivat pukeutuneet villahousuihin, laamapaitoihin ja toppatakkeihin. Silloin esitettiin Minna Canthin Roinilan talossa -näytelmää.
Osallistu Forecan paras kesälomasää-äänestykseen alla.
Kaikki sääennusteet pohjautuvat tietokonemalleihin. Mallit tuottavat ennusteita kahdesta neljään kertaan päivässä. Tietokonemallit eri puolille maailmaa päivittyvät eri vuorokaudenaikoina. Foreca käyttää ennusteita laatiessaan useita malleja, joten ennusteiden päivitystahti vaihtelee sen mukaan, mihin päin maailmaa ennustetaan ja kuinka pitkästä ennusteesta on kyse.
Suurin osa Forecan tuottamista ennusteista päivittyy kolme kertaa vuorokaudessa. Meteorologit täydentävät mallien tuottamia ennusteita ja voivat tarvittaessa muuttaa ennustetta montakin kertaa päivässä.
Eripituisten ennusteiden tekemiseen käytetään hiukan eri menetelmiä. Lyhyet, parin päivän ennusteet ovat tarkimpia, eivätkä ne yleensä muutu päivityksissä paljoakaan.
Kymmeneen vuorokauteen yltävät pitkät ennusteet taas saattavat vaihdella huomattavasti, jopa kaksi kertaa vuorokaudessa. Tämä johtuu siitä, että säätä ennustettaessa pitää ottaa huomioon koko maapallon säätila. Pienikin muutos nykyisessä säässä jossain päin maailmaa saattaa muuttaa maapallon toisella puolella olevan paikan pitkän ennusteen täysin päinvastaiseksi. Esimerkiksi sade voi siirtyä toiselle päivälle tai sadealue siirtyä tuhansia kilometrejä.
Sääparametritkin saattavat päivittyä hieman eri tahtiin. Joidenkin alueiden lämpötilaennusteita päivitetään jopa tunnin välein. Ennusteita kannattaakin seurata useita kertoja päivässä.
Täsmäsääennusteen lisäksi ennusteen kehittymistä voi seurata sääkartoilta. Lämpötila-, sade-, pilvisyys- ja ilmanpainekartat laajentavat käsitystä tulevasta säätilasta. Esimerkiksi sadealue saattaa liipata hyvinkin läheltä kotikaupunkia, vaikka Täsmäsääennusteessa ei näkyisikään pisaroita. Sadetutka on hyvin hyödyllinen lähiajan sateen arvioimisessa. Ja aina voi soittaa Forecan Meteorologille numeroon 0600 – 411 411.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
