Mielenkiintoinen pilvimuodostelma

Julkaistu
Aaltopilviä, kuva Mikko Peussa

Saimme Forecaan sähköpostia mielenkiintoisesta pilvimuodostelmasta:

”Seurasimme saaristossa, Kemiönsaaressa, Lövbölen kylässä aamupäivällä 3.6.2011 taivaanilmiötä joka herätti ihmetystä ihmisissä täällä. Tämä pilvirintama muodostui yllättäen ja aika nopeasti kirkkaalle taivaalle ja täytti nauhamaisena muodostelmana koko taivaan läntisestä horisontista itäiseen saakka. Ilmiö oli taivaalla vajaan tunnin jonka jälkeen se hävisi ja koko taivas oli melko nopeasti täysin kirkas ja sininen sen jälkeen.”

Forecan päivystävä meteorologi Kristian Roine analysoi pilvimuodostelmaa:

”Suomen säähän vaikutti voimakas korkeapaine, jonka keskus oli Tanskan länsipuolella. Korkeapaineessa pilvisyys oli kaikenkaikkiaan hyvin vähäistä. Satelliittikuvissa tämä kyseinen pilvimuodostelma näkyy ulottuneen suunnilleen Rauma-Porvoo-linjalta ja siitä kohti lounaisrannikkoa. Pilvi kuivui pois puoleen päivään mennessä ja liikkui samalla etelään Suomenlahdelle. Pilvi on kumpukerrospilvi (stratocumulus), joka on silmämääräisesti arvioiden 1.5-2.5 kilometrin korkeudella. Pilvessä näkyy olevan terävärajaisia aaltomaisia piirteitä jotka viittaisivat aaltovirtaukseen pilven korkeudella. Aaltovirtauksessa (engl. gravity wave) ilma virtaa täysin laminaarisesti (siis pyörteilemättä), tällöin pilvet saavat linssimäisiä muotoja.

Yleensä aaltopilviä esiintyy vuoristossa ja korkeammalla ilmakehässä, tällöin niistä käytetään myös nimeä mantelipilvi (altocumulus lenticularis). Tässä tapauksessa aaltovirtauksia on ilmeisesti synnyttänyt alailmakehässä ollut erittäin heikko kylmä rintama. Kylmästä rintamasta ei muita todisteita sitten syntynytkään, korkeapaine on tässä tilanteessa kuivattanut ilmakehää niin ettei pilviä tai sateita syntynyt. Radioluotauksista sekä ennustemalleista kylmän ilman virtaus Pohjois-Ruotsista Suomen yli kohti Viroa on kuitenkin nähtävissä.”

EUMETSAT:in satelliittikuvaa kyseisestä pilvimuodostelmasta

 

 

Parviennusteiden esikuva löytyy uhkapelien maailmasta

Julkaistu
m_bartosch / FreeDigitalPhotos.net

Suurin osa sääennusteita seuraavasta yleisöstä tietääkin, että sään ennustaminen on jo useiden vuosikymmenten ajan perustunut tehokkaimpien käytettävissä olevien tietokoneiden laskemiin ennusteisiin. Tietokoneeseen on ohjelmoitu numeerinen malli, joka simuloi ilmakehän fysiikkaa – tai käsitystämme siitä mahdollisimman todenmukaisesti. Maailmanlaajuisten säähavaintojen perusteella malliin syötetään kuvaus lähtötilanteesta, eli tämänhetkisestä säästä, jonka jälkeen tietokone alkaa laskea tilanteen kehittymistä eteenpäin eli ennustetta tulevaisuuteen. Periaatteessa ennustetta voisi laskea miten pitkälle tulevaisuuteen hyvänsä, mutta käytännössä ennuste muuttuu epäluotettavaksi 5-10 vuorokauden päässä. Tämä johtuu siitä, että sekä mallissa että siihen syötetyssä alkutilassa on virheitä. Kumpikaan ei vastaa täydellisesti esikuvaansa, ja mitä pitemmälle ennustetta lasketaan, sitä pahemmin virheet alkavat häiritä ennustetta.

Tietokoneiden laskentateho on kasvanut huimasti sinä aikana, kun niillä on tehty sääennusteita. Laskentatehon kasvaessa koneeseen ohjelmoitua mallia on voitu muokata yhä realistisemmaksi. Pikku hiljaa suurempi ongelma onkin alkanut olla se, että malliin havaintojen perusteella syötettävä alkutila sisältää niin paljon virheitä ja puutteita. Säähavaintoja kun saadaan esimerkiksi merialueilta niukasti ja niiden laatukin saattaa vaihdella. Osittain tätä ongelmaa lievittämään on alettu ajaa ryväs- eli parviennusteita.

dan / FreeDigitalPhotos.net

Parviennusteiden idea on, että varsinaisen ennusteen lisäksi ajetaan useita ennusteita eli parvi samalle ajanjaksolle. Lähtotilannetta vain muutetaan hiukan jokaista parven jäsentä kohden. Tuloksena saadaan useita vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia. Menettelyä kutsutaan Monte Carlo -menetelmäksi kasinoesikuvansa mukaan.

Ongelmana on tietysti, että edelleenkään ei voida tietää, mikä ennustevaihtoehdoista toteutuu vai toteutuuko mikään. Kaikkein tärkeintä parviennusteissa on kuitenkin se, että ne kertovat siitä, kuinka luotettava ennuste on. Jos parven jäsenet muistuttavat toisiaan, ennustetta voidaan pitää luotettavana. Jos taas hajontaa on runsaasti, ei varsinaiselle tietokoneen laskemalle ennusteelle voi antaa kovin paljon painoarvoa.

Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että me meteorologit pystyisimme välittämään tällaiset tiedot sääennusteiden käyttäjille. Esimerkiksi Foreca jakaa sivuillaan 10 päivän mittaista ennustetta, mikä on perusteltua, sillä joissain tilanteissa säätilanne voidaan helpostikin kuvailla 10 päivän päähän (muistanette viime pääsiäisen ennusteen?). Joissain tilanteissa ennuste on taas lähes arvauksen luokkaa. Ehkä joskus tulevaisuudessa sääennusteiden yhteyteen ilmeistyy ”luotettavuusindeksi”, joka parviennusteita hyväksi käyttäen ilmoittaa ennusteen luotettavuuden. Siihen asti pystyn onneksi esimerkiksi omassa työssäni tv-meteorologina kertomaan katsojille itse, miten luotettavana pidän ennustetta.

Perämerellä kohti Helsinkiä. #&%@% ajojäät..

Julkaistu

Arajetan miehistönä kokeneet off-shore purjehtijat Sasha Willman ja Arthur Hallberg

Tuollaisen viestin oli Arajeta-purjeveneen kapteeni Pekka Niemi laittanut Facebookiin perjantaina. Arajeta oli lähtenyt tämän kevään ensimmäisenä purjeveneenä Kokkolan telakalta kohti kotisatamaa Helsingissä.  Itätuuli oli sopivasti tehnyt sisäväylälle 20 metriä leveän railon, jossa Arajeta mahtui etenemään.

Porin edustalla kolmihenkinen miehistö oli saanut lisävahvistusta pienestä linnusta, joka oli varmaan erehtynyt jäälautan ja purjeveneen suhteen. Lintu istahti veneen kannelle levähtämään. Linnusta ei kuitenkaan ollut apua kulkuvalojen korjaamisessa, joten gastina ollut Arthur Hallberg kiipesi mastoon korjaamaan tricolorin ja bowlightin.

”Uudenkaupungin tasalla oli kevyttä räntäsadetta, mutta kevät kukkeimmillaan Saaristomeren auetessa,” päivitti kapteeni Niemi Facebook-statustaan. Merellä kukkeinkin kevät on vielä jääkylmä.

 

Lämpöennätykset paukkuivat, Tiina pitkissä kalsareissa

Julkaistu

Venettä kunnostettaessa asialliset varusteet

Vietin koko pääsiäisen saaressa venettä kunnostaen. Vaikka sää on ollut kaunis,  suorastaan upea,  niin meren äärellä ei ole vielä voinut paistatella uimapuvussa.

Veneilijän hyvät ystävät ovat olleet lämmin aluskerrasto, tuulen pitävät päällysvaatteet ja pipo, sillä esimerkiksi Suomenlahden Harmajan lämpötilahavainnot ovat pysytelleet alle kymmenessä asteessa.

Kaverin Facebook-kuvan perusteella Kemiösaaren Högsåran rannoilla liikkui vielä rutkasti jäälauttoja.

Mutta kesää kohti mennään!

 

Pääsiäisen ennuste: T-paidallakin tarkenee

Julkaistu
kuva: Simon Howden / FreeDigitalPhotos.net

Aika luoda viime hetken sääkatsaus tulevaan pääsiäisviikonloppuun 22.-25.4.2011:

Maan eteläpuoliskolla tulee pitkäperjantain aamupäivällä vielä sadekuuroja, mutta kun ne päivällä väistyvät, pysyy sää todennäköisesti poutaisena maanantaihin asti. Aiemmassa ennusteessa mainitsemiani Länsi-Suomen maanantain sadekuuroja ei eurooppalaisten laskelmissa enää näy – sen sijaan niitä näyttää nyt yhdysvaltalaisten malli. Kallistuisin kuitenkin luottamaan eurooppalaiseen laskelmaan.

Aivan selkeää sää ei etelässä ole, vaikka sään kuva on aurinkoinen – ohimenevää pilvilauttaa esiintyy läpi viikonlopun.

Ja ne lämpötilat! Päivän ylin lämpötila kohoaa päivä päivältä. Perjantaina ollaan 10-15 asteessa, lauantaista alkaen ollaan 12-18 asteen välillä. Jossain länsilounaisessa sisämaassa saavutettaneen pääsiäispäivänä jopa kesäiseltä kuulostava 20 astetta. Meren äärellä tuuli kääntyy päivisin puhaltamaan kylmän meren kantilta, joten lämpötilat ovat alhaisempia. Yöpakkasia esiintyy maan keski- ja itäosassa.

Maan pohjoisosassa lämpötila pysyy perjantaina ja lauantaina selvästi alle 10 asteessa, mutta sunnuntaista eteenpäin lämpötila on jo 10 asteen vaiheilla. Öisin lämpötila käy yleisesti pakkasella. Sää on muun maan tapaan pääasiassa aurinkoista, mutta sadekuurojen riskiä on läpi pääsiäisen Pohjois- ja Itä-Lapissa.

Vielä ennusteen luotettavuudesta

Meteorologin riemastukseksi ennuste on pysynyt lähes ennallaan jo viime sunnuntaista lähtien. Tällainen vakaa tilanne tietokonelaskelmissa merkitsee luotettavaa ennustetta. Myös ns. parviennusteen hajonta on hyvin pieni seuraavan 5-6 vuorokauden ajalla, mikä niin ikään viittaa luotettavaan ennusteeseen. (Parviennusteista voisin kirjoitella joskus paremmalla ajalla tarkemmin.)

Ennusteen suurimmat epävarmuustekijät liittyvät pilvilauttojen sijaintiin ja liikehdintään. Täällä korkeapaineen reunamilla niitä kuitenkin ajoittain esiintyy. Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, minkä mökin terassilla otetaan aurinkoa t-paidassa ja minkä pihalla haravoidaan lehtiä ”vain” 12 asteen lämpötilassa.

Hyvää pääsiäistä kaikille lukijoille! Täällä blogissa pääsiäisennuste ei enää päivity, mutta Forecan etusivulta voi tuoreimman ennusteen käydä katsomassa niin juhlapyhinä kuinarkenakin. Heti pääsiäisen jälkeen voidaankin ruveta jännittämään, missä säässä piknikliinat levitellään vappuna – sitä on luvannut kertoa Miina.