Talven ystävät Etelä-Suomessa: pitkä odotuksenne saatetaan viimein palkita ensi viikolla, sillä ennustemalleissa näkyy tällä hetkellä selvä kylmeneminen heti sunnuntain jälkeen. Jos kylmä korkeapaine pääsee vaikuttamaan Suomen yllä, mitataan ensi viikolla etelässäkin yli 20 asteen pakkasia. Kyseessä voi hyvinkin olla kuluneen talven kylmin viikko.
Etelärannikolla tämä tammikuu on tuntunut lämpötilojensa puolesta lähes keskieurooppalaiselta. Pakkasjaksoja ei ole näkynyt ja sateet tulevat vetenä.
Keski-Suomessa sateiden olomuoto vaihtelee, mutta lauhoja jaksoja on sielläkin riittänyt. Lapissa lunta on tullut paikoin jopa reilusti enemmän kuin keskimääräisenä vuotena, mutta lämpötilat ovat olleet korkeampia kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.
Kurkistus tilastoihin – miltä tämän tammikuun pakkaspäivien määrä näyttää tilastoihin verrattuna?
Sääennusteet näyttävät vihdoin valkoista etelärannikollekin, ainakin väliaikaisesti. Tällä hetkellä eli sunnuntaina maa vihertää esimerkiksi Tuusulassa, kuten alla oleva kuva näyttää.
Jo maanantaiaamuna tilanne voi muuttua, kun ennusteet tuovat Suomeen lumisateita.
Lue lisää → ”Etelään vihdoin lunta!”Suomi on pitkä maa ja erityisesti näin talvikuukausina se näyttäytyy huiminakin lämpötilaeroina. Pohjoiseen Suomeen valahtaa viikonlopun aikana napa-alueelta arktisen kylmää ilmaa, mutta eteläinen Suomi pysyy Atlantin leudon ilman syleilyssä. Maan keskivaiheilla kulkeekin pian kahden hyvin erilaisen ilmamassan taistelutanner, jonka pohjoispuolella hyytävä talvi-ilma halajaa kohti etelää, mutta vastassa on periksiantamaton ja lempeä talvilämpö. Sunnuntain ja alkuviikon aikana lämpötilaero voi etelärannikon ja Pohjois-Lapin välillä käväistä 40 asteessa.
Arktisen kylmät ilmamassat ovat tänä talvena pysytelleet tiiviisti napa-alueen ympäristössä ja meillä länsivirtaukset ovat jyllänneet tehokkaasti. Viikonlopun aikana asetelmaan tulee pieni muutos, sillä Lappiin pääsee pitkästä aikaa valumaan paikoin jopa arktisen kylmää ilmaa usean päivän ajaksi. Etelässä on kuitenkin vastassa Atlantin lämpö, ja näiden kahden erilaisen ilmamassan rajavyöhykkeelle maan keskiosaan syntyy sunnuntaiksi matalapaineen keskus ja lumisadealue.
Lapin kylmenemiseen liittyvät olennaisesti korkeapaineen selänne, tuulten heikkeneminen ja voimakas säteilyjäähtyminen. Näin tammikuussa maanpinta kylmenee nopeasti pitkäaalto- eli lämpösäteilyn karkaamisen seurauksena aina, jos taivas on selkeä ja tuuli tyyntyy. Alkuviikolla pakkanen voi tämän ilmiön myötä kiristyä Lapissa paikoin 30-40 asteeseen, etelärannikolla mitataan vielä sunnuntaina viiden asteen lämpötiloja. Lämpötilaero voikin reilun vuorokauden sisällä kasvaa etelärannikon ja Pohjois-Lapin välillä yli 40 asteseen.
Tähän mennessä kuluneen talven kylmin lukema, -37,9 astetta, mitattiin 19. tammikuuta Utsjoella. Alkuviikolla saattaa olla paikoin tätäkin kylmempää. Nähdäänkö Lapissa jopa 40 asteen pakkashuippuja?
Lähestymme tilastojen valossa talven kylmimpiä hetkiä. Sisämaassa kylmintä on yleensä tammi-helmikuun vaihteessa, rannikoilla ja saaristossa vasta helmikuun ensimmäisten viikkojen aikana. Tammikuun loppupuoli onkin tyypillisesti se aika vuodesta, jolloin talven kovimmat pakkaslukemat mitataan.
Helmikuun aikana lisääntyvä auringonsäteily alkaa jo väistämättä nostaa päivälämpötiloja, mutta pakkanen pääsee paukkumaan erityisesti öisin ja aamuisin. Voisi siis todeta, että muutaman viikon kuluttua olemme jo ohittaneet talven kylmimmät hetket ja tämän jälkeen auringon lämmitys alkaa tuntua.
Mitä kauemmin meillä on lumetonta ja meret ovat jäättömiä, sen lyhyemmäksi talvi jää. Jos terminen talvi on vielä saapuakseen maan etelä- ja länsiosaan, en usko, että siitä tulee enää kovinkaan pitkä. Näin leuto alkutalvi ja lämmin Itämeri vauhdittavat kevään alkamista: mitä vähemmän meillä on lumi- ja jääpeitettä, sen vähemmän auringonsäteilyltä kuluu energiaa niiden sulattamiseen. Lumeton maaperä ja sulat meret imevät itseensä tehokkaasti lämpöä ja voivat aikaistaa kevään saapumisen.
Meteorologit saattavat kuluvana talvikautena joutua uuden tilanteen eteen: mitä jos terminen talvi jää osassa maata kokonaan tulematta? Näin ei ole Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa mantereen puolella vielä kertaakaan käynyt, mutta Ahvenanmaalla talvi jäi tulematta talvikaudella 2014-2015. Termisellä talvella tarkoitetaan vuorokauden keskilämpötilan painumista pysyvästi pakkasen puolelle.
Onkin mielenkiintoista pohtia, puhutaanko termisen talven uupuessa pitkäkestoisesta termisestä syksystä, joka sitten jossain vaiheessa vaihtuu suoraan kesäksi. Termisen kevään ja syksyn määritelmähän on sama: lämpötilan täytyy olla pitkäluonteisesti 0 ja +10 asteen välillä. Jos terminen talvi jää etelässä tulematta, kevään alkamisen määrittäminen on hyvin mutkikasta. Onko meillä tulevaisuudessa Etelä-Suomessa enää vain kaksi termistä vuodenaikaa: keskimäärin neljän kuukauden mittainen kesä ja loput syksyä?
Lumitilanne on varsin erikoinen! Maan etelä- ja keskiosassa lunta ei ole juuri lainkaan, kun Keski-Lapissa lunta on lähes kaksinkertainen määrä vuodenajan keskiarvoon nähden. Ennätyksetkin uhkaavat rikkoutua tänä talvena, mikäli sama meno jatkuu!
Tässä blogitekstissä siitä, kuinka erikoinen lumitilanne oikein on Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä tilastojen valossa sekä siitä, mistä tilanne johtuu ja miltä tulevaisuus näyttää ennusteiden valossa.
