Sää viilenee melko tavalliseksi

Julkaistu
Tuomenkukkien tuoksu huumaa. Kuva: Andrew Hill/Geograph

Pieni jo koettu kesänpoikanen olikin jo vähän hemmottelua meille pohjoisen ihmisille. Nyt palataan arkeen eli odottamaan kesää, sitä oikeaa. Kesäkuun alkuunkin on vielä useita päiviä, joten hätäkös tässä. Vielä se kesä ehtii. Vimeisen viikon lämpö on kohottanut meriveden lämpötilaa, mikä on tärkeä asia. Tosin nyt kun ilmat viilenevät, vaikuttaa se myös veteen, muuta esim. Suomenlahden pintälämpötila vakiintunee pintalämpötilaennusteen mukaan kuitenkin n. 10 asteeseen tai vähän yli. En haikaile uimista, vaan tuon kylmän meren vaikutuksen vähenemistä, rannikkoalueella kun asun.

Iltapäivälämpötilat alkavalla viikolla – kun jätetään melko sateiseksi laskettu maanantai laskuista (riippuen pilvien ja sateiden aikataulusta etelässä voi olla vielä lämmintäkin) – ovat maan eteläosassa 15 asteen vaiheilla ja Lapissa 10 asteen alapuolella. Viileintä ilmamassa on keskiviikon maissa, sen jälkeen etelän sisämaan päivälämpötilat ovat vähän yli 15 astetta. Mutta miten viileää tämä sitten oikeastaan on? Se on selvää, että paljon viileämpää kuin mihin on juuri totuttu, mutta kun sitten valitamme vaikka junissa, busseissa, ratikoissa tai työpaikalla, miten viileää sää on, niin olemmeko mitenkään jäljillä siitä, mikä on viileää tai kylmää ja mikä itse asiassa ei. Tarkastelu olisi syytä tehdä vuodenaika huomioiden!

Perjantaina on ensimmäinen kesäkuuta. Kun ja jos sää on silloin mahdollisimman tavallisen eli ajankohdan keskiarvoisen lämpöistä, mitataan päivän ylimmäksi lämpötilaksi Helsinki-Vantaalla, Turussa, Jyväskylässä sekä Joensuussa 17, Lappeenrannassa 18 astetta. Vaasassa 16, Oulussa 15 ja Sodankylässä 13 astetta. Ylimmät koskaan (siis 1.6.) mitatut lämpötilat ovat siinä kolmen kympin tuntumassa tai vähän alle, Sodankylässäkin 28 astetta. Vaihtelua siis piisaa vaikka muille jakaa.

Kesän odottelu siis jatkuu koko lailla vuodenajan mukaisissa tai viileimmillään pari astetta niitä alemmissa lämpöoloissa. Ei paha. Ja entäs sateet sitten? Säätyyppi muuttuu sillä tavalla epävakaiseksi, että etenkin iltapäivisin saadaan vähintään paikallisia sadekuuroja, selvimmin sisämaassa, mutta jos haetaan ennustekartoista sanoisinko selvät isommat sadealueet, niin tosiaan nyt heti maanantaina Suomessa sataa, etelässäkin viimeistään illalla, ja seuraavia kunnon sateita saadaan odottaa, ehkä Itä-Suomea lukuun ottamatta, oikeastaan vasta lounaasta maan etelä- ja länsiosaan perjantaina ja yleisemmin maan etelä- ja keskiosaan lauantaina. Sunnuntaina sateiden pääpaino olisi pohjoisessa, mutta myöhemmin sateita riittäisi myös etelässä. Mutta sataen suvi tulee, kuten tiedetään.

 

 

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/1281185

Ilmatieteen laitoksen lakisääteisenä (ja verovaroin kustannettavana) tehtävänä on kerätä luotettavaa tietoa Suomen ilmastosta. Siksi laitan tähän rohkeasti linkin varsin runsaaseen ILMASTOtietoon siitäkin huolimatta, että olemme SÄÄpalvelun puolella kilpailijoita. Käsitteiden sää ja ilmasto hahmottaminen toisistaan erillään on yhtä oleellista sääpalvelun ymmärtämistä kuin esim. säähavainnon ja sääennusteen näkeminen kahtena eri asiana.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto?p_p_id=WebProxyPortlet_WAR_WebProxyPortlet_INSTANCE_V5fM&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-3&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=3&_WebProxyPortlet_WAR_WebProxyPortlet_INSTANCE_V5fM_edu.wisc.my.webproxy.URL=http%3A%2F%2Fcdn.fmi.fi%2Flegacy-fmi-fi-content%2Fproducts%2Ftemperature-and-snow-depth-climate-maps%2Findex.php

Forecan säätä Ruotsin talviliikenteeseen

Julkaistu
Forecassa mietitään talvea, kuva Tiina Asula

Vaikka sää hellii meitä täällä Suomessa juuri nyt, niin Forecassa valmistellaan jo seuraavan talven sääpalveluita.

Ruotsin Liikennevirasto on valinnut Forecan sääpalveluidensa toimittajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Palvelu sisältää kunnossapitosääpalvelut sekä maanteille että rautateille.

Forecalla on ollut Ruotsissa tytäryhtiö Foreca Sverige AB  jo vuodesta 2001, joten aivan uusi aluevaltaus Ruotsi ei Forecalle ole. Monet ruotsalaiset kunnat käyttävät jo Forecan sääpalveluita talvikunnossapitoon. Myös ruotsalaisia lehtiä, energiafirmoja ja websivustoja on Forecan asiakkaina.

Täältä löytyy tiedote Forecan ja Ruotsin Liikenneviraston yhteistyöstä.

Ultraviolettikatastrofi

Julkaistu

Päivän ylin UV-indeksi ma 21.5.2012
Päivän ylin UV-indeksi tänään maanantaina.

Alkava kesä saa voikukat kukkimaan nurmikolla ja ruohon odottamaan leikkaajaansa. Kärpäset, paarmat ja ampiaiset ovat saaneet Etelä-Suomen suunnalla jo hyvän aikaa lämmitellä kevätkohmeisia jalkojaan – ja varsinkin leukojaan. Ilmassa voi nähdä jos jonkinmoista alkavan kesän herättämää siivekästä surisemassa.

Kärpäsen tiedetään aistivan ultraviolettivaloa ja kenties hyödyntävän tätä ominaisuutta suunnistaessaan. Keltaisena ja vihreävartisena näkemämme voikukka voi näyttäytyä kärpäsen silmin aivan erilaisissa väreissä. Kärpänen saattaisi nähdä sinisen taivaan sijaan kirkkaan ultravioletin valon siroaman taivaan, nähdä vadelmapensaan järsineen rusakon virtsalammikot hehkumassa kirkkaana nurmikolla. Kenties kärpänen näkisi ohikiitävän junan katolla rätisevän sähköisen ajolangan kipinän, ja sen puoli kylää valaisevan ultravioletin valon loimotuksen.

Kärpänen voikukalla
Kärpäsen tiedetään aistivan ultraviolettisäteilyä.

Ihmissilmälle näkyvän valon ulottumattomissa, violetin värin tuolla puolen sijaitsevaa lyhyempää 380 .. 100 nanometrin aallonpituuden osa-aluetta kutsutaan ultravioletiksi alueeksi. Auringon säteilystä noin 7% sijaitsee ultravioletin aallonpituudella, mutta onneksemme maanpinnalle matkatessaan ultraviolettisäteilyn vaarallisimmat aallopituudet vaimenevat, ei kuitenkaan kokonaan. Kesän helteillä rapeaa ihoa kaipaavien auringonpalvojien olisi syytä muistaa, että UV-säteilyn voimakkaan siroamisen vuoksi ruskettuminen ja vitamiinivarastojen tankkaaminen on mahdollista myös varjossa.

UV-säteilyllä saadaan materiaaleista esiin mielenkiintoinen, fluoresenssiksi kutsuttu ilmiö, missä ihmissilmälle näkymättömällä UV-säteilyllä valaistut kappaleet loistavat takaisin pidemmän aallonpituuden näkyvää valoa. Ilmiö tulee esiin rusakon rosvoretken lisäksi myös fluoresoivia mineraaleja sisältävissä kivissä, timanteissa, kasveissa ja luonnossa muutenkin monin tavoin.

UV-valon fluoresenssi saa voikukan terälehdet, kuvaustaustan ja sanomalehden eri painovärien hohtamaan näkyvää valoa.
Alkujaan kellertävä paperi ja pesukoneen pyykki näyttävät silmiimme valkoistakin valkoisemmalta, mikäli käytössä on optisia kirkasteita muuntamassa UV-säteilyä näkyvän aallonpituuden sinertäväksi väriksi. Jos kellastuneiden, jo elämää nähneiden lakanoiden värispektriä korjataan sinisillä värisävyillä, saadaan tuloksena puhtaat valkeat lakanat. Siltä se ainakin silmiimme näyttää. Kärpänen lentäisi kirkuen karkuun.

Lähteet:

The sensitivity of housefly photoreceptors in the mid-ultraviolet and the limits of the visible spectrum
Timothy H. Goldsmith, Hector R. Fernandez, Department of Biology, Yale University, 1968

Fluoresoivat värit
Mutanen Jarkko, fysiikan väitöskirjatyö, Joensuun yliopisto, 2004

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uv

Valokuvat:
Päivän ylin UV-indeksi, Foreca Ltd
Kärpänen voikukalla, Mika Toivonen
Voikukka suojaamattoman elohopealampun valossa, Mika Toivonen

Kesä on täällä taas

Julkaistu
Näin pitkällä ei Etelä-Suomenkaan kesä toki vielä ole. Kuva: elisanet.fi/Risto Latva

Perinteisten synop-säähavaintoasemien erilliset lämpömittarit, jotka on viritetty mittaamaan nimenomaan päivän maksimilämpötilaa, luetaan vasta klo 21:n iltahavainnon yhteydessä. Ja vastaavasti yön viralliset minimit tiedetään vasta aamuyhdeksältä, tiedonkulusta johtuen selvästi klo 9:n jälkeen. Toki nykyään on myös muunlaisia mittareita, jotka pystyvät kertomaan reaaliajassa myös päivän maksimilämpötilan, mutta perinteisesti asiassa on viivettä, joka aina hankaloittaa, kun lehdistö haluaisi tietää päivän tarkat mitatut ylimmät lämpötilat ennen lehden menemistä painoon.

Itse en ole edes kiinnostunut moisista ennätysten  asteen kymmenyksistä, koska niillä ei mielestäni ole merkitystä – ainakaan minulle,  muttei välttämättä yleisemminkään, koska havaintoverkko on esimerkiksi joka tapauksessa harva, ja vaatii jo siksi melkoista mielikuvitusta ajatella, että oikeasti kaikkein lämpimintä sattui olemaan juuri siinä kohtaa, missä oli säähavaintoaseman lämpömittari. Päin vastoin on luonnollisinta ajatella, että kaikkein lämpimin jää aina oikeasti mittaamatta. Suuntaa antavuus on sen sijaan sitä todellista tietoa, ja voi, kun tämä tajuttaisiin myös mitä tulee sääennusteisiin.

Oleellista on, onko sää  suunnilleen sen ja sen lämpöistä. Pelkästään tuulen samanaikainen läsnäolo tai ilman kosteussisällön suuret vaihtelut muuttavat lämpimyyden tunnetta joissain tilanteissa enemmän kuin parin hassun lämpöasteen muutos. Tässä on varmaan paljon yksilökohtaisia eroja, mutta itse olen hyvinkin kiinnostunut lämpötilan asettumisesta tiettyyn ikään kuin luokkaan: kesäelämä (Etelä-Suomessa!) alkaa noin 15 asteesta, ja tuulettomassa ja pilvettömässä säässä 18 on jo pieni kesä, ja parikymmentä astetta ehkä jo se Suomen kesä. Mielestäni kesäsää on lämmintä, tai on siis kesäisen lämmintä, jos lämpötila on tuo 20 tai jokusen asteen yli. Näissä lämpötiloissa sää on myös miellyttävintä. Ihan sama, onko asteita sitten 21 tai 23.

Helteet ovat sitten asia ihan erikseen. Suomessa saa aina muistuttaa siitä, miten hellettä (päivän ylin lämpötila 25 astetta tai yli / vuorokauden keskilämpötila 20 astetta tai yli) esiintyy vain, kun ilma on paljon lämpimämpää kuin kyseisenä vuodenaikana keskimäärin. Etelän sisämaassa hellepäiviä on nykyilmastomme keskimääräiskesänä siinä viitisentoista.

Edellä esittämäni perusteella minun mielestäni maan eteläosassa on jo kesä. Etelän sisämaassa oli tänään yhdeksisentoista astetta, huomenna maanantaina asteita on jopa 23 ja maan keskiosassakin 15…18.  Tiistaina on asteen pari viileämpää, ja viileintä on keskiviikkona. Silloin n. 15 asteen raja päivän ylimmässä lämpötilassa kulkee suunnilleen Kaakkois-Suomesta Keski-Pohjanmaalle ja lämpimintä, juuri ja juuri 20 astetta, on lounaisimman Suomen sisämaassa.

Viikon loppupuolella sää lämpenee, ja nyt niin, että perjantaina 20 asteen lämpötiloja päästäneen mittaamaan jopa Etelä-Lapissa! Alkavan viikon lämpötilat kertovat toki myös siitä, että viikko on korkeapainevoittoinen, ts. myös aurinkoa on tarjolla. Vasta viikon päästä alkuviikolla tilannetta muuttaisi luoteesta virtaava selvästi viileämpi ilma.

 

 

Kuvan linkki: http://www.elisanet.fi/risto.latva/toritunsuvi.html

Idässä alkavalla viikolla jo kesän yritystä

Julkaistu
Auringon mitalla onnea äidille! Kuva: Public Domain Image

Äitienpäivästä tuli lähes pilvettömin mahdollinen, mutta iltapäivän edetessä taivaalle hiipi sentään jokunen kumpupilvi muistuttamaan siitä, miten aurinko lämmittää maanpintaa ja sen läheistä ilmaa… -ei, nyt kauniin kevätpäivän kunniaksi kaikki teoria sivuun ja ulos aurinkoon! Keväinen tuulenvire on kesävaatteissa vähän vilpoista, mutta ainahan se tuulensuojainen paikka jossain on. Ai mikä UV-säteily? Lyhytaaltoista ja tappavaa… Mutta sitä varten on otsonikerros tuolla ylhäällä… Vaikka aurinkoa riittää, en huomaa ainakaan tänään varoitetun auringon UV-säteilystä, joten sitä otsonia nyt kai sitten vaihteeksi on, säteilyä suodattamassa.

Pakko katsoa äkkiä tietokoneiden sääkarttoja. Olisiko näitä äitienpäiviä enemmänkin? Ei, kyllä pilvisyys jo huomenna lisääntyy, eniten pohjoisessa mutta myös lännessä. Etelärannikkoa ja Itä-Suomi jäävät muuhun maahan verrattuna aurinkoisimmiksi. Etelälounainen tuuli voimistuu, ja ainakin Lappi saa lounaasta sateita. Lounaan vaikutus säähämme jää onneksi lyhytaikaiseksi, koska siellä päin eivät lämpimimmät ilmat nyt ole. Tiistaista tulee muutospäivä: lähinnä Pohjanmaan tienoilla pilvipeite paksunee ja voi vähän sadellakin, mutta maan etelä- ja itäosaanpa virtaa lämpimämpää ilmaa ja päivälämpötilat ovat sisämaassa 15 asteen luokkaa. Pohjoisessa ollaan 10 asteen vaiheilla, Lapissa 5 ja 10 asteen välissä. Tuuli heikkenee.

Keskiviikosta jopa lauantaihin asti meillä on säätilanne, missä Itä-Suomeen virtaa kaakosta aina vain lämpimämpää ilmaa, mutta jonka länsirajalla liikkuu pilvisyyttä ja sadealueita kohti pohjoista. Näin siis maan länsiosassa. Viimeistään torstaina ja perjantaina idässä päästäisiin nauttimaan jo yli 20 asteen päivälämpötiloista, näin siis ”kertoo” tietokone. Moinen ilmiö voinee hyvin ulottua myös Kainuuseen ja jopa Koillismaalle, eivätkä helteetkään ole idässä pois suljettuja, se voi olla pienestä kiinni.  Voi, kunpa ilmakehä nyrjähtäisi nyt vielä sen verran, että lämmintä riittäisi länteenkin – muutenkin kuin pilkistelemään sadealueiden raoista.

Tällä ”tietoa” viimeistään ensi sunnuntaina lounaiskantti ottaisi taas asemansa, jolloin kevät eteneminen maltillistuu.

 

 

Kuvan linkki: http://www.public-domain-image.com/plants/flowers/sunflower/slides/sun-flowers.html

Kevään ihmettelyä

Julkaistu

Tämän kirjoituksen kuvat ovat viime sunnuntailta. Sateiden päälle tulleet lämpimät säät ovat vieneet kevättä harppauksin eteenpäin.

Valkovuokot ovat varmaan tällä hetkellä tuttu näky monelle suomalaiselle – ainakin Luonto-Liiton kevätseurannan mukaan. Täällä etelässä vuokot kukkivat laajoina mattoina pitkin koivikoita ja valoisia metsänpohjia.

Tätä kevättä fiilistellessäni minulle oikeastaan valkeni eräs asia. Meiltä meteorologeiltahan usein kysytään, miten päädyimme alalle. Moni on valinnut ammattinsa hieman vahingossa muiden matemaattis-luonnontieteellisten opintojen kylkiäisenä. Osa on tiennyt lapsesta saakka haluavansa säätieteilijäksi. Esimerkiksi Aleksi, tuore meteorologimme MTV3:lla kuuluu jälkimmäisten joukkoon.

Itselleni haaveammatti kirkastui yläasteen aikoina. Tässä ”kirkastumisessa” oli ehkä hieman päähänpiston makua, sillä mitä minä tosiasiassa tiesin silloin meteorologiasta tai sen opiskelusta (silloin ei voinut edes katsoa Googlesta)? Olin kuitenkin todella kiinnostunut a) kaikenlaisista kartoista, graafeista ja tilastoista b) vuodenajoista ja siitä, miten niiden vaihtelu luonnossa näkyy. Kevät ja syksy ovat kilpailleet suosikkivuodenaikani asemasta, sillä silloin tapahtuvat muutokset ovat suuria ja nopeita. Henkisesti olen siis oikeastaan lähempänä klimatologia eli ilmastotieteilijää kuin meteorologia.

Tänään oli tuomessakin jo nuput. Tuntuu melkein, että kevät tulee liian nopeasti, en ehdi ottaa kaikkea vastaan! Joko omalla pihallasi on näkynyt västäräkkejä?